Kosap Silei Menni Leir Epwe Märöch!

“Lesosor kopwe amorafeili föün irä, kopwe pwal amorafeili lekuniol. Pun kosap silei meni leir epwe märöch, ika repwe märöch meinisin.”​—SALAF. 11:6.

1. Pwata ach kakkatol mämmäärin irä a fokkun amwarar me pwal efisi ach meefi tekisosson?

A LAMOT emön chon atake epwe mosonottam. (Jem. 5:7) Mwirin an a fotukatiw eföü pwikil, epwe witiwiti an epwe pwükütä me määritä. Ekis me ekis, lupwen a mürinnö fetälin rän me akkar, ekkoch irä repwe pwükütä me fän ewe ppwul. Mwirin, ra wiliti irä mi uwaani uwaan wit. Lo, lo, lo, ewe chon atake epwe kini uwaan atun a tori fansoun räs. A ifa me amwararen ach kakkatol manamanen än ekkewe irä määritä! Sia pwal meefi tekisosson atun sipwe esilla ewe Chon ämääraatä irä. Kich sia tongeni tüttümünü ewe pwikil atun a määritä. Sia tongeni achöchönü. Nge Kot chök epwe ämääraatä.​—Apöpö ngeni 1 Korint 3:6.

2. Ikkefa ekkewe lesen Jises a äiti ngenikich ussun mämmäärin emön ngeni än epwe wiliti emön Chon Kraist lon ekkewe kapas monomon sia fen käeö lon ewe lesen mwen ei?

² Ussun sia fen käeö lon ewe lesen mwen ei, Jises a apöpööü ewe angangen afalafala ewe Mwu ngeni ewe angangen fotukatiw pwikil. Lon ewe kapas monomon ussun sokkopaten ppwul, Jises a menlapei pwe inaamwo ika ewe chon atake epwe fotukatiw pwikil mi mürinnö, nge epwe alongolong woon letipen emön me emön ika ewe pwikil epwe määritä me uwaaöch are esap. (Mark 4:3-9) Lon ewe kapas monomon ussun ewe chon amworafeili pwikil a möür, Jises a menlapei ewe pworaus pwe ewe chon atake ese unusen weweiti mämmäärin irä. A ina ussun pun mämmäärin irä a fis pokiten manamanen Kot, nge sap ren än aramas achocho. (Mark 4:26-29). Iei sipwele käeö pwal ülüngät än Jises kewe kapas monomon​—ewe eföü föün sinapi, ewe iis, me ewe chew.

Ewe Kapas Awewe ussun Eföü Föün Sinapi

3, 4. Ewe kapas awewe ussun ewe föün sinapi a menlapei met ussun pworausen ewe Mwu?

³ Ewe kapas awewe ussun ewe eföü föün sinapi, mi mak lon Mark sopwun 4, a menlapei ruu mettoch: äeüin, amwararen mämmäärin ewe pworaus ussun ewe Mwu; oruuan, ewe tümün epwe kawor ngeni iir kewe mi etiwa ewe pworaus. Jises a apasa: “Meeta ewe muun Kot a wewe ngeni? Are meet sokkun kapas monomon sipwe awewe ngeni? A wewe ngeni efou foun sinapi, ewe mi kisikis seni foun ira meinisin won fonufan lupwen a moretiu won pwul. Nge mwirin an moretiu, a puk o mamarita lap seni ekkewe iran atake meinisin. A pwal palapal palan mi lap, pwe mansusuen fan lang ra tongeni sotiu fan nurun.”​—Mark 4:30-32.

⁴ Me ikeei ie, sia küna pworausen mämmäärin “ewe mwuun Kot,” mi letelo ren chöüfetällin ewe pworaus me määritään ewe mwichefelin Chon Kraist seni Pentikos 33 C.E. feffeilo. Eföü föün sinapi a fokkun kükkün mi tongeni liosuetä och mettoch mi fokkun kisikis. (Apöpö ngeni Luk 17:6.) Iwe nge, lupwen a määritä, epwe wiliti efoch irä mi tikeri 10 ngeni 15 fiit ttaman, me palan kewe repwe pöchökkül.​—Mt. 13:31, 32.

5. Ifa pworausen mämmäärin ewe mwichefelin Chon Kraist lon fansoun ekkewe aposel?

⁵ A poputä mämmäärin ewe kükkün mwichefelin Chon Kraist lon 33 C.E. lupwen orun 120 chon käeö ra kepit ren ngün mi fel. Iwe, mwirin och fansoun mi mwochomwoch, ena mwichefelin chon käeö mi chokükkün a chochchommongolo ngeni fite ngeröü. (Älleani Fof. 2:41; 4:4; 5:28; 6:7; 12:24; 19:20.) Lon ükükün 30 som ier, a fokkun chommongolo ekkewe chon angangen ewe räs pwe ewe aposel Paul a tongeni ereni ewe mwichefelin Kolose pwe ewe kapas allim a fen “afalafalafeil ekis meinisin fan lang.” (Kol. 1:23) A ifa me amwararen mämmäärin!

6, 7. (a) Met pworausen mämmääritään ewe angang seni 1914? (b) Ifa ussun epwe pwal chüen mämmääritä?

⁶ Seni förütiwen än Kot we Mwu lon läng lon 1914, palen ewe “irä” sinapi ra mämmääritä lap seni minne sia ekieki. Nöün Kot kewe aramas ra küna pwönütään än Aisea we oesini, a erä: “Ewe mi tekison leimi epwe wiliti eu cho, nge ewe mi kis epwe wiliti eu mwü mi pöchökül.” (Ais. 60:22) Ewe mwichen chon kepit mi chokisikis mi föri ewe angangen afalafala ewe Mwu ekiselo mwirin poputään ewe ier 1900 rese ekieki pwe lupwen epwe tori 2008, arapakkan fisu million Chon Pwäratä repwe föri ei angang lon lap seni 230 fönü. A fokkun amwarar mämmäärin, ussun chök ewe föün sinapi lon än Jises we kapas monomon!

⁷ Nge a itä wes mämmäärin? Aapw. Feil, feil, nge iteiten aramas meinisin mi manau woon fönüfan repwe nom fän nemenien Mwuun Kot. Meinisin chon ü ngeni ewe mwu repwe morolo. Esap fis ren än aramas föfför nge pokiten än Jiowa nemenem woon fönüfan. (Älleani Taniel 2:34, 35.) Lon na fansoun, sipwe küna pwönüetään pwal eü än Aisea we oesini, a erä: “Än chon fanüfan silei ewe Samol mi Lapalap epwe alolol usun chök alololun matau.”​—Ais. 11:9.

8. (a) Ekkewe matchang lon än Jises kapas monomon ra liosuetä iö? (b) Pwal mwo nge lon ei fansoun, met sia küna tümün seni?

⁸ Jises a apasa pwe ekkewe matchang fän läng ra nonnom fän nürün ena Mwu. Ekkena matchang rese liosuetä chon oput ewe Mwu mi sotun enalo ekkewe pwikil mi mürinnö, pun ra sokko seni ekkewe matchang lon ewe kapas monomon ussun ewe mwän mi amworafeili pwikil woon sokkopaten pwül. (Mark 4:4) Iwe nge, lon ei kapas monomon, ekkewe matchang ra wewe ngeni aramas mi letipwenechar mi kütta tümün lon ewe mwichefelin Chon Kraist. Pwal mwo nge lon ei fansoun, chokkana ra küna tümün seni ekkewe sokkun föfför mi eppeti ar repwe ririöch ngeni Kot me föfförün fönüfan mi limengaw. (Apöpö ngeni Aisea 32:1, 2.) Pwal ina chök ussun, Jiowa a apöpööü ewe Mwuun Messaia ngeni efoch irä, iwe, a oesini: “Üpwe püsin fotuki won eu chukun Israel mi fokun tekia, pwe epwe apwükü palan o ua, epwe pwal wiliti efoch irä setar mi fokun mürina. Iwe, chomong sokun machang repwe so won palan o fas fän nürün.”​—Is. 17:23.

Ewe Kapas Monomon ussun Iis

9, 10. (a) Met Jises a menlapei lon an we kapas monomon ussun iis? (b)  Met iis a liosuetä lon ewe Paipel, iwe, sipwele käeö menni kapas eis ussun än Jises kapas ussun iis?

⁹ Mämmäärin mettoch ese kan pwä ngeni mesen aramas fansoun meinisin. Lon pwal eü än Jises kapas monomon, Jises a menlapei ena pworaus. A apasa: “Mwün Läng a wewe ngeni iis eman fefin a angei o nofitifengeni me lime paun pilawa mi amas tori unusen ewe pilawa a pwotä.” (Mt. 13:33) Met ewe iis a liosuetä, me ifa ussun a riri ngeni mämmäärin ewe Mwu?

¹⁰ Lon ewe Paipel, fän chommong iis a liosuetä tipis. Ewe aposel Paul a nöünöü ewe fos iis lon an kapas ussun etipetipaen emön chon tipis lon ewe mwichefel lon Korint loom loom. (1 Kor. 5:6-8) Itä Jises a nöünöü iis le liosuetä mämmäärin och mettoch ese öch?

11. Ifa ussun chon Israel loom ra äkkäeä iis?

¹¹ Me mwen ach sipwe pölüweni ena kapas eis, a lamot sipwe ekieki ussun ülüngät pworaus. Äeüin, inaamwo ika Jiowa ese mutatä iis lon fansoun Pasofer, nge lon pwal ekkoch fansoun, a etiwa asor mi wor iis lon. Chon Israel ra äeä iis lon ar kewe asoren kilisou, atun ewe chon asor a pwisin eäni an asor fän iten kilisou ren chommongun än Jiowa kewe feiöch. Ena möngö epwe apwapwaai chon fiti.​—Lif. 7:11-15.

12. Met sipwe tongeni käeö seni än ewe Paipel eliosu ekkoch pworaus?

¹² Oruuan, inaamwo ika lon ekkoch wokisin och kapas a tongeni wewe ngeni och mettoch ese öch , nge lon pwal eü wokisin, ena kapas a tongeni liosuetä och mettoch mi mürinnö. Awewe chök, lon 1 Piter 5:8, a apöpöfengenni Setan me emön laion, pun a mwocho me efeiengaw. Nge Pwäratä 5:5 a apöpööü Jises ngeni emön laion​—“ewe Laion seni lon ewe einangen Juta.” Lon ena wokisin, ewe laion a liosuetä pwüng mi fiti pwora.

13. Met än Jises kapas monomon ussun iis a äiti ngenikich ussun mämmäärin än emön ririöch ngeni Kot?

¹³ Aülüngätin, lon än Jises kapas monomon, ese apasa pwe ewe iis a aingawa unusen ewe pilawa pwe resap chüen tongeni äeä. A chök kapas ussun ewe angangen fför pilawa. Ewe fin pwüpwülü a pwisin walong ewe iis, iwe, a mürinnö pun a pwotä ewe pilawa. Ewe iis a nofit ngeni ewe pilawa. Ewe fefin ese küna ifa ussun ewe iis a apwou ewe pilawa. A ächchema ngenikich ussun ewe mwän a amworafeili pwikil, iwe, a möür lepwin. Jises a apasa pwe “ekkewe pwikil ra puk o mamarita, nge atewe ese wewe ren.” (Mark 4:27) A ifa me mecheresin an aweweei än emön ämääraatä an ririöch ngeni Jiowa, nge ese pwä ngeni mesen aramas! Eli akkomw, sisap küna mämmääritään, nge feil, feil, epwap pwälo.

14. Än ewe iis apwou unusen ewe pilawa a liosuetä menni kinikinin ewe angangen afalafal?

¹⁴ Mämmäärin esap pwä ngeni mesen aramas, nge a pwal chöülo. Ina pwal eü mettoch ewe kapas monomon ussun ewe iis a menlapei. Ewe iis a apwou unusen ewe pilawa, lon ekkewe “ulungat sepien pilaua.” (Luk 13:21) Ussun chök iis, ewe angangen afalafala ewe Mwu mi efisi chommongoloon chon äppirü Kraist a tori “unusen fonufan meinisin.” (Fof. 1:8; Mt. 24:14) A ifa me amwararen feiöchüch ach sipwe fiti ei angangen alapalo ewe angangen afalafala ewe Mwu!

Ewe Chew

15, 16. (a) Aweweei ewe kapas monomon ussun ewe chew. (b) Met ewe chew a liosuetä, me a weneiti menni kinikinin mämmääritään ewe Mwu?

¹⁵ Napanapöchün ekkewe mi enletin äppirü Kraist a lamot lap seni chochoon ekkewe mi chök erä pwe iir nöün Jises Kraist kewe chon käeö. Pwal eü än Jises kapas monomon ussun eü chew a weneiti ena kinikinin mämmäärin ewe Mwu. A apasa: “Mwün Läng a pwal wewe ngeni eu chew ekewe chon attau ra aturätiu leset pwe repwe liapeni sokopaten ik.”​—Mt. 13:47.

¹⁶ Ewe chew a liosuetä ewe angangen afalafala ewe Mwu, iwe, a liapeni sokkun iik meinisin. Jises a pwal erä: “Iwe, lupwen a urelo, ra atekinata leppi; iwe, ra mottiu o ionfengenni ekkewe mi murinno lon chuk, nge ekkewe mi ingau ra poutalo. Epwe iei usun lon sopolon ei fansoun. Ekkewe chonlang repwe feito aimu seni chokewe mi ingau me lein chokewe mi pung. O repwe otururelong lon ewe leenien ekkei; ikewe epwe wor kechiu me akarungi ie.”​—Mt. 13:48-50.

17. Ewe angangen käimüfesen lon ewe kapas monomon ussun ewe chew epwe fis lon menni fansoun?

¹⁷ Ena angangen äimufesenni ekkewe iik a itä wewe ngeni ewe kapwüngün siip me siike Jises a erä epwe fis lupwen epwe war lon lingan? (Mt. 25:31-33) Aapw. Ena fansoun kapwüng epwe fis lupwen Jises epwe war otun ewe riäfföü mi lapalap. Iwe nge, ewe angangen käimüfesen lon ewe kapas monomon ussun ewe chew epwe fis “lon ekkewe ranin le sopwolon.”a Ina ewe fansoun sia manau lon iei​—ekkewe rän mi feil ngeni ewe riäfföü mi lapalap. Iwe, ifa ussun an a fis eü angangen käimüfesen iei?

18, 19. (a) Ifa ussun eü angangen käimüfesen a fis lon ach ei fansoun? (b) Met ekkewe mi letip-wenechar repwe föri? (Pwal nengeni ewe footnote lon pekin taropwe 21.)

¹⁸ Fite million iik lon kapas monomon seni le matauen aramas ra kito ngeni än Jiowa mwicheich lon ach ei fansoun. Ekkoch ra fiti ewe Ächechchem, ekkoch ra fiffiti ach kewe mwich, me pwal ekkoch ra pwapwa le käkkäeö Paipel rech. Nge itä iir meinisin ra wiliti Chon Kraist mi enlet? Eli ekkewe chon attau ra “atekinata leppi,” liaper kewe iik, nge Jises a erenikich pwe ra ionfengenni chök “ekkewe mi mürinnö” lon chüük mi wewe ngeni ekkewe mwichefelin Chon Kraist. Repwe pöütalo ekkewe iik mi ngaw lon kapas monomon, iwe, repwe koturulong lon eü ekkei mi liosuetä ar repwe ninniilo lon mwachkkan.

¹⁹ Ussun chök ekkewe iik rese fich, chommong mi piin käeö Paipel ren nöün Jiowa kewe aramas ra ükütiw le käeö. Nöün ekkoch Chon Kraist sam me in rese wesewesen mochen tapwelo mwirin lon ipwen Jises. Rese filatä ar repwe angang ngeni Jiowa, are mwirin ar angang ngeni ren och fansoun, ra ükütiw seni.b (Is. 33:32, 33) Iwe nge, a lamot pwe chokkewe mi letip-wenechar meinisin repwe tipemecheresin ioifengen lon ekkewe mwichefel me mwen ewe säingonoon ränin kapwüng me nonnom chök lon eü leenien lükülüköch.

20, 21. (a) Met sia käeö seni ach enniwili än Jises kewe kapas monomon ussun mämmäärin mettoch? (b) Met kopwe achocho le föri?

²⁰ Iwe, met sia fen käeö seni ach ekis enniwili än Jises kewe kapas monomon ussun mämmäärin mettoch? Äeüin, ussun chök mämmäärin eföü föün sinapi, a fen fokkun chommongolo ekkewe aramas mi etiwa pworausen ewe Mwu. Esor och mettoch epwe pinei chöüfetällin än Jiowa angang! (Ais. 54:17) Pwal eü, iir kewe ra “sotiu fan nurun [ewe irä]” ra küna tümün seni Setan me an otot mi ngaw. Oruuan, Kot a wisen ämääraatä. Ussun ewe iis mi monomon seni mesach a chöülo lon ewe pilawa, ese pwal mwittir pwälo are sinnelo mämmäärin angangen än Kot we mwu, nge a wesewesen fis! Aülüngätin, sap meinisin mi etiwa pworausen ewe Mwu ra enletin wiliti chon tapwelo mwirin Jises. Ekkoch ra ussun chök ekkewe iik rese fich lon än Jises we kapas monomon.

²¹ Iwe nge, a fokkun apwapwa ach küna pwe Jiowa a lukeato chommong mi fich ngeni! (Jon 6:44) Lon chommong fönü, ra fokkun chochchommongolo. Ling meinisin ren mämmäärin a lo ngeni Jiowa Kot. Pokiten sia küna ena mettoch, emön me emön leich epwe älleasochisi ewe kapasen fön mi makketiw fitepükü ier loom, a erä: “Lesosor kopwe amorafeili föün irä . . . , pun kosap silei meni leir epwe märöch, ika repwe märöch meinisin.”​—SalAf. 11:6.

[Footnote]

Ifa Ussun Kopwe Pölüweni?

• Met än Jises we kapas monomon ussun ewe eföü föün sinapi a äiti ngenikich ussun mämmäärin ewe Mwu me tümün seni Setan me an we otot mi ngaw?

• Met ewe iis lon än Jises we kapas monomon a liosuetä, me ifa ewe pworaus mi enlet Jises a menlapei ussun mämmäärin mettochun ewe Mwu?

• Menni kinikinin mämmäärin ewe Mwu ewe kapas monomon ussun ewe chew a menlapei?

• Ifa ussun sipwe nükünük pwe sipwe nonnom lein iir kewe mi ‘ioifengen lon chüük’?

[Sasing lón pekin taropwe 24]

Met ewe kapas monomon ussun eföü föün sinapi a äiti ngenikich ussun chochchommongoloon mettochun ewe Mwu?

[Sasing lón pekin taropwe 25]

Met sia käeö seni ewe kapas monomon ussun iis?

[Sasing lón pekin taropwe 27]

Met a liosutiw ren käimüfesennin ekkewe iik mi mürinnö me ekkewe iik mi ngaw?