Tipewora A Pöchökkülelo Ren Tong
“Pun Kot ese mo ngenikich ngunun niuokus, pwe ngunun manaman o tong o mirit.”—2 TIMOTI 1:7.
RÜÜEMÖN mi kerän pwüpwülü ra tufetäl lesetin öötiuen Australia. Nge lupwen ra tutä emön poko mi fokkun watte itä epwele mweteri ewe fefin. Ren an föfför mi fokkun pwora, ewe mwän a tiini pwülüwan we pwe ewe poko epwe kkü i nge esap pwülüwan we. Ewe fefin a erä atun ewe felin woon mi mä, “Pwülüwei a fangolo manauan fän itei.”
2 Ewer, tong mi tongeni amwökütü aramas ar repwe pwäralo pwora. Jises a erä: “Esor an emon och tong epwe lap seni ei tong, pwe epwe fangelo manauan fan iten chienan.” (Jon 15:13) Fitu chök awa mwirin, Jises a fangolo pwisin manauan, esap chök fän iten emön nge fän iten chon fönüfan meinisin. (Mattu 20:28) Pwal och, Jises ese ekieki ussun än epwe fangolo manauan lon ena chök atun. A fen silei me mwan pwe epwe küna esiit me riäfföü mwääl, me epwe mälo woon efoch irään ninni. Ina popun a fen ammonlatä letipan nöün kewe chon käeö ussun än mälo me a apasa: “Nengeni, sia feita ngeni Jerusalem, nge repwe afangema ewe Noun Aramas ngeni ekkewe samol-fel mi lap me ekkewe soumak. O repwe apungu i ngeni malo, o repwe pwal afangema i ngeni ekkewe re Jentail; o repwe turunufasei me attufeiti i, repwe wichi o nielo i.”—Mark 10:33, 34.
3 Met a älisatä än Jises pwora mi kkolo öchchün? An lükü me an niueiti Kot a fokkun lamot. (Ipru 5:7; 12:2) Nge lap seni meinisin, än Jises pwora a popu seni tong fän iten Kot me aramas. (1 Jon 3:16) Ika sipwe ämääraatä tong pwal lükü me ach niuokkusiti Kot, sipwe pwal tongeni pwäralo ewe lapalap pwora ussun chök än Kraist. (Efisus 5:2) Ifa ussun sipwe tongeni ämääraatä ena sokkun tong? A lamot sipwe silei ewe Popunlapen ena tong.
“Tong A Feito Seni Kot”
4 Jiowa a unusen liosuetä tong me i pwal ewe popunlapen tong. Ewe aposel Jon a apasa: “Ami mi achengicheng, sipwe chok tongfengen lefilach. Pun tong a pop seni Kot, o emon mi meefi tong a up seni Kot o a sinei Kot. Are emon ese meefi tong, iwe, ese mo sinei Kot, pwe Kot mi tong.” (1 Jon 4:7, 8) Emön mi tongeni ämääraatä ewe tong mi ussun chök än Kot tong ika i epwe arap ngeni Jiowa. A lamot an epwe angei ewe sile mi enlet me apwönüetä me älleäsochisi alon ena sile ren unusen letipan.—Filipai 1:9; Jemes 4:8; 1 Jon 5:3.
5 Lon an saingoon iotek, Jises a äiti ngeni nöün kewe engol me emön aposel ussun ewe riri lefilen än emön sissilei Kot me än äkkämääraatä tong. A erä: “Ua fen pwarata itom ngenir, o upwe pwal pwarata, pwe ewe chok tong ka tongeiei ren epwe nom lon ir, pwal ngang lon ir.” (Jon 17:26) Jises a älisi nöün kewe chon käeö ar repwe ämääraatä ewe sokkun tong a nonnom lefilen i me Seman we. A pwäralo weween iten Kot me an kewe lapalap mi amwarar ren an kapas me föfför. Ina minne, Jises a tongeni apasa: “Ewe mi kunaei a fen kuna ewe Sam.”—Jon 14:9, 10; 17:8.
6 Tong mi ussun chök än Kraist tong ina uwaan än Kot we ngün mi fel. (Kalesia 5:22) Lupwen ekkewe chon Kraist loom ra angei ewe ngün mi fel lon Pentikos 33 C.E., rese chök chechchemeni ekkewe chommong mettoch Jises a äiti ngeniir nge ra pwal weweöchüiti weween ewe Paipel. Ei sile mi alolloon a alapalo ar tong fän iten Kot. (Jon 14:26; 15:26) A ifa mwiriloon? Inaamwo ika epwe tongeni pöüt seniir manauer, ra chüen afalafala ewe kapas allim fän pwora me tinikken.—Fofor 5:28, 29.
Pwäloon Pwora me Tong
7 Ewe aposel Paul a makkei: “Pun Kot ese mo ngenikich ngunun niuokus, pwe ngunun manaman o tong o mirit.” (2 Timoti 1:7) Paul a fos ussun pwisin künaen manauan. Nengeni met a fisitä lupwen Paul me Parnapas ra säi. Ra afalafal lon chommong telinimw kapachelong Antiok, Aikonium, me Listra. Lon ekkena telinimw, ekkoch ra wiliti chon lükü, nge pwal ekkoch ra fokkun oputer. (Fofor 13:2, 14, 45, 50; 14:1, 5) Lon Listra eü mwich mi oputer ra monei ngeni Paul faü me likitalo lükün pun ra ekieki pwe a fen mälo! “Nge lupwen ekkewe chon kaeo ra pwellifeili i, atewe a uta o tolong lon ewe telinim. Iwe, sorotan, a eti Parnapas le feilo tori Terpe.”—Fofor 14:6, 19, 20.
8 Paul me Parnapas ra mochen fangetä lupwen aramas ra mochen nielo Paul? Aapwi! Mwirin “ra asoulangalo chommong aramas” lon Terbe, ekkewe rüüemön ra “liwinlo Listra me Aikonium o pwal Antiok.” Met popun? Pwe repwe apöchökküla ekkewe mineföön chon lükü. “Sipwe fakkun tolong lon ewe muun Kot ren chommong riaffou,” alon Paul me Parnapas. A ffat pwe ar pwora a feito seni ar tong mi alolloon fän iten nöun Kraist kewe “kukkun siip.” (Fofor 14:21-23; Jon 21:15-17) Iwe, ra seikatä ekkoch mwän ngeni ewe wis elter lon iteiten mineföön mwichefel, mwirin ekkewe rüüemön pwipwi ra iotek, iwe ra “likitirelo ngeni ewe Samol ra fen luku.”
9 Chommong chon Kraist loom ra kon echeni Paul pokiten a pwora me a fokkun tongei aramas. Ina popun chommong chon Kraist loom ra kon echeni i. Chemeni mwo met a fis lupwen Paul a mwichfengen me ekkewe elter seni Efisus, ewe telinimw ia Paul a afalafal me küna sossot watte ie lon ükükün ülüngät ier. (Fofor 20:17-31) Paul a peseer ar repwe tümünü nöün Kot kewe mwichen siip, iwe mwirin, Paul a fötopwükütiu me ra iotekfengen. Iwe, “ir meinisin ra kechiu, o ra romi popun uen Paul, o ra pwal mitiri i. Ra kon fakkun letipeta ren ewe kapas a apasa, pwe resap pwal chuen kuna won-mesan.” A ifa me watteen ar tongei Paul! Ewer, lupwen Paul me chienan kewe repwele ‘feilo seniir’ ekkewe elter rese mochen pwe repwe lo.—Fofor 20:36–21:1.
10 Ikenäi, pwiich kewe ra fokkun echeni ekkewe elter mi säifetäl, ekkewe elter lon mwichefel pwal ekkewe ekkoch pokiten ewe pwora ra pwäratä lupwen ra älisi nöün Jiowa kewe siip. Awewe chök, lon ekkewe fönü ikkewe a wor maun ie, are a pinepin ewe angangen afalafal ie, ekkewe elter mi säifetäl me pwülüwer kewe ra chüen chök chuuri ekkewe mwichefel nge meit ika ir mi tongeni kalapus are mälo. Chommong Chon Pwäratä ra pwal küna riäfföü seni ekkewe nöüwisin mwu me chiener pokiten rese mochen pwäri iten chiener kewe Chon Pwäratä are ia ra angei me ie äner möngö lon pekin ngün. Fite ngeröü chon lükü ra küna weires, riäfföü, pwal mwo nge mälo pokiten rese mochen ükütiu seni ar angangen afalafal are kaülo seni ar chiechi ngeni chiener kewe chon lükü lon ekkewe mwich. (Fofor 5:28, 29; Ipru 10:24, 25) Amwo sipwe äppirü ewe lükü me tong pwiich kewe mi pwora ra pwäratä!—1 Tesalonika 1:6.
Om Tong Esap Patapatelo
11 Lupwen Setan a koturutiu woon fönüfan, a songeiti nöün Jiowa kewe chon angang pokiten ra “amwochu ekkewe allukun Kot, o uwei ewe pwarata usun Jises.” (Pwarata 12:9,17) Riäfföü mwääl eü me lein än Setan kewe raü. Ei rauangaü epwe itä apwangapwangalo lüküen nöün Kot kewe aramas nge a fen sossor pun ewe riäfföü mwääl a fen achufengennir fän tong me a fen apöchökküleretä. Setan a pwal sotun luki aramas ren minne fituker mi apwangapwang repwe sani. Ina minne, a pwal lamot tipepwora pwe sipwe ü ngeni ena rauangaü a fis lon letipach. Sipwe fiu ngeni ewe mocheniangaü lon pwisin letipach mi ‘fokun atuputup.’—Jeremia 17:9; Jemes 1:14, 15.
12 Ewe “ngunun fonufan,” a kan etipetipa aramas me a ü ngeni än Kot ngün mi fel. Iei eü me lein än Setan minen maun mi fokkun manaman. (1 Korint 2:12) Ewe ngünün fönüfan a apöchökküla tipemmong me tongen pisek pwal “mochenia-ingauen mesach.” (1 Jon 2:16; 1 Timoti 6:9, 10) Sap minne pisek me moni repwe efeiengaüakich nge ika ach tong fän iten ekkeei mettoch ra akkom mwen ach tong ngeni Kot, iwe, Setan a fen win. “Manamanen” ngünün fönüfan a pöchökkül pun a apöchökküla ekkewe mettoch inisich mi tipis a pwapwaiti, a tipatchemsolä, ese fafang me a chök chöüfetäl ussun chök asapwal. Sisap mut ngeni ngünün fönüfan än epwe älimengaüalo letipach!—Efisus 2:2, 3; Än Salomon Fos 4:23.
13 A lamot pwora ren ach fiu ngeni ngünün fönüfan mi ngaü. Awewe chök, a lamot pwora pwe sipwe towu seni leenien fich kachito are ofelo ewe computer are TV ika a pwä sasing mi annou. A pwal lamot pwora ren ach sipwe uppos me äimuseni chiechiach mi ngaü. Sipwe pwal pwora le amwöchü än Kot kewe allük me emmwen inaamwo ika chienach chon sukul, chienach chon angang, chon oruch me aramasach ra esiitakich.—1 Korint 15:33; 1 Jon 5:19.
14 A ifa me lamoten ach sipwe apöchökküla ach tong fän iten Kot me pwiich kewe! Kopwe mwo ätittina met ka kan achocho ngeni me lapalapen manauom ika ewe ngünün fönüfan a fen älimengaüaok. Ika ka limengaü, inaamwo ekis chök, kopwe tingor ngeni Jiowa fän iten pwora pwe kopwe tongeni wietä me unusen pöütalo ena limengaü. Jiowa esap tunalo ena sokkun tingor. (Köl Fel 51:17) Chemeni mwo pwe, ngünün Kot a manaman lap seni ngünün fönüfan.—1 Jon 4:4.
Pwora fän Osukosuk
15 Nöün Jiowa kewe chon angang repwe pwal pworacho ngeni ekkewe liwinin tipis, apwangapwangen chinnap, semwen, tterin inis, letipechou me met kkan. (Rom 8:22) Tong ussun än Kraist tong mi tongeni älisikich le likiitü fän ekkeei sossot. Nengeni pworausen Namangolwa, emön fin Zambia a määritä lon eü famili mi lükü Kraist. A tter inisin lupwen a ruu ierin. Neminewe a apasa: “Ua säü pun ua ekieki pwe aramas repwe niueiti lapalapangaüei. Nge pwiich kewe ra älisiei pwe upwe ekieköch. Ina popun, ua pworacho ngeni ai säü, iwe mwirin, ua papatais.”
16 Inaamwo ika Namangolwa a wor waan kuruma nge, fän chommong a töfetäl lon ppi me pwakak. Nge, a chüen chök auxiliary pioneer lon ruu maram iteiten ier. Emön chon imw a kechiu lupwen Namangolwa a afalafal ngeni. Pwata? Pokiten än pwiich we lükü me pwora a kkü letipan. Jiowa a efeiöchü Namangolwa pun nimmön nöün kewe chon käeö ra papatais me emön leir a eäni ewe wis elter lon eü mwichefel. Namangolwa a apasa: “Pechei kewe ra fokkun metek, nge use fangetä.” Ei fefin emön lein ekkewe chommong Chon Pwäratä mi apwangapwang lon inisiir nge ra pöchökkül lon letiper pokiten ar tong ngeni Kot me chon orun kewe. A ifa me watteen aüchean ekkeei aramas fän mesan Jiowa!—Akai 2:7.
17 Semwen a pwal tongeni äletipechou me äletipengaüa aramas. Emön elter a apasa: “Lon ai we book study, emön sister a meefi weires ren semwenin suke me kitni, emön a üri kanser, rüüemön ra üri arthritis, me pwal emön a üri lupus me fibromyalgia. Fän chommong ra letipechou. Nge ra chök etiwalo ekkewe mwiich lupwen ra fokkun semwen are lüing. Meinisin ra fiti ewe angangen afalafal iteitan. A chem ngeniei alon Paul we, a era: ‘Pun fansoun ai apwangapwang, iei ai pochokkul.’ Ua ingeiti ar tong me ar pwora. Neman ar semwen a älisiir le afota met a wesewesen lamot lon manauer.”—2 Korint 12:10.
18 Ika ka fiffiu ngeni tterin inisum, semwen are pwal ekkoch osukosuk, kosap “ukutiu seni iotek” fän iten älillis pwe kosap letipechou. (1 Tesalonika 5:14, 17) Ese mwääl kopwe meefi letipechou fän ekkoch nge sotun ekieki woon mettoch mi mürinnö me ekkewe mettochun ngün äkkäeüin ewe äpilükülük allim ussun ewe Mwu. “Me rei, ewe angangen afalafal a ussun chök eü säfei,” alon emön sister. Ewe angangen afalafala ewe kapas allim ngeni aramas a älisi i pwe epwe ekieköch.
Tong A Älisi Chon Tipis Ar Repwe Liwiniti Jiowa
19 Ese mecheres fän iten pwiich kewe ra fen apwangapwangelo lon pekin ngün are ra tipis watte ar repwe liwiniti Jiowa. Nge a lamot pwora ika repwe wesewesen aier me apöchökkülasefälli ar tong ngeni Kot. Nengeni pworausen emön a nonnom lon Merica, itan Mario.a Mario a likitalo ewe mwichefel me a wiliti emön chon sakau me sou ün safeien opuchupuch. Mwirin 20 ier a kalapus. “Ua poputä le ekiekiöchü ussun met epwe fis ngeniei lon mwach kan me älleäsefälli ewe Paipel,” alon Mario. “Mwirin, ua poputä le aücheani än Jiowa kewe lapalap, äkkäeüin an ümöümöch ewe ua kan tittingor. Lupwen ua towu seni kalapus, ua äimu seni chienei kewe me loom me fiti än chon Kraist kewe mwich. Ekiselo chök, ua tosefällilong lon ewe mwichefel. Lon inisi ua meefi liwinin ai kewe tipis, nge iei a wor ai äpilükülük allim. Ua fokkun kilisou ngeni Jiowa fän iten an ümöümöch me an omusamusen ai kewe tipis.”—Köl Fel 103:9-13; 130:3, 4; Kalesia 6:7, 8.
a A siwili itan.
20 Pwüngün pwe chokewe mi ussun chök Mario repwe pwal angang weires fän iten ar repwe liwiniti Jiowa. Nge ra apöchökkülasefälli ar tong ren ar käeö Paipel, iotek me ren ar ekkekieki ussun met ra käeö. Pokiten ena tong repwe pwora me uppos. Ewe äpilükülük ussun ewe Mwu a pwal apöchökküla Mario. Ewer, ewe äpilükülük allim fengen me tong, lükü, me niuokkusiti Kot epwe eü minen pöchökkül mi atoto feiöch lon manauach. Lon ewe lesen mwirin ei, sipwe nengenifichi ei liffang mi aüchea lon pekin ngün.
En Mi Tongeni Pölüeni?
• Ifa ussun tong a älisatä än Jises pwora mi kkolo öchchün?
• Ifa ussun än Paul me Parnapas tong ngeni pwiir kewe a ngeniir ewe pwora mi sokkolo mürinnöön?
• Ifa ussun Setan a sotuni le apwangapwangelo ewe tongen Chon Kraist?
• Tong ngeni Jiowa a tongeni ngenikich pwora fän iten ach sipwe likiitü fän met sokkun sossot?
[Ekkewe kapas eis fan iten ewe lesen]
1, 2. (a) Tong mi tongeni amwökütü emön an epwe föri met? (b) Pwata än Jises pwora mi kkolo öchchün?
3. Met a älisatä än Jises pwora?
4. Met popun Jiowa ewe Popunlapen tong?
5, 6. Met a älisi nöün Jises kewe chon käeö ar repwe ämääraatä ewe tong ussun chök än Kraist tong?
7. Met sokkun sossot Paul me Parnapas ra likiitü fän atun ar säi?
8. Ifa ussun än Paul me Parnapas pwora a pwäralo ar tong mi alolloon fän iten aramas?
9. Met ekkewe elter seni Efisus ra föri pokiten än Paul tong fän iter?
10. Ifa ussun nöün Jiowa kewe Chon Pwäratä ikenäi ra tongfengen lefiler ren ewe tong mi pwora?
11. Ifa ussun Setan a mammaun ngeni nöün Jiowa kewe chon angang nge, met a lamot ar repwe föri?
12. Ifa ussun Setan a äeä ewe “ngunun fonufan” ren an epwe apwangapwangalo ach tong ngeni Kot?
13. Ifa ussun ach pwora epwe pwä fän sossot?
14. Met sipwe föri ika ngünün fönüfan a fen älimengaüakich?
15, 16. Ifa ussun ewe tong ussun än Kraist tong epwe älisikich le likiitü fän osukosuk? Awewei mwo.
17, 18. Met a älisi chommong aramas ar repwe likiitü fän semwen me pwal ekkoch sossot? Awewei mwo.
19, 20. (a) Met a tongeni älisi ir kewe ra fen ttur ar repwe pworacholo me liwiniti Jiowa? (b) Met sipwe käeö lon ewe lesen mwirin ei?
[Lios lon pekin taropwe 15]
Än Paul tong fän iten aramas a apworai i le likiitü
[Lios lon pekin taropwe 16]
A lamot pwora ren ach sipwe amwöchü än Kot kewe allük
[Lios lon pekin taropwe 16]
Namangolwa Sututu