2. Mooseksen kirja

32 Sillä välin kansa näki, että Moosekselta kului kauan aikaa ennen kuin hän palasi vuorelta.+ Niinpä kansa kokoontui Aaronin ympärille ja sanoi hänelle: ”Tee meille jumala, joka kulkee edellämme,+ sillä emme tiedä, mitä on tapahtunut tälle Moosekselle, miehelle, joka johdatti meidät pois Egyptin maasta.” 2 Silloin Aaron sanoi heille: ”Ottakaa kultaiset korvarenkaat+ vaimojenne, poikienne ja tyttärienne korvista ja tuokaa ne minulle.” 3 Niin koko kansa alkoi ottaa kultaisia korvarenkaita korvistaan ja tuoda niitä Aaronille. 4 Sitten hän otti heiltä kullan, muotoili sitä taltalla ja teki siitä vasikkapatsaan.*+ He alkoivat sanoa: ”Tämä, oi Israel, on sinun Jumalasi, joka johdatti sinut pois Egyptin maasta.”+

5 Kun Aaron näki tämän, hän rakensi alttarin sen eteen. Sitten hän julisti: ”Huomenna on juhla Jehovan kunniaksi.” 6 Niin kansa nousi varhain seuraavana päivänä ja alkoi uhrata polttouhreja ja yhteysuhreja. Sitten he istuivat syömään ja juomaan, ja sen jälkeen he alkoivat pitää hauskaa.+

7 Jehova sanoi nyt Moosekselle: ”Mene alas, sillä kansasi, jonka johdatit pois Egyptin maasta, on toiminut turmiollisesti.+ 8 He ovat poikenneet nopeasti siltä tieltä, jota käskin heidän kulkea.+ He ovat tehneet itselleen vasikkapatsaan, ja yhä uudelleen he kumartavat sitä ja uhraavat sille ja sanovat: ’Tämä, oi Israel, on sinun Jumalasi, joka johdatti sinut pois Egyptin maasta.’” 9 Jehova sanoi vielä Moosekselle: ”Olen nähnyt, että tämä on itsepäinen* kansa.+ 10 Tunnen siksi hehkuvaa vihaa, joten ethän pidättele minua, kun hävitän heidät ja teen sen sijaan sinusta suuren kansan.”+

11 Silloin Mooses vetosi Jumalaansa Jehovaan+ ja sanoi: ”Miksi, oi Jehova, kohdistaisit hehkuvan vihasi kansaasi nyt kun olet tuonut sen pois Egyptin maasta suurella voimalla ja vahvalla kädellä?+ 12 Miksi egyptiläiset saisivat sanoa: ’Hänellä oli pahat aikeet, kun hän vei heidät pois. Hän halusi tappaa heidät vuoristossa ja hävittää heidät maan päältä’?+ Anna hehkuvan vihasi laantua ja harkitse vielä päätöstäsi* aiheuttaa kansallesi onnettomuus. 13 Muista palvelijoitasi Abrahamia, Iisakia ja Israelia, joille vannoit itsesi kautta: ’Minä annan teille niin paljon jälkeläisiä,* että heitä on kuin tähtiä taivaalla,+ ja koko tämän maan, josta olen puhunut, minä annan jälkeläisillenne,* jotta he ottaisivat sen pysyvästi haltuunsa.’”+

14 Niin Jehova harkitsi uudelleen päätöstään* aiheuttaa kansalleen onnettomuus, josta hän oli puhunut.+

15 Sen jälkeen Mooses kääntyi ja laskeutui vuorelta kädessään kaksi laintaulua,*+ joissa oli kirjoitusta molemmilla puolilla, etu- ja takapuolella. 16 Taulut olivat Jumalan tekemiä, ja niihin kaiverrettu kirjoitus oli Jumalan kirjoittamaa.+ 17 Kun Joosua kuuli kansan huutavan ja metelöivän, hän sanoi Moosekselle: ”Leiristä kuuluu taistelun ääntä.” 18 Mutta tämä sanoi:

19 Heti kun Mooses tuli lähelle leiriä ja näki vasikan+ ja tanssin, hän tulistui ja heitti taulut käsistään vuoren juurella, niin että ne menivät murskaksi.+ 20 Hän otti heidän tekemänsä vasikan, poltti sen tulessa ja hienonsi sen tomuksi.+ Sitten hän sirotteli tomun veteen ja pani israelilaiset juomaan sen.+ 21 Sen jälkeen Mooses sanoi Aaronille: ”Mitä tämä kansa teki sinulle, niin että johdit heidät näin suureen syntiin?” 22 Aaron vastasi: ”Älä suutu, herrani. Tiedät hyvin, että tämä kansa on taipuvainen tekemään pahaa.+ 23 Niin he sanoivat minulle: ’Tee meille jumala, joka kulkee edellämme, sillä emme tiedä, mitä on tapahtunut tälle Moosekselle, miehelle, joka johdatti meidät pois Egyptin maasta.’+ 24 Siksi minä sanoin heille: ’Kenellä on kultaa? Hänen on otettava se yltään ja annettava minulle.’ Sitten heitin sen tuleen, ja siitä tuli tämä vasikka.”

25 Mooses näki, että kansan käytös oli hillitöntä, koska Aaron oli antanut sen käyttäytyä hillittömästi, niin että he häpäisivät itsensä vastustajiensa edessä. 26 Sitten Mooses asettui leirin sisäänkäynnin luo ja sanoi: ”Ketkä ovat Jehovan puolella? Tulkaa minun luokseni!”+ Silloin kaikki leeviläiset kokoontuivat hänen luokseen. 27 Hän sanoi heille: ”Näin on Jehova, Israelin Jumala, sanonut: ’Jokaisen teistä tulee sitoa miekka vyötärölleen, kulkea leirin halki sisäänkäynniltä toiselle ja tappaa veljensä, lähimmäisensä ja läheinen ystävänsä.’”+ 28 Leeviläiset tekivät niin kuin Mooses oli sanonut, ja sinä päivänä sai surmansa noin kolmetuhatta miestä. 29 Sitten Mooses sanoi: ”Asettukaa tänään erilleen Jehovaa varten, sillä kukin teistä on noussut omaa poikaansa ja veljeään vastaan.+ Siksi hän siunaa teitä tänään.”+

30 Heti seuraavana päivänä Mooses sanoi kansalle: ”Te olette tehneet hyvin suuren synnin, ja minä menen nyt ylös Jehovan luo nähdäkseni, voinko hyvittää sen.”+ 31 Niin Mooses palasi Jehovan luo ja sanoi: ”Miten suureen syntiin tämä kansa onkaan syyllistynyt! He ovat tehneet itselleen jumalan kullasta!+ 32 Mutta jos vain haluat, anna anteeksi heidän syntinsä.+ Jos et, pyyhithän minut pois kirjoittamastasi kirjasta.”+ 33 Jehova kuitenkin sanoi Moosekselle: ”Minä pyyhin pois kirjastani sen, joka on tehnyt syntiä minua vastaan. 34 Mene nyt ja johdata kansa sinne, mistä olen sinulle puhunut. Enkelini kulkee edelläsi,+ ja tilinteon päivänä minä rankaisen heitä heidän synnistään.” 35 Jehova alkoi lyödä kansaa vitsauksella heidän tekemänsä vasikan vuoksi, sen, jonka Aaron oli tehnyt.