Mateo
Jesús Pilatoꞌ ajuusha
(Marcos 15.1; Lucas 23.1-2; Juan 18.28-32)
27 Yumaa dechañu chachillaꞌ mitya Diosnu kalen jimulaꞌ balela bain kumuinchi, naa judío bale rukula bain, naati depataa Jesúsnu tuꞌkaanu juꞌba tsai shuwala. 2 Tsejtu Jesúsnu telaa romanolaꞌ uñi Pilatoꞌ junga tajiꞌ kuwala.
Judas peyami.
3 Jesúsnu firuꞌ kekaanu wandiꞌ kakaamu Judas, tsangueꞌ kakaañu ma tutekenu dejuñuba mijatu, tsanguityuuba juiꞌwañaa tyaꞌ pensa mantu, yaꞌ kañu 30 paki lushi jumu chachillaꞌ mitya Diosnu kalen jimulaꞌ balelanu bain, naa judío balelanu bain mandajiꞌ kuimi. 4 Tsejtu tsandimi: Ti kuipaba jutyu rukunun tsangueꞌ kakareꞌ ma tuꞌkaakentsuꞌ mitya, pureꞌ ujcha laiyu, timi.
Tsandiñu yala tsandila: Tsaañu bain laachiya nejuuve. Juntsaa ñaa mijanu tsuve, tila.
5 Tsenñu Judas juntsa lushi aa elesha ura juusha detyaꞌkepukeꞌ miitu, maali kutunu chuwa puꞌ eediꞌ peyami.
6 Chachillaꞌ mitya Diosnu kalen jimulaꞌ bale rukula juntsa lushi mandeꞌkatu tsandila: Entsa lushi pemulaꞌ asa mayiiñuuve. Tsaꞌ mitya naakeꞌ ufeenda lushi pupukinsha pun tsaa keeve, tila.
7 Tsandiꞌ dyatu, Tu piyama kenu tena mumu puu tu jumaa atiꞌkanu shuwala juntsa lushinchi, tsejtaa vee mujtu chulla jaꞌ nendu depeyanmala, mene menekenu tena tirenu. 8 Tsaꞌ mityaa juntsa atiꞌkaya tu entsa piikenu tinbunun As tu mumuve. 9 Entsaiñaa Diosaꞌ mitya pamu Jeremías naatimuwaañuba tsaa puimi; entsandimuwaami: Israel chachillaren juntsanu tsantsa balengurekeꞌ tsangue deshuikiñu jumu 30 paki lushi dekave. 10 Tsangueꞌ juntsa lushinchi tu piyama kenu tu tena de-atiꞌkave, Bale Ruku inu juntsanguenu uudenguiñu tsanguetu.*
Pilato kavitu keꞌ Jesúsnu pakeꞌmeemi.
(Marcos 15.2-5; Lucas 23.3-5; Juan 18.33-38)
11 Jesús uñiꞌ ajuusha takami, tsenñu uñi entsandi pakeꞌmeemi: ¿Ñaa judíolaꞌ reiyu? timi.
Tsenñu Jesús pakatu: Ñaa tsandintsuve, timi.
12 Tsenmin naa chachillaꞌ mitya Diosnu kalen jimulaꞌ bale rukula bain, naa judío bale rukula bain Jesúsnu kuipa puꞌ papatindetsun, yalanu jaiba pakatyu jujuumi. 13 Tsenñu, Pilato tsandimi: ¿Ñunu kuipa puꞌ tituba pandetsuba ñuya merendyuu? timi.
14 Tsenñun Jesús naa manbalaaba pakaiꞌñu, uñi mika keenbashiꞌ dyami.
Jesúsnu tuꞌnu shuwala.
(Marcos 15.6-20; Lucas 23.13-25; Juan 18.38–19.16)
15 Naa-uwanu bain romanolaꞌ uñiya Dapulla tinu fandangu kenu malunchi, naaju peesu pumunaa chachilla livee keꞌ me-eꞌlaasa detiñuba, juntsanu livee keꞌ me-eꞌlaalaakemumi. 16 Juntsa tinbunu naa muchiba dekeraa main daj ruku peesu pumi, yaꞌ mumu Jesús Barrabás. 17 Tsejtu chachilla dewaꞌdiñu, Pilato tsandimi: ¿Munaa mandyaikeꞌ me-eenu juwa? ¿Jesús Barrabásnuu? ¿Jesús, Dioschi Miꞌkeꞌ Kayamu tiitidetishu juntsanuu? timi.
18 Tsaaren Jesucristonu tsangueꞌ yaꞌ junga detaꞌtu, kishtyanchin ne tsa dekiñuba mijaꞌ mityaa tsandimi.
19 Tsejtu Pilato kavitu kensha tsandin churen, yaꞌ shinbu entsandi kuinda eemi: Aantsa rukunu tibanguityude, ti kuipaba jutyuve, matyu yaꞌ mityaren iya kepe tsamantsa firuꞌ kipinchi tene iꞌ chayayu, tita-eemi.
20 Tsandiñuren chachillaꞌ mitya Diosnu kalen jimulaꞌ bale rukula, judío bale rukulaba junu waꞌnamu chachillanu, matyu Barrabásnaa mandyaikikareꞌ, Jesúsnaa tuꞌkaanu paꞌnu pensa ma dekikaakila. 21 Tsenñu manen uñi pakeꞌmeetu tsandimi: ¿Entsa pallu jumulanu naajunaa mandyaikeꞌ me-eesa pensa deeyu? timi. Tsenñu yala pakatu: Barrabásnaa mandyaikeꞌ me-eede, tila.
22 Tsenñu Pilato tsandimi: Tsaaya, ¿Jesús, Dioschi Miꞌkeꞌ Kayamu tiidetishu juntsanuya, tyeenguenujtuuwa? timi.
Tsenñu kumuinchi pakatu entsandila: ¡Kuusanu tuꞌviꞌ tutasa! tila.
23 Tsa detiñu Pilato tsandimi: Tsen, ¿tyee firuꞌ ken entsa ruku? timi.
Tsandiñuren chachilla uiꞌtun kayu utindiꞌ entsa entsandila: ¡Kuusanu tuꞌviꞌ tutasa! tiitila.
24 Tsenñu Pilato ne tsandindu tiba inuꞌ juiꞌñu, tsenmin chachilla kayu tituba keꞌ ne jiindetsuñuꞌ mitya, pi taakaatu, muba dekeenaren yaꞌ tyaapa manbitsaandu tsandimi: Tsangueꞌ entsa rukunu detuꞌñu bain, iyaa ti kuipaba kan jutyuyu; ñullaa kuipanu detsuve, timi.
25 Tsandiñu kumuinchi chachilla pakatu tsandila: Naa entsangueꞌ tuꞌkareꞌba, kuipa juñuya laa bain, naa lalanu seraꞌ jamu kailla bain kuipanu detsuyu, tila.
26 Tsenñu Pilato yala naadetiñuba tsanguitu, Barrabásnu me-eꞌlareꞌ, Jesúsnuya aste kikareꞌ, kuusanu tuꞌpuꞌ tuꞌnu uudenguemi.
27 Tsenñu uñiꞌ suutadula Jesúsnu katu romano uñiꞌ yasha tajitu, kumuinchi suutadulanu Jesúsꞌ keesha demikaꞌ wakukaala. 28 Tsejtu yaꞌ pana jaliya debeꞌtu main yamuraraa jallee vikaala. 29 Tsejtu pu chuwa tene desalaꞌ pukeꞌ ma mishmunderu keꞌ puꞌkaala yaꞌ mishunu. Tsenmin yaꞌ urandyaapasha tsuta juuñuu ñañi chaꞌli main chungaapula. Tsejtu firu keꞌ uukapuꞌ yaꞌ ajuusha telediꞌ entsa entsandila: Uraꞌ chude, judíolaꞌ rei, tiitila.
30 Tsandiꞌ inbi dekitsureꞌ, yanu kuñu ñañi tsutachi mishutala vili vilikila. 31 Tsangueꞌ firu keꞌ, de-uukapuꞌ dyatu, yanu vikaañu yamurara jali demanbekeꞌ, yaꞌ jallee manbandeꞌ, kuusanu tuꞌpunu tajila.
Jesús kuusanu tuꞌvimi.
(Marcos 15.21-32; Lucas 23.26-43; Juan 19.17-27)
32 Tsejtu junu demaluꞌ miindu Cirenesha chumu Simónnu dekatatu, Jesúsnu tuꞌpunu kuusa deranchi nandeꞌ eekila.
33 Tsejtu ma tena, Gólgota tishu juntsaa, Ujkun Mishu tena tinunu dejitu, 34 Jesúsnu sangalaba yandaa binu dekuñu, kujchiꞌ keetu, kujchindyaiꞌmi.
35 Tsejtu suutadula kuusanu detuꞌpuꞌ uikaatu, Jesúsꞌ jali munaa tyulla lunuuñuba tsa tsangue dekeꞌ veela. 36 Tsangueꞌ dyatu juntsa keesha chunaꞌ washnala.
37 Tsejtu tiꞌ mityaa tsaiꞌ tutañuba mijakaanu, taꞌpanu piikikeꞌ Jesúsꞌ mishkaiꞌsha maiꞌtela; tsenñu junu entsa pillami: ENTSA JESÚSVE, JUDÍOLAꞌ REI.
38 Tsenmin uñilaꞌ uudennu meedityuꞌ chachillanu masmiꞌ kemishti kemishtikemu chachillanu bain pallu kuusanu tuꞌpuꞌ uikaala, mainnuya Jesúsꞌ urandya keesha, kamainnuya yaꞌ jalandya keesha tuꞌpuꞌ uikaakila. 39 Tsenñu jundala pullaꞌ jijiimula, Jesúsnu kentsureꞌ depaꞌ balejtu kureꞌ yalaꞌ mishpuka luꞌtesai jijiitu 40 entsa entsandila: Diosaꞌ pupunanu yanu deseneꞌ pen malunuren jeke vera mannuuyu timu rukuya, ¡maali livee ide! ¡Ura Diosaꞌ Natuya, aantsa kuusanu manbaijde! tiitila.
41 Tsenñu naa chachillaꞌ mitya Diosnu kalen jimulaꞌ bale rukula bain, naa Moisésꞌ wandya lei mashturula bain, naa judío balela bain, tsaren firuꞌ pantsula entsanditu: 42 Veelanuya livee keturen maaliya livee inu jutyuve. Ya Israel chachillaꞌ reituya, ¡challaren kuusanu manbaijsa, tsenmala yanu keenguenu detsuyu! 43 Yaa uwain Diosya tsanguemuve tyaꞌ yanu keenguemuñuꞌ mitya, challa Diosren yanu estyamutuya livee kisa; matyu entsaa, ¿yaa Diosaꞌ Nayu timu jutyuu? tiitila.
44 Tsenmala naa Jesúsba kuusanu tuꞌvimu chachilla bain tsarendiꞌ kentsureꞌ papatila.
Jesús peyami.
(Marcos 15.33-41; Lucas 23.44-49; Juan 19.28-30)
45 Pajta katyu uratala tu kuraa dishpajtyaꞌ tsaa tsanatu, kepenusha pen ura inshaa madanguemi. 46 Tsenñu entsa ura juutala Jesús daran utiꞌ entsandimi:Elí, Elí, ¿lemá sabactani? timi; tsandishu juntsaa, Dios, in Dios, ¿nenñunguiyu inu maali tirekemi?* titu.
47 Tsenñu mantsa junu pumula tsandiñu demeetu entsandila: Entsaya Diosaꞌ mitya pamu ruku Elíasnu mikandundive, tila.
48 Tsenmalan main yangachi jei jiꞌ, shivi binunu kuwa keraachi tsuꞌpuꞌ kushkakaaketu, ñañi chaꞌlinu lluꞌpukeꞌ, Jesúsꞌ junga uslaami kujchisa tyatu. 49 Tsenñun veelaya entsa entsandila: ¡Tsanguityude, keenadaa, Elías laꞌkajaꞌba iñu meedaa! tiitila.
50 Tsenñu Jesús manen daran ma-utiꞌ dyamin, yaꞌ aama Diosnu kuwaꞌ peyami. 51 Tsenmala juntsa uwanun aa elesha ura juusha, Dioschin juu jumu sukunu daayanamu aa jali kaiꞌsha kiyuu tseꞌkemin tusha pajanbera kiyuutseꞌkeꞌ tsaa manba manba-iimi. Tsenmin naa tu bain dejullukeꞌ, aa shupuka jelekenuula bain deleetsetakila. 52 Tsenñu naa ujkun tujuula bain demajuru deiñu, Diosnu keenguen chumu peyamulaya pureꞌ mangujtaila. 53 Tsejtu Jesús peyaꞌ mangujtañu, juntsala yalaꞌ ujkun tujuusha demafaleꞌ Dioschin juu Jerusalén pebulusha demiiñu, pureꞌ chachilla yalanu mangataakila.
54 Tsenñu tsangueꞌ kala kiñu, tsenmin naa ti bain de-iꞌ puiñu keenatu, Jesúsnu washnaꞌ keenamu suutadulaꞌ ama yaꞌ chachillaba tsamantsai wapanandu entsandila: ¡Uwain entsaya Diosaꞌ Nawaañuve! tila.
55 Junu supula bain pureꞌ punaꞌ baatala ne ke-eenala. Juntsala Galileabi Jesúsnu bendala dejaꞌ Jesúschi tiiñuba kivete kivetekemu shinbulaa tsanala. 56 Juntsa shinbulaꞌ kejtsapala María Magdalena bain, naa Santiagochi, tsenmin Joséchi bain yalaꞌ ama jumu María bain, tsenmin Zebedeoꞌ nalaꞌ ama bain junu pula.
Jesús menami.
(Marcos 15.42-47; Lucas 23.50-56; Juan 19.38-42)
57 Yumaa dekependuꞌ kainsha main taruku jimi, Arimateasha chumu José, matyu ya bain Jesúsꞌ disipulu jumu. 58 Juntsa ruku Pilatoꞌ junga jiꞌ, Jesúsꞌ ujkun bulu paꞌñu, Pilato kuwakaami. 59 Tsenñu José katu tiba mayijtu naraa linu manbaalichi pijtekeꞌ 60 yaꞌ kasa ujkun tujuu, lanbakisha vishkaraa ujkun tujuusha pukiimi. Tsanguitu ujkun tujuu juukapanu aa shupuka diꞌkaakareꞌ miimi. 61 Tsanguendetsu junu ujkun tujuu juukapa bejtala María Magdalena, kama Maríaba chudiꞌ chunala.
Suutadula Jesúsꞌ mennanu ujkun tujuusha washdila.
62 Juntsa ayunchi, lekanu malunu, chachillaꞌ mitya Diosnu kalen jimulaꞌ bale rukula, fariseo chachillaba Pilatonu keejitu 63 entsandila: Ruku, lala demandengayu juntsa anbumu ruku kayu peyaiꞌmujchi chuumala: Pen malusha mangujnu tsuyu, timuwaañuba. 64 Tsaꞌ mitya juntsa pen malu pullaindyuya ujkun tujuusha suutadu washkaade. Tsandenna yaꞌ disipulularen yaꞌ ujkun bulu mangalaajiꞌ: ¡Mangujñuve! tiꞌbandinu dejuve chachillanu. Tsanguiꞌba dekenmalaa, entsa beneꞌ anbukuindaa, ajkeꞌ anbukuindanuba pullake kayu naꞌbaasa detirenu juve, tila.
65 Tsa detiñu Pilato tsandimi: Enu ma bulu suutadu entsa denave; kaꞌ jiꞌ, ñullaren ma ji-iꞌ, juntsa ujkun tujuunu naake washkaanuu juñuba tsanguiidei, timi.
66 Tsenñu yala dejitu, juntsa ujkun juukapanu diꞌnamu shupukanu dejuikaañuba mijanu señas putu, suutadulanu washkaala.