Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Chuuk
  • PAIPEL
  • PUK
  • MEETINGS
  • w05 4/1 p. 26-31
  • Akkeani Ekiek Mi Itepok Me Ruuepek Ussun Sakau

Ese wor video fán iten ei kinikin.

Omusaaló, a wor osukosuk le eppietá ewe video.

  • Akkeani Ekiek Mi Itepok Me Ruuepek Ussun Sakau
  • Ewe Leenien Mas a Esilefeili án Jiowa We Mwú—2005
  • Itelap Kisikis
  • Pwal Ekkóch
  • “Rikirikilo” ren Sakau​—Ifa Ussun?
  • Minne Aeangauen Sakau epwe Tongeni Emmwen Ngeni
  • Ifa Ussun Sipwe Tufichin Tumunukich Seni Ekkena Mettoch mi Efeiengau?
  • En mi Tufichin Pwakini Ena Osukosuk
  • “Lapalapen Ach Sassa epwe Fan Iten Ach Sipwe Kuna Winnach”
  • Eáni án Kot Ekiek Ussun Sakaw
    Ewe Leenien Mas a Esilefeili án Jiowa We Mwú (Fán Iten ewe Mwichefel)—2023
  • Eäni Ekiek Pwüng Usun Sakaw
    Ewe Leenien Mas a Esilefeili án Jiowa We Mwú—2010
  • Epwe Ifa Ekiekin Chón Kraist Usun Sakaw?
    Eáni Manaw mi Pwapwa Tori Feilfeiló!​—Eú Káéén Paipel
  • Ifa Ekiekin Kot Usun Sakaw?
    Ewe Leenien Mas a Esilefeili án Jiowa We Mwú—2010
Ewe Leenien Mas a Esilefeili án Jiowa We Mwú—2005
w05 4/1 p. 26-31

Akkeani Ekiek Mi Itepok Me Ruuepek Ussun Sakau

“Eman mi unumong wain a eani kapas turunufas, nge eman mi un sakau mi pwichikar a arukak. Chokewe meinisin mi pulas ra tiparoch.”​—AN SALOMON FOS 20:1.

EWE chon kaeo Jemes a makkei pwe “Meinisin sokkun liffang mi murinno, o meinisin sokkun minen liffang mi unusoch, ra chok seni won; ra fefeitiu me ren Semen ekkewe saram.” (Jemes 1:​17) Pokiten an a watte kilisouun ewe sou makken kolupin ren chommongun an Kot kewe liffang mi murinno, a iei ussun an kol: “A apwuku fetil fan iten monumanau kana, me iasai fan iten aramas repwe aea, pwe epwe kawor mongo seni fonufan, me wain mi apwapwai letipen aramas, iwe, pwal fan iten an epwe emmisi won meser ren apura, me awora pilawa mi amanaua letipen aramas.” (Kol Fel 104:14, 15, NW) Wain me ekkewe fitu sokkun sakau, ussun chok iasai, pilawa, me apura, ir liffang mi murinno seni Kot. Ifa ussun sipwe aea ekkena mettoch?

2 Eu liffang mi auchea a murinno ika epwe pwung lapalapen an aramas aea. Ren chok awewe, chonun pulech “a anno,” nge ‘ese och unummong chonun pulech.’ (An Salomon Fos 24:13; 25:27) Eli epwe murinno an aramas un ‘ekis wain,’ nge ar aeangauei sakau eu mettoch mi fokkun watte osukosukan. Paipel a ourourakich pwe “Wain eu minen efisata turunufas, me sakau mi pwich eu minen efisata apwas, iwe, meinisin mi rikirikilo ren rese mirit.” (An Salomon Fos 20:​1, NW) Iwe nge, met weween an aramas rikilo ren sakau?a Met weween unummong sakau? Ifa ewe ekiek mi itepok me ruuepek ussun ena mettoch?

“Rikirikilo” ren Sakau​—Ifa Ussun?

3 Lon Israel lom lom, ika emon aluwol a motiar me a sou sakau nge ese aier seni, epwe nninniilo ren an aramas monei ngeni fau. (Tuteronomi 21:18-​21) A iei ussun an ewe aposel Paul fonou chon Kraist: “Ousap fiffiti emon pwiich ika i emon sou lisowu mwaal, emon mi tipemmong, are emon sou fel ngeni kot chofona, are emon sou esiita aramas, are emon sou sakau, are emon sou eriaffou aramas fan iten och liwinin, iwe, ousap pwal mwo nge eti ena sokkun aramas le mongo.” A ffat pwe an aramas un sakau tori ar ra punas ese mumuta lon Paipel.​—1 Korint 5:​11, NW; 6:​9, 10.

4 A iei ussun an Paipel awewei ewe mettoch punas: “Kosap nengeni wain lupwen a paraparalo, lupwen a marachchaan lon ewe kap, lupwen a mitochulong lon chiorom. Le sopwun we a kan kukkuk ussun chok emon serepenit, me a okusawu poison ussun chok emon faiper. Mesom kewe repwe kuna mettoch mi orukoruk, me letipom epwe apasawu mettoch mi fokkun ngau.” (An Salomon Fos 23:31-​33) Unummong sakau a kukkuk ussun chok emon serepenit mi poison, iwe, a efisata samau, ekiek mi topotop, are pwal mwo nge mesaroch. Eli emon sou sakau epwe kuna “mettoch mi orukoruk,” weween, tupuwan epwe efisata mettoch mi otuputup. Eli auan epwe mecheresin uwawu ewe sokkun poraus me ekiek mi ngau a kan tukumi seni aramas.

5 Nge epwe ifa ussun ika emon a kan ukkun sakau nge esap pwalo ngeni aramas pokiten an tuttumunu ukuukun unuman? Ren ekkoch, ese lien pwalo pwe ra sakau inaamwo ika a ekis chommong unumer. Iwe nge, an aramas ekieki pwe esor ngauen ena sokkun foffor a wewe ngeni ar otupu pwisin ir. (Jeremaia 17:9) Ekis me ekis, eli inisin ena sokkun aramas epwe mwoon sakau, iwe, epwe “nom fan nemenien wain.” (Taitos 2:3) Iei alon emon sou mak itan Caroline Knapp ussun an aramas wililo ngeni sou sakau: “Aramas ra kan wiliwililo ngeni sou sakau ekis me ekis, nge a mmen otuputup lapalapen ar wililo.” A fet watte efeiengauen ewe ssar itan unummong sakau!

6 Pwal ekieki mwo an Jises kapasen ourour: “Oupwe pwisin tumunukemi, pwe letipemi ete chourek pokiten mongommong, are unupuch, are aurekin ei manau, o ewe ran ete muttir torikemi usun chok eu ser. Pun epwe tori ir meinisin mi nonnom won unusen fonufan.” (Luk 21:34, 35) Sap minne emon epwe aiessum me chipwang lon pekin aion me pekin ngun ren chok an un sakau tori an wesewesen sakauolo. Epwe ifa ussun ika ranin Jiowa we epwe waroto, nge epwe ina ussun lapalapan?

Minne Aeangauen Sakau epwe Tongeni Emmwen Ngeni

7 Unummong sakau a kan emmwen ngeni chommong mettoch mi efeiengau lon pekin aion me pekin ngun. Unummong sakau a tongeni efisata semmwenin ammun, hepatitis, me semmwenin tupu, awewe chok ren och sokkun umwesimwes. Aeangauen sakau ren fansoun langattam a pwal tongeni efisata kanser, semmwenin suke, me ekkoch semmwenin foun ngasangas me semmwenin luk. A ffat pwe aeangauen sakau ese tipeeu ngeni ei fon lon Paipel: “Sipwe alimelimochu pwisin kich seni sokkun limengauen fituk meinisin me limengauen ngun meinisin, o sipwe aunusalo ach manau mi fel ren niuokusun Kot.”​—2 Korint 7:1.

8 Epwe pwal solap moni ika aramas repwe aeangauei sakau are repwe tongeni towu seni ar angang. Iei eu kapasen ourour seni King Solomon, kingen Israel lom lom: “Kosap chiechi ngeni ekewe mi unumong wain ika ekewe mi ochomong fituk.” Met popun? Pwal iei alon: “Pun ekewe chon unupuch me ekewe chon mongomong repwe woungauala, nge eman a chok mongo o annut epwe ufouf uf mi kamwakam.”​—An Salomon Fos 23:20, 21.

9 Iei alon The Encyclopedia of Alcoholism ussun pwal eu mettoch mi efeiengau: “An aramas kaeo ussun sakau a affata pwe sakau a akukkunalo ekkewe sokkun tufich mi lamot ngeni aramas lupwen repwe uwei chitosa, nge a kapachelong mmangeloon mwokutuun inisir, kukkunuloon ar nengenifichi me kunaochu mettoch unukkur me kukkunuloon miritir.” A mmen efeiengau an aramas uwei chitosa mwirin ar un sakau. Lon chok ewe United States, fitu kit ra malo me fitepuku ngerou ra feiengau iteiten ier ren aksiten pokiten an aramas unteng mwirin ar un sakau. Ena mettoch mi efeiengau a akkaewin weneiti sarafo, pun resaamwo silefichi unteng me resaamwo eoreni ar repwe un sakau. Ika emon epwe uwei chitosa mwirin an un sakau, epwe tongeni apasa pwe a wesewesen sufoliiti ewe mettoch manau pokiten an luku pwe ina eu liffang seni Kot? (Kol Fel 36:9) Pokiten manau a pin, epwe wenewenen murinno ika aramas resap un sakau mwen ar repwe uwei chitosa.

10 Unummong sakau a ngau ngeni aramas esap chok lon pekin aion pwe pwal lon pekin ngun. Ewe Paipel a apasa pwe “Wain me wain mi ngar ra kan atai tipeoch.” (Hosea 4:​11, NW) Sakau a tufichin siwili ekiekich. Eu puk mi katowu seni ewe U.S. National Institute on Drug Abuse a apasa pwe “Lupwen emon epwe un sakau, ewe alcohol lon a fetal seni lukan ngeni chchaan, iwe, epwe muttir tori tupuwan. Epwe poputa le eppeti angangen ekkewe kinikin lon tupuwan mi wiisen nemeni ekiekin me meefian. Ewe aramas epwe mecheresin pwarawu meefian me ekiekin.” Ika sipwe ina ussun, neman sipwe tongeni ‘rikirikilo,’ weween, sipwe fori minne ese pwung, me sipwe kuna sossot seni chommong mettoch.​—An Salomon Fos 20:1.

11 Pwal och, iei an Paipel alluk: “Ika ami oupwe mongo are un, are fori och mettoch, oupwe chok fori mettoch meinisin pwe oupwe alingalo Kot ren.” (1 Korint 10:31) An aramas unummong sakau a kan alingalo Kot? A fokkun pwung pwe chon Kraist ra mochen pippi pwe aramas resap eita ngeniir sou unummong sakau. Ena sokkun itengau epwe wata kapasen esiit won iten Jiowa we, nge esap alinga.

12 Nge epwe ifa ussun ika an emon chon Kraist unummong sakau epwe oturukapa emon chienan chon luku, nge eli epwe emon minefo chon kaeo? (Rom 14:21) Jises a apasa pwe “Are emon epwe oturukapa emon me lein ekkewe mi kisikis mi lukuei, epwe fen murinno ngeni i are repwe rieta efou foummongen fau fan uan o a malumelo ikewe mi alollol ie le matau.” (Mattu 18:6) An aramas unummong sakau epwe pwal tongeni emmwen ngeni poutuloon ekkoch wiis lon ewe mwichefel. (1 Timoti 3:​1-3, 8) Sisap pwal monuki pwe an aramas aeangauei sakau epwe pwal tongeni efisata fitikoko watte lon ar famili.

Ifa Ussun Sipwe Tufichin Tumunukich Seni Ekkena Mettoch mi Efeiengau?

13 Iei eu mettoch mi fokkun lamot fan iten ach sipwe tufichin tumunukich seni ekkewe mettoch mi efeiengau ewe mettoch aeangauei sakau epwe tongeni atoto rech: Sipwe esinna sokkofesenin unummong me un fan ukuukoch, nge esap unummong me unusen sakauolo. Io epwe wiisen auku ngonuk met epwe ukuukoch ngonuk? Pokiten a wor chommong mettoch mi kapachelong, esap tongeni wor och alluk mi tichchik ren weween ewe mettoch unummong. Emon me emon epwe pwisin silei met epwe ukuukoch ngeni, iwe, esap lu seni. Met epwe alisuk pwe kopwe silei met epwe ukuukoch ngonuk? A wor eu kapasen alongolongun alluk epwe tongeni emmwenuk?

14 Iei alon Paipel: “Kopwe kamwoch won tipachem me mirit, nge kosap mwut ngeniir repwe su senuk. Repwe awora manau ngonuk, repwe usun chok epa mwaramwar me fan uom.” (An Salomon fos 3:​21, 22) Iwe, iei ewe kapasen alongolongun alluk epwe emmwenuk: Ika unumom sakau epwe arukalo me amwaalli om ekiek, iwe, ena ukuukun a fen lu seni minne mi fichiituk. Nge kopwe wenechar le esinna met epwe ukuukoch ngonuk!

15 Lon ekkoch fansoun, eli ekis chok unumach esap och. Pokiten monukol lon luken iner repwe tongeni feiengau ren sakau, eli fefin mi pwopwo repwe filata pwe resap un. Iwe, esap pwe a murinno ach sisap un sakau ika sia nom ren emon mi fen osukosuk me lom pokiten an unummong sakau are mwelien lelukan ese tipeeu ngeni an aramas un sakau? Iei an Jiowa alluk ngeni ir kewe mi wiisen fori angangen samol fel ren ewe imwen fel mangaku: “Ousap unumi wain are sakau mi pwichikar, lupwen oupwe tolong lon ewe imw mangaku . . . pwe ousap mala.” (Lifitikos 10:​8, 9) Ina minne, sisap un sakau mwen ach sipwe fiti an chon Kraist kewe mwich, lupwen sipwe fiti ewe angangen afalafal, me lupwen sipwe apwonueta wiisach kewe lon pekin ngun. Pwal och, lon ekkan fonu ikewe a pinepin an aramas un sakau ie are a mumuta ngeni ir chok mi tori ierin ar repwe un, a lamot ach sipwe apwonueta allukun muun.​—Rom 13:1.

16 Ika emon epwe aunukich och sakau, sipwe akkom eis: ‘Upwe unumi are usap unumi?’ Ika sipwe unumi, epwe ffat lon ekiekich ewe ukuukun sia fen pwisin auku ngenikich, iwe, unumach esap lu seni. Sisap mut ngeni emonnewe mi awasolakich an epwe siwili ach ekiek. Sipwe pwal tumunukich ika esap kauk ewe sakau mi kawor, awewe chok ren pariin apwapwaan pupulu. Lon chommong fonu, allukun muun a mut ngeni sarafo ar repwe un sakau. Ika ina, wiisen sam me in ar repwe emiriti nour kewe ussun aean sakau me repwe pippi fofforun nour kewe ussun ena mettoch.​—An Salomon Fos 22:6.

En mi Tufichin Pwakini Ena Osukosuk

17 A wor om osukosuk pokiten om unummong wain me fitu sokkun sakau? Esor tipemwaramwar pwe ika sia kan tipisin unummong sakau le monomon, pwunungauan a chok nom le sopwun mesach. Ina minne, sipwe wenechar le atittina pwisin kich. Ikkeei ekkewe sokkun kapas eis sipwe chosanikich ren: ‘A fen lapalo ai un sakau seni lom? A lapalo pwichin ewe sokkun sakau ua kan ukkun? Ua kan un sakau pwe upwe ita su seni minne ua aurek are osukosuk ren? Emon chon ai famili are emon chienei a fen ereniei pwe a lolilen ussun ai un sakau? Ai un sakau a kan efisata osukosuk lon ai famili? Ua meefi weires ika use un sakau ukuukun eu wiik, eu maram, are fitu maram? Ua kan aopa seni aramas ewe ukuukun sakau ua kan ukkun? Epwe ifa ussun ika sia apasa ewer ngeni ekkoch me lein ekkena kapas eis? Sisap ussun chok ewe mwan ‘mi nennengeni mesen inisin lon kilas; pun epwe nengeni pwisin i o a feilo; iwe, a muttir monukalo lapalapan.’ (Jemes 1:​22-​24) Sipwe fori minne epwe pwakini ach osukosuk. Met sipwe tongeni fori?

18 Iei an ewe aposel Paul fon ngeni chon Kraist: “Ousap pwal torongki ren wain, pun mi ingau; nge oupwe ur ren ewe Ngun.” (Efisus 5:​18) Sipwe ekieki lolloon ewe sakau e kon watte ach sipwe un, iwe, sipwe aukukuochu unumach. Sipwe apposa letipach pwe unumach esap lu seni ena ukuukun me sipwe achocho le nemeni inisich. (Kalesia 5:​22, 23) Mi wor chiechiom mi kan peppeseok pwe kopwe unummong sakau? Ika ina, kopwe tuttumunuk. Iei alon Paipel: “Eman mi chiechi ngeni aramas mi tipachem epwe tipachemela, nge eman mi chiechi ngeni ekewe chon tiparoch epwe feiengau.”​—An Salomon Fos 13:20.

19 Ika en mi ukkun sakau fan iten om kopwe ussun ita monukalo och osukosuk, kopwe sapefengen me ena osukosuk. Sipwe tongeni pwakini ach kewe osukosuk ren ach apwonueta fon seni an Kot we Kapas. (Kol Fel 119:105) Sipwe muttir kutta alillis seni emon elter. Sipwe aea minne kewe Jiowa a awora ren ach sipwe apochokkulakich lon pekin ngun. Sipwe apochokkula ach ririfengen me Kot. Iotek ngeni Kot iteitan​—nge akkaewin ussun ach kewe apwangapwang. Tingorei Kot pwe epwe ‘alimochu om kewe foun rupwung me letipom.’ (Kol Fel 26:2) Ussun sia fen kaeo lon ewe lesen mi akkom mwen ei, sipwe achocho ren unusen tufichich pwe sipwe feffetal lon ewe alen tuppwol.

20 Epwe ifa ussun ika ena osukosuk, osukosuken om unummong sakau epwe chok sopwosopwolo, inaamwo ika ka kan achocho le awesi? Ika ina, iwe, kopwe apwonueta ei fon seni Jises: “Are poum epwe atipisuk, kopwe chok pokuelo. A fen murinno ngonuk om poupok tolong lon manau mwen om pouruefoch tolong lon Keena.” (Mark 9:​43) Weween, kopwe aukatiu om un sakau. Ina ewe mettoch emon fefin itan Irene (esap ina wesewesen itan) a filata an epwe fori. Iei alon: “Ina epwe ruu esopw ier mwirin ai ukutiu seni ai un sakau, ua poputa le ekieki pwe eli esap wor ngauen ai upwe unumi ekis chok sakau ren ai upwe silei ika epwe fet meefiei mwirin. Nge lupwen ena sokkun ekiek a piita, ua muttir iotek ngeni Jiowa ussun. A pposolo letipei pwe usap fokkun un sakau tori an epwe war ewe otot sefo​—are pwal mwo nge mwirin.” Sap minne sipwe lus ika sipwe unusen likitalo sakau fan iten ach sipwe kuna manau lon an Kot we fonufan sefo.​—2 Piter 3:​13.

“Lapalapen Ach Sassa epwe Fan Iten Ach Sipwe Kuna Winnach”

21 Ewe aposel Paul a apasa pwe manauen chon Kraist a ussun chok eu kitir, iwe, iei alon: “Iwe, ifa usun, ami ouse sinei usun chon kitir, pwe ir meinisin repwe kitir, nge emon chok epwe angei winnan? Iwe, oupwe kitir pwe oupwe angei. Iteiten chon kitir meinisin repwe onout ren mettoch meinisin. Ra fori ei sokkun pwe repwe mwareni epa mwaramwar mi epwe chok morelo, nge kich sipwe mwareni epa mwaramwar mi esap morelo. Iei minne, ngang upwe kitir, nge usap kitirmwal; upwe afol, nge sap usun chok emon mi afolu asapwal. Ua pwisin afolu inisi, pwe epwe fakkun nonnom fan nemenien letipei; pwe ute afalafala ngeni ekkoch nge pwisin ngang ua poutmwalilo.”​—1 Korint 9:​24-​27.

22 Chokewe chok mi tikeri ewe tep repwe tongeni mwarini ewe mwarin ling. Lon ewe kitirin manau, ach aeangauei sakau epwe tongeni pineikich seni ach tikeri ewe tep. A mmen lamot ach sipwe nemeni inisich me letipach. Ach sassa won al mi nukunukoch a longolong won ach tuttumunukich pwe site “unummong wain.” (1 Piter 4:​3, NW) Nge, a mmen lamot ach sipwe nemeni inisich me letipach lon mettoch meinisin. Ren porausen ewe mettoch un sakau, sipwe mirit ika sipwe “poutalo tipis o mochenia-ngauen fonufan, o sipwe manaueni ewe manau mi mirit, mi pung, o mi fich ngeni Kot lon ei fansoun.”​—Taitos 2:12.

[Footnotes]

a Lon ei lesen, “sakau” a wewe ngeni pio, wain, me minne kewe aramas ra tufichin punas ren.

En Mi Chechchemeni?

• Met weween aeangauen sakau?

• Ifa ussun aramas repwe tongeni feiengau seni aeangauen sakau?

• Ifa ussun sia tufichin tuttumunukich seni ekkewe mettoch mi efeiengau aeangauen sakau epwe tongeni atoto ngenikich?

• Ifa ussun sipwe tufichin pwakini ach osukosuk ren aeangauen sakau?

[Ekkewe kapas eis fan iten ewe lesen]

1. Ifa ussun ewe sou makken kolupin a pwarawu an kilisou ren ekkoch me lein ekkewe liffang mi murinno seni Jiowa?

2. Ikkefa ekkewe kapas eis mi weneiti aean sakau sipwe kaeo ussun?

3, 4. (a) Met a affata pwe an aramas un sakau tori ar ra wesewesen sakauolo ese mumuta lon Paipel? (b) Mei fet aramas ika ra punas?

5. Ifa ussun unummong sakau eu mettoch mi efeiengau ngeni aramas?

6. Pwata aramas repwe tuttumunuur pwe rete unummong sakau are pwal mongommong?

7. Met popun aeangauen sakau ese tipeeu ngeni ewe fon lon 2 Korint 7:1?

8. Me ren An Salomon Fos 23:​20, 21, aeangauen sakau epwe tongeni efisata met?

9. Pwata sipwe mirit ika sisap un sakau mwen ach sipwe uwei chitosa?

10. Sakau epwe tongeni fetei angangen tupuwach, me pwata ina eu mettoch mi efeiengau?

11, 12. Met sokkun mettoch mi efeiengau lon pekin ngun epwe tongeni fis pokiten an aramas unummong sakau?

13. Met a wesewesen lamot fan iten ach sipwe tufichin tuttumunukich seni aeangauen sakau?

14. Ifa ewe kapasen alongolongun alluk epwe alisikich le silei sokkofesenin un lon ukuukoch me unummong?

15. Lon met sokkun fansoun ekis chok unumach sakau epwe ngau?

16. Epwe ifa ussun sipwe tufichin filata met sipwe fori lupwen emon epwe aunukich sakau?

17. Met epwe tongeni alisikich fan iten ach sipwe silei ika a wor ach osukosuk ren aeangauen sakau?

18, 19. Ifa ussun sipwe tufichin aukatiu ach aeangauei sakau?

20. Eli epwe lamot ach sipwe fori met sokkun mettoch ren ach sipwe tufichin pwakini ach osukosuk ren aeangauen sakau?

21, 22. Menni minen eppet epwe tongeni pinei senikich ach tikeri ewe tepkiri lon ewe kitirin manau, me ifa ussun sipwe tufichin tumunukich seni ena mettoch?

[Lios lon pekin taropwe 27]

Wain a “apwapwai letipen aramas”

[Lios lon pekin taropwe 28]

A fokkun lamot ach sipwe silei met epwe ukuukoch ngenikich, iwe, unumach esap lu seni ena ukuukun

[Lios lon pekin taropwe 29]

Sipwe filata me mwan ewe ukuukun sakau sipwe unumi

[Lios lon pekin taropwe 30]

Sipwe iotek ngeni Jiowa iteitan ussun ach kewe apwangapwang

[Lios lon pekin taropwe 31]

Wiisen sam me in ar repwe emiriti nour kewe ussun aean sakau

    Meinisin mi Peres lón Fósun Chuuk (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Chuuk
    • Share
    • Preferences
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share