Laulujen laulu
6 ”Minne rakkaasi on mennyt,
sinä naisista kaunein?
Minne rakkaasi on lähtenyt?
Anna meidän etsiä häntä sinun kanssasi.”
2 ”Minun rakkaani on mennyt alas puutarhaansa,
maustekasvipenkeille,
paimentamaan puutarhojen keskelle
ja poimimaan liljoja.+
Hän paimentaa liljojen keskellä.”+
4 ”Sinä olet kaunis kuin Tirsa,*+ rakkaimpani,+
ihana kuin Jerusalem,+
henkeäsalpaava kuin armeijat viiriensä ympärillä.+
Hiuksesi ovat kuin vuohilauma,
joka laskeutuu Gileadin rinteitä.+
6 Hampaasi ovat kuin lauma lampaita,
jotka ovat nousseet pesusta.
Niillä kaikilla on kaksonen,
eikä yksikään ole menettänyt karitsaansa.
9 Mutta vain yksi on viaton kyyhkyseni.+
Hän on äitinsä ainokainen,
synnyttäjänsä lemmikki.*
Tyttäret näkevät hänet ja sanovat häntä onnelliseksi,
kuningattaret ja sivuvaimot ylistävät häntä.
10 ’Kuka on tämä nainen, joka säteilee* kuin aamunkoitto,
on kaunis kuin täysikuu,
puhdas kuin auringonvalo,
henkeäsalpaava kuin armeijat viiriensä ympärillä?’”+
11 ”Menin alas pähkinätarhaan+
katsomaan laakson* tuoretta vihreyttä,
katsomaan, oliko viiniköynnös versonut,*
olivatko granaattiomenapuut puhjenneet kukkaan.
13 ”Palaa, palaa, sulamilainen!
Palaa, palaa,
niin että voimme katsella sinua!”
”Miksi te katselette sulamilaista?”+
”Hän on kuin kahden ryhmän* tanssi!”