Watchtower INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Watchtower
INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Aymara
ʼ
  • kʼ
  • tʼ
  • pʼ
  • chʼ
  • qʼ
  • BIBLIA
  • QELLQATANAKA
  • TANTACHÄWINAKA
  • w14 10/15 págs. 13-17
  • Jumanakasti “sacerdotenakäpjjätawa”

Janiw videojj utjkiti

Disculpapjjeta, janiw aka video uñjañjamäkiti

  • Jumanakasti “sacerdotenakäpjjätawa”
  • Yatiyañataki, Jehová Diosan Apnaqäwipat yatiyaski 2014
  • Jiskʼa pʼeqeñchäwinaka
  • Uka toqet jukʼamp yatjjatañataki
  • MÄ PACTOW WARMIN WAWAPAR JARKʼAQE
  • MÄ MACHAQ MARKAW UTTʼAYASI
  • MACHAQ PACTOW QALLTI
  • CRISTOMP CHIKA APNAQANIPJJAÑAPATAKIW MÄ PACTOJJ LURASI
  • DIOSAN REINOPAR CONFIYAPJJAÑÄNI
  • Machaq arustʼäwitjja askinakaw katoqasi
    Jehová Diosajj Jeremías toqew yatichistu
Yatiyañataki, Jehová Diosan Apnaqäwipat yatiyaski 2014
w14 10/15 págs. 13-17
Jesusaw Santa Cena uttʼayaski

Jumanakasti “sacerdotenakäpjjätawa”

“Jumanakasti nayar serviri sacerdotenakäpjjätawa, ukhamarak nayaru katuyat suma markaraki.” (ÉXO. 19:6)

¿QHANAÑCHTʼASMATI?

“Diosan Reinop taqe chuyma suyañäni” sat yatichäwin “¿Kunjamsa Diosajj amtap phoqani?” sat recuadroparjam qhanañchtʼam...

  • Leyinakarjam lurat pactojja, ¿kunatakisa uttʼayasïna?

  • ¿Kuna amtampisa machaq pactojj lurasïna?

  • ¿Kunatsa Reinotak pactojj lurasïna?

1, 2. ¿Kunatsa warmin wawapar jarkʼaqasiñapajj wakisïna?

BIBLIANKKI uka nayrïri profeciajja, Diosan amtap phoqasiñapatakejj wali wakiskiripuniwa. Jehová Diosajj akham sasaw Edenan arsüna: “Warmimpi [juma Supayampsti] enemigo tukuyapjjäma, ukhamaraki uka warmin wawanakapampi, wawanakamampisa enemigonïpjjarakiniwa” sasa. ¿Qawqsa uñisisipjjañapäna? Jehová Diosajj saskakïnwa: “Warmin wawapasti pʼeqet taqjjatätam, jumasti kayut achjarakïta” sasa (Gén. 3:15). Ukhamasti Supayampi warmimpisti, walpun uñisisipjjañapäna, Supayajj warmin wawapar kunaymanitwa chhaqtayañ munañapäna.

2 Ukatwa Salmo qellqerejj akham Diosar mayispachäna: “Uñtam, timasirinakamajj [jan ukajj enemigonakamajj] ojjopjjewa, uñisirinakamasti jumar qallkatañatakiw pʼeq waytapjje; markamatakiw jan walinak amtapjje, juman arjjatat jaqenakamatakiw ñanqha amtapjje. Jupanakajj nanakar tʼunjiriw jutañ amtapjje, markarojj chhaqtayañ munapjje” sasa (Sal. 83:2-4). Supayajja, warmin wawaparojj wal tukjañ munäna ukat kawkïr familiattï jutañapäkäna uksa chhaqtayañwa munarakïna. Ukatwa Jehová Diosajj yaqha pactonaka luräna, ukhamat warmin wawaparu jarkʼaqañataki ukat kuna bendicionanaktï Reinopajj apankani ukanak phoqasiñapataki.

MÄ PACTOW WARMIN WAWAPAR JARKʼAQE

3, 4. 1) ¿Kunapachas Leyinakarjam lurat pactojj qalltäna? 2) ¿Kun lurañsa Israel markajj amtäna? 3) ¿Kunsa Leyinakarjam lurat pactojj jarkʼäna?

3 Abraham, Isaac, Jacob chachanakan wawanakapajj waljaniru tukupjjäna ukhajja, Jehová Diosajj Israel sat markaruw tukuyäna. Moisés toqerakiw Jehová Diosajj uka nayra Israel markampejj mä pacto luräna. Ukatakejj Diosajj Leyinakwa churäna, israelitanakasti phoqapjjäwa sasaw arsupjjarakïna. Uka toqet Bibliajj akham siwa: “Moisesajj [...] suma amtäwiru mantatäki uka libro aptasinsti, jaqenakatakiw leetʼarapïna, ukatsti jupanakajj sapjjänwa: ‘Kunanaktejj [Jehová] Tatitojj siski ukanakar jaysasaw phoqhañäni’ sasa. Ukat Moisesajj [sacrificiot loqtata toronakan wilapampi] jaqenakaru chʼalltʼasinjja sänwa: ‘Aka wilaw yatiyi, Tatitojj kunanaktejj sapktam uka suma amtäwiru mantatjja’” sasa (Éxo. 24:3-8).

4 Sinaí sat qollunwa Leyinakarjam lurat pactojj qalltäna, 1513 nayrïr pacha marana. Jehová Diosajja, uka pacto toqew nayra Israel markaru yaqha markanak taypit ajllisïna. Ukatsti Jehová Diosajj Israelan Juezaparu, Leyinak chuririparu ukhamarak Reyiparuw tuküna (Isa. 33:22, 23). Israelitanakan sarnaqäwipajja, Diosar istʼasajj kunjamas jakassna, jan istʼasajj kunarus purtʼassna ukanakwa uñachtʼayistu. Israelitanakajja, Diosan Leyinakaparjamajj janiw yaqha markankirinakampejj casarasipjjañapäkänti, ni kʼari diosanakarus yupaychapjjañapäkänti. Ukhamatwa kawkïr familiattï warmin wawapajj jutañapäkäna ukajj jarkʼaqasiñapäna (Éxo. 20:4-6; 34:12-16).

5. 1) Leyinakarjam lurat pacto phoqasajja, ¿israelitanakajj kunjam markarus tukupjjaspäna? 2) ¿Kunatsa Jehová Diosajj Israel markarojj apanuküna?

5 Leyinakarjam lurat pactojja, sacerdotenakwa uttʼayarakïna, ukaw qhepat utjañapäkän uka sacerdotenak utjañapatak uñachtʼayarakïna (Heb. 7:11; 10:1). Cheqansa, israelitanakatï Jehová Diosan leyinakap istʼapjjaspäna ukhajja, ‘sacerdotenakaruw’ tukupjjaspäna (Éxodo 19:5, 6 liytʼañataki). Ukampis janiw Diosar istʼapkänti, ni Abrahamat saraqer jilïr wawarusa, mä arunjja, Mesiasarus katoqañ munapkänti. Ukatwa Jehová Diosajj uka Israel markarojj apanuküna.

Sinaí sat qollunwa Diosajj Leyinakarjam lurat pacto israelitanakampi tukuyjje

Israelitanakajj janis Diosar istʼjjapjjchïnjja, Leyinakarjam lurat pactojj janiw inamayäkänti (3-6 tʼaqanak uñjjattʼäta)

6. ¿Kuna amtampis Leyinakajj uttʼayasïna?

6 Kunjamtï uñjawayktanjja, israelitanakajj janiw Jehová Diosarojj istʼapkänti, ukhamatwa ‘sacerdotenakjam’ serviñjja aptʼasipjjäna. Ukhamajj ¿Leyinakarjam lurat pactojj inamayakïnti? ¿Kuna amtampis uka Leyinakajj uttʼayasïna? Uka Leyinakajj warmin wawaparu jarkʼaqañataki ukhamarak Mesiasar uñtʼañatakiw uttʼayasïna. Ukhamajj kunapachatï Cristojj aka Oraqer jutkäna ukat jaqenakas jupar uñtʼapkäna ukhaw uka amtajj phoqasjjäna. Ukatwa Bibliajj akham qhanañchi: “Cristow Moisesan leyipjja tukuyawayjje” sasa (Rom. 10:4). Ukhamajj ¿khitinakas sacerdotenakaru tukupjjañapäna? Ukatakejj Jehová Diosajj yaqha pacto luräna, ukhamat yaqha marka uttʼayañataki.

MÄ MACHAQ MARKAW UTTʼAYASI

7. Jeremías toqejj ¿kamsänsa Jehová Diosajja?

7 Leyinakarjam lurat pactojj janïr chhaqtkäna ukhajja, Jehová Diosajj Jeremías profeta toqejj akham sänwa: ‘Israel markampejj mä suma machaqa arustʼäwi luräjja’ sasa (Jeremías 31:31-33 liytʼañataki). Leyinakarjam lurat pactot sipansa, uka machaq arustʼäwejja, mä arunjja, machaq pactojj mayjäñapänwa, juchanakat perdonatäñatakejj janiw uywanakajj sacrificiot loqtasjjañapäkänti. ¿Kunjamsa ukajj lurasispänjja?

8, 9. 1) ¿Kunatsa Jesusan wilapan wartasitapajj wali askejja? 2) Machaq pactonkirinakajj ¿kunsa katoqapjjaspa? (13 janankir dibujo uñjjattʼam.)

8 Walja maranak qhepatjja, Jesusajj Santa Cena uttʼayäna, 33 maran nisán phajjsin 14 urunak saraqataru. Jesusasti copa astasinjja Diosat jan jitheqtiri 11 arkirinakaparojj akham sänwa: “Aka copajj machaq arustʼäwiwa wilajj toqe, akasti jumanakan askimatakiw wartasi” sasa (Luc. 22:20). Ukat Mateon qellqataparjamajj Jesusajj akham sarakiwa: “Akasti nayan wilajjarakiwa. Ukasti machaq arustʼäwiwa, kawkïritejj wartatäkani walja jaqenakar juchanakapata qhespiyañataki” sasa (Mat. 26:27, 28).

9 Jesusan wilap wartasitapjjaruw machaq pactojj uttʼayasïna. Uka wilap toqerakiw jaqenakan juchanakapajj wiñayataki perdonatäspana. Jesusajj janiw uka machaq pactorojj mantkänti, kunattejj janiw juchanïkänti. Ukampis Diosajja, Jesusan wilap toqew Adanan wawanakaparojj juchanakap perdonaspäna. Ukatjja, yaqhepanakarojj qollan ajayupamp ajllisarakiw ‘wawanakaparjam’ katoqarakispäna (Romanos 8:14-17 liytʼañataki). Niyakejjay uka ajllitanakarojj Diosajj jan juchanita uñjchejja, Jesusjam jan juchani wawanakapäpkaspas ukhamawa. Ukhamarusa, uka ajllitanakajj ‘Cristompi’ chikaw apnaqapjjaspäna ukat ‘sacerdotenakaruw’ tukupjjarakispäna, kunjamtï nayra israelitanakajj tukupjjañapäkäna ukhama. Cristomp chika herencia katoqerinakat parlkasajja, apóstol Pedrojj akham sänwa: “Jumanakajj ajllit jaqenakäpjjtawa, reyir serviri tukuyat sacerdotenakäpjjaraktawa; mä qʼoma markäpjjtawa; Diosan ajllisit markapäpjjaraktawa. Akasti lurasiwa, jumanakajj Diosan muspharkañ luräwinakap yatiyapjjañamataki. Uka Diosarakiw jumanakarojj chʼamakat irpsusinjjapjjtam, suma muspharkañ qhanapar mantjjapjjañamataki” sasa (1 Ped. 2:9). Uka machaq pacto utjipanwa Jesusan yaqhep arkirinakapajj Abrahamat jutir wawanakjam uñtʼatäpjjaraki.

MACHAQ PACTOW QALLTI

10. ¿Kunapachas machaq pactojj qalltasïna, ukat kunatsa?

10 ¿Kunapachas machaq pactojj qalltasïna? ¿Jesusajj qhep qhepa aruma arkirinakapampi parlkäna ukhati uka pactojj qalltaspachäna? Janiwa. Nayraqatajj Jesusan wilapaw Jehová Diosar loqtasiñapäna. Ukjjarusti, qollan ajayumpiw ‘Cristomp chika herencia katoqerinakarojj’ ajllisiñaparakïna. Ukhamajj machaq pactojja, Pentecostés urunwa 33 maran qalltasïna. Ukhawa Jesusan yaqhep arkirinakapajj qollan ajayumpi ajllitäpjjäna.

11. 1) ¿Kunjamsa machaq pactojj judionakampi yaqha markankirinakampi Diosan Israelapar tukupjjañapataki yanaptʼawayi? 2) ¿Qawqhanis machaq pactorojj mantapjjañapäna?

11 Kunapachatï Jehová Diosajj ‘Israelampiw mä machaq pacto luräjja’ sasin Jeremías toqe siskäna ukhajja, Leyinakarjam lurat pactojj tukusjjaniw sañwa munaskäna. Ukampis janiw ukaratpach tukuskänti, jan ukasti machaq pactojj qalltjjän ukhakamaw uka pactojj utjaskäna (Heb. 8:13). Machaq pactorjamajja, Jehová Diosajj judionakarusa ukat yaqha markankirinakarusa taqeniruw Reinopankapjjañapatakejj katoqäna, janirakiw circuncidatäñas wakisjjänti. Biblianjja akham siwa: “Circuncidatäñapasti chuyman circuncidatäñawa. Ukasti janiw kuna leyitsa jutkiti, jan ukasti ajayutwa juti” sasa (Rom. 2:29). Ukatsti Jehová Diosaw servirinakapan ‘pʼeqenakaparu chuymanakaparu mandamiento arunak qellqantañaparakïna’ (Heb. 8:10). Ukhamasti 144.000 jaqenakaw machaq pactorojj mantapjjañapäna. Jupanakaw “Diosan Israelapa” sasin uñtʼatäpjjaraki (Gál. 6:16, NM; Apo. 14:1, 4).

12. ¿Kunansa Leyinakarjam lurat pactompi ukat machaq pactompejj niya kikpakïpjje?

12 Leyinakarjam lurat pactompi ukat machaq pactompejj ¿kunansa niya kikpakïpjje? Leyinakarjam lurat pactjja, Jehová Diosampi ukat nayra Israel markampiw lurapjjäna. Machaq pactjja, Jehová Diosampi ukat “Diosan Israelapa” sasin uñtʼatäki uka markampiw lurapjjarakïna. Ukhamarusa, uka pä pactonjja, sumankthapiyirinakaw utjäna, Leyinakarjam lurat pactojj Moisés toqew lurasïna. Machaq pactosti, Jesús toqerakiw lurasïna. Ukatsti, Leyinakarjam lurat pactojj uywanakan wilapjjaruw uttʼayasïna ukatjja Moisesarakiw nayra israelitanakarojj pʼeqtʼäna. Machaq pactosti, Jesusan wilapjjaruw uttʼayasïna, cristiano tamarojj Jesusaw pʼeqtʼarakïna (Efe. 1:22).

13, 14. 1) Machaq pactojj ¿kunsa Diosan Reinopat qhanañchistu? 2) ¿Kunas ajllitanakan Cristomp chika apnaqanipjjañapatakejj wakisïna?

13 ¿Kunsa machaq pactojj Jehová Diosan Reinopat qhanañchistu? Machaq pactojja, qollan marka utjayi, ukhamat reyinakjama ukat sacerdotenakjama alajjpach Reinor sarapjjañapataki. Uka markaw Abrahamat jutir mayni wawanakapjam uñtʼatäpjjaraki (Gál. 3:29). Ukhamajja, Abrahamamp lurat pactojj phoqasipuniniwa, ukwa machaq pactojj uñachtʼayistu.

14 Kunjamtï uñjaniwayktanjja, machaq pactojj Diosan Israelapa utjayawayi, uka machaq pacto toqerakiw ajllitanakas Cristomp chika apnaqanipjjarakispa. Ukampis Jesusamp chika reyinakjama ukhamarak sacerdotenakjama apnaqanipjjañapatakejj yaqha pactow wakisïna.

CRISTOMP CHIKA APNAQANIPJJAÑAPATAKIW MÄ PACTOJJ LURASI

15. ¿Kuna pactsa Jesusajj apostolonakapampejj luräna?

15 Santa Cena uttʼayasasti, Jesusajj taqe chuyma servir apostolonakapampiw mä pacto luräna. Ukasti Reinotak pacto satawa. Mayni pactonakat sipansa, Reinotak pactorojj janiw Jehová Diosajj mantkänti, jan ukasti Jesusampi ukat khitinakatï alajjpachar sarañatak ajllitäpki ukanakampiw uka pacto lurapjjäna. Jesusasti jupanakarojj akham sänwa: “Kunjamtï Awkijajj mä reinotaki nayampi pacto lurkejja, ukhamarakiw nayajj jumanakamp mä pacto lurtjja” sasa (Luc. 22:28-30, NM). Amuyatajja, Jehová Diosampi ukat Jesusampi pacto lurkäna ukatjamakwa Jesusajj parlaskäna, ukhamat jupajj ‘Melquisedecjam sacerdotëñapataki’ (Heb. 5:5, 6).

16. Reinotak pacto utjipanjja, ¿kunsa ajllitanakajj katoqapjjani?

16 Jesusajj tʼaqhesiñanakan uñjaskäna ukhajja, 11 apostolonakapajj janiw jitheqtapkänti. Ukatwa jupanakampejj Reinotak pacto luräna, ukhamat reyinakjam qontʼasipjjañapataki ukat sacerdotenakjam servipjjañapataki. Ukampis janiw uka 11 apostolonakapakejj ukham servipjjañapäkänti, jan ukasti Jesusajj akham sasaw apóstol Juanarojj mä visión toqejj qhanañchäna: “Khitinakatejj atipjkani ukanakarojja, nayamp chikwa qontʼasiyä tronojjana, kunjämatejj nayajj atipjtjja ukatsti Awkejjampi chikajj tronopan qontʼasktjja ukhama” sasa (Apo. 3:21). Ukhamasti, Reinotak pactorojj 144.000 ajllit cristianonakaw mantapjjaraki (Apo. 5:9, 10; 7:4). Ukhamajj uka pactorjamaw uka ajllit cristianonakajj alajjpachat apnaqanipjjani. Kunjamtï mä noviajj mä reyimpi casarasisin uka reyimp chika apnaqkejja ukhamarakiw ajllitanakajj Jesucristomp chika apnaqanipjjani. Biblianjja ajllit cristianonakajj Corderomp casarasiñatak tawaqökaspasa ukham sasaw qhanañchi, ukatjja Jesusamp casarasiñataki parlata mä ‘qʼoma tawaqökaspas’ ukham sasaw saraki (Apo. 19:7, 8; 21:9; 2 Cor. 11:2).

DIOSAN REINOPAR CONFIYAPJJAÑÄNI

17, 18. 1) Reino toqet parlir sojjta pactonakat yatjjataniwayktan uk mä jukʼakam qhanañchtʼam. 2) ¿Kunatsa Diosan Reinopajj phoqasipuniniwa sasin taqe chuyma confiytanjja?

17 Aka pä yatichäwin yatjjatawayktan uka pactonakajja, Jehová Diosan Reinopajj kunjamas phoqasini ukwa sum qhanañchtʼawayistu (“Diosan Reinop taqe chuyma suyañäni” sat yatichäwin “¿Kunjamsa Diosajj amtap phoqani?” sat recuadrop uñjjattʼam). Diosan Reinopajj pactonakjjar suma uttʼayatawa. Ukatwa Diosan Reinoparojj taqe chuyma confiytanjja. Uka Reino toqew Diosajj kuntï aka Oraqetakisa ukat jaqenakatakis amtkäna ukjja phoqani (Apo. 11:15).

Jesusampi ajllit cristianonakampiw alajjpachat apnaqanisipki

Jehová Diosajj Reinop toqew aka Oraqetak amtapjja phoqani (15-18 tʼaqanak uñjjattʼäta)

18 Diosan Reinopajj wiñayatakiw walja bendicionanak apanini, janipuniw ukat pächasiñasäkiti. Diosan Reinopakiw taqe jan waltʼäwinak chhaqtayani. Ukhamajj uka suma yatiyäwi ¡taqe chuyma yatiyasipkakiñäni! (Mat. 24:14.)

    Aymara qellqatanaka (2005-2025)
    Mistuñataki
    Mantañataki
    • Aymara
    • Apayañataki
    • Kunjamtï munkta ukarjam askichañataki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Ak amtañamapuniwa
    • Aka amtanakanïpjjtwa
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Mantañataki
    Apayañataki