Watchtower INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Watchtower
INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Aymara
ʼ
  • kʼ
  • tʼ
  • pʼ
  • chʼ
  • qʼ
  • BIBLIA
  • QELLQATANAKA
  • TANTACHÄWINAKA
  • cf 8 yatichäwi págs. 90-100
  • “Nayajj ukataki khitanitätwa”

Janiw videojj utjkiti

Disculpapjjeta, janiw aka video uñjañjamäkiti

  • “Nayajj ukataki khitanitätwa”
  • “Jutam, nayar arkita”
  • Jiskʼa pʼeqeñchäwinaka
  • Uka toqet jukʼamp yatjjatañataki
  • ¿Kunatsa Jesusajj predicäna?
  • ¿Kunanaksa yatiyäna?
  • ¿Kunjam chuymampis yatiyäna?
  • “Jutam nayar arkita”
    Yatiyañataki, Jehová Diosan Apnaqäwipat yatiyaski 2009
  • ¿Khitis Jesucristojja?
    ¿Kunsa Bibliajj yatichistu?
  • Jesusajj mä samaritanaruw yatichäna
    Jesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
  • Jesucristox taqi misioneronakat sipansa jilïr misionerowa
    Yatiyañataki, Jehová Diosan Apnaqäwipat yatiyaski 2008
Jukʼamp uñjañataki
“Jutam, nayar arkita”
cf 8 yatichäwi págs. 90-100

CAPÍTULO 8

“Nayajj ukataki khitanitätwa”

1-4. 1) ¿Kunjamsa Jesusajj samaritana warmir predicäna, ukat ukham predicatapat kunas pasäna? 2) Jesusar samaritana warmimp parlir uñjasajja, ¿kunsa apostolonakajj lurapjjäna?

JESUSAMPI apostolonakapampejj Judeat norte toqeruw kayuk sarapjjäna, Galilea markar puriñatakejj kimsa urunakaw walja horanak sarapjjarakïna. Samaria marka pasasajj Sicar sat mä jiskʼa marka jakʼaruw niya chika urojj puripjjäna, ukhamat ukan manqtʼasiñataki ukat samartʼañataki.

Jesusaw mä samaritana warmimp phuju jakʼan parlaski.

2 Apostolonakapajj manqʼa alir sarapjjäna ukhajja, Jesusajj Sicar marka jakʼankir mä phuju ladonwa samartʼañatak quedasïna. Ukhamaruw mä warmejj um apsuñatak uka cheqar purïna, Jesusasti uka warmir jan yäqañat sipansa “umay wajjtʼita” sasaw säna (Juan 4:6). Cheqas Jesusajj qaritätap laykojj janiw uka warmir uñkatkaspänti, janirakiw uka warmimp parlkaspänti. Kunjamtï capítulo 4 ukan yatjjataniwayktanjja, samaritana warmejj phuju ladon qontʼatäki uka jaqejj jiskʼachitaniwa sasaw amuypachäna. Ukampis Jesusajj jupamp parlañwa qalltäna.

3 Jesusajj kuntï uka samaritana warmejj lurirïkäna uka toqetwa parlañ qalltäna. Cheqas uka warmejj sapüruw um apsurejj jutirïna, ukampis Jesusajj uka warmimp parlkasajj jakañ churir yaqha umatwa parläna, ‘uka umat umtʼirejj janiw mayampis umat pharjayaskaniti’ sasaw sarakïna. Samaritana warmejj walja kutiw jiskhisiñar puriyir arunak arsurakïna. Ukhamäkchïnsa, Jesusajj uka toqenakat parlañat sipans wali amuyumpiw Jehová Diosan arunakapat parläna. Kuntï Jesusajj siskäna ukajj walja jaqenakaruw yanaptʼäna, kuna laykutejj uka warmin arunakap istʼasajj walja samaritano jaqenakaw Jesusar confiyjjapjjäna, jupan arunakap istʼañsa wal munapjjarakïna (Juan 4:3-42).a

4 Apostolonakapajj purinjjapjjäna ukhajja, Jesusar uka warmimp parlir uñjasajj wal musparapjjäna, amuyatajj janiw kusisitäpkänti. Ukat uka samaritana warmejj sarjjäna ukhajja, “manqʼasimaya” sasaw Jesusar sapjjäna, Jesusasti “nayan manqʼañajajj utjituwa, jumanakajj janiw uk yatipktati” sasaw sarakïna. Uk istʼasajja, Yatichirisajj manqʼañanak jamasaruw apasinpacha sasaw amuyapjjäna. Ukatwa Jesusajj jupanakar akham sasin qhanañchäna: “Manqʼajajj khitankitu ukan munañap lurañawa, kuna lurañtï jupajj churkitu uk tukuyañajarakiwa” sasa (Juan 4:32, 34). Ukhamatwa jakäwipan kunas manqʼañat sipans jukʼamp importantëna uk uñachtʼayäna, arkirinakapan jupat yateqasipjjañapwa munarakïna. Ukampis ¿uka importante luräwejj kunänsa?

5. ¿Jesusajj aka oraqer kunatak khitanitänsa, ukat kuna toqetsa aka capitulon yatjjataskañäni?

5 Mä kutejja Jesusajj akham sänwa: “Diosan Reinopat suma yatiyäwinak yaqha markanakar yatiyir sarañajajj wakisirakiwa, nayajj ukataki khitanitätwa” sasa (Lucas 4:43). Cheqas Jesusajj aka oraqen Diosan Reinopat predicañapataki ukat yatichañapatak khitanitänwa.b Jichhürunakanjja, jupan arkirinakapajj uka pachpa luräwimpiw phoqañasaraki. Ukatwa aka toqenakat yatjjatañajj wali importantejja: ¿kuna razonanakatsa Jesusajj predicäna? ¿Kunanaksa yatiyäna, ukat kunjam chuymampis yatiyäna?

¿Kunatsa Jesusajj predicäna?

6, 7. Jesusan arunakaparjamajja, ¿kunsa ‘taqe yatichirinakajj’ Diosan arunakapamp lurañasa? Uk mä uñachtʼäwimp qhanañchtʼam.

6 Jesusajj suma yatiyäwinak predickäna ukhajj kunjamas jikjjatasïna uka toqetwa jichhajj yatjjatañäni, ukjjarusti yatichkäna uka jaqenakarojj kunjamsa uñjäna uka toqetwa yatjjatarakiñäni. Awkipajj yatichkäna ukanakat parlkasajj kunjamas jikjjatasïna uk qhanañchañatakejja, Jesusajj mä uñachtʼäwitwa parläna. Jupajj akham sänwa: “Alajjpachankir Reinot yatichatäpki taqe uka yatichirinakajja, utani mä jaqemp sasiwa. Jupajj wali valoraninakapatwa machaqanaksa merqʼenaksa apsuni” sasa (Mateo 13:52). Uka uñachtʼäwirjamajj ¿kunatsa utanejj taqe ukanak apsunpacha?

7 Jupajj janiw Ezequías reyjamajj jachʼa jachʼa tukuñatak apsunkiti, Ezequías reyejj ukham lurasajj pantjasïnwa, jan walinakanwa uñjasirakïna (2 Reyes 20:13-20). Ukhamajj ¿kuna amtampis utanejj taqe ukanak apsunpacha? Uk amuytʼañatakejja, wal respetkta uka profesoramarus visitkasma ukham parltʼañäni. Jupajj escritoriopat pä cartwa apsu, ukanakat mayajj jaya maran cartawa, maynïristi jichhak lurat cartarakiwa. Uka cartanak awkipaw churatayna, nayrïr cartjja wawäkasinwa churatayna, qhepïr cartjja jichhakiw churarakitayna. Ukanak uñjjattʼasajja profesorajj wal kusisi, kuna laykutejj wali valoranitwa ukanak uñji, ukhamarus awkipan wali suma ewjjtʼanakapaw ukanakan utjaraki. Cheqas uka cartanakajj profesoramatak wali valoraniwa (Lucas 6:45). Jupajj janiw jachʼa jachʼa tukuñatak uka cartanak uñachtʼayktamti, jan ukasti jumar yanaptʼañataki ukat ukanakajj kunja valoranisa uk amuyañamatakiw uñachtʼaytamjja.

8. Diosan cheqa yatichäwinakaparojj ¿kuna razonanakatsa wali valoranit uñjtanjja?

8 Jachʼa Yatichir Jesusajja, uka pachpa razonanakatwa Diosan cheqa yatichäwinakap jaqenakar yaticharakïna. Jupatakejj uka yatichäwinakajj wali valoranïnwa, ukanakar wal munasisajj yaqhanakaruw yatiyañ munarakïna. Ukat taqe discipulonakapan jupat yateqasipjjañapwa munäna. ¿Jiwasat kamsasirakispasa? Diosan Arupat yateqktan uka cheqa yatichäwinakar munasiñatakejj walja suma razonanakaw utjarakistu. Walja maranak nayraw uka yatichäwinak yateqawaytanjja, jan ukajj Diosan markapan yanaptʼapampiw ukanak wali sum amuyjjaraktanjja. Jiwasatï taqe ukanakar munasiñäni ukat taqe chuyma yatiyarakiñäni ukhajja, Jesusat yateqasitaswa uñachtʼayañäni, yaqhanakarus cheqa yatichäwinakar munasipjjañapatakiw yanaptʼarakiñäni.

9. 1) Yatichkäna uka jaqenakarojj ¿kunjamsa Jesusajj uñjäna? 2) ¿Kunjamsa Jesusat yateqasitas uñachtʼayaraksna?

9 Kunjamtï sección 3 ukan yatjjatkañänejja, Jesusajj yatichkäna uka jaqenakarojj munasirakïnwa. Mesiasat parlkasajja, “humilde jaqetsa pobre jaqetsa sinttʼasiniwa” sasaw Bibliajj qhanañchäna (Salmo 72:13). Jesusajj cheqpachapuniw jaqenakar yanaptʼañ munäna. Kunsa jupanakajj amuyapjjäna, kuna amtampis mä kuns lurapjjäna, kunas jupanakar llakisiyäna, kunatsa Diosan Arupat jan sum yateqapkäna taqe ukanakats llakisirakïnwa (Mateo 11:28; 16:13; 23:13, 15). Samaritana warmit parltʼaskakiñäni, jupajj Jesusan arunakap istʼasasa jan yaqhachas jupar parlatapats wal musparäna. Kuna laykutejj kunjamsa jupajj sarnaqäna uk Jesusajj sumwa yatïna, ukatwa Jesusarojj mä profetarjam uñjäna, yaqhanakarus uka profetatwa parlañ munarakïna (Juan 4:16-19, 39). Jesusan arkirinakapajja, predicktan uka jaqenakan chuymanakapan kunas utji uk janiw yatktanti. Ukampis Jesusjamarakiw jaqenakar cheqpachapun yanaptʼañ munatas uñachtʼaysna, kunas jupanakar llakisiyi ukat kuna problemanakansa uñjasipjje ukarjamaw parltʼaraksna.

¿Kunanaksa yatiyäna?

10, 11. 1) ¿Kunsa Jesusajj yatiyäna? 2) ¿Kunatsa Diosan Reinopan utjañapajj wali wakiskirïnjja?

10 ¿Kunsa Jesusajj predicäna? Cristianöpjjtwa sasin sapki uka iglesianakan yatichäwinakaparjamajja, Jesusajj jaqenakan derechonakap arjjatiris jutkaspa, jan ukajj jaqenakar arjjatañatakejj leyinak uttʼayiris jutkaspa ukham amuyañjamäspawa. Ukampis Jesusajj akham sänwa: “Diosan Reinopat suma yatiyäwinak [yatiyañajawa]” sasa. ¿Kamsañsa uka arunakampejj munaskäna?

11 Jesusajj alajjpachankkäna ukhaw Supayajj nayrïr kut Jehová Dios contra saytʼasïna, sutip qʼañuchasajj janis suma apnaqerïkaspa ukhamwa parläna. Ukatjja ‘Diosajj janiw taqe kuns cheqaparjam lurkiti, jaqenakarus kunatï sumäki ukanaks janiw churkiti’ sasaw kʼarisirakïna. Taqe ukanak uñjasasa, kunjamsa Adanampi Evampejj Supayar istʼasajj jan walin uñjasipjjäna uk uñjasas Jesusajj walpun chuym ustʼayaspachäna, kuna laykutejj jaqenakajj juchampir jiwañampir aljantataw uñjasipjjäna (Romanos 5:12). Ukampis ¡kunjamsa Awkipajj jutïrin taqe jan walinak Reinop toqe chhaqtayani uk yatisajj walpun kusispachäna!

12, 13. 1) ¿Kuna jan walinaksa Diosan Reinopajj askichani? 2) ¿Kuna toqetsa Jesusajj jukʼamp parlirïna?

12 Taqe ukanakat sipansa, nayraqatajj Jehová Diosan sutipaw qʼomachasiñapäna. Mä arunjja, Supayampi jupar mayachasipkäna ukanakampejj kuna jan walinaktï utjayapkäna ukanakaw askichasiñapäna. Niyakejjay Jehová Diosan sutipajj kunjam gobernantesa uk uñachtʼaychejja, jupak taqe kunjjar apnaqañatak derechonïtap uñachtʼayañatakejj walja pruebanakaw utjañapäna. Jesusakiw taqe ukanak sum amuyäna, ukatwa arkirinakaparojj akham sasin orasipjjañapatak yatichäna: “Alajjpachankir nanakan Awkija, sutimajj jachʼañchatäpan. Reinomajj jutpan. Munañamajj luratäpan, kunjamtï alajjpachan luraski ukhamarak aka oraqens luraspan” sasa (Mateo 6:9, 10). Mä jukʼa tiempotjja, niyaw Diosan Reinopajj aka oraq apnaqjjani, niyarakiw Jesús Reyisajj Supayan apnaqat aka jan wali pacharojj tʼunjani, ukhamatwa Jehová Dios sapak taqe kunjjar apnaqañatak derechonïtapajj wiñayatak uñachtʼayasini (Daniel 2:44).

13 Jesusajj uka Reinotwa jukʼamp parlirïna. Arsutanakapampisa luratanakapampis uka Reinojj kunasa, kunjamsa uka Reino toqejj Jehová Diosan amtapajj phoqasini uk wali sumwa qhanañchäna. Jesusajj janipuniw yaqha lurañanakarojj uchaskänti, Diosan Reinopan suma yatiyäwinakap predicañaw jupatakejj wali importantënjja. Uka urunakan jan waltʼañanakaw markan utjäna, taqe cheqanwa injusticianakajj uñjasirakïna. Ukampis Jesusajj taqe chuymaw predicaskakïna, ¿ukham luratapat jan amuytʼasirïtapti uñachtʼayäna? Jan ukajj ¿jaqenakat janis llakiskaspa ukhamcha uñachtʼaypachäna? Janiwa.

14, 15. 1) ¿Kunjamsa Jesusajj ‘Salomonat sipans jukʼamp’ jilankatap uñachtʼayäna? 2) Predicktan ukhajja, ¿kunjamsa Jesusat yateqasitas uñachtʼaysna?

14 Kunjamtï aka seccionan yatjjatkañänejja, Jesusajj chuymar purtʼkirwa yatichirïna. Ukham luratapajj Salomón reyitwa amtayistu, uka reyejj chuymar purtʼkir arunakampi, cheqapa ukhamarak cheqa arunakamp qellqañatakiw chʼamachasïna (Eclesiastés 12:10). ¿Kunatsa Salomonajj wali yatiñanïnjja? Jehová Diosaw uka imperfecto jaqerojj wali yatiñanïñampi wali amuytʼasirïñamp churäna. Ukatwa jupatakejj kunayman toqet parlañajj facilakïna, jupajj qoqanakatsa, animalanakatsa, jamachʼinakatsa, chawllanakatsa ukat yaqha animalanakats parlarakïnwa. Taqe markankir jaqenakaw Salomón reyin yatiñap istʼir sarapjjäna (1 Reyes 4:29-34). Ukampis Jesusajj “Salomonat sipans jukʼamp” jilankänwa (Mateo 12:42). Mä arunjja, Jesusajj jukʼamp yatiñani ukat jukʼamp ‘amuytʼiri’ ukhamänwa. Ukatwa yatichkäna ukhajj Diosan Arupata, kunayman animalanakata, jallupachata, awtipachata, yapuchañata, yapu apthapiñata, jaqenakan sarnaqäwipata, kunanakas uka urunakan pasäna uka toqeta ukat jaqenakajj kunjamas jakasipjjäna ukanakat parläna. Ukampis janipuniw yatiñapat jachʼa jachʼajj tukkänti, janirakiw mayninakar musparayañ laykukejj ukanakat parlkänti. Antisas yatichäwinakapajj wali qhanänwa, amuyañas facilakirakïnwa, ukatwa walja jaqenakajj wali kusisit jupar istʼapjjäna (Marcos 12:37; Lucas 19:48).

15 Jichhürunakan Jesusatwa yateqasiñ muntanjja. Cheqas jiwasajj janiw jupjam wali yatiñanïktanti, janirakiw wali amuytʼasirïktansa. Ukampis mayninakar Biblian cheqa yatichäwinakapat parlañatakejj kuns yatipuntanwa, experienciasas utjarakiwa. Sañäni, awk taykanakajj wawanakar uywañ sum yatipjje, ukhamajj ukarjamaw Jehová Diosajj qhawqsa wawanakapar munasi uk qhanañchapjjaspa. Ukatjja jiwasajj kunatï escuelansa trabajonsa paski, jan ukajj kunanaktï jaqenakajj yatipki, kunanakatï jichha tiempon paski ukarjamaw parlaraksna. Ukampis taqe ukanakat parlkasajj janipuniw ak armañasäkiti: Diosan Reinopat parlañaw taqe kunat sipans nayrankañapa (1 Timoteo 4:16).

¿Kunjam chuymampis yatiyäna?

16, 17. 1) ¿Kunjamsa Jesusajj predicañar uñjäna? 2) ¿Kunjamsa Jesusajj Diosan arunakap yatiyañ nayrar uchäna?

16 Jesusatakejja predicañajj wali importantënwa. Jaqenakarojj Awkipat kunatï cheqäki ukwa yatichäna, janiw uka tiempon utjkäna uka costumbrenakarjamasa ni jaqenakan amuyunakaparjamas yatichkänti. Ukatjja jaqenakarojj Jehová Diosamp sum apasipjjañapataki, wiñay jakañ suytʼäwit katjjarusipjjañapatakiw yanaptʼäna. Suma yatiyäwinak yatichañas walpun jupar gustäna, kuna laykutejj ukanakaw jaqenakarojj wal chuymachtʼäna, kusisit jakasipjjañapatakis yanaptʼarakïnwa. ¿Kunjamsa Jesusajj ukham chuymanïtap uñachtʼayäna? Uk jichhajj kimsa toqet yatjjatañäni.

17 Maya, Jesusatakejja predicañajj wali importantënwa. Ukatwa Diosan Reinopat parlañatakejj wal chʼamachasïna. Kunjamtï capítulo 5 ukan yatjjataniwayktanjja, Jesusajj wali amuytʼasiri ukat taqe kuns yatiñamp luriri ukhamänwa, kunatï jakañatakejj wakiski ukanakakiw jupan utjarakïna. Ukat yatichkäna ukarjamajja, kunatï wali importantëki ukpunwa thaqerïna, janirakiw yänaka ukat qollqe thaqañarojj uchaskänti, kuna laykutejj ukanak thaqasajj ina chʼusaruw tiempo aptʼasispäna. Cheqas Diosan arunakap yatiyaskakiñatakejj janipuniw kunampis apayaskänti (Mateo 6:22; 8:20).

18. ¿Kunjamsa Jesusajj predicañ nayrar uchatap uñachtʼayäna?

18 Paya, Jesusajj tiempsa chʼamsa predicañatakiw apstʼasïna. Israel oraqen taqe cheqar puriñatakejja, jupajj walja patak kilometronakwa Palestina toqen kayuk sarnaqäna, suma yatiyäwinak predicañatakejj taqe cheqanwa jaqenakarojj thaqarakïna. Uka jaqenakarojj utanakapana, plazanakana, mercadonakana ukat yaqha ukham lugaranakanwa predicäna. Qaritäkäna ukhasa, amigonakapamp samartʼañataki ukat manqtʼasiñatak tiempo apsuskäna ukhas jaqenakarojj parlapunirïnwa. Niya jiwañampëjjäna ukhas suma yatiyäwinakat parlaskakïnwa (Lucas 23:39-43).

19, 20. Diosan arunakap yatiyañajj kunja wakiskirisa uk uñachtʼayañatakejja, ¿kuna toqetsa Jesusajj parläna?

19 Kimsa, Jesusatakejja predicañajj wali urgentënwa. Sicar marka jakʼankir mä phujun Jesusajj samaritana warmimp parlkäna uk amtañäni. Amuyatajja, apostolonakapajj Diosan arunakap yatiyañajj kunja urgentënsa uk janiw sum amuyapkänti. Ukatwa Jesusajj akham säna: “Jumanakajj sapjjtawa: ‘Yapu apthapiñatakejj pusi phajjsinakaw faltaski’ sasa. Nayajj sapjjsmawa, uñtapjjam, uñjapjjarakim, yapunakajj apthapiñatak poqoratäjjewa” sasa (Juan 4:35).

20 ¿Kunatsa Jesusajj uka toqet parlpachäna? Amuyatajja jupanakajj kislev (noviembre ukat diciembre) phajjsinkasipkänwa, cebada apthapiñ tiempotakejj pusi phajjsinakaw faltaskarakïna, ukhamajj yapuchirinakajj janiw yapunak apthapiñat llakisipkänti. Cebada yapunakajj Pascua (14 de nisán) jakʼanakanwa apthapisirïna. Ukampis yapunak apthapiñat parlkasajja, Jesusajj jaqenakar arkirinakapar tukuyañatwa parlaskäna. Kuna laykutejj waljaniw Jesusan arunakap istʼañatakisa, arkirinakapar tukuñatakisa, Diosat yateqañatakisa, kuna suytʼäwtï Diosajj churkäna uk katoqañatakis wakichtʼatäpjjäna. Uka jaqenakarojja, suma poqorat grano yapur uñtasitäpkaspas ukhamwa Jesusajj uñjäna, ukatwa “yapunakajj apthapiñatak poqoratäjjewa” sasin säna.c Cheqas predicañ horasajj purinjjänwa, wali urgenterakïnwa. Ukatwa jaqenakajj mä markan qheparayañ munapjjäna ukhajj Jesusajj akham säna: “Diosan Reinopat suma yatiyäwinak yaqha markanakar yatiyir sarañajajj wakisirakiwa, nayajj ukataki khitanitätwa” sasa (Lucas 4:43).

21 ¿Kunjam toqenakatsa Jesusat yateqasitas uñachtʼaysna?

21 Jesusat yateqasitas aka kimsa toqenakanwa uñachtʼaysna. Maya, predicañajj jiwasatak wali importantëñapawa. Familiasar uñjañataki ukat trabajiñatak wali ocupatästan ukhasa, Jesusjamaw taqe chuym predicañasa, ukhamarus uk lurañajj vidasan nayrankañaparakiwa (Mateo 6:33; 1 Timoteo 5:8). Paya, predicañatakiw tiempsa chʼamsa apstʼasiñasa, utjkistu ukanakampis Diosan arunakap yatiyasiñapatakiw yanaptʼañasaraki (Lucas 13:24). Kimsa, predicañajj kunja urgentesa uk amtañasapuniwa (2 Timoteo 4:2). Ukhamajj taqe horasan predicaskakiñäni.

22. ¿Kunsa jutïr capitulon yatjjataskañäni?

22 Jiwatap qhepat Diosan arunakap yatiyasipkakiñapatakejja, Jesusajj discipulonakaparuw encargawayäna, ukhamatwa predicañajj jupatak kunja importantënsa uk uñachtʼayäna. Jutïr capitulon uka toqetwa yatjjataskañäni.

a Amuytʼañataki, uka warmejj “¿kunjamarak jumasti judío jaqëkasin nayar um mayitätasti?” sasin säna ukhajja, judionakampi samaritanonakampejj kunjamsa nayratpach jan waltʼayasipjjäna uka toqetwa parlañ qalltäna (Juan 4:9). Ukatjja, markapajj Jacob chachat jutirïkaspas ukhamwa parläna, ukampis judionakajj janiw ukham amuyapkänti (Juan 4:12). Antisas judionakajj cuteonaka sasaw samaritanonakarojj sapjjerïna, ukhamat extranjeröpjjatap uñachtʼayañataki.

b Predicañajj yaqhanakar mä yatiyäwi awisañawa. Yatichañajj niya ukar uñtasitarakiwa, ukampis mä yatichäwi chuymar purtʼkir wali sum qhanañchañawa. Jiwasatï qhana amuykay yatichañ munstan ukhajja, kunjamats jaqenakan chuymaparojj purtʼañasapuniwa, ukhamat kuntï yateqapki ukarjam sarnaqapjjañapataki.

c Juan 4:35 textot parlkasajja, mä qellqatajj akham siwa: “Kunapachatï granonakajj poqorjje ukhajja, chʼojjñat qʼelluruw tukjje, ukhamatwa apthapiñ horasan purinjjatapajj qhan amuyasi”.

¿Kunjamsa Jesusar arksna?

  • Diosan arunakap yatiyañajj kunja wakiskirisa ukjja, ¿kunanak lurasas uñachtʼaysna? (Mateo 9:35-38).

  • Jan taqe chuym yatiyjjstan ukhajj ¿kunjamsa Jesusat amuytʼañajj yanaptʼistaspa? (Marcos 1:35-39).

  • Predicktan ukhajja, ¿kunjamsa humilde jaqenakarusa tʼaqesiyatäpki ukanakarus uñjañasa? (Lucas 18:35-19:10).

  • Jaqenakajj jan istʼañ munapkistani jan ukajj predicatas contra saytʼapkani ukhajja, ¿kunatsa janipun desanimasiñasäki? (Juan 7:32-52).

    Aymara qellqatanaka (2005-2025)
    Mistuñataki
    Mantañataki
    • Aymara
    • Apayañataki
    • Kunjamtï munkta ukarjam askichañataki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Ak amtañamapuniwa
    • Aka amtanakanïpjjtwa
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Mantañataki
    Apayañataki