Uskonto ja atomikausi

”Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta.” – Ps. 37:11.

1. Mitkä vastausta vaativat kysymykset ovat ihmiskunnan edessä nykyään, mutta mitä Luoja vakuuttaa meille?

MILLAISELTA mahtanee maapallomme näyttää sadan vuoden päästä? Tämä on vastausta vaativa kysymys. Onko atomikausi tehnyt silloin elämästä pelkän painonappijärjestelmän lastemme lapsille? Onko maa ja sen ympäristö yhä kommunismin ja kapitalismin tai niiden seuraajien taistelukenttänä? Vai onko maa palanut atomituhaksi? Ennustavatpa jotkut koko ihmiskunnan tuhoa kymmenen seuraavan vuoden kuluessa! Me voimme kumminkin olla varmat seuraavasta tosiasiasta: kymmenen, sadan ja tuhannen vuoden päästä ovat maa ja ihminen yhä olemassa. Oikean ennustuksen Esittäjä, itse maan Luoja, vakuuttaa meille näin sanoen, että ”ei hän sitä autioksi luonut, asuttavaksi hän sen valmisti”. – Jes. 45:18.

2. Mitä kohtalokkaita muutoksia ovat viimeiset sata vuotta nähneet?

² Jos maa on pysyvä ihmisen asuinpaikkana, niin mikä siitä on seurauksena tälle atomikaudelle? Kiihtyvätkö muutokset ihmisten asioissa jatkuvasti, niin kuin ne ovat tehneet viimeisten sadan vuoden aikana? Näin lyhyessä ajassa ihminen on selviytynyt hevosten ja rattaitten aikakaudesta avaruuslentäjien aikaan. Erityisesti vuodesta 1914 lähtien on tapahtunut maailmaa järkyttäviä mullistuksia. Kaksi suurta maailmansotaa on autioittanut maata. Valtakuntia on kukistunut, ja suurvaltoja on sortunut. Kommunistinen valtio, mikä ilmestyi ensimmäisen maailmansodan aikana, on laajentunut niin, että se käsittää kolmannen osan maan asukkaista, ja se on ryhtynyt suureen valtataisteluun kristikunnan kapitalististen valtioitten kanssa. Kristikunta puolestaan on ottanut johdon ensiksi Kansainliiton ja myöhemmin Yhdistyneitten Kansakuntien perustamisessa huutaen toiveikkaana: ”’Rauha, Rauha!’ vaikka ei rauhaa ole.” – Jer. 6:14.

3. Missä maailmallinen uskonto on epäonnistunut?

³ Niin oudolta kuin joistakuista saattaneekin tuntua, vastaukset atomikauden kohtalokkaisiin kysymyksiin löydetään – USKONNOSTA. Joku voi kysyä: Miten se on mahdollista, kun uskonto on surkeasti epäonnistunut yrittäessään lopettaa atomiasekilpaa? Maailman uskonto on tosin pirstoutunut ja tullut tehottomaksi. Kristikunta on kääntynyt suuressa määrin inhimillisen, materialistisen filosofian eikä Jumalan sanan puoleen. (Jer. 2:13) Katolilaisuuden, protestantismin ja niin sanotun pakanamaailman monet lahkot ovat jatkuvasti erimielisiä, ja asia käy yhä sekavammaksi, kun ilmestyy lisää uusia uskonsuuntia. Sitä mukaa kuin atomivarastot kasvavat, ihmiset katsovat turhaan lahkolaisuskonnon johtajiin, niin kuin Hesekiel ennusti: ”Tulee hätä, ja he etsivät pelastusta [rauhaa, Um], mutta sitä ei ole. Häviö tulee häviön jälkeen, sanoma tulee sanoman jälkeen. He havittelevat näkyä profeetalta; papilta katoaa opetus ja vanhimmilta neuvo.” – Hes. 7:25, 26.

4. Onko punaisella uskonnolla rauhan resepti?

⁴ Kuitenkin sanomme, että USKONNOLLA on vastaus pulmiimme. Tarkoitammeko tällä kommunismin punaista uskontoa? Emme suinkaan! Tosin kommunismi on kyntänyt suuressa osassa maailmaa perinteelliset uskonnot maan alle ja pannut niiden sijalle oman valtiokulttinsa ja sankaripalvontansa. Julkaistut valokuvat, mitkä esittävät Moskovan kansanjoukkojen tervehtivän kiihkeästi avaruuslentäjien suuria kuvia (sellaisia kuin vuoden 1962 elokuun avaruuslennon ”taivaan kaksosia”), osoittavat miten syvälle kommunismin uskonto on juurtunut. Se on lisäksi hylännyt laupeuden, totuudellisuuden, vanhurskauden ja rauhan jalommat ominaisuudet ja kerskuu äänekkäästi atomivalta-asemastaan. (Ps. 85:11) Eräs kuuluisa sanomalehtipakinoitsija ilmaisi äskettäin, mitä sille saattaa tapahtua, seuraavin sanoin: ”Se seikka, että venäläiset ja kiinalaiset tunnustavat kummatkin kommunismin maallista uskontoa, ei ole mikään syy, minkä vuoksi he eivät voisi joutua vakavaan riitaan. Meidän ei pidä unohtaa, miten raivoisia uskonsodat ovat olleet kristikunnassa. Meidän, jotka olemme – toivoaksemme – jo päässeet noista sodista, ei tarvitse hämmästyä, jos näemme niiden puhkeavan kommunistien joukossa.”a Kehittyköötpä asiat tähän äärimmäisyyteen tai eivät, varmaa on, että punaisella uskonnolla ei ole rauhan reseptiä.

5. Mikä kohtalo odottaa maailmallista uskontoa?

⁵ Mikäli USKONNOLLA on ratkaisu atomikauden pulmiin, niin sen uskonnon täytyy olla suuresti kristikunnan, pakanamaailman ja kommunismin keskenään ristiriitaisista tuhansista lahkoista eroava uskonto. Sen sijaan, että nämä maailmalliset uskonnot olisivat rauhaksi maalle, niiden ennustetaan tuhoutuvan niiden atomivaltojen mukana, joiden kanssa ne pitävät seuraa. Ilmestyskirjan 17. luvun ennustus kuvailee haureellisen uskonnon ratsastavan YK:n ”pedolla” ja joutuvan niiden ”sarvien” tuhoamaksi, mitkä nousevat juuri siitä järjestöstä, jota se on holhonnut. Näiden yltiöllisten ”sarvien” voitonriemukin on lyhytikäinen, sillä nekin syöksyvät sekaannukseen, kun Jumalan tuomio Harmagedonissa tavoittaa ne. (Ilm. 16:14, 16; Hagg. 2:21, 22) Se on suru niille, jotka palvovat ihmistekoisia jumalia tai sodan jumalaa uskoen mannertenvälisiin ballistisiin ohjuksiin, avaruusraketteihin ja asteroidipommeihin! – Ps. 20:8.

6. Mikä uskonto menestyy, ja mitä se lupaa?

⁶ Se USKONTO, mikä onnistuu, ei kuulu tähän tuomittuun maailmaan. Se ei ole uusi uskonto. Se on paljon, paljon vanhempi kuin kommunismi, protestantismi, katolilaisuus, muhamettilaisuus ja idän vanhat ja kunnioitetut uskonnot. Se on ihmiskunnan alkuperäinen uskonto, ja se lupaa paljon parempaa kuin atomituhoa ihmiskunnalle, sillä se tarjoaa uskon kaikkivaltiaaseen Jumalaan, joka sanoo: ”Hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole; kun hänen sijaansa katsot, on hän jo poissa. Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta.” – Ps. 37:10, 11.

7. Mikä viitoittaa ainoan pelastustien?

⁷ Usko tosi uskonnon Luoja-Jumalaan on tärkein välttämättömyys tänä atomikautena, sillä se viitoittaa ainoan pelastustien. ”Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.” – Hepr. 11:6.

USKOMINEN HÄNEN OLEMASSAOLOONSA

8, 9. a) Keiden välityksellä Jumala on laatinut kertomuksen päätöksistään? b) Kuka oli ensinnä kirjoittamaan henkeytetty profeetta, ja millaiset edellytykset hänellä oli?

⁸ Usko tosi Jumalaan on välttämätön pelastumiselle. Tietäen edeltä nämä arveluttavat ajat Jumala varasi perustuksen uskolle laatien ihmeen vakuuttavan kertomuksen jumalallisista töistään ja päätöksistään. ”Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta”, ja nämä Jumalan sanat merkittiin hyvin yksityiskohtaisesti muistiin meidän käytettäväksemme myöhemmin. (Hepr. 1:1) Ne ovat ne sanat, mitkä muodostavat Pyhän Raamatun. ”Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo.” – Room. 15:4.

⁹ Ensimmäinen profeetta, jota Jumala käytti laatimaan henkeytettyä kirjallista kertomusta sellaisena kuin se esiintyy Raamatussa, oli Mooses. Miten Mooses oli pätevä tähän tehtävään? Senkö korkeamman opetuksen perusteella, minkä hän sai ”kaikessa egyptiläisten viisaudessa”, heidän sivistyksensä kun oli muinaisaikain pisimmälle kehittyneitä? (Apt. 7:22) Tämä opetus antoi hänelle epäilemättä tiedon taustan, mutta todella merkitsevä oli se jumalallinen valistus, minkä hänen oma heprealainen äitinsä, Jookebed, antoi hänelle hänen herkkinä varhaisvuosinaan. (2. Moos. 2:1–10) Ja kun tuli eteen kysymys, haluaisiko hän jatkuvasti nauttia mukavasta, materialistisesta elämästä faaraon huoneen ylellisyydessä tai liittyä Jumalan vainottuun kansaan, niin hän ”uskon kautta” valitsi vaikean tien. – Hepr. 11:23–28.

10. Mitä Mooses kokosi ja millä ohjauksella?

¹⁰ Mooses uskoi Jumalaan, ja sen, mitä hän kirjoitti, pitäisi vahvistaa meidän uskoomme. Hän toimitti Jumalan henkeyttämänä varhaisimmat ihmisten kirjoitukset kokoamalla ne nykyisin Ensimmäisenä Mooseksen kirjana tunnetuksi teokseksi. Ne sisälsivät ”taivaitten ja maan historian” ja ”Aadamin historiakirjan”, jotka oli kirjoittanut muistiin ensimmäinen maan päällä ollut mies. (1. Moos. 2:4; 5:1; Um) Ollen ”nöyrempi kuin kukaan muu ihminen maan päällä” Mooses totteli ehdottomasti Jumalan näkymättömän toimivan voiman ohjausta valmistaessaan Jumalan luomistyötä koskevaa muuttumatonta, luotettavaa kertomusta. Hän oli yksi niistä uskon miehistä, jotka ’pyhän hengen johtamina puhuivat sen, minkä saivat Jumalalta’. – 4. Moos. 12:3; 2. Piet. 1:21.

11. Mikä luomiskertomusta koskeva tosiasia vahvistaa uskoa Jumalaan?

¹¹ Mooseksen laatima luomiskertomus on kestänyt järkkymättömänä kriitikkojen hyökkäykset lähes 3 500 vuotta! Kaikki tämä vahvistaa uskoa Jumalaan Sanansa Henkeyttäjänä. Lisäksi toteen näytetty tiede antaa nykyään jatkuvasti todisteita Jumalan oman luomiskertomuksen tueksi. Niinhän täytyy tietysti ollakin, sillä Suuri Tiedemies ja niiden lakien Laatija, joilla luominen lepää, ei suinkaan erehdy valmistettaessa kertomusta siitä luomisesta. Ensimmäisen Mooseksen kirjan kertomuksen täsmällisyys ja muuttumattomuus on totisesti uskoa vahvistava! – Mal. 3:6.

12. Miten 1. Mooseksen kirjan 1:1 on saatettu kunniaan?

¹² On tieteellinen selviö, että minkä tahansa ilmiön yksinkertaisin selitys osoittautuu tavallisesti oikeaksi. Miten kauniin yksinkertainen onkaan Raamatun alkulause, ja millaisen merkitysrunsauden se sisältääkään! ”Alussa loi Jumala taivaan ja maan.” (1. Moos. 1:1) Jotkut ovat kyllä yrittäneet todistella teorioitaan, että kaikkeudella ei ole koskaan ollut alkua, että se on jatkuva tilavuudeltaan ja ajaltaan, että taivaat ovat vanhemmat kuin maa jne., mutta viime vuosina ovat 100-tuumainen kaukoputki ja ihmisen satelliittien avulla tekemät kokeet pakottaneet kriitikot perääntymään Mooseksen 3 500 vuotta sitten omaksumaan asenteeseen. Taivaitten tutkiminen on nyt paljastanut laajenevan avaruuden, minkä sanotaan olevan viisi tai kuusi miljardia vuotta vanha, ja se kokonaisuudessaan kiitää yhä hajalleen yhden alkuperäisen luomisräjähdyksen seurauksena! Tämä ensimmäinen ja mitä hämmästyttävin atomiräjähdys – jos sellainen tosiaan sattui – tapahtui viisasta tarkoitusta varten saaden aikaan suunnattoman aineellisen kaikkeuden järjestyksineen ja rakennelmineen. Miten mitättömiä ja tuhoavia olisivatkaan siihen verrattuina vasta kehkeytyneen ”atomikauden” ihmistekoiset räjäytykset!

13. Mitkä tieteelliset havainnot näyttävät olevan sopusoinnussa 1. Mooseksen kirjan 1:2, 3:nnen kanssa?

¹³ ”Mutta maa oli muodoton ja autio, ja pimeys oli vesisyvyyden pinnalla, ja Jumalan toimiva voima liikehti edestakaisin vetten pinnan yllä.” (1. Moos. 1:2, Um) Tällainen oli tilanne joitakin miljardeja vuosia sen alkuperäisen luomisteon jälkeen, minkä Mooses kertoo. Ateistiset tiedemiehet eivät ole jälleen asettuneet ainoastaan sitä vastaan, että Jumala käytti toimivaa voimaansa, vaan myös sitä lausuntoa vastaan, että ”pimeys oli vesisyvyyden pinnalla”. Ensinnäkin voisimme kysyä: Jollei se ollut Jumalan toimiva voima, niin mikä ihmeellinen hallittu voima aikaansai kaiken sen rakenteen ja tarkoituksenmukaisuuden, mikä on nähtävissä kivennäis-, kasvi- ja eläinluomuksissa täällä maan päällä? Ja ”pimeyden” suhteen valtavat kaukoputket pakottavat jälleen kriitikot perääntymään. Ne paljastavat nyt taivaalla suuria tähtikuntia, mitkä ovat samankaltaisia kuin meidän omammekin, avaruudessa olevia pimeitä ”hajanaisia tähtisumuja”, joissa he sanovat kirkkaan, loistavan auringon muodostuneen myöhemmin antamaan valoa lähitaivaankappaleisiin. Tämä on sopusoinnussa Mooseksen lausunnon kanssa: ”Ja Jumala sanoi: ’Tulkoon valkeus’. Ja valkeus tuli.” – 1. Moos. 1:3.

14, 15. Mitkä muut luomista koskevat tosiasiat todistavat Luojan ylintä viisautta?

¹⁴ Voisimme jatkaa näin jae jakeelta läpi koko kuuden luomispäivän ajanjakson, minkä kunkin päivän toiset raamatunpaikat osoittavat olleen 7 000 vuoden pituisia.b Tiede on nyt sopusoinnussa Raamatun kanssa ja vahvistaa kuivan maan ilmestymisen, kasvillisuuden puhkeamisen maassa, taivaan valojen ilmestymisen ja kala-, lintu-, maaeläin- ja ihmissielujen luomisen järjestyksen. Edistyvän tieteellisen tutkimuksen on ollut pakko haudata Darwinin teoriat sen suuren Tiedemiehen ikivanhan lausunnon hyväksi, että hän loi kaikki ”lajinsa mukaan”, niin että ne voivat muuttua ja jatkaa lajiaan ainoastaan Jumalan määräämissä rajoissa. (1. Moos. 1:11, 12, 21, 24, 25) Tämä ei ole mekaanista liukuhihnatuotantoa, vaan kunkin lajin yksilöissä esiintyy ihmeellisen runsaasti muuntelua.

¹⁵ Ihminen itse on kaiken tämän maallisen luomakunnan kruunaava huippu, joka todistaa Jumalan ihmeteltävästä luomiskyvystä. Ihminen luotiin eläimiä korkeammaksi, ja hänelle annettiin ylhäältä viisautta, niin että hänellä voi olla kunnioitus hengellisiä arvoja kohtaan ja voimakas moraalitaju ja hän saattaa osoittaa rakkautta Luojaansa ja lähimmäistään kohtaan. Hänet varustettiin ihmeellisesti täyttämään Jumalan hänelle ilmoittama toimeksianto: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet.” (1. Moos. 1:26–28) Ihminen luotiin maata eikä kuuta tai avaruutta varten.

16. Miksi Luoja ei voi olla maan päällä vallitsevan uskonnollisen hämmingin aiheuttaja?

¹⁶ Luomakunnan kaikki sopusointu ja rakenne todistaa järjestystä rakastavasta Jumalasta. Monet ihmiset todistavat vakuuttuneina Jumalan olevan olemassa perustaen johtopäätöksensä siihen järjestykseen, minkä he näkevät Hänen luomakunnassaan. Samaa todistelua käyttäen heidän pitäisi osoittaa, että se sekava lahkolaisuus, mikä nähdään nykyään maan päällä olevassa uskontojen paljoudessa, on selvä todistus siitä, että nämä uskonnot eivät ole Jumalasta. ”Ei Jumala ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala.” (1. Kor. 14:33) Jumala antoi näin ollen maan päällä olevalle ihmiselle ainoastaan yhden uskonnon, todellisuudenmukaisen, käytännöllisen uskonnon, mikä oli yhdistävä kaikki ihmiset lapsina taivaallisen Isänsä ympärille. Heidän ei pitänyt ilmaista tätä uskontoa millään salaperäisellä messuamisella eikä muodollisuudella, vaan kiitollisina Jumalan, Luojan rakkaudellisessa palveluksessa hänen jumalallisen tahtonsa mukaisesti. – 1. Joh. 2:17.

17. Miten väärä uskonto sai alkunsa, ja millaisia ovat sen hedelmät?

¹⁷ Ensimmäinen ihminen lähti elämään Jumalan tottelevaisena lapsena. On vain sääli, että hän myöhemmin tahallaan hylkäsi vakaumuksensa ja uskonsa Jumalaan, menetti tosi uskonnon ja astui lahkolaiskapinan tielle. Sen johdosta on väärä uskonto niellyt suurimman osan ihmiskunnasta ja pimittänyt tosi Jumalan ja hänen uskontonsa tuntemuksen. (2. Kor. 4:4) Väärän uskonnon lisääntyvät hedelmät näkyvät nykyisissä atomikauden ongelmissa. – Matt. 7:15–20.

18. Mikä tietämättömyys vallitsee Luojasta?

¹⁸ Nykyään on paljon sellaisia, jotka myöntävät Luojan olevan olemassa. Mutta kysypä heiltä hänen nimeään, niin he eivät pysty sanomaan sitä sinulle. Hänen persoonallisuutensa on heille sekava. Jotkut sanovat hänen olevan Jeesus Kristus. Mutta Raamattu sanoo, että Jeesus on ”uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku”. (Ilm. 3:14) Toiset väittävät, että Luoja, Jeesus ja ”Pyhä Henki” ovat kolmen Jumalan yhdessä Jumalassa oleva kolminaisuus ja että Jeesus oli todellisuudessa jumalihminen maan päällä ollessaan. Raamattu sanoo kuitenkin, että Jeesus oli vain ihminen maan päällä ollessaan: ”Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus.” (1. Tim. 2:5) ”Jumalihmis”-ajatus tulee todellisuudessa ”pakanuudesta”. Se oli huomattavana Rooman uskonnossa, joka korotti keisarin ruumiillistuneeksi jumalaksi. Se on samanlainen kuin Japanin äskettäin lopetettu keisarin palvonta, jonka mukaan keisarin selitettiin olevan ”arahito-Gami”, mikä merkitsee ”Jumalaa ihmisen muodossa”. Kun otamme huomioon tosi Jumalan ja Luojan persoonallisuutta koskevan maailmanlaajuisen hämmingin, niin on tärkeätä uskolle, että hänet tunnetaan nimeltään.

SEN USKOMINEN, KUKA HÄN ON

19. Mikä on Jumalan nimi, ja miten Mooses ylisti sitä?

¹⁹ Sen lisäksi, että Mooses kirjoitti uskoa vahvistavan luomiskertomuksen, hän kirjoitti paljon Luojasta ja hänen kunnioitusta herättävästä nimestäänkin. Jumala pani eräässä tilaisuudessa Mooseksen kallionrotkoon ja julisti ohikäyden nimensä. Oliko se ”Herra, Herra”? Ei! Se oli ”Jehova, Jehova”, ja Jehova jatkoi selittäen loistavia ominaisuuksiaan, joita hänen nimensä edustaa. (2. Moos. 33:21–34:7, Um) Uskoa lujittavien kokemusten pitkän sarjan lopussa Mooseksella oli pakottava syy ylistää Jehovaa nimeltä: ”Sillä minä julistan Jehovan nimeä. Tunnustakaa suuruus meidän Jumalallemme! Kallio – täydellinen on hänen toimintansa, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Uskollisuuden Jumala, jossa ei ole epäoikeudenmukaisuutta, vanhurskas ja suora hän on.” – 5. Moos. 32:3, 4, Um.

20. Miksi tämä nimi on tärkeä?

²⁰ Kuten tämä Mooseksen henkeytetty kertomus osoittaa, Jumalalla on loistoisa nimi. Se kirjoitetaan heprean kielellä יהוה ja uskotaan, että se lausuttiin kuin latinalaistettu muoto Jahweh. Englanniksi se kirjoitetaan Jehovah, espanjaksi Jehová, japaniksi latinalaisittain Ehoba. Vaikka lausuminen vaihteleekin eri kielissä, niin se on helposti tunnettavissa kussakin kielessä ja erottaa kaikkeuden Herran ja kaiken luomakunnan Jumalan kaikista alhaisemmista herroista ja jumalista, jotka tunnetaan niin Raamatun kuin maallisessakin historiassa. Nimellä on oma erottava merkityksensä: ”Minä osoitan olevani mikä minä osoitan olevani.” (2. Moos. 3:14, Um) Jehova saattoi nimensä kunniaan esikuvallisella tavalla vapauttaessaan Israelin Egyptistä nimelleen otettuna kansana lyöden Egyptiä tuhoavilla vitsauksilla ja hävittäen lopulta sen sotilasvoiman valiojoukon Punaiseen mereen. Ei ollut ihme, että ”kansa alkoi pelätä Jehovaa ja uskoa Jehovaan ja Moosekseen, hänen palvelijaansa”. – 2. Moos. 14:28–31, Um; Apt. 15:14.

21. Miten monet nykyiset uskonnot osoittavat halveksintaa tätä nimeä kohtaan?

²¹ Mutta nykyään on varsinkin kristikunnassa uskonsuuntia, jotka väittävät uskovansa Raamattuun, mutta jotka karttavat uskomasta Jehovaan, Raamatun Luoja-Jumalaan. He sanovat uskovansa Jumalaan, mutta eivät halua Jehovaa Jumalakseen. He myöntävät sen, mitä Mooses kirjoitti luomisesta, mutta eivät ole yhtä mieltä siitä, mitä hän kirjoitti Jumalasta. He palvovat mieluummin salaperäistä jumalten kolminaisuutta, ”ruumiillistunutta Jumalaa” tai nimetöntä ”Herraa”. He ovat niin herkkiä ”Jehova”-nimen suhteen, että he poistavat sen nykyaikaisista raamatunkäännöksistäänkin. Kun he panevat ”Herran” tai ”Jumalan” ”Jehovan” sijaan, niin se ei ole kääntämistä, se on selittämistä, Jumalan sanasta ’pois ottamista’, mikä on suoranainen rikos Jehovan Mooseksen kautta 5. Mooseksen kirjan 4:2:sessa antamaa käskyä vastaan.

22. Minkä syyn eräs käännöskomitea esittää tämän nimen hylkäämiseen, mutta onko se pätevä syy?

²² Niinpä Ison-Britannian kirkkojen yhtyneen komitean valitsema kymmenmiehinen ryhmä selittää johtajansa, professori Godfrey R. Driverin, sanoilla, että sen Raamatun Vanhasta Testamentista toimittamassa uudessa käännöksessä ei ole nimeä ”Jehova”. Miksi ei? Koska ”sana ’Jehova’ (on) vain vuonna 1502 tehty kielivirhe”, Driver sanoo.c Jos ”Jehova” on ”kielivirhe” (turmeltuma tai poikkeama alkuperäisestä Websterin mukaan), niin eikö olisi rehellisempää kääntäjien puolelta kirjoittaa nimi alkuperäisessä muodossaan? Nimi ”Jehovah” englanniksi ja sen vastineet muissa kielissä ovat tulleet tunnetuiksi pitkässä käytössä. Kuinka naurettavaa on sanoa nyt, että tämä nimi tulee poistaa lausumisessa tapahtuneen hairahduksen takia! Saman todistelun mukaan pitäisi nimi ”Jeesuskin” poistaa, sillä ”Jeesus” on kielivirhe, mikä perustuu heprean ”Jehošuah”-nimen kreikkalaiseen vastineeseen. Jos seuraisimme samaa ajattelutapaa, niin meidän pitäisi panna ”hän”, tai jokin muu henkilöllisyyden hävittävä pronomini tai yleisnimi monien muiden nimien sijaan, joiden alkuperäinen lausuminen ei ole siirtynyt käännökseen. Jotkut näistä kääntäjistä voisivat aikanaan laatia Raamatun, mistä kaikki nimet olisi poistettu niiden väärin lausumisen pelosta!

23. Mikä syy on todellisuudessa tämän nimen hylkäämisen takana?

²³ Mistä tämä laajalle levinnyt vaiteliaisuus Jumalan nimen käytössä johtuu? Siihen on voimakas syy. Kristikunnan suuret uskontojärjestelmät ovat lakanneet luottamasta Luoja-Jumalaan, Jehovaan. Ne ovat sen sijaan panneet elossa säilymisensä toivon lännen poliittisiin kansoihin ja niiden atomiaseisiin. Ne ovat omaksuneet ”omavalintaisen uskonnon” voidakseen olla vapaat vastuusta Jehovalle, Raamatun Jumalalle. Tällä tavalla ne ovat asennoituneet vastustavan jumalan, maan paljojen uskonlahkojen alkuunpanijan, puolelle, sen, josta Jehovan Päätodistaja, Kristus Jeesus, puhui ’valheen isänä’. (Joh. 8:44) Siten ne tekevät itsensä kelvottomiksi saamaan sitä siunausta, minkä Mooses antoi profeetallisesti hengellisen Israelin kristitylle kansalle: ”Onnellinen olet sinä, Israel. Kuka on sinun kaltaisesi, kansa, joka iloitsee pelastuksesta Jehovassa, apusi kilvessä ja Siinä, joka on sinun ylhäinen miekkasi?” – 5. Moos. 33:29, Um.

24. Miksi ”Jumalan Israelia” voidaan sanoa onnelliseksi?

²⁴ Onnellinen on nykyään ”Jumalan Israel”, jonka Jehovan kristityt todistajat muodostavat. Nämä totisesti ”iloitsevat pelastuksesta Jehovassa”, ja he odottavat luottavaisina ”ylhäisen miekkansa” ratkaisevan kaikki atomikauden pulmat, kun hän murskaa sotaisat kansat sekä niiden pirulliset hävitysaseet Harmagedonin sodassa. Uskossa he yhtyvät voittolauluun niin kuin Mooses Jehovan saatua ihmevoiton Punaisella merellä. ”Minun väkevyyteni ja voimani on Jah, koska hän auttaa minut pelastumaan. Tämä on minun Jumalani, ja minä ylistän häntä; minun isäni Jumala, ja minä ylennän hänet korkealle. Kuka jumalien joukossa on sinun kaltaisesi, Jehova? Kuka on sinun kaltaisesi, joka osoittaudut mahtavaksi pyhyydessä? Joka olet pelättävä ylistyslauluin, joka teet ihmeitä. Jehova on hallitseva kuninkaana määräämättömään aikaan asti, iankaikkisesti.” – 2. Moos. 15:2, 11, 18, Um.

25. Mikä on ’Mooseksen ja Karitsan laulun’ sisältö?

²⁵ Niin, Jehova on hallitseva kuninkaana iankaikkisesti. Jo vuonna 1914 hän perusti taivaallisen valtakuntansa Poikansa, Kristuksen Jeesuksen, Jumalan Karitsan, johtoon. Kristuksen askeleita seuraavat, joista monet on herätetty kuolleista osallistumaan hänen kanssaan Valtakunnan kirkkauteen, ”laulavat Mooseksen, Jumalan orjan, laulua ja Karitsan laulua sanoen: ’Suuret ja ihmeelliset ovat sinun tekosi, Jehova Jumala, Kaikkivaltias. Vanhurskaat ja totiset ovat sinun tiesi, iankaikkisuuden Kuningas. Kuka ei tosiaan pelkäisi sinua, Jehova, ja ylistäisi sinun nimeäsi, koska sinä yksin olet uskollinen? Sillä kaikki kansat tulevat ja palvovat sinun edessäsi, koska sinun vanhurskaat säädöksesi on tuotu julki.’” – Ilm. 15:3, 4, Um.

26. Minkä uskon hyväntahtoiset ihmiset nyt säilyttävät?

²⁶ Nyt omaksuvat kaikkien kansojen hyväntahtoiset ihmiset tosi uskonnon, Jehovan palvonnan, ja todistavat ahkerasti hänen vanhurskaista säädöksistään. He uskovat myös, että Jumalan Karitsan uhri koituu heille iankaikkisen elämän hyödyksi. Se muodostuu onnelliseksi, hedelmälliseksi elämäksi maan päällä, missä he ovat Jumalan työtovereita ja toteuttavat hänen jumalallisen tahtonsa muuttaen tämän maapallon ihastuttavaksi puutarhapuistoksi. Siten oikea uskonto, Jehovan palvonta ja palvelus, tuo iankaikkisen ilon Harmagedonissa varjeltuneille, heidän lapsilleen ja lastenlapsilleen. Se tuo ilon myös heidän isilleen ja heidän isiensä isille sekä kaikille muillekin, jotka ovat menneet ihmiskunnan yhteiseen hautaan ihmishistorian vuosituhansien kuluessa ja jotka Jehova on päättänyt tuoda elämään ylösnousemuksessa. (Joh. 5:28, 29) Kaikki ihmiset, jotka haluavat omaksua tosi uskonnon maan päällä, elävät riemullista iankaikkisuutta varten ylistäen suurinta nimeä – JEHOVAA. – 2. Moos. 3:15, Um.

[Alaviitteet]

[Kuvat s. 448]

Tiede on nyt sopusoinnussa Raamatun luomiskertomuksen kanssa