RAUTA

Vanhimpia ihmisen tuntemia metalleja. Nykyisin sen katsotaan olevan runsaimmin esiintyvä, käyttökelpoisin ja halvin kaikista metalleista. Se on neljänneksi yleisin alkuaine maankuoressa, ja maan sydämen sanotaan olevan lähes 90-prosenttisesti rautaa. Raamatusta käy ilmi, että rautaa käytettiin työkalujen, naulojen, porttien, aseiden, kahleiden, kirjoitusvälineiden ja jopa epäjumalien valmistamiseen.

Puhdas rauta on kauppatavarana harvinaista. Raakaraudassa on noin 3 prosenttia hiiltä ja sen lisäksi pieniä määriä muita alkuaineita. Takoraudassa on paljon vähemmän hiiltä (Job 40:18). Monet teräslajit ovat vain rautaa, johon on seostettu hiiltä ja muita lisäaineita erilaisten ominaisuuksien aikaansaamiseksi. Alkukantaisten sulatusuunien ja -menetelmien vuoksi rauta ei Raamatun aikoina ollut koskaan täysin puhdistettua, vaan se oli seos, jossa oli hiiltä ja muita alkuaineita. 3000-luvulla eaa. elänyt Tubal-Kain oli ensimmäinen, jonka tiedetään takoneen ja työstäneen rautaa (1Mo 4:22).

Eräs rautalaji, jota ihminen jo varhain käytti, oli meteorirauta. Egyptiläisistä hautakammioista on löydetty metallihelmiä, joiden on todettu olevan koostumukseltaan meteorirautaa. Mutta ihmisellä oli käytettävissään muitakin raudan lähteitä. Hän louhi rautaoksideja ja -sulfideja ja sulatti ne, vaikka raudan sulattaminen vaati korkeita lämpötiloja (Job 28:2; Hes 22:20; ks. SULATTAMINEN, PUHDISTAMINEN). Raudan käyttö oli kuitenkin varsin rajallista verrattuna kupariin ja pronssiin, joita voitiin työstää kylmänä. Silti sitä arvostettiin kovasti epäilemättä sen lujuuden ja käyttökelpoisuuden vuoksi. Israelilaiset pitivät suuressa arvossa sotasaaliiksi hankkimaansa rautaa (4Mo 31:22; Jos 6:19, 24; 22:8), mutta heidän osakseen tuli muutakin kuin saaliina saatua rautaa. Mooses lupasi, että he löytäisivät Palestiinaan saavuttuaan rautaesiintymiä, ja niin tapahtuikin (5Mo 8:9). Muita Raamatussa mainittuja paikkoja, joista löytyi rautaa, olivat Tarsis sekä ”Vedan ja Javan Usalista” (Hes 27:12, 19).

Luvattua maata valloittaessaan israelilaiset kohtasivat sotavaunuja, jotka oli varustettu rautaviikatteilla (Jos 17:16, 18; Tu 1:19). Yhteen aikaan Saulin hallitessa ei ”koko Israelin maasta ollut löydettävissä yhtään seppää”. Filistealaisten asettaman kiellon vuoksi vain kuninkaalla ja hänen pojallaan Jonatanilla oli miekka; israelilaiset joutuivat viemään kaikki metalliset työkalunsa filistealaisille teroitettavaksi. (1Sa 13:19–22.)

Myöhemmin kuningas Daavid kuitenkin keräsi valtavat määrät rautaa käytettäväksi temppelin rakentamiseen. Salomon hallitessa saatiin lahjoituksena ”rautaa sadantuhannen talentin arvosta” tai monien muiden käännösten mukaan ”satatuhatta talenttia rautaa”. (1Ai 22:14, 16; 29:2, 7.) Jos tarkoitetaan raudan arvoa ja talentit olivat hopeaa, niin rautamäärän arvo oli 660600000 dollaria. Jos tarkoitetaan raudan painoa, niin se oli 3420 tonnia.

Kuvaannollista käyttöä. Rautapätsi on vertauskuva ankarasta ja kiihkeästä sorrosta (5Mo 4:20; 1Ku 8:51; Jer 11:4), rautaies taas murtumattomasta orjuuden ikeestä (5Mo 28:48; Jer 28:13, 14). Kuvakielessä rauta edustaa kovuutta (3Mo 26:19; 5Mo 28:23), itsepäisyyttä (Jes 48:4; Jer 6:28), voimaa (Jer 1:18; Dan 7:7; Il 9:9), kuninkaanvaltaa ja tuomiovaltaa (Ps 2:9; Il 2:27; 12:5; 19:15).