Lucas
Simón Pedro alla pureꞌ kakemi.
(Mateo 4.18-22; Marcos 1.16-20)
5 Jesús ma bijee Genesaret pusu pikee ñiipesha jiꞌ pumi. Tsanan, chachilla Diosaꞌ kuinda meedinu tyatu, Jesúsꞌ junga ujkijtui jila. 2 Tsa deiñu, Jesús pai kaa baaku pi keesha udena katami. Juntsa baakulanu ainguemulaya depajtyaꞌ yalaꞌ waaku manbitsalentsula, 3 tsenñu Jesús ma baakusha viimi. Tsenñu juntsa baakuya Simónchiñu, Simónnu: Entsa baaku jayu shasha tyuleekeꞌ ungaakide, timi.
Tsanguiñu Jesús juntsa baaku juusha chudiꞌ Diosaꞌ kuinda mijakaantsumi ñiipesha uinamu chachillanu.
4 Tsejtu, chachillanu Diosaꞌ kuinda demijakareꞌ dyatu, bene Jesús Simónnu tsandimi: Baakuchi kayu shasha luitu, waaku manbajteꞌ alla mandei, timi.
5 Tsenñu Simón tsandimi: Rukui, lala waakuchi alla juꞌlinanan dechaturen maliba kaindetyuyu. Tsaaren ñu tsanguenu uudenguiñuꞌ mitya, manen waaku majuꞌliinu tsuyu, timi.
6 Tsenñu yala kayu shasha lu-iꞌ majuꞌlila. Tsangueꞌ waaku mangalarendetsun alla pureiñu, allachiren waaku kiyuujinundiyantsumi, 7 tsenñu yalaꞌ keranu ainguemu chachilla kalen depuñu, Simón jawaꞌka jawaꞌkakemi, yalanu alla kalaaveꞌjakai tyatu.
Tsenñu alla kalaaveꞌnu dejitu, pai baaku alla tene chukangumake kaꞌ pula. 8 Tsanguetu Simón Pedro Jesúsꞌ ajuusha telenajitu tsandimi: Rukui, iya ujcha lamu rukuñuꞌ mitya, inu bakaꞌ mijiide, timi.
9 Entsandimiya Simón bain, naa yaba yaꞌ baakunu ainguemula bain tsamantsa alla dekaꞌ wapanaa dejuꞌ mityaa tsandimi. 10 Tsenñu naa kama baakusha yaba bulu ainguemula bain tsaren wapanla Santiago bain, Juan bain, matyu Zebedeoꞌ nala. Tsenñu Jesús tsandimi Simónnu: Jeetyatyude. Kaspele naa ainguemu rukuwa juꞌ bain, umaa entsa ajkeshaya chachillanaa ainguen tsanguemu junu tsuve, timi.
11 Tsenñu yalaꞌ baaku ñiipesha dejuꞌliꞌ tsureꞌ, kumuinchi yalaꞌ buli deshuikikeꞌ, Jesúsnu buudiꞌ bendaa jila.
Manbityu bishpeechi dilunu Jesús uraꞌ mandiremi.
(Mateo 8.1-4; Marcos 1.40-45)
12 Ma malu Jesús ma pebulusha puñu, ma ruku manbityu bishpeechi diluu jumu jimi. Tsejtu Jesúsꞌ ajuusha teediꞌ wayukeꞌ patu tsandimi: Rukui, ñuren tsanguenu tenñuya, inu uraꞌ mandireka; iya mijayu, ñu in dilu peya manbirenuu juñuba, timi.
13 Tsenñu Jesús yaꞌ tyaapachi taꞌkatu tsandimi: Uwain tsanguenu tenve. ¡Uraꞌ mandiyade! timi. Tsenñu juntsa uwanuren yaꞌ bulu kuraa manbityu bishpee tene juuren narai mandiyami.
14 Tsenñu Jesús juntsa rukunu tsandimi: Veelanu kuinda kityude. Tsaaren chachillaꞌ mitya Diosnu kalen jimu rukulaꞌ jungaa jiꞌ keekutide. Tsejtu juntsan mitya Moisés tyee kenu dejuve timuñuba juntsaa keꞌ Dioschi uraꞌ kuraa mandiyayu tiꞌ keewaanu ufeenda tajiꞌ kuwade, tsejtaa diluren uraꞌ mandiyayu tiꞌ keewaanmala veela bain ñu uwain uraꞌ mandiyañuba mijanudetsu, timi.
15 Tsenñuren Jesús tsa tsanguive tiñu kuindaya malumere nukaba mijaꞌ ne jiintsula. Tsejtu chachilla pureꞌ ja-iꞌ waku wakudila kuinda meedinu, tsenmin dilulaya uraꞌ mandikutinu. 16 Tsenñuren Jesúsya muba den netyuinsha maali velaꞌ jijiimi, Diosba kuinda kiikenu.
Dedeelaa dii rukunu Jesús uraꞌ mandiremi.
(Mateo 9.1-8; Marcos 2.1-12)
17 Ma malu Jesús mijakaren pu, fariseola bain, naa Moisésꞌ wandya lei mashturula bain dejaꞌ chula. Yalaya Galilea kaa pebulutala bain, Judeasha chulla bain, naa Jerusalénsha chulla bain jamulaa tsanala. Tsenmala Jesúsya Bale Ruku Dios tsanguikaañu dilulanu uraꞌ mandire mandirekiñu, 18 veela bain mainnu dedeelaa rukunu wandunu tsuu tajila. Tsejtu Jesúsꞌ junga tajinu tyaturen, 19 chachi puredenañuꞌ mitya, naa-iꞌ Jesúsꞌ junga vin tsaatu, pakikii ya mishbuiꞌsha lu-iꞌ dellajkiikatu, dii rukunu wandunu tsuu Jesúsꞌ ajuusha pajtekila chaꞌ kejtsapala.
20 Tsenñu Jesús kataꞌ naa yala dekeranguiñuba mijatu, Jesús dilunu tenbityatu tsandimi: Ruku, ñuꞌ ujcha demanbitsalave, timi.
21 Tsenñu Moisésꞌ wandya lei mashturula bain, fariseola bain entsandyala: “¿Entsa naaju rukutundin tsandiꞌ Diosnu kentsureꞌ pantsumi, ujchaya Diosren ujchaꞌ mitya manbitsaakenuu juunuba?” tyala.
22 Tsenñu Jesús, yala naatyandetsuñuba mijatu tsandimi: ¿Nenñaa ñullaꞌ tenbukasha aantsangue pensanguendetsuyu? 23 ¿Matyu entsa rukunu: Ñuꞌ ujchaꞌ mitya manbitsalave, tityumujchin: Mangujpaꞌ miide, tiñu bain tsaren jutyuu? timi. 24 Tsaaren uwain Chachi Tiyaꞌ Nakayamuya entsa tusha chachillaꞌ keñu ujcha manbitsaanuu juñu bain ñulla mijanudetsu keewaanu tsuyu, titu, dedeelaa tsumu dii rukunu tsandimi: Mangujpaꞌ, ñuꞌ tsunu wandu mangaꞌ, ñuꞌ yasha miide, timi.
25 Tsandiñu dilu dedeelaa tsumu ruku yalaꞌ ajuusha jei mangujpaꞌ yaꞌ wandu mangaꞌ yasha miindu, Diosya yuj uraꞌ kemu rukuve, tisai miimi. 26 Tsenñu kumuinchi chachilla dewapanaꞌ keenbashiitu, Diosnu yuj urave, tiꞌ: Naa-uwanuba entsaa uukeraa keñuya kataꞌ kerajdetuyu, tiitila.
Jesús, Levínu yaꞌ disipulu tirenu mikami.
(Mateo 9.9-13; Marcos 2.13-17)
27 Tsangueꞌ dyaꞌ bene Jesús mafaatu, buli tajimulanu Roma uñichi deechuꞌ mitya lushi kamu rukunu lushi kainsha chuna katami; juntsa ruku yaꞌ mumu Levími. Tsenñu Jesús yanu tsandimi: In bendala jaꞌ in disipulu tiyade, timi.
28 Tsenñu Leví tiba millangue shuikeꞌ, Jesúsnu buudiꞌ bendaa jimi.
29 Tsejtu bene, Leví Jesúsꞌ mityaren yaꞌ yabi waꞌdiꞌ panda finu fandangu kemi. Tsenñu pureꞌ chachilla deechuꞌ mitya lushi kamula bain, naa kayu veela bain bulu chudiꞌ panda fintsula. 30 Tsenñu fariseola bain, naa fariseolaba bulu taawasha kemu Moisésꞌ wandya lei mashturula bain dekeenaꞌ naꞌbaasa pandu, Jesúsꞌ disipululanu tsandila: ¿Nenñaa ñulla deechuꞌ mitya lushi kamu rukulaba bain, tsenmin vejan ujcha lan chumu chachillaba bain buudiꞌ, yaibaa panda fiꞌ kujchindu dekiyu? tila.
31 Tsenñu Jesús pakatu tsandimi: Tiba dilujtu chachillaya dilulanu uraꞌ mandiremulanu menestejdetuve, tsaaren dilulaya meneste deeve. 32 Tsajuꞌ iyaa Dios naakesa tyañuba tsanguen chumu chachillanu mikanu jaindyuyu; iyaa ujcha lamu chachillanaa mikanu jayu yalanu vetaꞌ pensa demangaanu, timi Jesús.
Diosnu pensangueꞌ panda fiꞌnutala
(Mateo 9.14-17; Marcos 2.18-22)
33 Tsenñu yala Jesúsnu entsandi pakeꞌmeela: Juan Mungaamuꞌ disipulula bain, naa fariseolaꞌ disipulula bain Diosnu den pensangueꞌ panda fityu juju dejuꞌ Diosba kuinda kiidekive, tsaanuren ¿nejtaa ñuꞌ disipululaya tsanguityumujchi panda fiꞌ, kujchi kujchideken? tila.
34 Tsenñu Jesús tsandimi: ¿Matsumu ruku ñuiba bulu punuren, bulu puveꞌnu mikayamu chachillanu yaꞌ mitya tiꞌ panda fikaan jutyuu junu dejuu? 35 Tsaaren mandinbu nuviyunu mangaꞌ miinu malu janu tsuve, tsenmalaa umaa fandangu kemula yaꞌ mitya tiꞌ panda fin jutyuu tiyanu detsuve, timi.
36 Tsenmin main laapuꞌ kuinda juu ketu bain Jesús tsandimi: Mu bain kasa jai petse daakaꞌ uinbu jalinu mangaaputyu deeve. Matyu kasa jai petse uinbu jalinu mangaapunmalaya, kasa jali mushanu juve, tsenmin naa uinbu jali bain kasa jaliba mangaapuñu uraꞌ keran jutyuve. 37 Tsenmin tsaren juve, kasa binu bain uinbu kiꞌ buusanu putyu deeve. Tsanguishu juntsaa, kasa binu chiyatu, uinbu kiꞌ buusanu kiyuu-ereꞌ mushkenmala, binu bain desejiinu juve. 38 Tsaañuꞌ mitya kasa binuya kasa kiꞌ buusanaa punuu juve. 39 Tsenmin mu bain yumaa binu pumu kujchishu juntsaa, kasa binu mangushnu tyatyu deeve, yalaya: Yumaa pumu binaa kayu urave, detiꞌ mitya, timi Jesús.