2. Samuelin kirja

3 Sota Saulin ja Daavidin kuningashuoneiden välillä pitkittyi. Daavid tuli yhä vahvemmaksi,+ ja Saulin kuningashuone heikentyi heikentymistään.+

2 Samaan aikaan Daavidille syntyi Hebronissa poikia.+ Hänen esikoisensa oli Amnon,+ jonka äiti oli jisreeliläinen Ahinoam.+ 3 Toinen oli Kilab, jonka äiti oli Abigail,+ karmelilaisen Nabalin leski, ja kolmas oli Absalom,+ Gesurin kuninkaan Talmain+ tyttären Maakan poika. 4 Neljäs oli Adonia,+ Haggitin poika, ja viides oli Sefatja, Abitalin poika. 5 Kuudes oli Jitream, jonka äiti oli Daavidin vaimo Egla. Nämä syntyivät Daavidille Hebronissa.

6 Sodan jatkuessa Saulin ja Daavidin kuningashuoneiden välillä Abner+ vahvisti jatkuvasti asemaansa Saulin kuningashuoneessa. 7 Saulilla oli ollut sivuvaimo nimeltä Rispa,+ Ajjan tytär. Myöhemmin Is-Boset+ sanoi Abnerille: ”Miksi makasit isäni sivuvaimon kanssa?”+ 8 Abner suuttui kovasti Is-Bosetin sanoista ja sanoi: ”Olenko minä jokin Juudasta oleva koira?* Tähän päivään saakka olen osoittanut uskollista rakkautta isäsi Saulin suvulle, hänen veljilleen ja hänen ystävilleen enkä ole antanut sinun joutua Daavidin käsiin. Silti sinä vaadit minut tänään tilille rikkomuksesta, joka koskee naista. 9 Jumala rangaiskoon minua ankarasti,* ellen tee Daavidille niin kuin Jehova hänelle vannoi:+ 10 kuninkuus siirretään pois Saulin suvulta, ja Daavidin valtaistuin vahvistetaan Israelissa ja Juudassa Danista Beersebaan asti.”+ 11 Is-Boset ei pystynyt sanomaan Abnerille vastaukseksi enää sanaakaan, koska hän pelkäsi tätä.+

12 Abner lähetti heti Daavidin luo viestinviejiä sanomaan: ”Kenelle tämä maa kuuluu?” Hän lisäsi: ”Solmi liitto minun kanssani, niin minä teen voitavani,* jotta koko Israel kääntyy sinun puolellesi.”+ 13 Tähän Daavid vastasi: ”Hyvä! Minä solmin kanssasi liiton. Minulla on vain yksi vaatimus: älä yritä nähdä kasvojani, ellet ensin tuo Saulin tytärtä Mikalia,+ kun tulet katsomaan minua.” 14 Sitten Daavid lähetti viestinviejiä Saulin pojan Is-Bosetin+ luo sanomaan: ”Anna minulle vaimoni Mikal, jonka kihlasin sadalla filistealaisten esinahalla.”+ 15 Niin Is-Boset haetti Mikalin hänen mieheltään Paltielilta,+ Laisin pojalta. 16 Mutta Mikalin mies käveli hänen kanssaan ja itki seuratessaan häntä Bahurimiin+ asti. Sitten Abner sanoi miehelle: ”Mene, palaa takaisin!” Silloin hän palasi.

17 Abner oli sillä välin ollut yhteydessä Israelin vanhimpiin ja sanonut: ”Te olette jo jonkin aikaa halunneet Daavidin kuninkaaksenne. 18 Toimikaa siis nyt, sillä Jehova on sanonut Daavidille: ’Palvelijani Daavidin+ välityksellä minä pelastan kansani Israelin filistealaisten käsistä ja kaikkien sen vihollisten käsistä.’” 19 Sitten Abner puhui benjaminilaisille.+ Lisäksi hän meni Hebroniin puhumaan Daavidin kanssa kahden kesken ja kertoi, mitä Israel ja koko Benjaminin heimo olivat sopineet.

20 Kun Abner tuli Daavidin luo Hebroniin mukanaan 20 miestä, Daavid järjesti juhlat Abnerille ja hänen kanssaan oleville miehille. 21 Sitten Abner sanoi Daavidille: ”Anna minun mennä kokoamaan koko Israel herrani, kuninkaan, luo, jotta he solmisivat kanssasi liiton. Silloin sinusta tulee kaiken haluamasi kuningas.” Niin Daavid lähetti Abnerin pois, ja hän lähti matkaan rauhassa.

22 Juuri silloin Daavidin palvelijat ja Joab palasivat ryöstöretkeltä ja toivat mukanaan suuren saaliin. Abner ei ollut enää Daavidin luona Hebronissa, sillä tämä oli lähettänyt hänet rauhassa matkaan. 23 Kun Joab+ ja koko hänen kanssaan ollut armeija saapuivat, Joabille kerrottiin: ”Nerin+ poika Abner+ tuli kuninkaan luo, ja tämä lähetti hänet pois, ja hän lähti matkaan rauhassa.” 24 Niin Joab meni kuninkaan luo ja sanoi: ”Mitä sinä olet tehnyt? Abner tuli luoksesi. Miksi päästit hänet noin vain menemään? 25 Tunnethan sinä Nerin pojan Abnerin! Hän tuli tänne pettääkseen sinut ja saadakseen selville jokaisen liikkeesi ja kaiken, mitä teet.”

26 Sitten Joab lähti Daavidin luota ja lähetti viestinviejiä Abnerin perään, ja he toivat hänet takaisin Siran vesisäiliöltä. Daavid ei kuitenkaan tiennyt siitä mitään. 27 Kun Abner palasi Hebroniin,+ Joab vei hänet syrjään porttikäytävään puhuakseen hänen kanssaan kahden kesken. Siellä Joab kuitenkin pisti häntä vatsaan, niin että hän kuoli.+ Hän teki tämän, koska Abner oli tappanut hänen veljensä Asaelin.*+ 28 Kun Daavid myöhemmin kuuli siitä, hän sanoi: ”Minä ja valtakuntani olemme Jehovan edessä ikuisesti syyttömiä Nerin pojan Abnerin veren vuodattamiseen.*+ 29 Joabin ja koko hänen isänsä suvun on vastattava siitä.+ Olkoon Joabin suvussa aina vuodosta kärsiviä miehiä,+ spitaalisia,+ värttinällä kehrääviä miehiä,* miekkaan kaatuvia ja nälkää näkeviä!”+ 30 Näin Joab ja hänen veljensä Abisai+ tappoivat Abnerin,+ koska tämä oli surmannut heidän veljensä Asaelin taistelussa+ Gibeonin luona.

31 Sitten Daavid sanoi Joabille ja kaikille, jotka olivat hänen kanssaan: ”Repäiskää vaatteenne, kietokaa ympärillenne säkkikangas ja vaikeroikaa Abnerin takia.” Kuningas Daavid käveli ruumispaarien jäljessä. 32 He hautasivat Abnerin Hebroniin. Kuningas itki suureen ääneen Abnerin haudalla, ja kaikki muutkin itkivät. 33 Kuningas lauloi Abnerista surulaulun:

”Pitikö Abnerin kuolla niin kuin järjetön kuolee?

Sinä kaaduit niin kuin rikollisten* surmaama.”+

Silloin kaikki taas itkivät häntä.

35 Myöhemmin kaikki tulivat antamaan Daavidille leipää lohdutukseksi,* kun vielä oli päivä, mutta Daavid vannoi: ”Jumala rangaiskoon minua ankarasti, jos ennen auringonlaskua maistan leipää tai mitään muutakaan!”+ 36 Kaikki panivat tämän merkille, ja se miellytti heitä niin kuin kaikki muukin, mitä kuningas teki. 37 Siten he kaikki ja koko Israel saivat sinä päivänä tietää, että kuningas ei ollut vastuussa Nerin pojan Abnerin surmauttamisesta.+ 38 Sitten kuningas sanoi palvelijoilleen: ”Ettekö tiedä, että tänään Israelista on kaatunut ruhtinas ja huomattava mies?+ 39 Minä olen tänään heikko, vaikkakin kuninkaaksi voideltu,+ ja nämä miehet, Serujan pojat,+ ovat minulle liian raakoja.+ Maksakoon Jehova pahantekijälle hänen oman pahuutensa mukaan.”+