Juutalaiset
Määritelmä: Nykyään yleisesti käytetyssä merkityksessä sana tarkoittaa heprealaista syntyperää olevia ihmisiä tai niitä, jotka ovat kääntyneet juutalaisuuteen. Raamattu kiinnittää huomion myös siihen, että on olemassa kristittyjä, jotka ovat juutalaisia hengellisesti ja jotka muodostavat ”Jumalan Israelin”.
Ovatko luonnolliset juutalaiset nykyään Jumalan valittu kansa?
Monet juutalaiset uskovat niin. Encyclopaedia Judaica (Jerusalem 1971, 5. osa, palsta 498) sanoo: ”VALITTU KANSA, Israelin kansaa tarkoittava yleinen nimitys, joka ilmaisee ajatuksen, että Israelin kansa on erikoisessa ja ainutlaatuisessa suhteessa kaikkeuden jumaluuteen. Tämä on ollut keskeinen käsitys läpi juutalaisten historian.” (Ks. 5. Moos. 7:6–8; 2. Moos. 19:5.)
Monilla kristikuntaan kuuluvilla on samanlaisia käsityksiä. Atlantassa Yhdysvalloissa ilmestyvässä Journal and Constitution -lehdessä (22.1.1983, s. 5-B) oli ”Uskonto”-osastossa seuraava lausunto: ”Vastoin kirkkojen satoja vuosia vanhoja opetuksia, joiden mukaan Jumala oli ’hylännyt kansansa Israelin’ ja asettanut sen sijaan ’uuden Israelin’, hän [Philadelphiassa Yhdysvalloissa sijaitsevassa Templen yliopistossa toimiva teologi Paul M. Van Buren] sanoo kirkkojen nyt vakuuttavan, että ’Jumalan ja juutalaisen kansan välinen liitto on ikuinen. Ajattelussaan tällaisen hämmästyttävän muutoksen tehneitä löytyy sekä protestanttisista että katolisista ryhmistä Atlantin molemmilta puolilta.’” The New York Times (6.2.1983, s. 42) lisäsi: ”’Evankelinen oikeisto on Israelin lumoissa ja uskoo, että sen täytyy tukea kaikkea mitä Israel tekee, koska Jumala on Israelin puolella’, sanoi metodistievankelista Timothy Smith, joka työskentelee myös teologian professorina Johns Hopkinsin yliopistossa.” Jotkut kristikunnassa odottavat kaikkien luonnolliseen Israeliin kuuluvien kääntymystä ja lopullista pelastusta. Toiset ajattelevat, että Jumala ja Israel ovat aina olleet katkeamattomin sitein toisiinsa yhdistettyjä, ja siksi he järkeilevät, että vain pakanat täytyy sovittaa Kristuksen välityksellä.
Harkitse: Kun Israel ennallistettiin maahansa Babylonin pakkosiirtolaisuuden jälkeen, sen piti ennallistaa tosi palvonta Jumalan sille antamaan maahan. Ensimmäisiä hankkeita, joihin ryhdyttiin, oli Jehovan temppelin jälleenrakentaminen Jerusalemiin. Mutta sen jälkeen kun roomalaiset tuhosivat Jerusalemin vuonna 70, temppeliä ei ole koskaan rakennettu uudelleen. Entisen temppelin alueella on sen sijaan islamilainen pyhäkkö. Jos juutalaiset, jotka ovat nykyään Jerusalemissa ja sanovat olevansa Mooseksen lain alaisuudessa, olisivat Jumalan valittu kansa, eikö sinne olisi rakennettu uudelleen hänen palvontaansa omistettu temppeli?
Matt. 21:42, 43: ”Jeesus sanoi heille [ylipapeille ja juutalaisten vanhimmille Jerusalemissa]: ’Ettekö ole koskaan lukeneet Raamatun kirjoituksista: ”Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut pääkulmakiveksi. Jehovalta tämä on tullut, ja se on ihmeellinen meidän silmissämme”? Tämän vuoksi minä sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansakunnalle, joka tuottaa sen hedelmiä.’”
Matt. 23:37, 38: ”Jerusalem, Jerusalem, profeettojen surmaaja ja luoksensa lähetettyjen kivittäjä – kuinka usein tahdoinkaan koota lapsesi sillä tavoin kuin kana kokoaa poikasensa siipiensä alle! Mutta te ette tahtoneet. Katso! Teidän huoneenne jätetään hylättynä teille.”
Takaako Jumalan Abrahamin kanssa tekemä liitto sen, että juutalaiset pysyvät Jumalan valittuna kansana?
Gal. 3:27–29: ”Kaikki te, jotka kastettiin Kristukseen, olette pukeneet Kristuksen yllenne. Ei ole juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miespuolista eikä naispuolista, sillä te olette kaikki yhtä Kristuksen Jeesuksen yhteydessä. Sitä paitsi jos te kuulutte Kristukselle, niin olette todella Abrahamin siementä, perillisiä lupauksen kannalta katsoen.” (Luonnollinen polveutuminen Abrahamista ei siis enää Jumalan kannalta katsottuna ratkaise sitä, ketkä ovat Abrahamin siementä.)
Käännytetäänkö kaikki juutalaiset uskomaan Kristukseen, ja saavatko he kaikki ikuisen pelastuksen?
Room. 11:25, 26: ”En näet tahdo teidän, veljet, olevan tietämättömiä tästä pyhästä salaisuudesta, jottette olisi ymmärtäväisiä omissa silmissänne: että Israelille on osaksi tapahtunut tunnon turtuminen, kunnes kansakuntien ihmisten täysi luku on tullut sisälle, ja tällä tavoin [”niin”, KR-38, KR-1776; ”näin”, TEV; ”siten”, By; kreik. houʹtōs] koko Israel pelastuu.” (Huomaa, että ”koko Israel” ei pelastu siten, että kaikki juutalaiset käännytetään, vaan siten, että pakanakansakunnista olevia ihmisiä ’tulee sisälle’. Jotkut kääntäjät kääntävät 26. jakeen: ”Sen tapahduttua koko Israel on pelastuva.” Mutta Uuden Testamentin kreikkalais-suomalainen sanakirja [R. Gyllenberg, Helsinki 1939, s. 192] määrittelee sanan houʹtōs merkitsevän ’täten, näin, niin’.)
Voidaksemme ymmärtää oikein sen, mitä on kirjoitettu Roomalaiskirjeen 11:25, 26:een, meidän tulisi myös ottaa huomioon nämä Roomalaiskirjeessä aikaisemmin esitetyt lausunnot: ”Ei se ole juutalainen, joka on sellainen ulkonaisesti, eikä ympärileikkaus ole se, mikä on ulkonaisesti lihassa, vaan se on juutalainen, joka on sellainen sisäisesti, ja hänen ympärileikkauksensa on sydämen ympärileikkaus hengen vaikutuksesta eikä kirjoitetun lakikokoelman vaikutuksesta.” (2:28, 29.) ”Eivät kaikki, jotka polveutuvat Israelista, ole todellisuudessa ’Israel’.” (9:6.)
Onko juutalaisten välttämätöntä uskoa Jeesukseen Kristukseen voidakseen pelastua?
Jesajan 53:1–12 ennusti, että Messias kuolisi ’kantaakseen monien synnin ja toimiakseen välittäjänä rikkojien puolesta’. Danielin 9:24–27 yhdisti Messiaan tulon ja hänen kuolemansa siihen, että ’synti lopetetaan ja erhe sovitetaan’. Molemmat kohdat osoittavat, että juutalaiset tarvitsivat välittäjää ja anteeksiantoa. Voivatko he odottaa, että jos he hylkäisivät Messiaan, he saisivat hänen Lähettäjänsä hyväksymyksen?
Apt. 4:11, 12: ”[Pyhä henki pani apostoli Pietarin sanomaan Jerusalemissa olleille juutalaisille hallitusmiehille ja vanhimmille Jeesuksesta Kristuksesta:] Tämä on ’se kivi, jota te rakentajat piditte merkityksettömänä mutta josta on tullut pääkulmakivi’. Eikä ole pelastusta kenessäkään muussa, sillä taivaan alla ei ole toista ihmisten keskuudessa annettua nimeä, jonka välityksellä meidän täytyy pelastautua.” (Vaikka luonnollinen Israelin kansa ei enää nauti Jumalan erikoissuosiota, juutalaisyksilöille samoin kuin kaikkiin kansoihin kuuluville ihmisille on tie avoinna, niin että he voivat hyötyä pelastuksesta, joka on tehty mahdolliseksi Jeesuksen, Messiaan, välityksellä.)
Täyttävätkö Israelin nykyiset tapahtumat Raamatun profetian?
Hes. 37:21, 22, KR-38: ”Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä otan israelilaiset pois pakanakansojen keskuudesta, minne vain he ovat kulkeutuneet, kokoan heidät joka taholta ja tuon heidät omaan maahansa. Minä teen heidät yhdeksi kansaksi siinä maassa, Israelin vuorilla, ja yksi kuningas on oleva kuninkaana heillä kaikilla.” (Israel ei ole nykyään Daavidin kuninkaallisesta sukuhaarasta olevan kuninkaan alaisuudessa oleva kansakunta. Se on tasavalta.)
Jes. 2:2–4, KR-38: ”Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, kukkuloista korkeimpana, ja kaikki pakanakansat virtaavat sinne. Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: ’Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa’ – –. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan.” (Jerusalemissa, jossa temppeli aikaisemmin sijaitsi, ei ole enää nykyään ”Jaakobin Jumalan temppeliä”, vaan sen sijaan islamilainen pyhäkkö. Eikä Israel enempää kuin sen naapuritkaan tee mitään ’takoakseen miekkojaan vantaiksi’. Elossa säilyäkseen ne turvautuvat sotilaalliseen valmiuteen.)
Jes. 35:1, 2, KR-38: ”Erämaa ja hietikko iloitsee, aromaa riemuitsee ja kukoistaa kuin lilja. Se kauniisti kukoistaa ja iloitsee ilolla ja riemulla. Sille annetaan Libanonin kunnia, Karmelin ja Saaronin ihanuus. He saavat nähdä Herran kunnian, meidän Jumalamme ihanuuden.” (Israelissa on suoritettu menestyksellisesti huomattavia metsien uudelleen istutuksia ja keinokasteluhankkeita. Sen johtajat eivät kuitenkaan anna kunniaa Herralle Jumalalle. Eräs Israelin entinen pääministeri, David Ben-Gurion, sanoi: ”Israel on päättänyt – – voittaa autiomaan ja panna sen kukoistamaan tieteen ja uudisraivaushengen avulla ja muuttaa maan demokratian linnakkeeksi.”)
Sak. 8:23, KR-38: ”Niinä päivinä tarttuu kymmenen miestä kaikista pakanakansain kielistä, tarttuu Juudan miestä liepeeseen sanoen: ’Me tahdomme käydä teidän kanssanne, sillä me olemme kuulleet, että Jumala on teidän kanssanne.’” (Mihin Jumalaan tämä profetia viittaa? Heprean kielessä hänen nimensä [יהוה, joka yleensä käännetään Jehovaksi], esiintyy yli 130 kertaa tässä yhdessä Pyhän Raamatun kirjassa. Päättelevätkö ihmiset nykyään, kun joku käyttää tuota nimeä, että hän on varmaankin juutalainen? Eivät, sillä taikausko on useiden satojen vuosien ajan saanut juutalaiset kansana pidättymään edes lausumasta Jumalan persoonanimeä. Uskonnollisen kiinnostuksen herääminen nykyajan luonnollista Israelia kohtaan ei liity tämän profetian täyttymykseen.)
Miten sitten nykyajan Israelin tapahtumiin tulisi suhtautua? Ne kuuluvat vain osana Raamatussa ennustettuihin maailmanlaajuisiin kehitysvaiheisiin. Niihin sisältyvät sodat, laittomuus, rakkauden kylmeneminen Jumalaa kohtaan ja rahan rakkaus (Matt. 24:7, 12; 2. Tim. 3:1–5).
Keissä Israelin ennallistusta koskevat profetiat täyttyvät nykyään?
Gal. 6:15, 16: ”Ei ympärileikkaus ole mitään eikä ympärileikkaamattomuus, vaan uusi luomus on jotakin. Ja kaikille niille, jotka tulevat vaeltamaan järjestystä noudattaen tämän säännön mukaan, heille olkoon rauha ja armo, niin, Jumalan Israelille.” (”Jumalan Israelia” ei siis enää määritetä sen perusteella, mukautuvatko siihen kuuluvat Abrahamille esitettyyn vaatimukseen, jonka mukaan kaikki hänen huonekuntaansa kuuluvat miehet on ympärileikattava. Pikemminkin, kuten Galatalaiskirjeen 3:26–29:ssä esitetään, ne jotka kuuluvat Kristukselle ja jotka ovat Jumalan hengestäsiinneitä poikia, ovat ”todella Abrahamin siementä”.)
Jer. 31:31–34: ”’Katso! Päivät tulevat’, lausuu Jehova, ’jolloin minä teen Israelin huoneen ja Juudan huoneen kanssa uuden liiton – –. Eivätkä he enää opeta kukin toveriaan ja kukin veljeään sanoen: ”Tuntekaa Jehova!”, sillä he kaikki tuntevat minut, vähäisimmästään aina suurimpaansa asti’, lausuu Jehova.” (Tuota uutta liittoa ei tehty luonnollisen Israelin kansan kanssa, vaan Jeesuksen Kristuksen uskollisten seuraajien kanssa, joille esitettiin taivaallisen elämän toivo. Asettaessaan kuolemansa muistonvieton Jeesus antoi heille viinimaljan ja sanoi: ”Tämä malja tarkoittaa uutta liittoa minun vereni perusteella.” [1. Kor. 11:25.])
Ilm. 7:4: ”Minä kuulin sinetöityjen luvun, sataneljäkymmentäneljätuhatta, sinetöidyt kaikista Israelin poikien heimoista.” (Seuraavissa jakeissa mainitaan kuitenkin ”Leevin heimo” ja ”Joosefin heimo”. Nämä eivät sisältyneet luonnollisen Israelin 12 heimon luetteloihin. On kiinnostavaa, että vaikka ihmisiä oli määrä ’sinetöidä kaikista heimoista’, Danin ja Efraimin heimoja ei mainita. [Vrt. 4. Moos. 1:4–16.] Tämän kohdan täytyy tarkoittaa hengellistä Jumalan Israelia, niitä, joiden Ilmestyksen 14:1–3 osoittaa hallitsevan Kristuksen kanssa hänen taivaallisessa Valtakunnassaan.)
Hepr. 12:22: ”Te olette – – lähestyneet Siioninvuorta ja elävän Jumalan kaupunkia, taivaallista Jerusalemia, ja myriadeja enkeleitä.” (Tosi kristityt eivät siis odota Jumalan lupausten täyttyvän maallisen Jerusalemin vaan ”taivaallisen Jerusalemin” yhteydessä.)