SARNAQÄWI
Taqe amtanakajanwa Jehová Diosar nayraqat uchawayta
WALI qollqen jaqenakajj jakapki uka cheqanwa Caracas (Venezuela) markan jakayäta. 1984 maranjja, mä alwajj utajat trabajor sarkasajj kunjamsa vecinonakajj uñjistu ukat parlir yatichäwitwa lupʼiskayäta. Uka yatichäwejj La Atalaya revistan ukhakiw mistüna. Utanak paskasajj akhamwa jisktʼasiyäta: “¿Kunjamsa vecinonakajajj uñjapjjetu? ¿Bancon trabajiri wali qollqen jaqjama, jan ukajj familiap manteniñataki bancon trabajir Diosan serviripjama?” sasa. Ukatsti, vecinonakajajj bancon trabajiri wali qollqen jaqerjamak nayar uñjapjjatapwa amuyasta, ukajj janiw gustkitänti. Ukatwa cambiañ amtawayta.
Nayajja, 19 de mayo, 1940 maranwa Amiún (Líbano) markan nasiwayta. Mä qhawqha maranakatjja, Trípoli sat markaruw jakir sarjjapjjta. Sum apasiri, Jehová Diosar munasiri familianwa jilsuwayta. Kimsa kullakani mä jilaniyätwa, nayaw taqet sullkäyäta. Awk taykajatakejj qollqe ganañat sipansa, Bibliat yatjjataña, tantachäwinakar saraña, jaqenakar Jehová Diosar uñtʼayañaw nayrankäna.
Congregacionajanjja, ajllit walja cristianonakaw utjäna. Jupanakat maynejja, Michel Aboud satänwa, jupaw estudio de libro sasin uñtʼatäkäna uk sarayäna. Jupajj Nueva York markanwa Jehová Diosar uñtʼatayna, ukatjja 1921 maranwa Líbano markan predicañ qalltatayna. Uka jilatajja, Anne ukat Gwen Beavor sat kullakanakarojj wali respetompiw uñjäna, wal yanaptʼarakïna. Jupanakajj Galaad Escuelat graduatäpjjänwa. Familiajampejj wali suma amiganakäpjjänwa. Walja maranak pasatatjja, Estados Unidos markan Anne kullakampi jikisisajj wal kusisiyäta. Mä qhawqha tiempotjja, Gwen kullakampiw jikisirakta, jupajj Wilfred Gooch sat jilatampiw casarasitayna, Londres (Inglaterra) markankir sucursalanwa servisipkäna.
LÍBANO MARKANWA PREDICAPJJTA
Jiskʼäskayäta ukhajja, Líbano markan jukʼa Testigonakakiw utjäna. Ukhamäkchïnsa, mayninakar Bibliat yatichapjjapunirïtwa. Religión pʼeqtʼirinakat yaqhepajj jarkʼapkchitänsa predicasipkakiyätwa. Kunanakas uka markan pasapjjetäna uk jichhakamas amtaskaktwa.
Mä urojja, Sana sat kullakajampiw mä jachʼa edificion predicasipkayäta. Maynimp parlasipkayäta ukhajja, mä tatakuraw ukar jutäna, juparojj mayniw jawspachäna. Jupajj jan wali arunakampiw kullakajar toqjäna, ukatsti wali coleratäsajj gradanakatwa nuktʼäna. Ukatjja, policiaruw jawsapjjäna, purinisajj jankʼakiw policiajj Sana kullakajar yanaptʼapjjañapatak mayïna, kunattejj kullakajajj usuchjatänwa. Tatakurarojj policía utaruw apapjjäna, ukansti, armanïtapwa katjapjjäna. Policianakan jefepajj akham sasaw jisktʼäna: “¿Jumajj khitïtasa? ¿Tatakurätati jan ukajj pandilleronakan pʼeqtʼiripätacha?” sasa.
Mä urojja, markat jayankkäna uka jiskʼa markar predikir sarañatakiw congregacionajajj mä auto contratäna, uk amtapuntwa. Wali sumwa predicasipkayäta, ukhamaruw uka markankir tatakurajj ukankapjjataj yatïna, ukatsti nanakar jan waltʼayañatakiw jaqenakar tantachthapïna. Jaqenakajj qalanakamp kunaw jaqjapjjetäna, papitujarus pʼeqepwa usuchjapjjäna. Ajanupajj wila mayakïnwa. Ukhamïpansti, mamitajampi papitujampejj autoruw kuttʼjjapjjäna, qhepapatsti taqeniw autor wali llakita kuttʼjjapjjayäta. Kuntï mamitajajj papitujan ajanup phiskurkasajj siskäna uk amtasipuntwa. Jupajj akham sänwa: “Jehová Dios, jupanakar perdonam, jan yatisaw uk lurapjje” sasa.
Yaqha kutinsti, mä qhawqha familiaranakar visitiriw markajar sarapjjta. Abuelojan utapar puripjjta ukhajja, mä obispow ukankaskatayna, jupajj religión pʼeqtʼirinakat wali aytatänwa. Awk taykajan Jehová Diosan Testigopätap jupajj yatïnwa. Sojjta maranikïskchiyätsa, “¿jumajj kunatsa jan bautisatäkta?” sasaw jisktʼitäna. Nayasti, wawäsktwa, bautisasiñatakejj Bibliat jukʼamp yatjjatañajaw wakisi, Diosarus jukʼamp confiyañajaw wakisiraki sasaw sayäta. Ukajj janiw obispor gustkänti, ukatwa abuelojar allchhimajj janiw respetkituti sasin säna.
Ukhamanakajj awisakiw pasapjjetäna. Cheqas Líbano markankirinakajj wali munasirïpjjewa, katoqtʼasirïpjjarakiwa. Jupanakampejj walja kutiw Bibliat sum parltʼapjjerïta, waljaniruw Bibliat yatichapjjarakiyäta.
YAQHA MARKAR JAKIRIW SARJJAPJJTA
Nayajj escuelankaskayäta ukhajja, mä jilataw Venezuela markat jutäna. Tantachäwinakajaruw jupajj jutirïna, ukanwa Wafa sat kullakajampejj uñtʼasipjje. Tiempompisti, casarasisajj Venezuela markar jakiriw sarjjapjjäna. Wafa kullakajajja, ‘walpun jumanakat faltachasta, Venezuela markar jakir jutjjapjjam’ sasaw papitujar qellqanirïna. Qhepatsti cheqapuniw Venezuela markar jakasir sarjjapjjta.
Venezuela markar 1953 maran purisajja, Caracas markaruw jakir sarjjapjjta, ukansti presidenten palaciop jakʼanwa jakapjjayäta. Waynitukïskayätwa, ukatwa presidenter wali jila alani autopat choferopampi pasir uñjañajj gustitäna. Ukampis awk taykajatak yatinoqtañajj wali chʼamänwa, jupanakatakejj markasa, arusa, costumbresa, manqʼasa, climas wali mayjänwa. Mä jukʼa yatinoqtapkäna ukhaw mä llakejj pasapjjetäna.
Chʼeqat kupiru: Papituja. Mamitaja. Nayaw ukankaskta, 1953 maran Venezuela markar jakir sarjjapjjta ukapacha.
MÄ LLAKIW PASAPJJETU
Mä akatjamatwa papitujajj usuntäna, jupajj chʼamani, jan usuntiri jaqënwa. Janipuniw usut uñjapjjerïkti, ukatwa wal mayjtʼasipjjayäta. Canceranïtawa sasaw doctoranakajj sapjjäna, ukatsti operapjjänwa. Mä semana pasatatjja, jiwjjänwa.
Kunja llakitas jikjjatasipjjayäta uk sañajj wali chʼamawa. Ukhajj 13 maranikïskayätwa. Papitujan jiwañap janiw suyapkayätti, janipuniw mayampis kusisitäjjañäniti sasaw amuyapjjayäta. Mä qhawqha tiempojja, papitujan jiwatap creyiñajj mamitajatak wali chʼamänwa. Ukampis nayrar sartasipkakiñajwa amuyasipjjta, Jehová Diosan yanaptʼapampejj ukhamwa lurapjjta. 16 maranir Caracas markan colegio tukuyasajja, familiajar manteniñatakiw trabajiñ munayäta.
Sana kullakajampi Rubén esposopamp chik jakañaw Diosar jukʼamp jakʼachasiñatak yanaptʼawayitu.
Ukapachaw Sana sat kullakajajj Rubén Araujo sat jilatampi casarasïna, jupajj Galaad Escuelat graduasisajj Venezuela markaruw kuttʼanitayna. Jupanakajj Nueva York markar jakiriw sarjjapjjäna. Familiajajj universidädaruw sarañama sasaw sapjjetäna, ukatwa estudiañatakejj Sana kullakajampi Rubén cuñadojampi Nueva York markar jakir sarjjta. Jupanakamp jakañajja, Jehová Diosampi jukʼamp sum apasiñatakiw yanaptʼitäna. Brooklyn Spanish sat congregacionanjja, Diosar taqe chuyma munasir jilat kullakanakaw utjäna. Milton Henschel ukat Frederick Franz jilatanakar uñtʼañajj wali kusiskañänwa, jupanakajj Brooklyn Betelanwa servipjjäna.
1957 mara, bautisaskta uka uru.
Nueva York markankir mä universidadan mä mara estudiañ niya tukuyaskayäta ukhajja, kunsa jakäwijampi luraskayäta ukwa amuytʼasiyäta. Kunjamsa Jehová Diosar jukʼamp sirvsna uka toqet parlir yatichäwinakwa Yatiyañataki revistan liytʼayäta, ukaw wal lupʼiyitäna. Congregacionajankir precursoranakasa betelitanakas wali kusisitäpjjänwa, ukatwa jupanakjam jakasiñ munayäta. Ukampis janiw bautisatäkayätti, ukatwa Jehová Diosar jakäwij katuyasiñajj kunja wakiskirisa uk amuyasiyäta. Ukatsti, 30 de marzo, 1957 maranwa bautisasta.
WALI WAKISKIR AMTANAKARUW PURTA
Bautisasta uka qhepatjja, precursorat serviñwa munayäta. Tiempompejj jukʼampiw precursorat serviñ munjjayäta, ukampis uk lurañajj janiw faciläkänti. ¿Universidadan estudiasajj precursorat serviñ puedirakïti? sasaw jisktʼasiyäta. Familiajampejj walja kutiw cartanak qellqasipjjayäta, ukanakanjja ‘universidad jaytjjäwa, Venezuelar kuttʼanisajj precursorat serviñ qalltäjja’ sasaw qhanañchayäta.
Junio, 1957 maranwa Caracas markar kutʼjjayäta. Ukampis familiajar qollqe toqet yanaptʼañ wakisitapwa amuyayäta. ¿Kunjamsa jupanakar yanaptʼiriskayäta? Mä bancon trabajiñwa jikjjatayäta, ukampis precursorat serviñwa munayäta. Ukham serviñatakiw Venezuela markar kuttʼanta. Ukatsti paypach lurañwa amtta. Walja maranakaw bancon sapüru trabajiyäta, precursoratsa servirakiyäta. Janipuniw kunapachas ukham jan tiemponi jikjjatasirïkti, ukampis wali kusisitäyätwa.
Sylvia sat mä suma kullakar uñtʼañaw wal kusisiyitäna, jupajj Alemania markatänwa, Jehová Diosarus wal munasirakïna. Jupajj awk taykapampiw Venezuela markar jakasir jutjjatayna. Tiempompejja, jupampiw casarasipjjta, pä wawanëjjapjjayätwa, jupanakajj Michel ukat Samira satäpjjewa, Michel juparojj Mike sapjjaraktwa. Mamitajas nanakamp chika jakañapwa amtapjjta, ukhamat jupar cuidañataki. Familiajar manteniñatakejj precursorat serviñ jaytjjayätwa, ukampis taqe chuymaw predicaskakiyäta. Puedipkayäta ukhajja, Sylvia esposajampejj vacacionanakan precursor auxiliarat servipjjapuniyätwa.
YAQHA WAKISKIR AMTARUW PURIWAYTA
Qalltan kuntï cuenttʼapkayäsma ukhajja, wawanakajajj escuelankasipkänwa. Cheqas taqe kunani, wali sumaw jakasiyäta, bancon trabajirinakas wali respetompiw uñjapjjetäna. Ukhamäkchïnsa, Jehová Diosan serviripat uñtʼatäñwa munayäta. Uka toqet wal lupʼiyäta. Ukatsti, qhawqha qollqes jakañatak munasi ukwa Sylvia esposajamp amuytʼapjjayäta. Bancon trabajiñ jaytiriskayäta ukhajja, trabajitajat walja qollqwa churapjjetaspäna. Niyakejjay jan manunïpkchiyätjja, kunatï wakiski ukampik jakasiñatakejj walja tiempow uka qollqejj alcanzapjjetaspäna, ukwa esposajamp amuytʼapjjta.
Uka amtar puriñajj janiw faciläkänti. Ukampis esposajampi mamitajampejj apoyapjjetänwa. Ukhamïpanwa precursorat mayampi serviñ qalltiriskayäta. ¡Wali kusisitäyätwa! Ukampis mä jukʼatjja, kuntï jan suyapkayäta ukwa yatipjjta.
MÄ SUMA YATIYÄWI
Gabriel wawajan nasiñap janiw suyapkayätti, ukampis wali kusiskañänwa.
Mä urojja, esposamajj usuriwa sasaw doctorajj yatiyapjjetäna. Janis uk suyapkchiyätjja, wal kusisipjjayäta. Ukampis precursorat serviñ amtkayäta uka toqet lupʼiskakiyätwa. ¿Uka amta phoqañ puediriskayätti? Jankʼakiw amuyunakajansa chuymanakajans mayamp wawanïñar yatinoqtapjjayäta, ukatwa nasiñap wali kusisita suyapjjayäta. Ukampis ¿precursorat serviñ amtkayäta uk phoqañ puedïti? sasaw jisktʼasiyäta.
Kunjamsa Jehová Diosar serviñ munapjjayäta uka toqet amuykiptʼasajja, precursorat serviñwa amtayäta. Abril 1985 maranwa Gabriel wawajajj nasïna. Bancon trabajiñ jaytasajja, junio 1985 maranwa precursorat serviñ mayamp qalltta. Tiempompisti, Comité de Sucursal del país ukan serviñatakiw invittʼapjjetu. Niyakejjay sucursalajj Caracas markat mä 80 kilometronak sarañankchejja, sapa semanaw paya, jan ukajj kimsa kuti ukar viajirïta.
MAYAMPIW YAQHA CHEQAR JAKIR SARJJAPJJTA
Sucursalajj La Victoria sat markankänwa, ukatwa Betel jakʼankañatak uka markar jakir sarjjapjjta. Ukajj nanakatak wali jachʼa cambiönwa. Walpun familiajar yuspärta, munasirakta. Jupanakan nayar apoyapjjatapajj wal yanaptʼawayitu. Baha sat kullakajajja, nayaw mamitar cuidäjja sasaw sitäna. Mike yoqajajj esposanëjjänwa, Samira ukat Gabriel wawanakajasti nanakampiw jakaskäna, jupanakajj Caracas markankir amigonakaparuw jaytawayapjje. Sylvia esposajasti, jachʼa markan jakañ jaytasajj jiskʼa markan jakañaruw yatinoqtawayaraki. Taqenirakiw jukʼamp jiskʼa utan jakañar yatinoqtapjjta. Cheqas Caracas markat La Victoria markar jakir sarjjañatakejj walja cambionakwa lurapjjta.
Qhepatjja, jukʼamp cambionakaw utjäna. Gabriel yoqajajj casarasjjewa, Samira phuchajasti, yaqha cheqaruw jakir sarjjaraki. Janiw ukakïkiti, 2007 maranjja, Sylviampiru nayampirojj Betelan servipjjañajatakiw invittʼapjjetu, jichhakamas ukanwa Diosar kusisit servisipkta. Mike jilïr yoqajajj jilïr irpiriwa, Mónica esposapampejj precursoratwa servisipki. Gabriel yoqajas jilïr irpirirakiwa, Italia markanwa Ambra sat esposapampejj Diosar servisipkaraki. Samira phuchajajj precursorawa, utap pachpat Betelar yanaptʼasaw serviskaraki.
Chʼeqat kupiru: Sylvia esposajampiw Venezuela markankir sucursalankasipkta. Mike jilïr yoqajaw Mónica esposapampïski. Samira phuchaja. Gabriel yoqajaw Ambra sat esposapampïski.
UKA PACHPA AMTANAKAROJJ MAYAMPIS PURISKAKIRISTWA
Wali wakiskir amtanakaruw jakäwijan puriwayta. Ukampis ukanakat janiw arrepentiskti. Uka pachpa amtanakarojj mayampis puriskakiristwa. Kunanaktï Jehová Diosar serviñatak lurawaykta ukanakat wal yuspärta. Jupamp sum apasiñajj kunja wakiskirisa ukwa jakäwijan uñjawayta. Jiskʼa, jan ukajj jachʼa amtanakarus purkchiñänejja, Jehová Diosaw sumankañ churistaspa, uka sumankañasti “jaqenakajj kuntï amuyki ukat sipansa jukʼampiwa” (Filip. 4:6, 7). Nayampi esposajampisti Betelan servisajj wali kusisitäpjjtwa. Taqe amtanakajanwa Jehová Diosar nayrar uchapjjta, ukatwa uka amtanakajj sumäna.