IFA ussun kopwe pölüweni ei kapas eis, “Ka upsefäl”? Chommong chon lükü woon unusen fönüfan repwe fokkun apasa, “Ewer!” Ra lükü pwe upsefäl ina esissillen meinisin Chon Kraist mi enlet pwal ina chök met epwe tongeni amanaua emön. Ra tipeeü ngeni ekiekin ekkewe nöüwisen lamalam ussun Robert C. Sproul, a makkeei: “Ika emön esap upsefäl, . . . iwe, esap i emön Chon Kraist.”

En emön lein chokkewe ra lükü pwe än emön upsefäl epwe alükülükü ngeni pwe epwe küna manau? Ika ina, ese mwääl, kopwe mochen pesei aramasom me chiechiom kewe ar repwe küna ena al me poputä le fetäl woon. Iwe nge, ren ar repwe föri ena, mi lamot repwe weweiti sokkofesenin emön mi upsefäl me emön ese upsefäl. Iwe, ifa ussun kopwe äwewe ngeniir met weween än emön epwe upsefäl?

Chommong ra lükü pwe ewe kapas “upsefäl” a wewe ngeni emön a pwon ngeni Kot me Kraist pwe epwe angang ngeni ren wenecharen letipan, ina atun a fis och siwil ngeni, a ussun itä a limöch mwen mesen Kot me ririöch ngeni, ese chüen towau seni. Eü puken äweween kapas a äweweei pwe emön mi upsefäl a wewe ngeni “emön a pwon fän pwichikkaren letipan pwe epwe angang ngeni Kot, lape ngeni a fis lon ar fel atun a kon chchüng letipan epwe mwökütüküt le apasatä an pwon.”

Epwe ämäirü ngonuk ika kopwe silei pwe Paipel ese tipeeü ngeni äweween ena kapas upsefäl? Ka mochen silei met ewe Paipel a wesewesen apasa ussun än emön upsefäl? Pwata kopwe fokkun küna feiöch seni om käeöfichi ei pworaus? Pun wesewesen weween än emön upsefäl me ren Paipel epwe kküü manauom me om äpilükülük lon mwachkkan.

Met ewe Paipel a Apasa?

Ewe kapas “upsefäl” a mak lon Jon 3:1-12, a kapas ussun eü pworausfengen lefilen Jises me emön soumas lon Jerusalem. Kopwe tongeni älleani ei pworaus lon ewe pwoor lon pekin taropwe 7. Kese mochen kopwe älleaniöchü ei pworaus.

Lon ei pworausfengen, Jises a menlapei sokkopaten kinikinin pworaus ussun “upsefäl” me älisikich le pölüweni ekkeei ülüngät kapas eis mi lamot:

◼ Ifa lamoten upsefäl?

◼ Kich mi tongeni pwisin filatä pwe sipwe upsefäl?

◼ Met popun än emön upsefäl?

Sipwe käeö eü me eü ekkeei kapas eis.

[Pwoor lon pekin taropwe 7]

“Oupwe Fokun Upsefäl”

“Iwe, a wor eman mwän seni ewe mwichen Farisi itan Nikotemus, i eman me lein ekewe souemwenin ekewe chon Juta. Lon eu pwin ätei a feila ren Jesus o üreni, ‘Rabbi, äm aia silei pwe en eman sense Kot a tinato. Pun esap wor eman a tongeni föri ekei sokun manaman en ka föri are Kot esap eti.’ Jesus a üreni, ‘Enlet, üpwe wesewesen ürenuk: Esap wor eman a tongeni küna Mwün Kot are esap upsefäl.’ Nikotemus a aisini, ‘Epwe ifa usun än eman aramas epwe tongeni upsefäl lupwen a chinlap? Enlet, esap tongeni tolongsefäl lon upwen inan o uputiu fän aruuan.’ Iwe, Jesus a üreni, ‘Enlet, üpwe wesewesen ürenuk: Esap wor eman a tongeni tolong lon Mwün Kot are esap up ren koluk me Ngün. Eman aramas a upu seni saman me inan, nge manauen ngün a up ren Ngünün Kot. Kosap weitifengeniik ren mine üa ürenuk: Oupwe fokun upsefäl. Asepwäl a enien ia a mochen enila ie. Ka fen rong ngüngün, nge kosap silei ia a enito me ie, ika ia a enila ie. Ina usun chök ren chokewe mi up seni Ngünmifel.’ Iwe, Nikotemus a aisini, ‘Epwe ifa usun an epwe tongeni fis ei?’ Jesus a pölüeni, ‘En eman sense mi lap lon Israel, nge kosap weweiti usun ei? Enlet, üpwe wesewesen ürenuk: Äm aia kapas usun mine aia silei o pwärätä mine aia küna, nge esap wor eman leimi a mochen etiwa mine aia eäni afalafal. Ämi ousap lüküei lupwen üa kapas ngenikemi usun mettochun ei fanüfan. Ifa usun ämi oupwe lüküei lupwen üa kapas ngenikemi usun mettochun läng?’”​—Jon 3:1-12.

LON än Jises me Nikotemus pworausfengen, Jises a menlapei lamoten än emön epwe upsefäl. Ifa ussun a affata ei mettoch?

Lupwen Jises a fos ngeni Nikotemus nengeni ifa ussun a äweweei lamoten upsefäl. A erä: “Esap wor eman a tongeni küna Mwün Kot are esap upsefäl.” (Jon 3:3) Ekkewe kapas “esap wor eman a tongeni” are “esap” a menlapei lamoten upsefäl. Ren chök äwewe: Ika emön a apasa, “Esap tongeni ränilo ika esap ttin ewe akkar,” a wewe ngeni pwe a fokkun lamot ttinen ewe akkar ren an epwe ränilo. Pwal ina chök ussun, Jises a erä pwe ren än emön epwe “tongeni küna Mwün Kot,” a lamot epwe upsefäl.

Jises a pwal affata ei pworaus lupwen a apasa: “Oupwe fokun upsefäl.” (Jon 3:7) Enlet, me ren Jises mi fokkun lamot an emön epwe upsefäl ika epwe “tolong lon Mwün Kot.”​—Jon 3:5.

Pokiten a mmen lamot me ren Jises upsefäl, mi lamot ngeni chon Kraist ar repwe weweöchüti ei pworaus. Ren chök äwewe ka ekieki ika emön chon Kraist epwe tongeni pwisin filatä an epwe upsefäl?

[Ekis Pworous lon pekin taropwe 4]

“Esap tongeni ränilo ika esap ttin ewe akkar”

IÖ A aupusefäli aramas? Ekkoch ra pesei chon ar lamalam pwe repwe upsefäl. Ra aloni alon Kraist kewe lupwen a apasa: “Oupwe fokun upsefäl.” (Jon 3:7) Ekkeei nöüwis ra nöünöü alon Jises kana a ussun itä nge ra allük ngeni aramas pwe repwe upsefäl. Ina minne ra afalafala pwe filien emön me emön an epwe älleasochisi Jises me pwisin filatä an epwe upsefäl. Iwe nge, ena sokkun afalafal mi tipeeü ngeni alon Jises ngeni Nikotemus?

Ika sipwe älleanifichi alon Jises kewe epwe pwälo pwe Jises ese eäni ewe afalafal pwe aramas repwe pwisin filatä ika repwe upsefäl are resap. Met popun a iei ussun? Ewe kapas lon fosun Krik fän iten “upsefäl” a pwal tongeni wewe ngeni “epwe up seni woon.”a Ina minne, me ren pwal ena äwewe, upsefäl a pop “seni woon,” weween “seni läng,” are “seni ewe Sam.” (Jon 19:11, TF; Jemes 1:17) Ewer, Kot epwe pwisin filatä iö epwe upsefäl.​—1 Jon 3:9.

Ika sipwe chechchemeni ena mwuten kapas “seni woon,” ese kon weires ach sipwe weweiti pwata emön ese tongeni pwisin efisi an epwe upsefäl. Ekieki mwo pwisin om uputiu. Pwisin filiom om kopwe uputiu? Aapwi! Ka uputiu pokiten semom a efisuk. Pwal ina chök ussun, Kot chök, Semach lon läng, a tongeni efisi ach sipwe upsefäl. (Jon 1:13) Ina minne, ewe aposel Piter a tongeni apasa: “Ousipwe mwareiti Kot ewe Semen ach Samol Jesus Kraist! Pun lon an tong mi lapalap a aupusefälikich.”​—1 Piter 1:3.

Eü Allük Ei?

Iwe nge, ekkoch ra ekieki pwe, ‘Ika pwüngün pwe esap filien emön an epwe upsefäl, nge pwata chök Jises a allük ngenikich: “Oupwe fokkun upsefäl”?’ Ekieki mwo, esap fokun pwüng än Jises allük ngenikich och mettoch ika sisap tufichin apwönüetä pun esap nemeniach. Ina popun mi lamot ach sipwe weweöchüti ena kapas Jises a eäni “Oupwe fokkun upsefäl.”

Ach nengenifichi ewe popun kapas a pwäratä pwe Jises ese allük ngeniir ar repwe upsefäl nge a chök apasa pwe repwe upsefäl. Ussun met Jon 3:7 lon ititin pwal eü Paipel a erä: “A lamot fän itemi oupwe up seni woon.”

Sipwe eäni eü kapas äwewe pwe epwe äweweei sokkofesenin eü allük me än emön apasa chök eü pworaus. Anchangei eü telinimw mi wor chommong sukul lon. Eü me leir, fän iten chök chon wiliposun ena fönü. Emön alüwöl esap i wiliposun ewe fönü a tingorei ewe principal: “Ua mochen fiti ei sukul.” Nge ewe principal a apasa, “Kopwe fiti, ika en emön wilipos.” Alon ewe principal esap eü allük. Ese allük ngeni ewe alüwöl pwe, “Kopwe fokkun wiliti wiliposun ewe fönü.” Ewe principal a chök affata iö kewe chök repwe tolong lon ena sukul. Pwal ina ussun lupwen Jises a apasa: “Oupwe fokkun upsefäl,” a chök apasa iö kewe chök repwe tongeni “tolong lon Mwün Kot.”

Ena kapas Mwuun Kot a riri ngeni pwal eü kinikinin ewe upsefäl. A weneiti ewe kapas eis, Met popun a lamot epwe fis upsefäl? Ach silei pölüwen ena kapas eis, ina ewe kii pwe sipwe weweöchüti weween upsefäl?

[Footnote]

[Sasing lon pekin taropwe 5]

Ifa ussun upsefäl mi wewefengen me uputiuach seni semach me inach?

CHOMMONG ra lükü pwe än emön epwe küna manau a longolong woon an epwe upsefäl. Nge, nengeni met Jises a pwisin apasa ussun ewe popun an emön epwe upsefäl. A erä: “Esap wor eman a tongeni küna Mwün Kot are esap upsefäl.” (Jon 3:3) Ina minne, a lamot ngeni emön an epwe upsefäl ren an epwe tolong lon Mwuun Kot, nge esap ren an epwe küna manau. Nge eli ekkoch repwe apasa: “Nge ekkeei ruu mwuten kapas ‘tolong lon Mwuun Kot’ me ‘än emön epwe küna manau,’ esap pwe ra fos ussun eü chök feiöch?” Aapwi! Ren ach sipwe küna sokkofesenin, sipwe nengeni ewe äeüin mwuten kapas “Mwün Kot.”

Eü mwu ina eü sokkun nemenem. Ina popun, ewe mwuten kapas “mwün Kot” a wewe ngeni “an Kot nemenem.” Ewe Paipel a äiti ngenikich pwe Jises Kraist, ewe “eman nöün aramas,” epwe wisen Kingen ewe Mwuun Kot me epwe pwal wor chienan kewe sou nemenem. (Taniel 7:1, 13, 14; Mattu 26:63, 64) Pwal och, künaen aposel Jon we a pwäratä pwe chienen Jises kewe le nemenem, emön me emön leir ra kefil “seni ekewe ainang me kapas me mwü me sokkopaten aramas meinisin,” me repwe “nemenem woon fanüfan.” (Pwarata 5:9, 10; 20:6) Än Kot kapas a pwal pwäratä pwe ekkewe repwe wisen king me nemenem, iir “mwich mi kisikis” chochoon 144,000 aramas nge “ra fen küna manau seni won fanüfan.”​—Luk 12:32; Pwarata 14:1, 3.

Än Kot we Mwu a nemenem seni ia? Ewe “Mwün Kot,” a pwal iteni “Mwün Läng,” iwe, ei mettoch a pwäratä pwe Jises me chienan kewe sou nemenem repwe nemenem seni läng. (Luk 8:10; Mattu 13:11) Ina minne, Mwuun Kot ina ewe nemenem lon läng Jises Kraist me chienan kewe mi kefilitä seni lein aramas repwe wisen nemenem lon.

Iwe, met weween alon Jises lupwen a apasa pwe mi lamot emön epwe upsefäl pwe epwe “tolong lon Mwün Kot”? Jises a mochen affata pwe mi lamot ngeni emön an epwe upsefäl pwe epwe eti Jises le nemenem lon läng. A ffat ewe popun epwe wor upsefäl pwe epwe ammolnatä eü mwichen aramas mi aükük chochoor ar repwe nemenem lon läng.

Iwe iei sia küna pwe a fokkun lamot upsefäl me Kot a pwisin filatä iö kewe repwe upsefäl me a kan ammolnatä eü mwichen aramas ar repwe wisen sou nemenem lon läng. Iwe nge, a piitä eü kapas eis ren ei mettoch nemenem. Ika iir kewe repwe upsefäl repwe nemenem lon läng ussun king, iö kewe repwe nemenem woon? Sipwe nengeniöchü ena kapas eis lon ewe pworaus a tapwoto mwirin ei.

[Ekis Pworous lon pekin taropwe 6]

Popun än aramas upsefäl pwe epwe ammolnatä eü mwichen aramas mi aükük chochoon ar repwe nemenem lon läng

[Sasing lon pekin taropwe 6]

Jises Kraist me chienan kewe mi kefilitä seni aramas, iir sou nemenem lon än Kot we Mwu

SENI lon fansoun ekkewe aposel, Kot a kan filatä seni aramas eü mwichen Chon Kraist mi tuppwöl nge mi aükük chochoor. A pwal mutiir pwe nöün. Nge lupwen Jiowa a mutiir a fokkun unus ewe siwil a fis ngeniir ina popun ewe Paipel a erä pwe ussun itä ra upsefäl. Popun än aramas upsefäl pwe epwe ammolnatä nöün Kot kewe chon angang ar repwe wiliti sou nemenem lon läng. (2 Timoti 2:12) Ren ar repwe wiliti sou nemenem repwe manausefäl seni mälo ngeni manau lon läng. (Rom 6:3-5) Lon läng, iir repwe eti Jises le “nemenem won fanüfan.”​—Pwäratä 5:10; 11:15.

Iwe nge, ewe kapasen Kot a apasa pwe Kot epwe pwal amanaua pwal ekkoch aramas me lükün ekkewe ra upsefäl. Lon ewe Paipel (lon Tesin Ipru pwal lon Tesin Krik), a fos ussun än Kot kokkot le amanaua ruu mwichen aramas, eü mwich mi kisikis epwe wisen sou nemenem lon läng me eü mwich mi lapalap epwe nonnom woon fönüfan fän nemenien ewe Mwu. Ren chök äwewe, iei makkeien ewe aposel Jon ussun Jises ngeni chienan kewe chon lükü mi upsefäl: “Püsin Kraist i ewe popun pwe ach tipis kana ra musala, nge sap ach tipis chök, pwe pwal tipisin aramas meinisin.” (1 Jon 2:2) Ewe kapas “ach” lon ei wokisin a kapas ussun ewe mwich mi kisikis nge ewe kapas “aramas meinisin” a kapas ussun ewe mwich mi lapalap.

Pwal ina chök ussun met ewe aposel Paul a makkeei: “Förien Kot kewe meinisin ra fokun ösüküsükü pwe Kot epwe pwärala nöün kana.” (Rom 8:19-21) Ewe kapas “förien Kot kewe” lon ei wokisin a kapas ussun ewe mwich mi lapalap nge ewe kapas “nöün kana” a kapas ussun ewe mwich mi kisikis. Ifa ussun sipwe weweiti alon aposel Jon me Paul kewe? Iei weween: Ekkewe mi upsefäl repwe nemenem lon läng. Met popun? Pwe repwe efeiöchü ekkewe fite million aramas woon fönüfan, repwe nom fän nemenien än Kot we Mwu. Ina popun Jises a äiti ngeni nöün kewe chon künö ei iotek: “Mwum epwe war, letipom epwe fis won fanüfan usun chök lon läng.”​—Mattu 6:10.

Ewe Tesin Ipru a pwal fos ussun amanauen ruu sokkun mwich. Sipwe nengeni met Jiowa a apasa ngeni Eperiam, semelapen Jises: “Chon ekewe mwü won unusen fanüfan repwe feiöch me ren mwirimwirum kana, pun en ka aleasochis ngeni ai kapas.” (Keneses 22:18) Ewe kapas “chon ekewe mwü” lon ei wokisin a kapas ussun ewe mwich mi lapalap nge ewe kapas “mwirimwirum kana” a kapas ussun ewe mwich mi kisikis. Ewer, a kawor ekkewe feiöch fän iten aramas meinisin pokiten ‘mwirimwirin’ Eperiam we.

Iö na ewe ‘mwirimwirin’ Eperiam? Ina i Jises Kraist fitifengen me ekkewe ra upsefäl, ekkewe Kot a mutiir. Ewe aposel Paul a äweweei: “Are ämi oua nöün Kraist, mürin oua mwirimwirin Apraham.” (Kalesia 3:16, 29) Pwal ikkefa ekkewe feiöch ra tori aramasen fönüfan meinisin me ren ewe ‘mwirimwir’? Ina feiöchün ar ririöch ngeni Kot me pwapwaiti ewe manau esemuch lon paratis woon fönüfan. Ewe sou mak köl fel Tafit a oesini: “Ekewe chon pwüng repwe fanüeni ewe fanü o nonom won tori feilfeilachök.”​—Kölfel 37:29; Aisea 45:18; Pwarata 21:1-5.

Pwüngün, ekkoch chök repwe wisen nemenem lon läng, nge mi suuk ngeni chommong aramas ar repwe küna manau esemuch woon fönüfan fengen me meinisin ekkewe ekkoch feiöch. Amwo en me om famili oupwe nom lein ekkewe repwe küna ewe feiöch fochofoch ewe Mwuun Kot epwe atoto.