23 yatichäwi
¿Janïr jaqichatäkasin ikintasiñax walikïskpachati?
AKHAM sasaw wayn tawaqunakax jisktʼasiñ yatipxi: “¿Munasitajampi ikintasiñax walikïskpachati, jan ukax jaqichasiñkamach suyañax wakisispa?” “Janïrarakis chachsa jan ukax warmsa uñtʼktixä, ¿kunas kamachitu?” sasa.
Ukampis “qʼaxu waynitükasin jan ukax qʼaxu tawaqükasin janïr ikintasiñaxa, janiw chiqäpachaw sañjamäkiti” sasaw 1981 maranxa Alan Guttmacher sat institutonxa sapxäna. “Sapa tunkatxa kimsaqallqu waynitunakaw ikintasipxatayna ukat paqallqu tawaqitanakarakiw sapa tunkatxa ikintasipxarakitayna.”
Inas “¿kunatsa jan ikintaskiristxa?” sasa jisktʼasta. Chiqansa, taqiniw munasitäñ muntanxa. Ukat maynix waynäki jan ukax tawaqüki ukhaxa ukanakax wali munañjamäspawa. Maysa tuqitxa ukaruw masinakasax wiytapxarakistaspa. Inas jupanakax “janïr jaqichatäkasin ikintasiñax askiwa” sasin sapxiristma, ukat “chiqapuni jupar munsta ukhaxa janiw kuna jan walïkisa” sasa. Ukat yaqhipaxa, ukhamatwa chachätasas jan ukax warmïtasas yatisi sapxaspawa. Ukhamatwa maynix yaqhampi ikintasispa, jan phinqʼachayasiskañataki.
Ukampis janiw taqinis ukham lurañ munapkarakiti, yaqhipax wal amuyasipxi. Ester sat mä tawaqut amuytʼañäni. Jupax qullayasiriw saratayna, ukat qullirix akham sasaw qhan jisktʼäna: “¿Jan usuriptat uñjasiñatakix kunampis jarkʼaqasta?” sasa. Ukat Esterax akham sarakïnwa: “Janiw kunampis jarkʼaqaskti” sasa, ukatxa, qullirix uk istʼasinxa, “¿Kunjama? ¿Wawanïñti munta? ¿Kamisarakisti jan kunampis jarkʼaqaskätasti?” sasaw muspharat säna. Ukxarusti, “¡janiw khitimpis ikintaskti!” sasaw Esterax sarakïna.
Kʼarispachaw sasaw qullirix uñkatäna. Ukat akham sänwa: “Janiw chiqäspaw sañjamäkiti. Akarux 13 maran imillanakaw jutapxi, ukampis chacha uñtʼxapxiwa. Janiw khitis jumjamäkiti” sasa.
¿Kunatsa Esterax ukham sarnaqäna? Kuntï Bibliax yatichki ukwa istʼäna, ukanxa akham siwa: “Janiw janchix wachuqa juchatakïkiti [...] Jithiqtapxam wachuqa jucha lurañatxa” sasa (1 Corintios 6:13, 18). Ukhamawa, Diosatakix janïr jaqichatäkasin ikintasiñax wali jachʼa juchawa, ukwa jupax amuyäna. 1 Tesalonicenses 4:3 jiskʼa tʼaqax akham siwa: “Jan khitis wachuqa jucha lurañan sarnaqpanti” sasa. Ukampis ¿janïr jaqichatäkasin ikintasiñax kunatsa Biblianxa wali juchäpacha?
Kuna jan walinakas utjaspa
Bibliax qillqaskäna, uka urunakansa yaqhipax ukhamarakiw sarnaqapxäna. Inas mä jan wali warmix mä waynar jan walinak lurañataki akham sirïchïna: “Jichhasti jutamaya sisjasiñkama munasiñäni; qhantatiñkamaraki munasiñani” sasa (Proverbios 7:18). Ukatxa inas ukham lurasax jichhürun kusisiñ jikxatsna, ukampis qharürux wali llakinakaw utjaspa sasaw Bibliax amuytʼayistu. Salomonax akham sänwa: “Jan wali warmin arunakapasti miskʼjamawa, arsutanakapasa suma quña aceitjamarakiwa. Ukampis tukuyapax ajenjor uñtat jaruwa, purapar arini espadat sipansa jukʼamp arirakiwa” sasa (Proverbios 5:3, 4).
Inas yaqhanakampi ikintasisinxa jan wali usunak aptassna. Sañäni, ukham ikintasisinxa walja maranak saraqatatwa amtasiñax utjaspa, inas jan wawanïñjamäxchispa jan ukax jan qullani jan wali usunakpun aptassna, janiw kunas lurañjamäxaspati. Kunjamtï Proverbios 5:11 jiskʼa tʼaqax siskixa: “Qhiparux jachañakiw waktʼätam, ukkañkamasti cuerpomax jukʼat jukʼatjamwa aynachtʼxarakini”. Ukat janïr jaqichatäkasin ikintasisax jan wawanïñatwa jan awkini wawanakanis uñjasipxaspa. (184 ukat 185 jananak uñxattʼarakïta). Ukat inas wawa jiwayañasa jan ukax wawpach jaqichasiñasa utjarakchispa, ukhamatwa kunayman llakinakar pursna. Chiqpachansa, khitinakatix ukham sarnaqapki ukanakaxa “pachpa cuerpopa contraw juch luri” (1 Corintios 6:18, MT).
Uka tuqinakat amuyasiñatakix akham sasaw Richard Lee yatxattʼat jaqix Yale Journal of Biology and Medicine sat revistanxa qillqatayna: “Jichha tiempo wayn tawaqunak nayraqatapanxa jachʼañchastanwa, kuna laykutix jan usuriptañatakisa, jan ukax jan usuntaskañatakisa qullanakwa uñstaytanxa, ukampis nayrapacha wali wakiskir kamachinakwa maysar apanuktanxa, uka kamachinakarjam sarnaqasaxa, jan wawanïñatakis jan ukax jan usunak aptasiñatakis janiw jila qullqis ni qullanakas munaskaspati. Ukaxa janïr jaqichatäkasin jan ikintasiñawa, uka kamachix wali askipuniwa” sasa.
Wal amtasisin jiwaspach juchañchasiña
Janïr jaqichatäkasin ikintasiñax yaqha llakinakaruw aparaki, ukwa walja wayn tawaqunakax jupanakpacha yatiqapxi. ¿Kunjamsa jikxatasipxi? Chuymas pʼakintata, yaqhanakansa jan sum uñjata ukhamaw jikxatasipxi. 23 marani Dennis sat waynax akham siwa: “Jan walipuniw chuymajan uñjasta, janiw kuna askis utjkiti, janirakiw munasiñsa jikxatktti, kunjamtï suyirïkta. Ukham jan wal lurataj yatisax walpun chuym ustʼayasta. Munañajampi atipayasisax walpun phinqʼasta” sasa. Mä tawaqux akham sarakiwa: “Mä akatjamatak amuytʼasta. [...] Fiestax tukusxataynawa, ukat nayax usuntata, qʼañu ukhamaw uñjasta. Ukat ‘¿kunatsa jan ukhamar puriñatakix jan jarkʼaqasta?’ sasaw uñtʼatajax jisktʼitu, ukampis janiw uka arunakax yanaptʼkituti” sasa.
Ukhampun qhipatxa uñjasipxi sasaw Jay Segal sat yatxattʼat jaqix saraki. Jupax 2.436 ukha wayn tawaqunakatwa ikintasiñ tuqit yatxatatayna, ukat jachʼa yatiqañ utar sarir uka wayn tawaqunakatxa akham siwa: “Yaqhanakampi ikintasiñ tuqitxa, mä chikatanikiw munañanakaparjam phuqapxatayna, ukat waljanipuniw chuymas ustʼata ukham jan kun jikxatasa uñjasipxatayna. Chachatsa warmitsa, chuyma pʼakintataw uk amtasipxi” sasa. Chiqansa, jaqichasit chacha warminakas ukham munasiñ tuqitxa, awisax janiw sum phuqasipkiti. Ukampis niyakixay jaqichatanakax chiqapuni munasipxi ukat arsutanakapsa phuqapxi ukhamächixa, uka tuqit jan waltʼayasiñanakxa askichapxakiwa.
Waljanimpi sarnaqasax kuna jan walirus puripxi
Yaqhip wayn tawaqunakax jan kunakiw wachuq juch lurapxi, ukatwa munañanakap phuqañatakix uka tuqir wal chʼamachasipxi, mayn maynimpiw ikintasipxi. Ukampis ukham sarnaqir qʼaxu wayn tawaqunakaxa sinti jan walinakarupuniw puripxi sasaw Robert Sorensen yatxatir jaqix saraki. Ukat akham saskakiwa: “[Munañapar sarnaqir] uka wayn tawaqunakaruw jisktʼapxta, ukat [...] janis jakäwinxa kuna amtanïpkaspa ukham parlapxi, maysa tuqitxa, janirakiw jupanakpachas munasipkiti” sasa. Sapa patakatxa pusi tunka suxtaniw ukham amuyapxi: “Ukham sarnaqasaw kuna askinakatï utjkitu ukanak aptʼasiskta” sasa. Ukat ‘janirakiw jupanakpachas atinisipkiti, ni sumsa uñjasipkarakiti’ sasaw Robert Sorensen jaqix saraki.
Kunjamatix Bibliax siskixa: qʼañu luräwinak lurasaxa, ‘sumakankañapwa yaqhanakar churkatasipxi’ (Proverbios 5:9, NM).
Qhipüru
Kunapachatï paninix ukham ikintasiñar puripxi ukhaxa janiw nayrjam uñjasxapxiti. Inas waynax tawaqur jan sum uñjxchispati; ukat uñisiñwa qalltaspa. Maysa tuqitxa, tawaqux jan wal luritu sasaw amuyarakispa. Wayn tawaqu, kunjamas Tamar sat jan chachan llamktʼat tawuqur munasax Amnón sat waynax usuntäna uk amtañäni. Ukampis ikintasxäna uka qhipatxa “Amnón jaqix Tamar kullakaparux walpun uñisrantxarakïna” (2 Samuel 13:15).
María sat mä tawaquw niya ukhaman uñjasirakitayna. Mä waynampi ikintasisax akham sataynawa: “Ukham luratajatxa walpun naya pachpas uñisistxa, ukat uka uñtʼatajarus uñisiraktwa. Ukampis janïr ikintaskasax jukʼamp sumxay apaschiñäni sapxayätwa, ukampis jan walirukiw puripxta. Janiw juparux mayampsa uñkatañ munirïkti” sasa. Ukhamasti, janïr jaqichatäkasin ikintasiñax janipuniw walïkiti.
Familia tuqit yatxatir Paul H. Landis sat wali aytat jaqix akham sarakiwa: “Janïr jaqichatäkasin ikintasiñax inas jukʼamp sum apasiñatakïkaspas ukham amuyapxchispa, ukampis mä qhawqha tiempotakikiwa, ukat tiempompix janiw ukhamäxaspati” sasa. Ukat ukham sarnaqirinakatxa waljaniw jaljtañar puripxi, ukampis jaqichasiñkam suyirinakax sumaki sarnaqasiñ yatipxaraki. ¿Kunatsa ukhamäpacha? Ukham janïr jaqichatäkasin ikintasiñ utjipanwa celasiñas utjaspa. Mä waynax uka tuqit akham siwa: “Yaqhip waynanakax akham sasaw ikintasxasinxa amuyasipxi: ‘Nayampix ikintasikirakisä, yaqhanakampix kawkit jan ikintasinixa’ sasa. Nayas ukham amuyarakta. [...] Janiw jupar atinisiñjamäkiti, wali payachasiñanakaw utji” sasa.
Ukampis chiqpach munasiñax janiw ukhamäkiti, “Janiw kuna jan walsa lurkiti, janirakiw kunsa jupatakiki munirikiti” (1 Corintios 13:4, 5). Chiqansa, sum jakasiñataki yanaptʼki uka munasiñaxa janiw jañchin munañanakapaki thaqhirïkiti.
Qʼum sarnaqasax sumakiw chuymasan jikxatasiñäni
Ukampis qʼum sarnaqir wayn tawaqunakax janiw jan walinakataki jarkʼaqasipkiti. Biblianxa mä tawaqut parli, jupax uñtʼatapan wali munatäkchïnsa, janiw kuna juchsa lurkänti. Ukatwa akham säna: “Nayax mä pirqjamatwa, ñuñunakaxasti torrenakjamarakiwa” sasa. Janiw kuna amtampikis apayasirïkänti. Kunjamatix mä jachʼa torre pirqar makatañax wali chʼamaxa, ukhamwa jupax sarnaqäna. Jupax wali qʼuma sarnaqirit uñtʼatänwa, ukatwa khitimpitix jaqichasiñapäkän uka tuqitx akham säna: “Ukatwa jupan nayraqatapanxa, samarañ jikxatta” sasa. Ukhamasti janiw kuna llakis jupanakatakix uka tuqit utjkänti, ukatwa purapat wali sum jikxatasipxäna (Cantar de los Cantares 6:9, 10; 8:9, 10).
Esterat parltʼaskakiñäni, ukhamarakiw jupax chuymapan jikxatasïna, janiw kunsa axsarkänti. Ukat akham sarakïnwa: “Wali sum naya pachpax jikxatasta. Irnaqir masinakajas larusipxitu ukhaxa jan chachan llamktʼatäñax wali aski qurimp saskaspasa ukhamwa amuyasta” sasa. Ukat ukham sarnaqir wayn tawaqunakatakix janiw “kunatsa ukham lurpachäta” sasa kunat amtasiñas utjkiti. “Jehová Diosataki qʼuma conciencianïñax wali askiwa, janiw kunas ukhamäkaspati” sasaw Estebanax saraki 19 marani mä cristianowa.
Ukampis yaqhipax akham sasaw jisktʼasipxi: “¿Kunjamatsa jaqichasiñ munirinakax jan ikintasis sum uñtʼasipxaspa?” sasa.
Jaya tiempo sum apasiñataki chʼamachasiña
Chiqansa, janiw maynimpi ikintasiñ munasakisa, jan ukax wal jampʼattʼasisakisa walja tiempox sum jakasksnati. Ana sat mä jilïr tawaqux akham siwa: “Uñtʼaskasinxa mäki purapat wal jakʼachasiñjamawa, ukwa nä pachpa yatiqta” sasa. Kunapachatï walja tiempo jampʼatisisa jan ukax ukhamanak lurasa pasapxi ukhaxa janiw suma parltʼasiñax utjxiti. Ukhamasti, maynix kunjam amuyunisa jan ukax kunjam chuymanisa ukxa janiw qhanstayxapxiti, ukat jaqichatäxapxani ukhakiw wasitat ukax uñstaskani. Anax walja tiempotwa jaqichasiñataki yaqhampi uñtʼasirakitayna, ukatxa amuyasïnwa, janiw sinti jakʼachasipkänti. Jupax akham siwa: “Jan walinaka askichasa ukat jutïrinakataki lurañanak amtasaw tiempo pasayapxta. Jupax kunjam jaqis ukwa sum uñtʼarakta. Ukat jaqichasitäxapxta uka qhipatxa askinakakiw utji” sasa.
Ukampis ¿Anatakis uñtʼatapatakis ukham sarnaqañax chʼamäpachänti? “¡Jïsa, chʼamänwa!” sasaw Anax saraki. Ukat “Nayax wal munartʼasiñ yatta, ukham jaqipunïtwa. Ukampis purapat amuytʼasisaw jan walinakat jithiqtapxta. Panpachaniw Jehová Diosar wal kusisiyañ munapxta ukat janirakiw chacha warmjam jakasiñsa jan walir aptʼañ munapkayätti” sasa.
Ukampis ¿janïr jaqichasis ikintasisax janit jukʼamp sum uñtʼasipkaspa? Janiwa; jan ukasti chacha warmjam jakxapxi ukhaxa jan waltʼayasiñakiw utjxi. Kunapachatï janïr jaqichatäkasin ikthapipxi ukhaxa maynin munañanakapakwa thaqhapxi, mä arunxa jañchin munañanakapakwa thaqhapxi. Ukat ukham munañanakampi atipayasisax janiw sumsa uñjasxapxiti. Ukat maynix ukar yatinuqti ukhaxa armañax wali chʼamäspawa, ukat tiempompix sinti jan walinakaruw apistaspa.
Ukat chacha warmjam sum apasiñatakix amuytʼasiñaw wakisi, janiw uka tuqinakanxa jiljapxañapäkiti. Kuntï maynix chachjam jan ukax warmjam ‘churañapäki’ uk amuyapxañapawa, janiwa katuqañakxa suyapxañapäkiti (1 Corintios 7:3, 4). Ukat ukham amuyasiñatakix qʼuma jan ukax sum sarnaqañasawa. Ukhamatwa jiwasan askisaki thaqhañat sipansa yaqhan askip thaqhañ yatiqañäni. Ukat jaqichatanakax janiwa jañchin kusistʼañ laykukix ukham munasipkiti. Seymour Fisher sat yatxattʼat jaqix warmi tuqitxa akham siwa: “Kunjamxay jikxataschi, jan ukax qhawqha munasitäy amuyaschi ukarjamäspawa” ukat “qhawqxay jupax chachapar atinischi ukarjamarakïspawa” sasa.
Mä kutixa 177 jaqichat warminakaruw jisktʼasitayna, ukat niya taqinjamaw janïr jaqichatäkasin ikintasipxatayna, ukatxa jaqichäwit pä semana saraqatkamax janiw chachampi munasiñ tuqitxa sum jikxatasipkataynati. Ukat jukʼamp jaypach tiempo jan waltʼayasirinakax taqiniw “janïr jaqichatäkasax ukham wachuq jucha lurapxatayna”. Ukat khitinakatix janïr jaqichatäkasin ikintasiñ yatipki ukanakaxa, jaqichatäkasinxa yaqhanakampix ikintasipxakispawa, sasaw saraki. Kuntï Bibliax siski ukax chiqäskapuniwa, mä chiqanxa akham siwa: ‘Wachuqa juchanakan sarnaqañaxa, jaqirux jan amuyun tukuyi’ sasa (Oseas 4:11).
Ukhamasti, ‘kuntix yapuchkta ukrakwa apthapïta’ (Gálatas 6:7, 8). Jañchin munañanakaparjam sarnaqasaxa jan walinakanwa uñjasirakïta. Ukampis amuyumpi sarnaqäta ukhaxa, kusisiñampi ukat sum jakasiñampwa jikxatäta. Aka yatichäwi niya qalltkasin parlkayätan uka Ester tawaquxa, niya walja maranakaw wali sum chachapampix jakasiski. Ukat chachapax akham siwa: “Nayatakix utar kuttʼañasa jan ukax warmijan ukar kuttʼañasa wali askipuniwa, jupakiw nayatakix utji ukat nayakirakiw jupatakix utjta, janiw khitis jaljtayapkitaspati. Purapat wal atinisipxta, janiw kunas ukhamäkaspati” sasa.
Ukat jaqichasiñkam suyirinakax wali suma chuymanakapan jikxatasipxi, kuna laykutix Diosaruw qʼum sarnaqasax kusisiyapxi. Ukampis jichhürunakanxa sum sarnaqañax chʼamakïspawa. Ukampis ¿kunas sum sarnaqañ yanaptʼiristamxa?
Amuytʼañataki
◻ ¿Juma uñtʼkta uka wayn tawaqunakax janïr jaqichasisax ikintasipxakiti? ¿Uk uñjasati llakista jan ukax uksar wiytatach uñjasta?
◻ ¿Janïr jaqichatäkasin wachuqa jucha lurasax kuna jan walinakansa uñjassna? ¿Ukham jan walinakan uñjasir wayn tawaqunakar jumax uñtʼtati?
◻ ¿Jan usuriptañataki qullanakax utjki ukanakampikiti jarkʼaqassna?
◻ ¿Kunatsa janïr jaqichatäkasin ikintasirinakax wal amtasipxi ukat llakisipxi?
◻ ¿Jaqichasiñataki uñtʼasisipki ukanakax ikthapisisati sum uñtʼasipxaspa? ¿Kunatsa jumax ukham sista?
◻ ¿Kunjamatsa jaqichasiñatakix mä waynampi mä tawaqumpix sum uñtʼasipxaspa?
◻ ¿Chach jan uñtʼasin jan ukax warm jan uñtʼasin jaqichasiñax kunatsa jumatakix wali aski?
[182 janan qhanañchäwipa]
“Qʼaxu waynitükasin jan ukax qʼaxu tawaqükasin janïr ikintasiñax janiw chiqaw sañjamäkiti”—Alan Guttmacher uka instituton irnaqirinaka
[187 janan qhanañchäwipa]
“Jan walipuniw chuymajan uñjasta, janiw kuna askis utjkiti, janirakiw munasiñsa jikxatktti”
[190 janan qhanañchäwipa]
Janïr jaqichatäkasin ikintasiñax janipuniw walïkiti
[184, 185 jananakan recuadro/foto]
Usuriptat qʼaxu tawaqunaka. ¡Janiw chiqäkpachati, janiw ukhamäkaspati!
Teenage Pregnancy: The Problem That Hasnʼt Gone Away sat qillqatax akham siwa: “Sapa tunka qʼaxu tawaqunakatxa sapa marapuniw maynix wawani uñjasi, ukat jukʼamp yapxattaskakiwa. Ukat ukham jan walir saraskakiñäni ukhaxa pusiniw sapa tunkatxa qʼaxükasin wawanix uñjasipxani” sasa. ¿Ukat kunjam tawaqunakas usuriptat uñjasipxi? Uka tuqitxa Adolescence sat revistax akham sarakiwa: “Taqi kasta imill wawanakaw escuelankkasinxa wawani uñjasipxi. Kunayman jañchini, kunayman yupaychäwinakar saririnaka jan ukax jachʼa jiskʼa markankirinakaw usuriptat uñjasipxi” sasa.
Chiqansa jukʼanikiw wawanïñ munapxi. Frank Furstenberg (yuqax) 400 usuriptat tawaqunakatwa yatxatatayna, ukatxa waljaniw uka taypitxa kutin kutini akham sapxatayna: ‘Janiw usuriptkäti sayätwa’ sasa”.
Ukampis yaqhipax janiw usuriptapkiti, ukanak uñjasaw yaqhipax ukham lurapxaraki. Frank Furstenberg tatax saskakiwa: “Yaqhipax ‘janiw jankʼaki usuriptkäti’ sasaw amuyapxatayna. Ukat yaqhipasti, awisaki lurasax ‘janiw usuriptkäti’ sasaw amuyapxarakitayna. [...] Ukat jaypach tiempo jan usuriptat uñjasisaxa, jukʼamp jan waliruw puripxäna” sasa.
Chiqpachansa, mä tawaqux mä waynampi ikthapki ukhaxa usuriw uñjasispa. (‘544 tawaqunakatxa waljaniw wawani uñjasipxatayna, ukatxa niya suxta phaxsikiw ukham sarnaqañxa qalltasipkäna’.) Ukat waljanirakiw Robin sat tawaqjam jan wawanïñatakix kuna qullampis jarkʼaqasipkarakiti. Uka qullanak umañax janich waltʼaykitani sasaw ukanak umañxa Robinax axsarayasirïna. Ukat akham sarakiwa: “Ukanak alañatakix uka jan walinak luratajsa arsuskirista ukhamäspaw sasaw axsarirïta. Ukatwa uka qullanak alirix jan sarirïkti. Ukhamatwa kuntï luraskta uka tuqitakxa amuyasirïta, janik usuriptkiristti sasaw llakisirïta” sasa.
Ukhamaw wawani uñjasir tawaqunakax amuyapxi. Ukat Frank Furstenberg jaqix yatxatkatayna ukanxa “niya chikataniw akham sapxatayna: ‘warminakax jaqichasiñkam suyañapaw wakisi’ sasa [...] Chiqansa janiw taqinis ukham lurapkänti. [...] Jupanakax sumwa yatisipkäna, ukampis yaqha kamachinakarjamaw sarnaqapxatayna”. Ukham sarnaqasaw “uka tawaqunakax jan walir puripxatayna, ukat ukhaman uñjasisaxa, wali chʼamänwa”.
Ukatxa janiw uka qullanakas mä tawaqurux sumpach jarkʼaqkapunispati, wawanix uñjasiskakispawa. Kids Having Kids (Wawpacha wawaninaka) sat librox akham sasaw amtayistu: “Taqi tuqit yantʼasi, ukampis janiw sumäkapuniti. [...] Estados Unidos markan taqi tawaqunakax sapürjam uka qullanak umapxaspa jan ukax uchasipxaspa ukhaxa 500.000 ukha tawaqunakaw sapa mara wawani uñjasipxaspa” sasa. Ukatxa Pat sat 16 marani mä wawani qʼaxu tawaquw akham amtasirakitayna: “Jan armasisapuniw jan wawanïñatakix uka qullanak umta. Chiqasa sapürupuniw umtxa” sasa.
Ukatwa Biblianxa akham sistu: “Jan sallqjasipxamti; janiw khitis Diosatxa sawkaskaspati. Kuntix jaqix yapuchki ukrakwa apthapini” sasa (Gálatas 6:7). Ukat janïr jaqichatäkasin wawanïsaxa yaqha jan walinakan uñjasipxaraki. Ukampis mayni pantjasir jaqinakjamarakiw wawani uñjasir tawaqunakax Diosar kuttʼapxaspa ukat jupar jakʼachasipxaspa, kunjamtï Davitax jakʼachaskäna ukhama, ukax wali kusiskañawa, ukat Davitax akham sasaw mayisïna: “Ñanqha luratanakaxat jariqtʼita, jucha luratanakaxat qʼumachtʼita” sasa (Salmo 51:2). Ukat uka tawaqunakax wawanakapar ‘Tatitur iyawsapxañataki’ ukat sum uywañataki chʼamachasipxani ukhaxa, Diosaw jupanakarux yanaptʼani (Efesios 6:4).
Ukampis janïr jaqichatäkasin ikintasiñax janiw walïkiti, ukanakat jithiqtañasawa. Ukat janiw usuriptkätati sirinakarux janiw istʼañamäkiti.
[183 janan fotopa]
Ikintasitatxa inas mä tawaqux jan walsa lurapkaspa ukham amuyaschispa
[186 janan fotopa]
Waljaniw janïr jaqichatäkasin ikintasisax usunak aptasipxi
[188 janan fotopa]
Walja tiempo jampʼatisisa jan ukax ukhamanak lurasa pasapxi ukhaxa janiw suma parltʼasiñax utjxiti
[189 janan fotopa]
Chacha warmi sum sarnaqasiñatakixa janiwa ikintasiñ tuqitaki amtanakax utjañapäkiti