1. Mooseksen kirja
48 Näiden tapahtumien jälkeen Joosefille kerrottiin: ”Isäsi heikkenee.” Silloin hän otti mukaansa molemmat poikansa, Manassen ja Efraimin.+ 2 Sen jälkeen Jaakobille ilmoitettiin: ”Poikasi Joosef on tullut luoksesi.” Niin Israel kokosi voimansa ja nousi istumaan vuoteellaan. 3 Jaakob sanoi Joosefille:
”Kaikkivaltias Jumala näyttäytyi minulle Lusissa Kanaanin maassa ja siunasi minut.+ 4 Sitten hän sanoi minulle: ’Minä teen sinusta hedelmällisen, annan sinulle paljon jälkeläisiä ja teen sinusta kansoista* koostuvan joukon.+ Minä annan tämän maan jälkeläisillesi* pysyväksi omaisuudeksi.’+ 5 Molemmat poikasi, jotka ovat syntyneet sinulle Egyptin maassa ennen kuin tulin luoksesi Egyptiin, ovat nyt minun.+ Efraim ja Manasse tulevat olemaan minun niin kuin Ruuben ja Simeon.+ 6 Mutta lapset, jotka syntyvät sinulle heidän jälkeensä, ovat sinun. Heitä kutsutaan perintömaallaan veljiensä nimellä.+ 7 Ja kun minä olin tulossa Paddanista, Raakel kuoli+ rinnaltani Kanaanin maassa. Matkaa oli vielä jäljellä jonkin verran ennen Efratiin+ tuloa, joten hautasin hänet sinne Efratin eli Betlehemin+ tien varteen.”
8 Sitten Israel huomasi Joosefin pojat ja kysyi: ”Keitä nämä ovat?” 9 Niin Joosef sanoi isälleen: ”He ovat poikani, jotka Jumala on antanut minulle täällä.”+ Silloin Jaakob sanoi: ”Tuohan heidät luokseni, jotta voin siunata heidät.”+ 10 Mutta Israelin näkö oli heikentynyt iän myötä, eikä hän voinut nähdä. Niinpä Joosef toi heidät hänen lähelleen, ja hän suuteli ja halasi heitä. 11 Israel sanoi Joosefille: ”En osannut kuvitellakaan, että näkisin vielä kasvosi,+ mutta nyt Jumala on antanut minun nähdä myös jälkeläisesi.”* 12 Sen jälkeen Joosef otti heidät pois Israelin polvilta ja kumartui syvään kasvot maata kohti.
13 Joosef otti nyt heidät molemmat, Efraimin+ oikealla kädellään Israelin vasemmalle puolelle ja Manassen+ vasemmalla kädellään Israelin oikealle puolelle, ja toi heidät hänen lähelleen. 14 Mutta Israel ojensi oikean kätensä ja pani sen Efraimin pään päälle, vaikka tämä oli nuorempi, ja vasemman kätensä Manassen pään päälle. Hän asetti kätensä näin tieten tahtoen, vaikka Manasse oli esikoinen.+ 15 Sitten hän siunasi Joosefin sanoen:+
”Tosi Jumala, jonka edessä isäni Abraham ja Iisak vaelsivat,+
tosi Jumala, joka on ollut paimeneni koko elämäni ajan tähän päivään saakka,+
16 enkeli, joka on vapauttanut minut kaikesta onnettomuudesta,+ siunatkoon näitä poikia.+
Heidät tulee ottaa minun nimiini sekä isieni Abrahamin ja Iisakin nimiin.
Lisääntyköön heidän määränsä suuresti maan päällä.”+
17 Kun Joosef näki, että hänen isänsä piti oikeaa kättään Efraimin pään päällä, se oli hänelle epämieluista. Siksi hän yritti tarttua isänsä käteen siirtääkseen sen Efraimin pään päältä Manassen pään päälle. 18 Joosef sanoi isälleen: ”Ei noin, isä, sillä tämä on esikoinen.+ Pane oikea kätesi hänen päänsä päälle.” 19 Mutta hänen isänsä kieltäytyi ja sanoi: ”Tiedän sen, poikani, tiedän sen. Hänestäkin tulee kansa, ja hänestäkin tulee huomattava. Hänen nuoremmasta veljestään tulee kuitenkin häntä huomattavampi,+ ja nuoremmalla tulee olemaan niin paljon jälkeläisiä,* että heistä voisi muodostaa kansoja.”+ 20 Niinpä hän jatkoi heidän siunaamistaan sinä päivänä+ sanoen:
”Mainitkoot israelilaiset sinut, kun he siunaavat toisiaan sanomalla:
’Tehköön Jumala sinut Efraimin ja Manassen kaltaiseksi.’”
Näin hän yhä asetti Efraimin Manassen edelle.
21 Sen jälkeen Israel sanoi Joosefille: ”Minä kuolen,+ mutta Jumala on varmasti teidän kanssanne ja vie teidät takaisin esi-isienne maahan.+ 22 Minä puolestani annan sinulle yhden maa-alueen* enemmän kuin veljillesi, sen, jonka otin miekallani ja jousellani amorilaisilta.”