43 YATICHÄWI
Jehová Diosaw ‘chʼamanir tukuyapjjätam’
“[Jehová Diosaw] sum saytʼayapjjätam, chʼamaniruw tukuyapjjarakïtam, suma cimientjjaruw uttʼayapjjarakïtam” (1 PED. 5:10).
CANCIÓN 38 Jupaw chʼamañchaskätam
¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI?a
1. ¿Diosat jan jitheqtir nayra servirinakajj khititsa chʼam katoqapjjäna?
DIOSAT jan jitheqtir nayra servirinakajj wali chʼamanïpjjänwa, walja kutiw Bibliajj uk qhanañchi. Ukampis jupanakajj janiw wali chʼamanïpkaspas ukhampun amuyasipkänti. Awisanakajja, David reyejj jan ajjsartʼirïnwa, ‘mä qollur uñtat chʼamanïkaspas’ ukham amuyasïna, ukampis awisajj wal ajjsarayasïna (Sal. 30:7). Maysa toqetjja, Jehová Diosan espíritu santop katoqasajj Sansonajj wali chʼamanïnwa, ukampis Jehová Diosan jan chʼamapampejja, “janiw chʼamanëjjeristti, mayni chachanakjamakiw tukjjerista” sasaw säna (Juec. 14:5, 6; 16:17). ¿Diosat jan jitheqtir servirinakapajj khititsa chʼam katoqapjjäna? Jehová Diosatwa katoqapjjäna.
2. ¿Kunatsa apóstol Pablojj debiläkta ukhajj wali chʼamanïtwa sasin säna? (2 Corintios 12:9, 10).
2 Apóstol Pablotakejj Jehová Diosan chʼamap katoqañajj wakisirakïnwa (2 Corintios 12:9, 10 liytʼäta). Apóstol Pablojj jiwasjamarakiw usuntat uñjasïna (Gál. 4:13, 14). Ukhamarus kunatï walïki uk lurañatakiw chʼamachasïna (Rom. 7:18, 19). Awisajj llakitänwa, kunatï jupar paskaspäna ukats llakisirakïnwa (2 Cor. 1:8, 9). Ukhamäkchïnsa akham sänwa: “Nayajj debiläkta ukhajja wali chʼamanïtwa” sasa. ¿Kunas ukhamäñatakejj yanaptʼäna? Jehová Diosaw juparojj necesitkäna uka chʼam churäna, ukaw juparojj wali chʼamanir tukuyäna.
3. ¿Kuna jisktʼanakarus aka yatichäwin qhanañchañäni?
3 Jehová Diosajj jiwasar chʼam churañwa arsuwayaraki (1 Ped. 5:10). Ukampis Jehová Diosan chʼamap katoqañatakejj janiw jan kun lurasakejj quedasiñasäkiti. Mä autot amuytʼañäni. Auton sarnaqañapatakejj chʼamani motoranïñapawa, ukampis choferotï acelerador jan takkatkani ukhajja, motorajj janiw autor sartaykaniti. Jehová Diosajj uka motorjamarakiw munktan uka chʼam churistaspa, ukampis chʼamap katoqañatakejj jiwasaw chʼamachasiñasa. ¿Kuna yanaptʼanaksa Jehová Diosajj chʼamanïñasatakejj churistu? ¿Kunsa uka chʼam katoqañatakejj lurañasa? Ukatakejj kunjamsa Jehová Diosajj Jonás profetarusa, Jesusan María mamaparusa, apóstol Pablorus chʼamañchtʼäna uk yatjjatañäni. Ukatsti kunjamsa Jehová Diosajj jichhürunakan chʼamañchtʼistu ukwa yatjjatarakiñäni.
ORACIONAMPI BIBLIAT SAPAK YATJJATAÑAMPIW CHʼAM CHURISTU
4. ¿Kunsa Jehová Diosat chʼam katoqañatakejj lursna?
4 Jehová Diosat chʼam katoqañatakejj orasiñasawa. Jehová Diosajj “jaqen chʼamapat jilankki uka chʼama” churasaw jaysistu (2 Cor. 4:7). Ukatsti Arupat liytʼañasa liytʼktan ukjjat lupʼiñas wali wakiskiriwa (Sal. 86:11). Kuntï Biblian siskistu ukajj “wali chʼamanirakiwa” (Heb. 4:12). Ukhamajj Jehová Diosar orasïta Arup liytʼarakïta ukhajja, aguantañatakisa, kusisit serviskakiñatakisa, jan phoqañjam luräwimp phoqañatakis chʼamwa katoqäta. Kunjamsa Jehová Diosajj Jonás profetar chʼamañchäna uk yatjjatañäni.
5. ¿Kunatsa Jonasajj chʼamañchtʼatäñ munäna?
5 Jehová Diosajj Jonasar mä luräw churkäna ukhaw Jonasajj chʼamañchtʼatäñ munäna. Ukampis uka luräwimp phoqañ ajjsarayasïna ukhajja, mä barcotwa yaqha toqer escapjjäna. Ukham luratapatjja, jupasa barconkir yaqha jaqenakas mä jachʼa thayan utjatapat niyapuniw jiwapjjäna. Barco apnaqerinakajj lamar qotar jaqontapjjäna ukhajja, mä jachʼa chawllan purakapanwa uñstäna, ukan wali chʼamakänwa, wali ajjsarkañarakïnwa. ¿Ukankasajj kunjamas jikjjataspachäna? ¿Ukansa jiwañapäkaspa Jehová Diosas jaytanukkaspa ukhamti amuypachäna? Ukhamächïna janisa, wali llakitaw jikjjataspachäna.
Jan walinak aguantañatakejj ¿kunas Jonás profetarjam chʼam churistaspa? (Párrafos 6 al 9).
6. ¿Kunas Jonasarojj jachʼa chawllan purakapankkäna ukhajj chʼam churäna? (Jonás 2:1, 2, 7).
6 ¿Kunsa Jonasajj jachʼa chawllan purakapankkäna ukhajj chʼam katoqañatak luräna? Sapak jikjjatasisajj Jehová Diosaruw ukan orasïna (Jonás 2:1, 2, 7 liytʼäta). Jehová Diosarojj janis istʼkchïnjja, Jonasajj arrepentisïnwa, ukatwa Jehová Diosajj humilde chuymamp orasitajarojj istʼitaniwa sasin confiyäna. Ukhamarus Diosan Arupatwa amuytʼäna. ¿Kunjamatsa uk yattanjja? Jonás capítulo 2 ukan jikjjataski uka oracionapanjja, Salmos libronkki uka pachpa arunakwa walja kuti arsüna (Jonás 2:2, 5 textjja, Salmo 69:1; 86:7 textomp igualtʼayam). Jonasajj uka textonak sum uñtʼpachäna. Niyakejjay uka jan walinakan uñjasisajj uka textonakat lupʼchïnjja, Jehová Diosajj yanaptʼitaniwa sasaw confiyäna. Lamar qotat mistjjäna ukhajja, Diosajj churkäna uka luräw katoqasiñatakisa, ukamp phoqañatakis wakichtʼatäjjänwa (Jon. 2:10-3:4).
7, 8. ¿Kunas mä jilatarojj jan walinakan uñjaskäna ukhajj chʼam churäna?
7 Jan walinakan uñjasktan ukhajja, Jonasat yateqasiñaw yanaptʼistaspa. Taiwán markankir Zhimingb jilatat amuytʼañäni. Jupajj wali usutawa, Jehová Diosar servitapatsa familiapajj wal tʼaqesiyapjje. Jupajj orasisa Bibliat yatjjatasaw Jehová Diosan chʼamap katoqe. Jilatajj akham siwa: “Awisanakajj jan walinak utjipan walpun llakista, Bibliat sapak yatjjatañatakis janiw chʼamajj utjkiti” sasa. Ukampis jilatajj janiw aynachtʼkiti. Jupajj akham saskakiwa: “Nayraqat Jehová Diosaruw orasta, ukatjja audífono uchasisajj tantachäwinakan cantaski uka cancionanakat mä qhawqhanak istʼta. Sumak jikjjatasiñatakejja, awisanakajj jiskʼatak cantirïta. Ukjjaruw Bibliat yatjjatirïta” sasa.
8 Zhiming jilatarojja, kuntï Bibliat sapak yatjjatkasajj yateqkäna ukaw aguantañatak horasapar chʼam churäna. Mä kutejj wali chʼama operacionat mistusin waliptaskäna ukhajja, glóbulos rojos ukajj jukʼakïtapa, wila uchañ wakisitapwa mä enfermerajj jupar säna. Ukampis janïr operapkäna uka arumajja, jupjam operayasiri mä kullakatwa liytʼatayna. Jilatat sipans uka kullakan globulos rojos ukajj jukʼamp minusakïnwa, ukhamäkchïnsa kullakajj janiw wila uchayasiñ munkänti, sumakiw waliptjjarakïna. Uka experiencia liytʼañaw Diosat jan jitheqtañatakejj chʼam churäna.
9. ¿Mä jan walinkasin jan chʼamanjam uñjassta ukhajj kunsa lurasma? (Dibujompi fotompi uñjjattʼarakïta).
9 Mä jan walin uñjaskta ukhajj ¿wali llakitätamat orasiñajj jumatak chʼamakiti? Jan ukajj ¿Bibliat yatjjatañatak janis ganasanïkasma ukhamti amuyasta? Jan ak armamti, kuna jan walinsa uñjasiskta uk Jehová Diosajj yatiwa. Mä qhawqha arunakampikis oraschïtajja, kuntï necesitkta uk horasaparupuniw churätam, jan ukat payachasimti (Efes. 3:20). Usutätamata jan ukajj wali llakitätamat Bibliat liyiñas yatjjatañas jumatak chʼamächi ukhajja, inas Bibliat liytʼaski jan ukajj qellqatanakasat liytʼaski uka grabacionanak istʼchisma. Maysa toqetjja, jw.org cheqan mä canción istʼasma jan ukajj mä video uñtasma. Jehová Diosar orasktan, kunjamsa jupajj oracionanakas jaysistu uk thaqktan ukhajja, “Mirä amp suma, chʼam churita” sisksnas ukhamawa.
JILAT KULLAKANAKAW CHʼAM CHURISTU
10. ¿Kunjamsa jilat kullakanakajj chʼam churistu?
10 Jehová Diosajj jilat kullakanakas toqew chʼam churistaspa. Kunapachatï jan walinakan uñjasktan ukhasa jan ukajj mä luräwimp phoqañatak chʼamachasisktan ukhasa, ‘jupanakajj wal chuymachtʼapjjestaspa’ (Col. 4:10, 11). “Jan walinakajj utjki” ukhaw amigonakasamp chʼamañchtʼatäñ muntanjja (Prov. 17:17). Jiwasatï aynachtʼatäskstan ukhajja, jilat kullakanakaw necesitktan uk churapjjestaspa, chuymachtʼapjjestaspa, Jehová Diosar serviskakiñatakis chʼamañchtʼapjjestaspa. Kunjamsa Jesusan María mamapajj yanaptʼsa chʼamsa katoqäna uk uñjañäni.
11. ¿Kunatakis Mariajj chʼam munäna?
11 Mariajj Jehová Diosan munañap phoqañatakiw chʼam munäna. Gabriel angelajj mä jachʼa luräwi phoqañapätap yatiykäna ukhajja, Mariajj wal llakispachäna. Jupajj jan casaratäkasinwa usuriptañapäna. Kunjamas wawa uywañajj uk janiw yatkänti, ukhampachas Mesiasäñapäkäna uka wawaruw uywañapäna. Janirakiw kunapachas mä chachamp ikthapkänti, ukhamajj ¿kunjamsa casarasiñatak parlatäkäna uka Josearojj usurïtap qhanañchaspäna? (Luc. 1:26-33).
12. Lucas 1:39-45 textorjamajj ¿kunjamsa Mariajj chʼam katoqäna?
12 ¿Kunjamatsa Mariajj jan kikpani uka jachʼa luräwimp phoqañatakejj chʼam katoqäna? Jupajj yaqhanakampiw yanaptʼayasïna. Kunjamsa Jehová Diosajj churkäna uka lurañamp phoqani uk yatiñatakejja, Mariajj Gabriel angelaruw jisktʼasïna (Luc. 1:34). Qhepatjja, ‘qollunak toqenkir’ mä markaruw wali jay viajïna, ukhamat Elisabet sat mä familiarapar visitañataki. ¡Ukham visitatapajj Mariar wal yanaptʼäna! Elisabetajj Mariar felicittʼänwa, Diosan espíritu santopamp yanaptʼatajj Marian wawapjjat mä chʼamañchtʼkir profecía arsurakïna (Lucas 1:39-45 liytʼäta). Mariasti Jehová Diosajj “wali chʼamani amparapampiw taqe kuns luri” sasaw sarakïna (Luc. 1:46-51). Jehová Diosajj Gabriel angelampi Elisabetampiw Mariar chʼam churäna.
13. ¿Dasurí kullakajj jilat kullakanakar yanap maykäna ukhajj kunas pasäna?
13 Diosat jan jitheqtir mayni servirinakapajja, Mariarjamarakiw chʼamañchtʼapjjeristam. Bolivia markankir Dasurí kullakat parltʼañäni. Tatapajj jan qollkañ mä usunïtapwa doctorajj yatiyäna, hospitalankkäna ukhajja, tataparojj sumwa kullakajj uñjañ munäna (1 Tim. 5:4). Ukampis uk lurañajj janiw jupatak facilapunïkänti, mayninakan yanaptʼapwa munarakïna. Kullakajj akham siwa: “Walja kutiw jan chʼamanjam amuyasirïta” sasa. Qalltan janiw yanap maykänti. ¿Kunatsa jan yanap maykpachäna? Kullakajj akham sarakiwa: “Janiw jilat kullakanakar jukʼamp luräwinak churañ munkayätti. ‘Jehová Diosaw yanaptʼitani’ sasin naya pachpaw sasiyäta. Ukampis mayninakat jitheqtasinjja, naya sapak llakinakajan chʼamachasiskatajwa amuyasiyäta” sasa (Prov. 18:1). Kunjamas jikjjatasïna uk qhanañchtʼañatakiw Dasurí kullakajj mä qhawqha amigonakapar qellqäna. Kullakajj akham saskakiwa: “Kunjamsa munat jilat kullakanakajj yanaptʼapjjetu uk sañatakejj janiw arus utjkituti. Jupanakaw hospitalarojj manqʼa apanipjjäna, Biblian textonakapampis chʼamañchtʼapjjetäna. ¡Mayninakan yanaptʼatäñajj wali kusiskañawa! Jehová Diosan jachʼa familiap taypinktanwa, jilat kullakanakajj yanaptʼapjjapunistuwa, wali llakitäktan ukhas jiwasamp chikaw jachapjje, Jehová Diosar jupanakamp chik serviskakiñasatakis chʼamañchtʼapjjestuwa” sasa.
14. ¿Kunatsa ancianonakan yanaptʼap katoqasiñasa?
14 Jehová Diosajj ancianonak toqew chʼam churarakistu. Jiwasar chʼamañchtʼañatakisa chuymachtʼañatakis jupanakajj mä regalor uñtatäpjjewa (Is. 32:1, 2). Ukhamajj mä kunas llakisiyätam ukhajja, jupanakamp parltʼam. Jupanakajj yanaptʼapjjätam ukhajja, taqe chuym katoqtʼasim. Jehová Diosajj jupanak toqew chʼam churasktamjja.
KUNTÏ SUYTʼASKTAN UKAW CHʼAM CHURISTU
15. ¿Kuna suytʼäwinïtansa taqpach cristianonakajja?
15 Bibliajj mä suytʼäw churkistu ukaw chʼam churarakistu (Rom. 4:3, 18-20). Taqpach cristianonakaw alajjpachansa jan ukajj aka oraqensa wiñayatak jakañ suytʼasktanjja. Uka suytʼäwiw jan walinak aguantañatakisa, suma yatiyäwinak predicañatakisa, congregacionan luräwinakasamp phoqañatakis chʼam churistu (1 Tes. 1:3). Kunjamsa uka pachpa suytʼäwejj apóstol Pablor chʼamañchtʼäna uk uñjañäni.
16. ¿Kunatsa apóstol Pablojj chʼam munäna?
16 Pablojj ukhamarakiw chʼam munäna. Facilak pʼakisir ñeqʼet lurat mä vasor uñtasitäkaspas ukhamwa Corinto markankirinakar mä cartapan qellqäna. Arunakaparjamajj ‘kunayman jan waltʼañanakamp muyuntatänwa’, ‘jan kun kamachtʼirjamaw uñjasïna’, ‘jan waltʼayañatak arknaqatänwa’, ‘tinkuyapjjarakïnwa’. Awisanakajj niyapuniw jiwarakïna (2 Cor. 4:8-10). Taqe ukanakjja, kimsïr kutin misionerot viajkäna ukhaw qellqäna. Uka horasan kuna jan walinakansa jutïrin uñjasini uk janiw amuykpachänti. Uka qhepatjja, uka pachpa viajen walja jaqenakaw nuwjapjjäna, arrestapjjäna, niyapuniw lamar qotan jiwäna, carcelan llawintatarakïnwa.
17. 2 Corintios 4:16-18 textorjamajj ¿kunas Pablorojj jan walinak aguantañatakejj chʼam churäna?
17 ¿Kunas Pablorojj aguantañatak chʼam churäna? Kuntï suytʼaskäna uk jan armañaw chʼam churäna (2 Corintios 4:16-18 liytʼäta). Corinto markankir jilat kullakanakarojja, ‘cuerpojajj merqʼeskchisa, chuymajas amuyujas machaqaruw tukuski’ sasaw säna. Kunjamsa jutïrin sum jakasini uk janiw armkänti. Jupatakejj alajjpachan wiñay jakañ suytʼañajj “jukʼampi jachʼa bendicio[nänwa]”. Uka bendición katoqañatakejja, taqe kun aguantañatakis jankʼakïnwa. Pablojj uka suytʼäwit lupʼipunirïnwa, ukaw ‘urut urutjamas machaqar tukkaspa’ ukham amuyasiñatak yanaptʼäna.
18. ¿Kunjamsa Tíjomir jilatarusa familiaparus kuntï suytʼasipki ukajj chʼamañchtʼi?
18 Bulgaria markankir Tíjomir jilatarojja, kuntï suytʼasktan ukaw chʼam churi. Mä qhawqha maranak nayrajja, Zdravko sat sullka jilapaw mä accidenten jiwäna. Tíjomir jilatajj wali llakitapunïnwa. ¿Kunas uka jilatarusa familiaparus llakimp jan aynachtʼañatak yanaptʼäna? Jiwatat jaktañajj kunjamänisa uk amuytʼañaw jupanakar yanaptʼäna. Tíjomir jilatajj akham siwa: “Kunjamsa Zdravko jilajar katoqapjjäjja, kuna manqʼsa phaytʼarapipjjäjja, khitinakarus katoqañatak fiestarojj invitapjjäjja, kunsa qhepa urunakat cuentapjjäjja ukanakwa parltʼasipjjerïta” sasa. Kuntï suytʼasipkta uk jan armañaw familiajarojj aguantañatakisa Jehová Diosajj jilajar jaktaykani uka uru suytʼañatakis yanaptʼapjjetu sasaw Tíjomir jilatajj qhanañchi.
¿Machaq mundon jakañajj kunjamänisa uk amuytati? (Párrafo 19).c
19. ¿Kuntï suytʼkta uk taqe chuym suytʼaskakiñatakejj kunsa lurasma? (Fotompi dibujompi uñjjattʼarakïta).
19 ¿Kunsa taqe chuym suytʼaskakiñatakejj lurasma? Jumatï aka oraqen wiñayatak jakasiñ suytʼasksta ukhajja, kuntï Bibliajj Paraisot parlki uk liytʼam, ukankkasmas ukham amuytʼarakim (Is. 25:8; 32:16-18). Machaq mundon jakasiñajj kunjamänisa uk amuytʼam. ¿Ukankkasmas ukhamti amuyta? ¿Khitirus ukan uñjta? ¿Kunsa istʼta? ¿Kunjamas jikjjatasta? Bibliat apstʼat qellqatanakasanjja, Paraíso uñachtʼayir dibujonakaw utji ukanakaw jutïrin kunjamänisa uk amuytʼañatak yanaptʼätam. Ukatsti musicani videonak uñtasma, ukanakat mä qhawqhajj akanakawa: Paraison kusisitaw jakasjjañäni, Sinti jak’ankiwa jan ukajj Suma uru uñjta sat videonaka. Machaq mundon kunjamas jakasiñäni uka toqet lupʼipuniñäni ukhajja, amuyusarjamajj tʼaqesiñanakajj ‘mä qhawqha tiempokïniwa’, janirakiw kunäkanisa (2 Cor. 4:17). Kuna suytʼäwtï Jehová Diosajj churktam ukaw chʼamanir tukuyätam.
20. ¿Jan chʼamanjam amuyaskañäni ukhajj khitis chʼam churistani?
20 Wali aynachtʼatäkañäni ukhasa, “Diosaw chʼam churistani” (Sal. 108:13). Chʼamanïñatakejj kunanakatï wakiski taqe ukanakwa Jehová Diosajj churistu. Ukhamajj kunapachatï jumatakejj mä luräwimpi phoqañasa, jan walinak aguantañasa jan ukajj Jehová Diosar kusisit serviskakiñajj chʼamäni ukhajja, Jehová Diosamp yanaptʼayasiñatakejj chuymatpach orasim, Bibliat yatjjatarakim. Ukhamarus jilat kullakanakan yanaptʼap katoqasim, kuntï suytʼaskta uks janirak armamti. Jehová “Diosajj kʼajkir jachʼa chʼamapampi[w]” chʼamañchätam, “taqe kunsa pacienciampi, wali kusisita aguanta[ñamatakiw]” chʼamañcharakïtam (Col. 1:11).
CANCIÓN 33 Jehová Diosar llakinakas katuyañäni
a Aka yatichäwejja, mä yantʼan uñjasipjjatapat llakitäsipki, Jehová Diosan markapan katoqapki uka lurañajj janis phoqañjamäkaspa ukham amuyasipki ukanakaruw yanaptʼani. Ukatsti kunjamsa Jehová Diosajj chʼamañchistu, yanaptʼap katoqañatakejj kunsa lurañasa ukwa yatjjatarakiñäni.
b Yaqhep sutinakajj cambiasiwayiwa.
c FOTOMPIT DIBUJOMPIT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä oqar kullakajj Biblian promesanakapatwa lupʼiski, musicani mä video uñtasajj kunjamas machaq mundon jakasini ukwa amuytʼaskaraki.