Apostolien teot
15 Juudeasta tuli alas miehiä, jotka alkoivat opettaa veljiä: ”Ellette ympärileikkauta itseänne Mooseksen lain* mukaan,+ ette voi pelastua.” 2 Mutta Paavali ja Barnabas olivat eri mieltä heidän kanssaan, ja kun asiasta oli kiistelty melkoisesti, sovittiin, että Paavali, Barnabas ja muutamat muut menisivät tämän kiistakysymyksen takia apostolien ja vanhinten luo ylös Jerusalemiin.+
3 Seurakunta saattoi näitä miehiä osan matkaa, ja sitten he kulkivat edelleen sekä Foinikian+ että Samarian halki. He kertoivat yksityiskohtaisesti muihin kansoihin kuuluvien kääntymisestä ja toivat paljon iloa kaikille veljille. 4 Kun he saapuivat Jerusalemiin, seurakunta, apostolit ja vanhimmat ottivat heidät ystävällisesti vastaan, ja he kertoivat, mitä kaikkea Jumala oli tehnyt heidän välityksellään.+ 5 Mutta muutamat fariseusten lahkoon kuuluneet, joista oli tullut uskovia, nousivat istuimiltaan ja sanoivat: ”Heidät täytyy ympärileikata, ja heitä täytyy käskeä noudattamaan Mooseksen lakia.”+
6 Niin apostolit ja vanhimmat kokoontuivat tutkimaan tätä kysymystä. 7 Kun asiasta oli keskusteltu perusteellisesti, Pietari nousi ja sanoi heille: ”Miehet, veljet, te tiedätte hyvin, että Jumala valitsi alussa teidän joukostanne minut, jotta muiden kansojen ihmiset kuulisivat suustani hyvän uutisen sanoman ja uskoisivat.+ 8 Jumala, joka tuntee sydämen,+ osoitti, että hän hyväksyy heidät, kun hän antoi heille pyhän hengen+ niin kuin meillekin. 9 Hän ei tehnyt mitään eroa välillämme, meidän ja heidän,+ vaan puhdisti heidän sydämensä uskon avulla.+ 10 Miksi te siis nyt koettelette Jumalaa panemalla opetuslasten niskaan ikeen,+ jota eivät esi-isämme emmekä me pystyneet kantamaan?+ 11 Me päinvastoin uskomme, että me pelastumme Herran Jeesuksen ansaitsemattoman* hyvyyden välityksellä+ samalla tavoin kuin hekin.”+
12 Silloin koko joukko hiljeni ja alkoi kuunnella Barnabasta ja Paavalia, kun he selostivat niitä monia ihmetekoja ja ihmeitä, joita Jumala oli heidän välityksellään tehnyt kansojen keskuudessa. 13 Kun he olivat lopettaneet puhumisen, Jaakob+ sanoi: ”Miehet, veljet, kuulkaa minua.+ 14 Symeon+ on selostanut perusteellisesti, miten Jumala ensi kerran käänsi huomionsa kansakuntiin ottaakseen heistä kansan, joka tunnetaan hänen nimellään.+ 15 Profeettojen sanat pitävät yhtä tämän kanssa, niin kuin on kirjoitettu: 16 ’Tämän jälkeen minä palaan ja pystytän uudelleen Daavidin sortuneen majan. Minä rakennan uudelleen sen rauniot ja kunnostan sen, 17 jotta jäljelle jääneet ihmiset etsisivät hartaasti Jehovaa yhdessä kaikkien kansojen ihmisten kanssa, joita kutsutaan minun nimelläni, sanoo Jehova, joka tekee tämän+ 18 niin kuin hän päätti jo kauan sitten.’+ 19 Siksi olen tullut siihen lopputulokseen, ettei tule rasittaa niitä muista kansoista olevia, jotka kääntyvät Jumalan puoleen,+ 20 vaan heille tulee kirjoittaa, että he pysyvät erossa epäjumalien saastuttamasta,+ seksuaalisesta moraalittomuudesta,+ lihasta, joka on peräisin kuristetusta eläimestä, ja verestä.+ 21 Mooseksen sanojahan on saarnattu muinaisista ajoista* asti kaupungissa toisensa jälkeen, koska niitä luetaan ääneen synagogissa joka sapatti.”+
22 Silloin apostolit ja vanhimmat sekä koko seurakunta päättivät lähettää keskuudestaan valitut miehet Antiokiaan Paavalin ja Barnabaan kanssa, nimittäin Barsabbaaksi kutsutun Juudaksen ja Silaksen,+ jotka olivat johtavia miehiä veljien joukossa. 23 He lähettivät heidän mukanaan seuraavan kirjeen:
”Apostolit ja vanhimmat, teidän veljenne, Antiokian,+ Syyrian ja Kilikian veljille, jotka ovat muista kansoista: Tervehdys! 24 Koska olemme kuulleet, että jotkut joukostamme lähteneet, joille emme ole antaneet mitään ohjeita, ovat puheillaan herättäneet teissä levottomuutta+ ja yrittäneet horjuttaa teitä, 25 olemme yksimielisesti päättäneet valita miehiä lähettääksemme heidät luoksenne meille rakkaiden Barnabaan ja Paavalin kanssa, 26 jotka ovat vaarantaneet elämänsä Herramme Jeesuksen Kristuksen nimen tähden.+ 27 Lähetämme siksi Juudaksen ja Silaksen, jotta he kertoisivat samat asiat myös suullisesti.+ 28 Pyhä henki+ ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän kannettavaksenne anneta muuta taakkaa kuin nämä välttämättömät: 29 teidän tulee pysyä erossa epäjumalille uhratusta,+ verestä,+ kuristetun eläimen lihasta+ ja seksuaalisesta moraalittomuudesta.+ Jos vältätte näitä tarkasti, niin te menestytte. Hyvää vointia teille!”
30 Niinpä kun nämä miehet oli lähetetty matkaan, he menivät alas Antiokiaan, kokosivat veljien joukon ja ojensivat heille kirjeen. 31 Luettuaan sen nämä iloitsivat rohkaisusta. 32 Koska Juudas ja Silas olivat itsekin profeettoja, he pitivät monia rohkaisevia puheita ja vahvistivat veljiä.+ 33 Kun he olivat viipyneet siellä jonkin aikaa, veljet lähettivät heidät rauhassa matkaan niiden luo, jotka olivat lähettäneet heidät. 34 —— 35 Paavali ja Barnabas jäivät kuitenkin Antiokiaan, ja he opettivat ja julistivat monien muiden kanssa Jehovan sanan hyvää uutista.
36 Jonkin ajan kuluttua Paavali sanoi Barnabaalle: ”Palataan nyt* katsomaan veljiä kaikkiin niihin kaupunkeihin, joissa me julistimme Jehovan sanaa, nähdäksemme, kuinka he voivat.”+ 37 Barnabas halusi välttämättä ottaa mukaan Johanneksen, jota kutsuttiin Markukseksi.+ 38 Paavalin mielestä ei kuitenkaan ollut hyvä ottaa häntä mukaan, koska hän oli jättänyt heidät Pamfyliassa eikä ollut lähtenyt heidän kanssaan työhön.+ 39 Silloin puhkesi niin kova riita, että he erosivat toisistaan, ja Barnabas+ otti mukaansa Markuksen ja purjehti Kyprokseen. 40 Paavali valitsi Silaksen ja lähti matkaan sen jälkeen kun veljet olivat pyytäneet Jehovaa osoittamaan hänelle ansaitsematonta* hyvyyttä.+ 41 Hän kulki Syyrian ja Kilikian halki ja vahvisti seurakuntia.