37 YATICHÄWI
CANCIÓN 114 Wali paciencianïñasawa
Ina chʼusat tʼaqesiñanakarojj ¿kunjamsa uñjañasa?
“Jupajj justicia utjañapwa suyaskäna, ukampis janiw justiciajj utjkänti” (IS. 5:7).
¿KUNSA YATJJATAÑÄNI?
Mayninakar ina chʼusat tʼaqesir uñjasajj kunsa Jesusajj luräna, kunsa jupat yateqassna ukwa yatjjataskañäni.
1, 2. Ina chʼusat tʼaqesiñanak uñjasajj ¿kunanaksa walja jaqenakajj lurapjje, ukat kamsasas jisktʼassna?
JICHHÜRUNAKANJJA walja jaqenakaw pobrëpjjatapata, yaqha kasta jañchinïpjjatapata, yaqha lugaratäpjjatapat ina chʼusat tʼaqesiyat uñjasipjje. Ukhamarus yaqhep gobiernonakasa, empresarionakas jupanak pachpat llakisisakiw mä amtar puripjje. Janiw kunjamsa ukajj aka oraqerusa jaqenakarus jan waltʼayani ukat llakisipkiti. Taqe ukanakajj jiwasar jan waltʼayarakistaspawa.
2 Taqeniw suman jakasiñsa mayninakamp suma uñjatäñsa muntanjja. Ukatwa ina chʼusat tʼaqesiñanak uñjasajj walja jaqenakajj colerasipjje. Ukhamïpanwa yaqhep jaqenakajj markapan utjki jan ukajj aka oraqpachan utjki uka jan waltʼañanak askichañatak chʼamachasipjje. Ina chʼusat tʼaqesiñanak chhaqtayañatakejja, yaqhepanakajj campañanakaru, chʼajjwañanakaru, politicaruw mitisipjje. Ukampis cristianonakajj janiw ‘aka mundor’ mitisiñasäkiti, jan ukasti Diosan Reinopakiw taqe ukanak chhaqtayani sasaw confiyañasa (Juan 17:16). Ukhamäkchisa jaqenakar ina chʼusat tʼaqesir uñjasajj wal chuym usuyastanjja, colertʼasiraktanwa. Inas ukat akham sasin jisktʼassna: “¿Ukham jikjjatasisajj kunsa lurirista? ¿Uk askichañatakejj kunjamsa yanaptʼirista?” sasa. Uka jisktʼanakaruw aka yatichäwin qhanañchaskañäni. Ukampis nayraqatajja, kunjamsa Jehová Diosasa Jesusas ina chʼusat tʼaqesiñanakar uñjapjje uk yatjjatapjjañäni.
JEHOVÁ DIOSAMPI JESUSAMPEJJ INA CHʼUSAT TʼAQESIÑANAKAROJJ UÑISIPJJEWA
3. ¿Kunatsa ina chʼusat tʼaqesiñanak uñjañajj jan gustkistu? (Isaías 5:7).
3 Jehová Diosajja “kunatï cheqapäki ukar munasiwa, jan khitir yaqhachasaw juzgaraki”, niyakejjay jiwasajj jupar uñtasit luratästanjja ukham chuymanirakïtanwa, ukatwa ina chʼusat tʼaqesiñanak uñjañajj jan gustkistuti (Sal. 33:5; Gén. 1:26). Diosajj janipuniw ina chʼusat tʼaqesiñanak utjaykaspati, janirakiw maynin yaqhanakar tʼaqesiyañaps munkiti (Deut. 32:3, 4; Miq. 6:8; Zac. 7:9). Amuytʼañataki, Isaías profetajj jakkäna uka tiemponjja, walja israelitanakaw israelita masinakapamp tʼaqesiyat uñjasisajj ‘wal wararipjjäna’, Jehová Diosajj uk sum uñjaskäna (Isaías 5:7 liytʼäta). Ukatwa jupajj mayninakar ina chʼusat tʼaqesiyiri, leyinak jan istʼañ munir uka israelitanakarojj castigäna (Is. 5:5, 13).
4. ¿Jesusajj wañaqat amparani mä chachar yanaptʼkäna ukat kunsa yateqsna? (Dibujo uñjjattʼarakïta).
4 Jesusajj Jehová Diosjamarakiw kunatï cheqapäki ukar munasi, ina chʼusat tʼaqesiñanakarojj uñisirakiwa. Jupajj aka oraqenkaskäna ukhajj kunas pasäna uka toqet amuytʼañäni. Wañaqat amparani mä chacharuw jupajj uñjäna. Jupat khuyaptʼayasisajj qollänwa, ukampis religión pʼeqtʼirinakajj uk uñjapjjäna ukhajja, wal colerasipjjäna. Jesusajj sábado urutak utjki uka ley pʼakinti sasaw sapjjäna. Uka chachan jan tʼaqesjjatapajj janiw jupanakar importkänti. Jesusajj ukham ‘qala chuymanïpjjatap yatisajj walpun llaktʼasïna’ (Mar. 3:1-6).
Judío religión pʼeqtʼirinakajja, tʼaqesipkäna ukanakat janiw sinttʼasipkänti, ukampis Jesusajj jaqenakat sinttʼasirïnwa. (Párrafo 4).
5. Ina chʼusat tʼaqesiñanak uñjasajj colerasiñäni ukhajj ¿kunsa amtañasa?
5 Niyakejjay Jehová Diosasa Jesusas ina chʼusat tʼaqesiñanak uñjasajj colerasipjjchejja, jiwasajj ukham colerasiraksnawa, ukajj janiw jan walïkapuniti (Efes. 4:26 texto liytʼasajja, “Cuando se enojen” siski ukwa español arut utjki uka Biblia de estudion notapan liytʼäta). Ukampis ukham colerasisajj razonanïkchiñänisa, janiw ina chʼusat tʼaqesiñanak chhaqtaykañäniti, ukwa amtañasa. Jiwasatï jaya tiempo coleratakïsksna ukhajja, cuerposaruw jan waltʼaysna (Sal. 37:1, 8; Sant. 1:20). Ukhamajj ina chʼusat tʼaqesiñanak uñjañäni ukhajj kunsa lursna, kunsa Jesusajj luräna uk amuytʼapjjañäni.
MAYNINAKAR INA CHʼUSAT TʼAQESIR UÑJASAJJ ¿KUNSA JESUSAJJ LURÄNA?
6. ¿Kunanaksa Jesusajj aka oraqenkkasajj uñjäna? (Dibujo uñjjattʼarakïta).
6 Jesusajj aka oraqenkkasajja, ina chʼusat tʼaqesiñanakwa uñjäna. Sañäni, kunjamsa religión pʼeqtʼirinakajj jupanakan uñstayat leyinakamp jaqenakar tʼaqesiyapjjäna ukwa uñjäna (Mat. 23:2-4). Kunjamsa Roma markankir autoridadanakajj jaqenakar tʼaqesiyapjjäna uks uñjarakïnwa. Walja judionakajj janiw Roma markamp apnaqatäñ munapkänti, yaqhepasti Roma markamp jan apnaqatäñatakejj chʼajjwapjjarakïnwa, jupanakat mä grupojj zelotenaka sasin uñtʼatäpjjänwa. Ukampis Jesusajj janiw uka chʼajjwañanakan pʼeqtʼkänti, janirakiw uka chʼajjwañanakar apoykänti, mä kutejj jaqenakajj reyit uttʼayañ munapkäna ukhajja, Jesusajj jankʼakiw sarjjäna (Juan 6:15).
Jaqenakajj politicar mitisiñap Jesusar mayipjjäna ukhajja, jupajj jankʼakiw sarjjäna. (Párrafo 6).
7, 8. Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajja, ¿kunatsa ina chʼusat tʼaqesiñanak jan chhaqtaykpachäna? (Juan 18:36).
7 Uka tiempon utjkäna uka ina chʼusat tʼaqesiñanak chhaqtayañatakejja, Jesusajj janiw politicar mitiskänti. ¿Kunatsa politicar jan mitiskpachäna? Kuna laykutejj jaqenakajj janiw jupanak pachpajj apnaqasipkaspati ni uk lurañatakis derechonïpkiti (Sal. 146:3; Jer. 10:23). Janirakiw ina chʼusat tʼaqesiñanak chhaqtayapkaspati. Maysa toqetjja, akapachajj Supayan apnaqatawa, jupajj jan sinttʼasiriwa, walja jaqenakajj jupjam jan sinttʼasirïpjjarakiwa (Juan 8:44; Efes. 2:2). Ukat jucharar jaqerakïtanwa, ukatwa kunatï cheqapäki uk lurañs munkchiñänejja, kunatï cheqapäki uk lurañpun jan puedkañäniti, ukanak Jesusajj sum yatïna (Ecl. 7:20).
8 Diosan Reinopakiw ina chʼusat tʼaqesiñanak wiñayatak chhaqtayaspa, uk Jesusajj sum yatïna. Ukatwa ‘Diosan Reinopat suma yatiyäwinak yatiyañatakisa qhanañchañatakis’ wal chʼamachasïna (Luc. 8:1). ‘Cheqapar sarnaqañat awtjatäpki pharjatäpkaraki’ ukanakarojja, ina chʼusat tʼaqesiñanakasa jan walinakas wiñayatakiw chhaqtjjani sasaw Jesusajj yatiyäna (Mat. 5:6 texto liytʼasajja, español arut utjki uka Biblia de estudion notapan liytʼäta; Luc. 18:7, 8). Janiw kuna gobiernos ukanak chhaqtaykaspati, Diosan Reinopakiw ukanak chhaqtayaspa, uka Reinojj “janiw aka mundonkirïkiti” (Juan 18:36 liytʼäta).
INA CHʼUSAT TʼAQESIÑANAK UÑJASAJJ JESUSAT YATEQASIPJJAÑÄNI
9. Diosan Reinopakiw ina chʼusat tʼaqesiñanak chhaqtayani sasajja, ¿kunatsa jumajj jan payachaskta?
9 Niyakejjay ‘qhepa urunakan’ jakstanjja, Jesusat sipansa ina chʼusat tʼaqesiñanak jukʼampiw uñjtanjja. Ukampis uka tʼaqesiñanakajja, Supay kawsa ukat jupat yateqasipki uka jaqenak kawsaw utjaskaki (2 Tim. 3:1-5, 13; Apoc. 12:12). Ukhamäkchisa jiwasajj Jesusjamarakiw Diosan Reinopakiw ina chʼusat tʼaqesiñanak chhaqtayani sasin confiytanjja. Niyakejjay Diosan Reinoparuk apoystanjja, janiw ina chʼusat tʼaqesiñanak chhaqtayañatakejj política toqet chʼajjwañanakarusa ni yaqha ukhamanakarus mitisktanti. Stacya kullakat parltʼañäni. Janïr Jehová Diosar uñtʼkasajja, protestañatakiw callenakar misturïna. Ukampis mä qhawqha tiempotjja, “¿kuntï nayajj luraskta ukajj ina chʼusat tʼaqesiñanak chhaqtayañatak yanaptʼaskpachati?” sasaw payachasjjäna. Jupajj akham siwa: “Protestanakar sarirïta ukhajja, cheqpachapunit yanaptʼaskpachäta janicha sasaw jisktʼasirïta. Jichhajja Diosan Reinopakiw taqe jan walinak chhaqtayani sasaw taqe chuym creyta. Nayat sipansa Jehová Diosakiw ina chʼusat tʼaqesiyatäpki ukanakar yanaptʼani” sasa (Sal. 72:1, 4).
10. Mateo 5:43-48 textorjamajja, ¿kunatsa yaqha gobierno jan uttʼayañ thaqktanjja? (Foto uñjjattʼarakïta).
10 Yaqha gobierno uttʼayir jaqenakajja, kutkatasirinakäpjjewa, chʼajjwañanak thaqer jaqenakäpjjarakiwa, kuntï jupanakajj lurapki ukajja, janiw kuntï Jesusajj yatichkäna lurkarakïna ukarjamäkiti (Efes. 4:31). Jeffrey sat mä jilatajj akham siwa: “Jaqenakajj qalltan aleqakis protestasipkchispajja, ratukiw ukajj cambiaspa, nuwasiñanaka lunthatasiñanakaw utjarakispa” sasa. Ukampis Jesusajja, munasiñasatakiw taqe jaqenakar yatichawayistu, jan jiwasjam amuyapki ukanakarusa, jan ukajj arknaqapkistu ukanakarus munasiñamp uñjañatakiw yatichawayarakistu (Mateo 5:43-48 liytʼäta). Cristianonakjamajja, jupat yateqasiñataki yatichäwinakaparjam sarnaqañatakiw chʼamachastanjja.
Akapachar jan mitisiñasatakejj jan ajjsartʼirïñasawa. (Párrafo 10).
11. ¿Kunatsa awisajj Jesusat yateqasiñajj chʼamakïspa?
11 Diosan Reinopakiw ina chʼusat tʼaqesiñanak wiñayatak chhaqtayani, ukampis ina chʼusat tʼaqesiyat uñjasisajja, Jesusat yateqasiñajj chʼamakïspawa. Janiya sat kullakat parltʼañäni, juparojja yaqha color jañchinïtapatwa jiskʼachapjjäna. Kullakajj akham siwa: “Kuntï sapkitäna uk istʼasajj walpun chuym ustʼayasirïta, colertʼasirakirïtwa. Ukatwa uka jaqenakan castigatäpjjañap munirïta. Ukhamïpanjja protestir mä gruporuw apoyañ munayäta. Jupanakajj yaqha kasta color jañchinïpjjatapat jiskʼachatäpki ukanakaruw arjjatapjjäna, ukar apoyasajj sumakiw jikjjatasjjäjja sasaw amuyarakiyäta” sasa. Qhepatjja kuntï amuykäna uk cambiañatakiw chʼamachasïna. Jupajj saskakiwa: “Jehová Diosar confiyañat sipansa kuntï jaqenakajj sapkäna ukarukiw confiyjjayäta. Ukatwa jan jupanakamp chikachasjjayätti” sasa. Ukhamajj ina chʼusat tʼaqesiyat uñjasisasa, jan ukajj mayninakar ina chʼusat tʼaqesir uñjasasa colerañajj utjakipunispawa. Ukampis janiw ina chʼusat tʼaqesiñanak chhaqtayañ amtampejj akapachar mitisiñasäkiti (Juan 15:19).
12. ¿Kunatsa kuntï uñjktan, liytʼktan, istʼkaraktan ukanakat wal amuyasiñasa?
12 Ina chʼusat tʼaqesiyat uñjasisasa, jan ukajj mayninakar ina chʼusat tʼaqesir uñjasas ¿kunas jan llakisiñatak yanaptʼistani? Kuntï uñjktan, liytʼktan, istʼkaraktan ukanakat amuyasiñaw yanaptʼistani. Redes sociales ukanakanjja, politiconakat quejasirinakampi ukat jaqenakar llakisiyir noticianakamp phoqantatawa. Maysa toqetjja, reporteronakajj amuyunakapakwa jilapartejj noticianakan parlapjje, janiw kuntï cheqpachapun pasawayki uk yatiyapkiti. Yaqhep noticianakanjja maynin ina chʼusat tʼaqesiskatapat cheqwa parlasipkaspa, ukampis ukanakat piensasajj janiw kuns askichkañäniti. Jiwasatï uka kasta noticianakak uñchʼukisksna, liyisksna, jan ukajj istʼaskaraksna ukhajja, jukʼampikiw llakisjjsna, desanimasjjaraksnawa (Prov. 24:10). Ukat uka jan walinak Diosan Reinopak chhaqtayañapätapats armasjjaraksnawa.
13. ¿Kunjamsa Biblia sapür liyiñajj yanaptʼistu?
13 Biblia sapür liyiña ukat lupʼiñaw yanaptʼarakistaspa. Alia sat mä kullakat parltʼapjjañäni, markapankir yaqhep jaqenakar mayninakamp tʼaqesiyat uñjasajja, jupajj wal llakisïna, tʼaqesiyirinakar jan castigasitapats wal colerasirakïna. Kullakajj akham siwa: “Jehová Diosakiw taqe jan walinak chhaqtayani uk amtañaw yanaptʼitäna. Job 34:22-29 texto liytʼayäta, ukanjja janiw khitis Jehová Diosat imantaskaspati sasaw qhanañchi. Ukhamajj jupakiw taqe kuns cheqaparjam uñjaspa, jan waltʼäwinaksa askicharakispa” sasa. Diosan Reinopakiw taqe ukanak chhaqtayani, ukampis ukañkamajj ¿kunsa lursna?
¿KUNSA JICHHA TIEMPON LURSNA?
14. ¿Kunsa jichha tiempon lursna? (Colosenses 3:10, 11).
14 Ina chʼusat tʼaqesiñanak janiw chhaqtayañ puedkañäniti, ukampis kunjamsa mayninakar uñjañäni uk jiwasaw amtsna. Kunjamtï yatjjataniwayktanjja, mayninakar munasiñamp uñjasaw Jesusat yateqasitas uñachtʼaysna. Ukham munasirïtasatwa taqe jaqenakar respetomp uñjtanjja. Ina chʼusat mayninakar tʼaqesiyapki ukanakarus respetompiw uñjaraktanjja (Mat. 7:12; Rom. 12:17). Kunapachatï mayninakar jan yaqhachasa, munasiñamp uñjtan ukhajja, Jehová Diosajj wal kusisi (Colosenses 3:10, 11 liytʼäta).
15. ¿Kunjamsa predicasajj mayninakar yanaptʼtanjja?
15 Ina chʼusat tʼaqesiñanak contra saytʼañatakejj ¿kunsa luraraksna? Predicañasawa, kuna laykutejj ‘Jehová Diosar uñtʼañaw’ mä jaqerojj cambiañataki ukat munasirïñatak yanaptʼaspa (Is. 11:6, 7, 9). Janïr Diosar uñtʼkasajja, Jemal sat chachajj gobierno contra saytʼir mä gruporuw mayachasjjäna. Jupajj akham siwa: “Janiw jiwasan chʼamasampejj mä jaqer cambyksnati, Bibliakiw cambiañapatakejj yanaptʼaspa. Bibliaw nayarojj cambiañatak yanaptʼawayitu” sasa. Biblian cheqa yatichäwinakapat yateqañajja, jan chʼajjwirïñatakiw jupar yanaptʼäna. Ukhamajj Biblian cheqa yatichäwinakap jaqenakar yatichasajja, mayninakar jan walinak jan lurapjjañapatakiw yanaptʼasktanjja.
16. ¿Kunatsa jumajj Diosan Reinopat predicañ munta?
16 Ina chʼusat tʼaqesiñanak Diosan Reinopakiw chhaqtayani sasin Jesusjamarakiw jaqenakar yatiyañ muntanjja. Ukham lurasaw ina chʼusat tʼaqesiyat uñjasiwayapki ukanakarojj mä suytʼäwinïpjjañapatak yanaptʼsna (Jer. 29:11). Párrafo 9 ukan parlaniwayktan uka Stacy kullakajj akham siwa: “Diosakiw tʼaqesiñanak chhaqtayani, uk yatiñaw mayninakamp jan waltʼayat uñjasisasa jan ukajj mayninakar tʼaqesir uñjasas sumak jikjjatasiñatak yanaptʼitu, Jehová Diosajj Biblia toqew chuymachtʼistu” sasa. Bibliankir promesanakamp jaqenakar chuymachtʼañatakejja, sum wakichtʼasiñasawa. Jiwasatï “Diosan Reinopakiw ina chʼusat tʼaqesiñanak chhaqtayani” sasin jan payachaskañäni ukhajja, trabajonsa escuelansa Diosan Reinopat parlañajj facilakïniwa.b
17. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj ina chʼusat tʼaqesiñanakar saykatañatak yanaptʼistu?
17 Supayan ‘aka mundo apnaqañapkamajja’, ina chʼusat tʼaqesiñanakajj utjaskakiniwa. Ukampis Jehová Diosaw yanaptʼistani, Supayajj ‘anqar jaqonukutäniwa’ sasaw jupajj arsuwayi (Juan 12:31). Ukatjja kunatsa ina chʼusat tʼaqesiñanakajj utji ukwa Bibliajj qhanañchistu, jiwasar tʼaqesir uñjasajj qhawqsa Jehová Diosajj llakisi uks qhanañcharakistuwa (Sal. 34:17-19). Diosajj Yoqap toqejja, ina chʼusat tʼaqesiñanak kunjamsa uñjañasa, ukat kunjamsa Reinop toqejj taqe ukanak jan mayampitak chhaqtayani ukwa yatichistu (2 Ped. 3:13). Niyaw aka oraqpachajj “justiciampi cheqapampi” phoqantatäjjani, uka uru puriniñapkamajj Reinon suma yatiyäwinakap taqe chuym yatiyasipkakiñäni (Is. 9:7).
CANCIÓN 158 “¡Janiw qheptʼankaniti!”
a Yaqhep sutinakajj cambiasiwayiwa.
b Jaqenakar munasisa Jesusan discipulopar tukuyapjjañäni sat folleton apéndice A, 24 al 27 puntonak liytʼarakïta.