42 YATICHÄWI
CANCIÓN 44 Humilde chuymanin oracionapa
Jehová Diosar taqe chuym orasiñ yateqam
“ Taqe chuymajampiw nayajj jawsta. Jehová Dios Tata, jaysakitaya” (SAL. 119:145).
¿KUNSA YATJJATAÑÄNI?
Biblian utjki uka oracionanakat lupʼiñajja, Jehová Diosar taqe chuym orasiñatakiw yanaptʼistaspa.
1, 2. 1) ¿Kunatsa pata chuymaki ukat phoqañ laykuk orasjjsna? 2) ¿Jehová Diosajj oracionanakas wali atencionamp istʼaskatap kunjamatsa yattan?
¿AWISAJJ phoqañ laykukit jumajj orasjjta? Jan ukajj ¿pata chuymakich orasjjta? Ukajj taqeniruw pasistaspa, walja lurañanakanïsajj apur apurakiw orasjjsna ukat kunjamas jikjjatastan uk Jehová Diosar cuenttʼañ inas ajjsarayasiraksna.
2 Chuymatpacha ukat humilde chuymamp orasiñaw Jehová Diosatakejj jukʼamp wakiskirejja sasaw Bibliajj qhanañchi. Ukhamajj “jan pantjasisaw suma arunakamp Jehová Diosar orasiñaja” sasajj janiw llakisiñasäkiti. Jupajj ‘llampʼu chuyman jaqen mayitaparojj istʼiwa’ (Sal. 10:17). Niyakejjay jupajj jiwasanakat llakischejja, kuntï oracionanakasan sisktan uk wali atencionampiw istʼi (Sal. 139:1-3).
3. ¿Kuna jisktʼanakarus aka yatichäwin qhanañchaskañäni?
3 Aka yatichäwinjja, aka jisktʼanakaruw qhanañchaskañäni: kunanaksa pienstan kunjamas jikjjatastan ukanak Jehová Diosar cuenttʼañ ¿kunatsa jan ajjsarañasäki? ¿Kunsa Jehová Diosar taqe chuym orasiñatakejj lursna? Biblian utjki uka oracionanakampejj ¿kunjamsa yanaptʼayassna? Llakitätas laykojj oracionasan jan kamsañs puedkstan ukhajj ¿kunsa lursna?
JEHOVÁ DIOSAR ORASIÑ JAN AJJSARAMTI
4. ¿Kunjamas jikjjatastan uk Jehová Diosar cuenttʼañatakejj kunas yanaptʼistani? (Salmo 119:145).
4 Jehová Diosarutï, jiwasan askis thaqeri ukat jan jitheqtir amigosarjam uñjañäni ukhajja, kunjamas jikjjatastan, kunsa pienstan ukanak jan ajjsarasaw jupar cuenttʼañäni. Salmo 119 qellqerit amuytʼañäni, jupajj kunayman jan walinakanwa uñjasïna. Yaqhepajj sinti kʼarinakwa jupat parlapjjäna (Sal. 119:23, 69, 78). Pantjasitanakap kawsajja, awisajj desanimataw jikjjatasirakïna (Sal. 119:5). Ukhampachas Diosamp sum apasiñatakiw chʼamachasïna. Ukatwa jan ajjsartʼasin kunjamas jikjjatasïna uk jupar cuenttʼäna (Salmo 119:145 liytʼäta).
5. Jan sum jikjjatasisajj ¿kunatsa orasiskakiñasa? Uk mä ejemplomp qhanañchtʼam.
5 Jehová Diosajja, jachʼa juchanakar purtʼasiwayapki ukanakas jupar orasipjjañapwa muni (Is. 55:6, 7). Ukhamajj jan wal jikjjatasisas orasiskakiñasawa. Uk sum amuytʼañatakejj jan uñtʼat mä lugararus viajkasma ukham amuytʼañäni. Ukantï chhaqjjasmajja, ukan jakir mä jaqew kawknamas sarañama uk amuytʼayiristam. Chhaqatätamat phenqʼasisajj ¿janit jupar yanaptʼa maykasma? Jiwasampejj ukhamarakiwa, juchar purtʼasisasa jan ukajj kunan pantjasiskatas amuyasstan ukhasa, janiw Jehová Diosar parlañ ajjsarañasäkiti ni phenqʼasiñasäkisa (Sal. 119:25, 176).
¿KUNJAMSA TAQE CHUYM ORASISMA?
6, 7. ¿Kunas taqe chuym orasiñatak yanaptʼistani? Uk mä experienciamp qhanañchtʼam (nota liytʼarakïta).
6 Kunjamas chuyma manqhan jikjjatastan, kunanaksa piensasktan uk taqe chuym Jehová Diosar cuentʼtan ukhajja, jukʼampiw jupar jakʼachastanjja. Kunas taqe chuym orasiñatakejj yanaptʼistaspa uk jichhajj uñjañäni.
7 Jehová Diosajj kunjam chuymanisa ukwa lupʼiñasa.a Jehová Diosajj kunja suma chuymanisa uka toqet lupʼiñäni ukhajja, jan ajjsarasaw jupar parltʼañäni (Sal. 145:8, 9, 18). Ukwa Kristine kullakajj luräna, jupan tatapajj wali qhorünwa. Kullakajj akham siwa: “Jehová Diosar mä Awkirjam parltʼañajj nayatakejj wali chʼamänwa. Pantjasitanakaj uñjasajj jupajj nayat jayarstʼjjaniwa sasaw amuyayäta” sasa. ¿Kunas kullakar yanaptʼäna? Jupajj akham saskakiwa: “Jehová Diosan munasiñat jan jaytjasir Diosätapat lupʼiñajja, qhawqsa jupajj munasitu uk amuyañatakiw yanaptʼitäna. Jupajj amparajat kattʼatas irpkitaspa ukhamawa, nayatï liwisëjja, munasiñampiw jupajj waytitani. Kunja munasirisa uka toqet lupʼisajja, llakinakaj jupar cuenttʼañsa, kunanakas kusisiyitu ukanak cuenttʼañs janiw ajjsarkti” sasa.
8, 9. Janïr oraskasin kamsañänisa uk pienstʼasiñajj ¿kunjamsa yanaptʼistaspa? Uk mä experienciamp qhanañchtʼam.
8 Kamsañänisa uk janïräkipanwa lupʼiñasa. Janïr oraskasajj akhamwa jisktʼassna: “¿Kuna jan walinakansa añchhitajj uñjasisktjja? ¿Khitirus jan perdonktjja? ¿Jakäwijan mä cambio utjatap laykojj Jehová Diosan yanaptʼapti muntjja?” sasa (2 Rey. 19:15-19). Ukat Jesusat yateqasisajja, Jehová Diosan sutipata, Reinopata ukat voluntadap phoqasiñapatakiw orasiraksna (Mat. 6:9, 10).
9 Aliska kullakat jichhajj parltʼañäni. Kunapachatï esposopan pʼeqen cáncer usunïtap yatïna ukhajja, orasiñajj jupatak wali chʼamänwa. Kullakajj akham siwa: “Chuymas kawkstʼat jikjjatasisajj janiw sum amuytʼasiñ puedkayätti, janirakiw kamsañs puedkayätti” sasa. Kunas jupar yanaptʼäna uka toqet kullakajj akham saskakiwa: “Janïr oraskasajja, naya pachpatakiki jan ukajj problemanakajataki parlañat sipans kuna toqetsa Jehová Diosar parltʼä uka toqet amuytʼañatakiw tiempo apstʼasta. Ukaw tranquilok jikjjatasisin Jehová Diosamp parltʼasiñatak yanaptʼitu” sasa.
10. ¿Kunatsa apur apur jan orasiñasäki? (Fotonak uñjjattʼarakïta).
10 Janiw apur apur orasiñasäkiti. Mä qhawqha arunak arstʼasajj Jehová Diosar jakʼachaskstansa, wali jay orasisaw kunjamas jikjjatastan uk Jehová Diosar cuenttʼsna.b Aliska kullakan Elijah esposopajj akham siwa: “Urun walja kuti orasiñatakiw chʼamachasta, wali jay Jehová Diosamp parltʼasisajj jukʼampiw jupar jakʼachasta. Niyakejjay Jehová Diosajj wali pacienciamp oracionanak istʼchejja, wali jay jupamp parlasiskakiristwa” sasa. Akanakwa lurasma: jan khitis pantjasiykiristam uka lugaranwa jay orasisma, kuna horasarus orasisma ukwa amtarakisma, inas jachʼat ortʼasirakchisma. Ukat sapa kut orasiñatakiw chʼamachasirakisma.
Kawkjansa wali jay orasisma ukat kuna horasas orasisma uk amtam. (Párrafo 10).
DIOSAN NAYRA SERVIRINAKAPAN ORACIONANAKAPAT LUPʼIM
11. Diosan yaqhep servirinakapan oracionanakapat lupʼiñajj ¿kunjamsa yanaptʼistu? (“¿Jupanakjamarakit jikjjatasta?” sat recuadro liytʼarakïta).
11 Kunjamsa Jehová Diosan yaqhep nayra servirinakapajj jupar jachʼañchasin cantapjjerïna, taqe chuym orasipjjarakirïna uka toqet lupʼiñaw yanaptʼiristam. Oracionanakapan Diosarojj kamsapjjänsa uk yatiñajja, kamsasas jumajj Jehová Diosar orasirakisma ukatakiw yanaptʼiristam. Oracionanakapata, cancionanakapat yatjjatasajja, inas Jehová Diosar jachʼañchañatak suma arunak jikjjatchïta. Ukat Diosan nayra servirinakapan yaqhep oracionanakapajj jumatakjamarakïspawa, kunjamtï jumajj jikjjataskta ukwa uñachtʼayaspa.
12. Biblian mä oración liytʼasajj ¿kamsasas jisktʼasiñasa?
12 Bibliankir mä oración liytʼäta ukhajja, akham sasaw jisktʼasiñama: “¿Khitis uka arunak säna? ¿Kunjamanakansa jikjjatasiskäna? ¿Jupjamat jikjjatasiraktjja? ¿Kunsa yateqeristjja?” sasa. Uka jisktʼanakar qhanañchañatakejj inas jukʼamp yatjjatañamajj wakischini, ukampis ukham yatjjatatamajj janiw inamayäkaniti. Jichhajj oración lurañ toqet mä qhawqha ejemplonak uñjapjjañäni.
13. ¿Kunsa Ana warmin oracionapat yateqsna? (1 Samuel 1:10, 11; dibujo uñjjattʼarakïta).
13 (1 Samuel 1:10, 11 liytʼäta). Kunapachatï Anajj Jehová Diosar oraskäna ukhajja, pä jan waltʼäwinakanwa uñjasïna: 1) janiw wawanïñ puedkänti, 2) Elcaná chachapan mayni esposapajj jan sinttʼasisaw jupat burlasïna (1 Sam. 1:4-7). Jumatï jan askichasirjam mä jan walin uñjassta ukhajj ¿kunsa Ana warmin oracionapat yateqasisma? Jehová Diosar taqe llakinakap cuenttʼañatakiw Ana warmejj tiemp apstʼasïna, uka qhepat sumakiw jikjjatasjjäna (1 Sam. 1:12, 18). Jupat yateqasisajj ukhamarak “taqe llakinakam Jehová Diosar katuyam”, mä arunjja, kunanakas llakisiytam, kunjamakis uka llakinakajj jikjjatasiytam taqe ukanak jupar yatiyam (Sal. 55:22).
Ana warmejj taqe chuymaw Jehová Diosar orasïna, jan wawanïñ pueditapat kunja jan walis jikjjatasïna, kunjamsa Elcaná esposopan mayni warmipajj jupat sapa kut burlasïna taqe ukanakwa jupar awistʼasïna. (Párrafo 13).
14. 1) ¿Kunsa Ana warmit yateqsna? 2) Bibliat lupʼiñajj ¿kunjamsa taqe chuym orasiñatak yanaptʼistaspa? (Nota liytʼäta).
14 Samuel wawapajj nasïna ukhat mä qhawqha maranak qhepatjja, Ana warmejj Elí sat jachʼa jilïr sacerdoten ukaruw irpäna (1 Sam. 1:24-28). Jehová Diosajj kunja jarkʼaqasir Diosasa, jupat jan jitheqtir servirinakaparojj kunjamsa cuidi uk uñjasasa, Ana warmejj taqe chuymapuniw Jehová Diosar yuspäräna (1 Sam. 2:1, 8, 9).c Problemanakapajj janis chhaqtkchïnjja, kunjamsa Jehová Diosajj jupar bendisïna ukaruw chuym uchäna. ¿Kunsa yateqsna? Kunjamsa Jehová Diosajj yanaptʼawayistu ukar chuyma uchañäni ukhajja, jan walinakar saykatañajj janiw chʼamäkaniti.
15. ¿Kunsa Jeremías profetan oracionapat yateqsna? (Jeremías 12:1).
15 (Jeremías 12:1 liytʼäta). Mä kutejja, Jeremías profetajj wali desanimataw jikjjatasïna, kuna laykutejj jan wali jaqenakajj wali sumaw jakasipjjäna, israelitanakas Jeremiasat burlasipjjarakïnwa (Jer. 20:7, 8). Jiwasajj Jeremías profetan tiempopanjamarakiw jaktanjja, jaqenakajj jiwasat burlasipjjewa, jan walinak lurir jaqenakas sumjamakiw jakasipjjaraki. Jeremiasajj taqe llakinakaps Jehová Diosar yatiykchïnjja, janipuniw juparojj jan cheqapar uñjir Diosäkaspas ukham juchañchkänti. Kunjamsa Jehová Diosajj kutkatasir markapar cheqañchäna uk uñjasajja, jukʼampiw Jehová Diosajj cheqapar uñjir Diosawa sasin confiyäna (Jer. 32:19). Ina chʼusat tʼaqesiñanak Jehová Diosaw horasapar chhaqtayani sasin confiyasajja, jiwasajj Jeremías profetjamarakiw Jehová Diosar taqe llakinakas yatiysna.
16. Yaqha markar apatäkäna uka levitan oracionapat ¿kunsa yateqsna? (Salmo 42:1-4; dibujompi fotompi uñjjattʼarakïta).
16 (Salmo 42:1-4 liytʼäta). Mä levitajja, yaqha markar apatäsajj kunjamas jikjjatasïna, jilat kullakanakapamp jan jikisisajj kunjamas jikjjatasirakïna ukwa mä salmon qellqäna. Utat jan mistuñ puedisasa, Diosar servitasat carcelan llawintatäsasa, inas uka levitjam jikjjatasiraksna. Ukhamanakan uñjasisajja, awisajj kusisita, awisajj llakita ukhamaw jikjjatassna. Ukhampachas Jehová Diosaruw llakinakas yatiyañasa, ukaw kunatsa llakitätan, kunas wali importantejja uk amuyañatak yanaptʼistani. Levitampejj ukaw pasäna, kunjamsa Jehová Diosar serviskakispa ukwa jupajj amuytʼäna (Sal. 42:5). Kunjamsa Jehová Diosajj jupar cuidaskäna uka toqets lupʼirakïnwa (Sal. 42:8). Kunjamas jikjjatastan uk Jehová Diosar yatiyañajja, kunatsa llakitätan uk amuyañatakiw yanaptʼistani, sumak jikjjatasiñatakisa jan walinakan aguantañatakis yanaptʼarakistaniwa.
Salmo 42 qellqeri levitajja, kunjamas jikjjatasïna taqe ukanakwa Jehová Diosar yatiyäna. Jiwasatï kunjamas jikjjatastan uk Jehová Diosar cuenttʼarakiñäni ukhajja, kunas jukʼamp importantejja ukwa amtañäni. (Párrafo 16).
17. 1) ¿Kunsa Jonás profetan oracionapat yateqsna? (Jonás 2:1, 2). 2) Jan walinakan uñjasktan ukhajj ¿kunjamsa Salmonakankir yaqhep arunakajj yanaptʼistaspa? (Nota liytʼäta).
17 (Jonás 2:1, 2 liytʼäta). Mä jachʼa chawllan purakapankkäna ukhaw Jonás profetajj orasïna. Janisay Jehová Diosan mayitapar istʼkchïnjja, “jupajj oracionaj istʼitaniwa” sasaw confiyäna. Oracionapanjja Salmonakankir walja arunakwa aytäna, ukhamajj Salmonak wali sum uñtʼpachäna.d Ukanakat amtaña ukat lupʼiñaw Jehová Diosajj yanaptʼitaniwa sasin confiyañatak Jonasar yanaptʼäna. Jiwasatï textonak pʼeqer yatsuñatak chʼamachasirakiñäni ukhajja, jan walinakan uñjaskasin oraskañäni ukhaw uka textonakat amtassna, ukanakajj chuymachtʼarakistaspawa.
JEHOVÁ DIOSAR JUKʼAMP JAKʼACHASIÑATAKEJJ ORASISKAKIM
18, 19. Kunjamas jikjjatastan uk Jehová Diosar jan sañ puedkstan ukhajj ¿kunjamsa Romanos 8:26, 27 textojj yanaptʼistaspa? Uk mä experienciamp qhanañchtʼam.
18 (Romanos 8:26, 27 liytʼäta). Awisajj inas wali llakita jikjjatassna, ukhamïpan kunjamas jikjjatastan ukanak janiw oracionasan kamsañs puedjjsnati. Ukhaman uñjasktan ukhaw espíritu santojj jiwasar yanaptʼañatakejj Jehová Diosar ‘ruwtʼi’. ¿Ukajj kamsañs muni? Jehová Diosajj espíritu santopampiw Biblian utjki uka walja oracionanak qellqayawayi. Inas oracionasan awisajj kuntï piensktan uk jan qhan sañ puedksnati, uka horasanakanjja Biblian utjki uka yaqhep oracionanak jiwasas lurksna ukhamwa Jehová Diosajj katoqasispa, ukat inas jaysarakchistaspa.
19 Uk yatiñajja, Rusia markankir Elena kullakarojj wal yanaptʼawayi, juparojj Biblia liytʼatapata ukat orasitapatwa arrestapjjäna. Wali llakitäsajja, janiw orasiñ puedjjänti. Jupajj akham siwa: “Ak amtasiyäta, nayatï jan kamachtʼirjamäksta, ukat oracionajan janirak Jehová Diosar kamsañs puedksta ukhajja, Biblian uñstki uka oracionanak nayankkaspas ukhamwa Jehová Diosajj katoqasispa” sasa. Ukat kullakajj akham saskakiwa: “Uk yatiñaw sinti jan walinakan uñjaskasajj wal chuymachtʼawayitu” sasa.
20. Oracionasan kamsañänisa uk wakichtʼasiñatakejj ¿kunas yanaptʼistani?
20 Walja lurañanakanïsajja, oraskasajj yaqha toqenakatakwa piensjjsna. Uk jan pasañapatakejj Bibliankir Salmonakat grabacionajj utjki ukwa istʼsna, jan ukajj David reyjamaw kunjamas jikjjatastan uk qellqtʼassna (Sal. 18, 34, 142; pʼeqeñchäwinaka). Niyakejjay taqenis jan igualäkstantejja, sapa mayni cristianow oracionapan kamsanisa uk wakichtʼasispa (Sal. 141:2). ¿Kun lurañas jumar yanaptʼtam?
21. ¿Kunatsa Jehová Diosar taqe chuym orasiñasa?
21 Kunjamas jikjjatastan uk janïras Jehová Diosar cuenttʼkstanjja, jupajj amuyjjestuwa, uk yatiñajj wal chuymachtʼistu (Sal. 139:4). Ukampis jiwasar istʼañajj wal jupar gusti, qhawqsa jupar confiytan uks uñjañwa munaraki. Ukhamajj alajjpachankir Awkisar orasisipkakiñäni. Biblian utjki uka yaqhep arunaks oracionanakasan aytapjjarakiñäni. Taqe chuym orasipjjañäni, kunanakas llakisiyistu, kunanakas kusisiyarakistu ukanaks jupar yatiyapjjañäni. Jehová Diosaw cheqpach amigosajja, jupajj janipuniw jaytjkistaniti.
CANCIÓN 45 Lupʼitanakajajj Diosatakjamäpan
a Cristianjam jakañatak yanaptʼir textonaka sat libronjja, “Jehová” siski uka cheqar mantasajj “Jehová Diosajj kunjam chuymanisa ukanakat mä qhawqhanaka” siski ukwa liytʼasma.
b Tantachäwinakan luraski uka oracionanakajj janiw wali jayäkiti.
c Amuyatajja, Ana warmejj Qellqatanakat lupʼiñatakejj tiempo apstʼasipunirïnwa, ¿kunatsa ukham sistanjja? Kuna laykutejj kunanaktï Moisesajj qellqkäna niya uka pachpa arunakwa oracionapan aytäna (Deut. 4:35; 8:18; 32:4, 39; 1 Sam. 2:2, 6, 7). Walja maranak qhepatjja, Jesusan María mamapajj Ana warmejj oracionapan aytkäna niya uka pachpa arunakampiw Jehová Diosar jachʼañcharakïna (Luc. 1:46-55).
d Jonás 2:3 al 9 textjja, Salmo 69:1; 16:10; 30:3; 142:2, 3; 143:4, 5; 18:6, ukat Salmo 3:8 textonakamp igualtʼayam (akan uñstki uka versiculonakajja, kuntï Jonasajj oracionapan siskäna ukarjam ordentʼatawa).