Tuomarien kirja

 2 ”Hiukset* olivat valtoimenaan Israelissa,

kansa tarjoutui vapaaehtoiseksi+ –

ylistäkää siksi Jehovaa!

 4 Jehova, kun lähdit Seiristä,+

kun marssit pois Edomin alueelta,

maa järisi ja taivas ryöppysi,

pilvet ryöppysivät vettä.

 5 Vuoret sulivat* Jehovan kasvojen edessä,+

jopa Siinai Israelin Jumalan Jehovan+ kasvojen edessä.+

 6 Anatin pojan Samgarin+ päivinä,

Jaelin+ päivinä tiet olivat autioina,

kulkijat pysyttelivät syrjäteillä.

 7 Israelin kylissä ei enää ollut asukkaita,*

heitä ei enää ollut, ja silloin minä, Debora,+ nousin,

minusta tuli Israelin äiti.+

 8 He valitsivat uusia jumalia.+

Silloin oli sota porteissa.+

Ei kilpeä eikä keihästä voitu nähdä

Israelin 40 000 miehellä.

 9 Sydämeni on Israelin komentajien puolella,+

jotka lähtivät vapaaehtoisesti kansan kanssa.+

10 Te vaaleanruskeilla aaseilla ratsastavat,

te hienoilla matoilla istuvat

ja te tiellä kulkevat,

miettikää!

11 Juottopaikoilla kuuluivat vettä jakavien äänet.

Siellä he kertoivat Jehovan vanhurskaista* teoista,

hänen kyliensä asukkaiden vanhurskaista teoista Israelissa.

13 Silloin jäljelle jääneet laskeutuivat ylimysten luo,

Jehovan kansa laskeutui luokseni taistelemaan mahtavia vastaan.

14 Efraimista he olivat lähtöisin, ne, jotka olivat laaksossa.*

He seurasivat sinua, Benjamin, väkesi keskuudessa.

Makirista+ lähtivät komentajat

ja Sebulonista värvääjän sauvaa kantavat.*

15 Isaskarin ruhtinaat olivat Deboran kanssa,

niin kuin Isaskar, niin myös Barak.+

16 Miksi istuit kahden satulalaukun väliin

ja kuuntelit, kun katraille+ soitettiin pilliä?

17 Gilead jäi Jordanin toiselle puolelle.+

Dan, miksi hän pysyi laivojen luona?+

Asser istui joutilaana merenrannalla

ja jäi satamiinsa.*+

18 Sebulon oli kansa, joka oli valmis kuolemaan,*

samoin Naftali+ kukkuloilla.+

19 Kuninkaat tulivat, he taistelivat.

Silloin Kanaanin kuninkaat taistelivat+

Taanakissa, Megiddon vesien luona.+

20 Taivaalta taistelivat tähdet,

radoiltaan ne taistelivat Siseraa vastaan.

21 Kisonin tulviva puro* huuhtoi heidät mukaansa,+

muinainen puro, Kisonin tulviva puro.

22 Hevosten kaviot tömisivät,

kun hänen orinsa laukkasivat raivoisasti.+

23 ’Kirotkaa Meros’, sanoi Jehovan enkeli,

’niin, kirotkaa sen asukkaat,

sillä he eivät tulleet auttamaan Jehovaa,

auttamaan Jehovaa mahtavien kanssa.’

24 Naisista siunatuin on Jael,+

keniläisen Heberin+ vaimo.

Teltoissa asuvista naisista hän on siunatuin.

26 Kädellään hän tarttui telttavaarnaan,

oikealla kädellään työntekijän nuijaan.

Hän iski Siseraa, murskasi hänen päänsä,

pirstoi ja lävisti hänen ohimonsa.+

27 Jaelin jalkojen väliin hän lyyhistyi, hän kaatui ja makasi liikkumatta.

Hänen jalkojensa väliin hän lyyhistyi ja kaatui,

kaatui voitettuna siihen, mihin lyyhistyi.

28 Ikkunasta katsoi ulos nainen,

Siseran äiti tähyili ikkunasäleikön läpi:

’Miksi hänen vaununsa viipyvät?

29 Viisaimmat hänen ruhtinattaristaan vastaavat hänelle,

niin, hän itsekin toistaa itsekseen:

30 ’He ovat varmasti jakamassa saalistaan:

tyttö* tai kaksi tyttöä* joka soturille,

värjättyä kangasta saaliiksi Siseralle, värjättyä kangasta saaliiksi,

kirjailtu vaate, värjättyä kangasta, kaksi kirjailtua vaatetta

ryöstäjien kaulaan.’

31 Näin tuhoutukoot kaikki vihollisesi,+ Jehova,

mutta olkoot sinua rakastavat kuin kirkkaana nouseva aurinko.”