Esclavjam Jehová Diosar servipjjam
“Janipun jayrasipjjamti, [Jehová] Tatiturusti [‘esclavjam’, NM] taqe chuyma servipjjam.” (ROM. 12:11)
1. Esclavot parlir istʼapjje ukhajj ¿kunsa jaqenakajj amuyapjje, ukat Romanos 12:11 qellqatan parlki ukampejj pachpakïpachati?
JAQEJJ esclavot parlir istʼki ukhajja, uywiripan munañaparjam apnaqata ukat wali tʼaqhesiyat jaqetwa amuyi. Ukampis Diosan esclavopäñajj janiw ukhamäkiti, mä cristianojja wali munasiri Uywirin esclavopäñwa ajllispa sasaw Bibliajj qhanañchi. Kunapachatï apóstol Pablojj nayra patak maranakan jakapkäna uka cristianonakar Diosar ‘esclavjam servipjjañapatak’ ewjjtʼäna ukhajja, munasiñatwa servipjjañama sasaw säna (Rom. 12:11). ¿Ukham esclavöñajj kamsañs muni? ¿Kunjamatsa Supayana ukat jupan apnaqat akapachan esclavopar jan tuksna? Jehová Diosar taqe chuyma esclavjam servipki ukanakajja, ¿kuna bendicionanaksa katoqapjjani?
UYWIREJAROJJ MUNASTWA
2. 1) ¿Kunatsa mä esclavojj jan librëñ munkäna? 2) ¿Esclavon jiñchup pʼiyjañajj kuns uñachtʼayäna?
2 Kuna Leytï Jehová Diosajj Israel markar churkäna ukajja, kuna kasta esclavöñassa Jupajj muni ukwa yatichistu. Judío esclavonakajja, esclavjam paqallqo mara servjjasajj librëjjapjjañapänwa (Éxo. 21:2). Ukampis esclavotï uywiripar munatap layku jupar serviñ munaskakchïna ukhajja, Jehová Diosan leyiparjamajj uywiripajj uta punkuru jan ukajj uta punku marcor saykatayasinwa mä pʼiyañampi jiñchup pʼiyjañapäna (Éxo. 21:5, 6). ¿Kunatsa jiñch pʼiyjapjjäna? Hebreo arunjja, istʼasirïñajj kamsañs muni uk sañatakejja, kuna artï istʼaña jan ukajj ischʼukiña sañatak apnaqapjjerïkäna niya ukar uñtasit arwa apnaqasïna. Ukhamajj jiñchu pʼiyjayasisajja, esclavojj uywiriparu istʼasin serviskakiñ munatapwa uñachtʼayäna. Ukajja, Jehová Diosar jakäwis katuyasktan ukar uñtasitawa. Jehová Diosar jakäwis katuyastan ukhajja, Diosar munasitas laykuw Jupar taqe chuyma istʼañ arsuwaytanjja.
3. ¿Kunatsa Diosar jakäwis katuyastanjja?
3 Janïr bautisaskayätan ukhaw esclavjam serviñatakejj Jehová Diosar katuyasiñ amtawaytanjja. Ukjja, Jupar istʼañ munasa ukat munañap phoqhañ munasaw lurawaytanjja. Janiw khitis munkir jan munkir uk luraykistuti. Wayn tawaqetanakas janiw awk taykapar kusisiyañ laykukejj Diosar katuyasipkiti, jan ukasti jupanak pachpaw uk lurañ amtapjje. Ukhamajja, alajjpachankiri Uywirisaru, mä arunjja, Jehová Diosarojj munasiñatwa jakäwis katuyastanjja. Apóstol Juanajj akham sänwa: “Diosar munañajja mandamientonakar phoqhañawa” sasa (1 Juan 5:3).
ESCLAVÖPKCHISA LIBRËPJJEWA
4. ¿Cheqa sarnaqäwin esclavöñasatakejj kunas munasi?
4 ¡Jehová Diosajj esclavopäñasatak katoqkistu ukatjja wal yuspärtanjja! Juchar katuyatäkayätan ukatjja Jesusan loqtasitapar iyawsatasatwa qhesptanjja. Ukat pantjasirïkstansa, Jehová Diosampi ukat Jesusampi apnaqatañwa amtawaytanjja. Apóstol Pablojj Diosan amuytʼayataw mä cartapan akham säna: “Jumanakajj amuyasipjjam juchatakejj jiwatäjjapjjatama, ukampis Diosatakejj jakasipktawa, Cristo Tatitun mayakëjjapjjatamata” sasa. Ukat ewjjtʼaskakïnwa: “Jumanakajj wal yatipjjtajja kunjämatejj mä esclavojj mä patronaru serviñataki katuyasjjchi ukajja, patronaparojj istʼañapawa, ukhamarakipï maynejj juchar katuyasjjchi ukajja, jucharusti istʼañapawa, ukasti jiwañarurakiw api. Ukat sipan khitinakatejj Diosar katuyaski ukanakasti cheqa kankañan sarnaqañatakiw katuyasi. Ukampis nayajj Diosarojj yuspagartwa jumanakan uka juchan esclavöñat mistunitanakamata, taqe chuymanakamampi Diosar iyawsasa, kuna yatichäwinaktejj jumanakajj katoqapkta ukarjama. Juchat jitheqtjjasinjja jichhajj mantjjapjjtawa cheqa sarnaqäwin serviñataki” (Rom. 6:11, 16-18). ¿“Taqe chuymanakamampi Diosar iyawsasa” sasin Pablojj siski uk amuytati? Cheqas Jehová Diosar katuyasisajj “cheqa sarnaqäwin serviñataki” jan ukajj esclavöñasatakiw tuktanjja.
5. ¿Kuna contras taqenis nuwastanjja, ukat kunatsa?
5 Jehová Diosar katuyasktan ukarjam sarnaqañ munstan ukhajja, jan walinakaruw atipjañasa. Ukhamawa, jiwasajj pä jan walinakwa atipjañasa. Nayraqatjja, kuna jan walimpitï Pablojj nuwaskäna uka contraw nuwasiñasaraki, jupajj akham sänwa: “Chuymajj manqhenjja Diosan leyiparu wal munta, ukampis naya kipkanjja mayaw utjitu, kuntejj nayajj munkta uka contrawa, ukasti janchejjankkis uka juchan munañapawa, ukan katuntatarakïtwa” sasa (Rom. 7:22, 23). Jiwasajj uka pachparakwa pantjasirïtasatjja, jañchin munañanakap contra sapür nuwastanjja. Ukatwa apóstol Pedrojj akham sasin ewjjtʼistu: “Qhespiyata sarnaqasiñan jaqenakjam sarnaqapjjam, ukampis uka qhespiyat sarnaqasiñanakamasti janiraki kuna jan wali lurañatakïpasa, jan ukasti Diosan esclavonakapjam sarnaqapjjam” sasa (1 Ped. 2:16).
6, 7. ¿Akapachajj sumäkaspas ukham amuyañasatakejj kunsa Supayajj luri?
6 Ukat sajjranakan munañanakaparjam lurir akapachampiw nuwasiraktanjja. Akapach apnaqer Supayajja, kunayman toqetwa Jehová Diosampita ukat Jesusampit jitheqtayañ munistu. Jupan esclavoparuw tukuyañ munistu, ukatwa kunayman sipitanak uchasin ukar jaltʼayañ munistu (Efesios 6:11, 12 liytʼasiñapawa). Sipitanakapat mayajj akawa: akapachajj wali sumäkaspas ukhamwa amuyayañ munistu. Ukatwa apóstol Juanajj akham säna: “Kawkïritejj akapachar munaski ukanjja, janïraw Dios Awkitak munasiñapajj utjkiti. Taqe kuntejj akapachajj churañatak uñachtʼayki ukajja, janiw Dios Awkit jutkiti, jan ukasti akapachatwa juti. Janchin jan wali munañanakapa, kuntejj nayrajj uñjkis ukansa munañanaka, jachʼa jachʼa tukuñanaka, taqe ukanakwa akapachajj churañ muni” sasa (1 Juan 2:15, 16).
7 Akapachanjja, jaqenakajj walja yänakanïña ukat qollqenïñ munapjje. Ukat Supayajj qollqenïsas kusisiñ jikjjatksna ukham amuyañasatakiw chʼamañcharaki. Niya taqe cheqanwa jachʼa mercadonakajj utji. Ukat suma yänakanïsas kusisit jakasksna ukhamwa aljirinakajj amuyayapjje. Yaqha cheqar sarañatak boleto aljirinakasa, suma cheqanakar paseytʼir sarañatakiw chʼamañchapjje, ukat niya jila partejj khitinakatï jan cristianöpki ukanakamp chikaw sarapjje. Taqe ukanakajja, sum jakasiñatakis chʼamachtʼkistaspa ukhamawa, ukampis ukajj akapachan amtaparjamakiwa.
8, 9. ¿Kunarus purtʼassna, ukat kunatsa?
8 Akapachan amuyunakapampi apayasir nayrïr cristianonakat parlkasajja, akham sasaw Pedrojj säna: “Mä jukʼa kusisisajja wali kʼuchikïpkaspas ukhamwa amuyasipjje. Mä pʼenqa jan walirakiw jupanakan luratanakapajja. Jumanakampi chika ukankkasinsti kusisipjjarakiwa jan wali luratanakapampi [...]. Jupanakasti jan wali arunakwa parlapjje. Ukatsti vicionakapampi jan wali lurañanakapampejja, uka jan walinakat jaltanirinakarojj wasitatwa uka jan walinakaru irpapjje. ‘Qhespita sarnaqasiñ churapjjäma’ sapjjewa, ukampis jupanakpachaw juchan esclavopäsipki, sapaqat jaqerakiwa kuna juchampitï atipjayaski ukan esclavopajja” (2 Ped. 2:13, 18, 19).
9 ‘Kuntejj nayrajj uñjki ukan munañanakapajj’ janiw libre sarnaqaykistuti. Jan ukasti, jan uñjkañ Supayan esclavoparuw tukuyistu (1 Juan 5:19). Ak amtapjjapuniñäni: yänakan esclavoparuw tuksna, ukatjja ukat qhespiñajj wali chʼamapunïspawa.
¿KUNAS CHEQPACH KUSISIÑ CHURISTASPA?
10, 11. ¿Khitinakarus Supayajj jukʼamp tinkuyañ muni, ukat kunatsa jachʼa yateqañ utar sarañajj jan waltʼayaspa?
10 Kunjamtï Edén jardinan lurkänjja, ukhamarakiw Supayajj jichhürunakan jukʼa experiencianïpki ukanakar tinkuyañ muni, ukanakat jila partejj wayn tawaqonakawa. Supayajja, janipuniw wayn tawaqonakana ukat yaqha jaqenakan Jehová Diosan esclavopäpjjajjañap munkiti. Diosar jakäwip katuyasipki ukanakarojja, kunaymanitwa Jehová Diosat jitheqtayañ muni.
11 Jiñchup pʼiyjayasir esclavot parltʼaskakiñäni. Pʼiyjapkäna ukhajja, ustʼpachänwa, ukampis mä jukʼampjjarojj janiw usjjpachänti. Ukat wiñay esclavöñatak pʼiyjapkäna ukakiw jan chhaqtkänti. Wayn tawaqonakatakejj ukhamarakiwa, mayni wayn tawaq masinakapat mayjäñajj chʼamäpachawa. Supayan apnaqat akapachajja, jachʼa yateqañ utar yatjjatir sarañajj kusisiñs churkaspa ukham amuyayi. Ukampisa, cristianonakajj Diosar yupaychañ nayrar uchasakiw cheqpach kusisiñ jikjjattanjja. Jesusajj akham sänwa: “Kusisiñanïpjjew khitinakatejj ajay toqen aynachtʼatäpjjatap amuyasipjje ukanakajja” sasa (Mat. 5:3). Diosar katuyasipki uka cristianonakajja, Jupar serviñatakiw jakapjje, janiw Supayar serviñatak jakapkiti. Jupanakajj Jehová Diosan kamachip wali askit uñjapjje ukat arumay uruw lupʼipjje (Salmo 1:1-3 liytʼasiñapawa). Ukampisa, jichhürunakan jachʼa yateqañ utar sarañajja, Jehová Diosan servirinakaparojj lupʼiñatakisa ukat kunatï Jupar yupaychañatak wakiski ukanak lurañatakis jukʼa tiemponikwa jayti.
12. ¿Kun amtapjjañapas wayn tawaqonakar waktʼi?
12 Akapachankir mä uywirejja, cristiano esclavorojj janiw waltʼaykaspati. Corinto markankir cristianonakar nayrïr cartap qellqkäna ukan akham sasaw Pablojj säna: “Esclavöskchïyäta ukhamaru Tatitojj jawstam ukkhajja, janiw kunatsa llakisiñamäkiti. Ukampis libre sarnaqasiñatejj jikjjatañjamäjjchi ukkhajj janiw pisi chuymtʼañamäkarakispati” sasa (1 Cor. 7:21). Ukhamajj jan esclavöjjañaw wakisïna. Jichhürunakan walja markanakanjja, leyinakaparjamajj wawanakajj mä qawqha maranak phoqhañkamajj yateqañ utar sarapjjañapapuniwa. Ukjjarojj wayn tawaqonakaw jachʼa yateqañ utar sarapjjaniti janicha uk amtjjapjjañapa. Ukampis ak amtapjjañapapuniwa, akapachan yateqañ utar sarasajja, Diosatak sapürunjam irnaqañatakejj janiw tiemponëjjapjjaniti (1 Corintios 7:23 liytʼasiñapawa).
¿Khitin esclavopäñsa munta?
¿KAWKINSA CHEQPACH SUMA YATICHÄWI KATOQSNA?
13. ¿Kuna kasta yatichäwis Jehová Diosan servirinakapar jukʼamp yanaptʼi?
13 Colosas markankir cristianonakarojj akham sasaw Pablojj ewjjtʼäna: “Wal amuyasipjjam, janiraki sallqjayasipjjamti khitinakatejj kʼari amuytʼanakapampi sallqjañ munapjjtam ukanakampejja. Jupanakasti janiw Tatitur iyawsapkiti, jan ukasti jaqenakan sarnaqäwinakaparu, amtatanakaparukiw phoqhapjje kuna toqensa” sasa (Col. 2:8). Jichhürunakanjja, yatjjattʼatanakajj ‘jaqenakan sarnaqäwinakaparjama ukat kʼari amuytʼatanakarjamakiw’ akapachankirinakjam amuyañasatak chʼamañchistu. Jachʼa yateqañ utanakajj sum yatjjattʼatäñasatak chʼamañchkistu ukanakatjja, jan experienciani jan ukajj jukʼa experienciani profesionalanakakiw mistupjje, ukat janirakiw akapachan utjki uka jan walinakar saykatañatak wakichtʼatäpkiti. Ukampisa, Jehová Diosan yupaychirinakapajja, kunatï wakiski ukampik jakasiñataki ukat Jehová Diosar serviñatak yanaptʼkaspa uk yateqañwa ajllipjje. Kuntï Pablojj Timoteor ewjjtʼkäna uka arunak taqe chuymaw katoqasipjje, jupajj akham sänwa: “Ukampis taqe kunäniñajj Dios chuymäñanakwa utji, kunatejj utjarapkistu ukampiki kusisitästan ukapacha [...]. Ukampis isisatejj utjaskchejja, ukhamarak manqʼañasatejj utjaskchejja, ukampejj kusisitakïskañasawa” sasa (1 Tim. 6:6, 8). Diplomanaka ukat titulonak jikjjatañat sipansa, mä cheqpach cristianojj Jehová Diosatak irnaqtʼasin yaqhanakaru Jesusan arkirip tukupjjañapatak yanaptʼañatakiw chʼamachasi (2 Corintios 3:1-3 liytʼasiñapawa).
14. Filipenses 3:8 qellqatarjamajja, ¿kunjamsa Pablojj Jehová Diosana ukat Jesucriston esclavopäñ uñjäna?
14 Pablot amuytʼañäni. Jupajj judionakan leyip yatichiri Gamaliel sat wali yatjjattʼat yatichirimp yatichatänwa. Kuntï yateqkäna ukajja, jichhürunakan jachʼa yateqañ utar sarañampi sasispawa. Jehová Diosana ukat Jesucriston esclavopäjjäna ukhajja, ¿kunjamsa taqe ukanak uñj-jjäna? Jupajj akham siwa: “Taqe kunatejj nayan utjkitu ukanaksti chhaqatäkaspas ukhamwa amuyta, Cristo Tatitojjar uñtʼañajj mä jachʼa askïtap layku. Cristo laykuw taqe kunsa apanukta. Taqe kunsa mä jan kunatak servir tʼunäkaspas ukhamwa uñjta Cristor jikjjatañ layku” sasa (Fili. 3:8). Ukham amuyañaw wayn tawaqonakaru ukat awk taykanakaparus yateqañ utar sarañ toqet mä suma amtar puriñatak yanaptʼani (14, 15 jananakankir foto uñjjattʼäta).
CHEQPACH SUMA YATICHÄWIT ASKINAK APSUPJJAÑÄNI
15, 16. ¿Kuna aski yatichäwis Diosan markapan utji, ukat ukajj kuna amtampisa?
15 ¿Akapachan utjki uka jachʼa yateqañ utan kunjamäpjjesa? ¿Ukanjj janit marka apnaqerinak contra ukat yaqha autoridadanak contra saytʼañatak chʼamañchki? (Efe. 2:2.) Ukampis Jehová Diosan markapajja, suma yatichäwinakwa tamanak toqe churi. Sapa semanajj taqeniw Diosan Arunakap Yatiyañatak Escuelan askinak yateqsna. Ukhamarusa, solterösipki uka precursor jilatanakatakisa (Soltero Jilatanakan Bibliat Yatjjatapjjañapatak Escuela) ukat jaqechatapki uka precursoranakatakis (Cristiano Matrimonionakan Bibliat Yatjjatapjjañapatak Escuela) mä suma wakichäwejj utjarakiwa. Diosan markapat katoqtan uka suma yatichäwinakajja, Jehová Diosaru, mä arunjja, alajjpachankir Uywirisar istʼañatakiw yanaptʼistu.
16 Ukhamarusa, aski yatichäwinak jikjjatañatakejja, Índice de las publicaciones Watch Tower ukat CD-ROM Watchtower Library ukanwa thaqhasma. Taqe uka yatichäwinakajja, Jehová Diosaru yupaychañatakiw yanaptʼistu ukat jaqenakar Diosamp sum apasipjjañapatak yanaptʼañatakiw yatichistu (2 Cor. 5:20). Ukhamatwa jupanakas yaqha jaqenakar yatichapjjarakini (2 Tim. 2:2).
ESCLAVOJJ KUNS KATOQE
17. ¿Suma yatichäwi ajllirinakajj kuna askinaksa jikjjatapjje?
17 Jesusajj qollqe katoqerinakat parlkäna uka uñachtʼäwipanjja, uywirejj akham sasaw pä esclavopar säna: “Walikiwa, jumajj wali suma servirïtawa” sasa. Ukat jukʼamp luräwinak katoqasaw uywiripamp chik kusisipjjäna (Mateo 25:21, 23 liytʼasiñapawa). Jichhürunakanjja, suma yatichäwi ajllisajj kusisitäñäniwa ukat yaqha askinakampwa jikjjatañäni. Ukatakejj Michael sat jilatat amuytʼañäni. Jupajj suma notanakwa yateqañ utan apsurïna ukat yatichirinakapajj jachʼa yateqañ utar sarañ munasmati sasin jisktʼañatakiw mä tantachäwir jawsapjjäna. Ukampis janiw yatichirinakapar iyaw siskänti, jan ukasti kunatï yanaptʼkaspa ukakwa mä jukʼa tiempon yateqañ amtäna. Ukat mä qawqha tiempotjja, jupajj trabajonëjjänwa ukat precursorjamaw irnaqtʼjjarakïna. ¿Ukham luratapat amtaspachänti? Jupajj akham siwa: “Precursorjam Diosan markapan yatichäwi katoqkta ukasa ukat irpir chuymanjam taman irnaqtʼaskta ukasa nayatakejj jan kikpaniwa. Bendicionanaka ukat aski luräwinak katoqta ukanakajja, janipuniw kuna qollqtï jikjjatkiriskayäta ukamp saskaspati. Jachʼa yateqañ utar jan sarañ amtatajat wali kusisitätwa” sasa.
18. ¿Kunas cheqpach suma yatichäwi ajlliñatak yanaptʼawaytamjja?
18 Cheqpach suma yatichäwejja, kunas Diosan munañapajja ukwa yatichistu ukat esclavopjam serviñatakiw yanaptʼistu. Ukatjja, juchan esclavopäñat librëña ukat “Diosan wawanakapan qhespiyat jakäwipana” jakasiñ suytʼäw churistu (Rom. 8:21). Ukhamarusa, alajjpachankir Uywirisaru, mä arunjja, Jehová Diosarojj qawqsa munastan uk uñachtʼayañatakiw yatichistu (Éxo. 21:5).