”Oikeitten totuuden sanojen kirjoitus”

”Kokooja yritti löytää ilahduttavat sanat ja oikeitten totuuden sanojen kirjoituksen.” – Saarn. 12:10, Um.

1. Milloin on kertomus hyödyksi ja todella arvokas meille?

KUKA ei nauttisi hyvän kertomuksen kuuntelemisesta tai lukemisesta? Jos kertomus esitetään sanoin, jotka ovat taitavasti valikoidut, ja ilmaistaan ajatukseltaan täsmällisenä, niin se lisää mielihyvää, jota saadaan kokea kertomuksen kehkeytyessä. Jos kertomus on otettu todellisesta elämästä, niin siitä on meille todellista hyötyä, kun se kerrotaan kiertelemättä ja liioittelematta ”totuuden sanoin” oikealla ja puolueettomalla tavalla. Me saamme siten tietää totuuden, joka kestää ja pääsee voitolle ja joka on meille todella arvokas.

2. Minkä käyttämisestä kertomuksen esittäjä itsekin iloitsee, ja minkä tulee pitää paikkansa, kun esitämme kirjoitettua sanomaa, joka merkitsee ikuista elämää sen vastaanottajille?

² Kertomuksen esittäjäkin saa mielihyvää esittäessään kertomusta sanoin, jotka ilahduttavat häntä hänen käyttäessään niitä. Koska hän rakastaa totuutta ja haluaa rakentaa niitä, jotka syventyvät hänen kertomukseensa, niin hän yrittää tunnollisesti kertoa sen oikein käyttäen ”totuuden sanoja”’. On oikein, että hän käyttää tällaisia ”totuuden sanoja”. Koska tämä pitää paikkansa pelkästä kertomuksesta, niin miten paljon tärkeämpää se onkaan, kun me kirjoituksen välityksellä esitämme sanomaa, joka merkitsee ikuista elämää myös sen vastaanottajille!

3. Miksi Salomoa voidaan sanoa sellaiseksi vilpittömäksi kertomusten esittäjäksi?

³ Vanhan ajan viisain kuningas, Jerusalemin Salomo, oli juuri tällainen vilpitön kertomusten ja sanomien esittäjä. Oletko koskaan lukenut hänen kymmeniä sananlaskujaan, jotka sisältyvät Raamatun Sananlaskujen kirjaan? Tai hänen kaunista rakkauskertomustaan, joka on esitetty Raamatun Korkeassa veisussa? Tai hänen viisauttaan, joka on ilmaistu Raamatun Saarnaajan kirjassa, joka on kirjoitettu ihmisille, jotka haluavat oppia tuntemaan useimmissa tapauksissa niin turhalta näyttävän elämän tarkoituksen? Jos olet lukenut nämä Raamatun kirjat, niin voit arvostaa sitä ensiluokkaista valintaa, jonka Salomo suoritti saadakseen sanansa sopimaan oivallisiin ajatuksiinsa. Miten kauniita ja elämänläheisiä hänen sananlaskunsa ovatkaan! Miten hyviä hänen neuvonsa!

4. Vaikka Salomo oli henkeytetty, niin mitä hänellä piti olla ja mitä hänen oli tehtävä, ja missä hän viittaa tähän?

⁴ On totta, että hän oli Jumalan henkeyttämä kirjoittaessaan osansa Pyhästä Raamatusta. Mutta silti hänellä täytyi olla totuuden rakkaus, hänen täytyi ponnistella, vaivata aivojaan ilmaistakseen totuuden viehättävällä tavalla, sanoin, joilla oli oikea merkitys. Asiat eivät tulleet hänen mieleensä automaattisesti omalla painollaan. Hänen täytyi etsiä löytääkseen totuudenmukaiset asiat sanoakseen tai kirjoittaakseen ne ja myös etsiä sopiva kieliasu, jolla hän saattoi ilmaista ne. Hän kirjoittaa tästä henkilökohtaisesta vaivannäöstä, jota hänen puoleltaan vaadittiin, henkeytetyn Saarnaajan kirjansa lopussa. Hän sanoo viitaten itseensä: ”Kokooja yritti löytää ilahduttavat sanat ja oikeitten totuuden sanojen kirjoituksen.” – Saarn. 12:10, Um.

5. a) Miksi Salomo kutsui itseään, ja minkä vastuun tämä asetti hänelle? b) Millä tavalla hän oli esimerkki meille?

⁵ Huomaa että Salomo kutsuu itseään ”kokoojaksi” eikä vain ”saarnaajaksi”. Minkä ”kokooja” Salomo oli? Jumalan oman seurakunnan, Salomon oman kansan seurakunnan, Jumalan muinaisen valitun kansan, kokooja. Tämä teki Salomon vastuun sitäkin suuremmaksi, sillä varsinkin tämä seurakunta ansaitsi sen, että sille kerrottiin ja kirjoitettiin totuus. Elääkseen tämän nimen mukaan, jonka Salomo oli itselleen antanut ja joka oli hepreaksi Qohelet eli suomeksi ”kokooja”, hän yritti koota kansansa ykseyteen; hänen oli kuninkaana puhuttava, kirjoitettava ja opetettava siten, että hän saattoi pitää sen ykseydessä sen elävän ja tosi Jumalan palvojana, jota hän kutsui Jehovaksi. Salomo tunsi sanojen tärkeyden, niihin kätketyn voiman. Sen tähden, kun hän puhui, kirjoitti ja opetti, hän yritti keksiä ”ilahduttavat sanat”, ”oikeat sanat”. Salomo onnistui loistavasti ja antoi tässä meille esimerkin.

6, 7. a) Mikä merkitys sanoilla on ajattelulle, ja mistä ihminen sai ajattelukyvyn? b) Mikä kirjoitettu kertomus meillä on Raamatussa osoittamassa, ettei tämä ole pelkkää mielikuvituksesta johtuvaa perimätietoa?

⁶ Voisitko edes ajatella ilman sanoja? Et! Alemmat luomukset, maaeläimet, linnut, kalat ja hyönteiset, eivät ajattele; ne toimivat vaistonvaraisesti ja reagoivat kuulemaansa, näkemäänsä ja tuntemaansa. Ajattelemisen täytyy tapahtua jollakin kielellä. Kieli täytyy ilmaista sanoin, jotka kieliopillisesti liittyvät toisiinsa ajatuksen, mielikuvan muodostamiseksi. Ihmisluomukset osaavat ajatella. Mistä he saivat tämän ajattelukyvyn? Eivät suinkaan miltään aivottomalta, mieltä vailla olevalta, elävältä, kemiallisesti muodostuneelta solulta, joka kehitti itse itsensä ja kohosi elämän tikapuita mieheksi tai naiseksi. Sen on täytynyt tulla ihmisluomuksiin ulkopuolelta. Sen on täytynyt tulla ajattelijalta, joka on perehtynyt ajatteluun, joka tietää miten ajattelu toimii, joka on luonut aivot. Ajattelukyvyn on täytynyt tulla ulkopuolelta. Se on lahja! Miltä tai keneltä? Vain Luojalta, Jumalalta. Tämä ei ole vain inhimillistä perimätietoa, joka olisi syntynyt mielikuvituksen tuotteena. Siitä on olemassa kirjallinen kertomus, joka suomeksi käännettynä kuuluu:

⁷ ”Ja Jumala sanoi: ’Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat’. Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: ’Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet’.” – 1. Moos. 1:26–28.

8. a) Mistä tiedämme, puhuiko Jumala itsekseen vai ei, kun hän esitti tämän ihmisen luomista koskevan lausunnon? b) Miten Jumala siten osoittautui puheen, kielen ja kieliopin luojaksi?

⁸ Tämä kertomus esittää Jumalan Ajattelijana, Puhujana ja aivoilla varustettujen ihmisluomusten Luojana. Ennen kuin Jumala puhui sanoen: ”Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme”, hän ajatteli. Voidakseen ajatella hän toi ajatuksia sisältäviä sanoja mieleen. Hän ajatteli, ennen kuin hän teki mitään älyllistä luomusta, eikä hän tarvinnut minkään muun elävän persoonan seuraa. Hän ei puhunut itsekseen, vaikka hän ajattelikin ajatuksia sisältävin sanoin. Kun hän 1. Moos. 1:26:n mukaan sanoi: ”Tehkäämme”, niin hän ei puhunut itsekseen ilmaistakseen henkilökohtaiseen päätöksensä. Hän puhui ainakin jollekulle muulle. Muu osa Raamatusta osoittaa, että tämä toinen persoona oli Jumalan ensimmäinen luomus, taivaallinen luomus, hänen ensimmäinen henkipoikansa, jonka hän teki suoranaisesti ilman mitään välikappaletta. Jumala päätti olla ajatustenvaihdossa tämän Pojan kanssa. Siksi Jumala loi hänelle ajattelukyvyn ja sen sopivan seuralaisen, puhekyvyn. Tämä Poika osasi heti puhua, osasi muodostaa sanoja ja liittää ne kieliopillisesti toisiinsa. Siten Jumala loi puheen, hän loi kielen, ja koska kieli vaatii kielioppia, niin hän loi kieliopin.

9. Miten Jumala sitten käytti Poikaansa osoittaen sillä edelleen olevansa kielen luoja ja suurin Kieliopintekijä?

⁹ Emme tiedä, mitä kieltä Jumala puhui tämän ensimmäisen poikansa kanssa. (Ilm. 3:14; Kol. 1:15–18) Sitten Jumala loi tämän Pojan välityksellä muita henkiluomuksia, kerubiluomuksia, serafiluomuksia ja enkeleitä. Jumala muodosti heidän alkuperäisen kielensä heitä varten näiden puhuvien luomusten kykyjen mukaan. Hän loi kaikki heidän puheäänelliset kykynsä, niin että he pystyivät puhumaan kieltään kieliopillisesti osuvalla tavalla. Hän keksi heille heidän kielioppinsa. Jumala on suurin Kieliopintekijä. Nämä henkiluomukset ymmärsivät, kun Jumala puhui heille, ja he saattoivat vastata hänelle ymmärrettävällä tavalla. – Ps. 103:20.

10. a) Mitä kieltä eivät kieliakatemiat mainitse ja miksi eivät? b) Jos apostoli Paavali olisi voinut puhua noita kieliä, niin mitä hänellä olisi pitänyt olla niiden ohella, jottei hän olisi ollut pelkkä sananhelistelijä?

¹⁰ Se kielten luettelo, jonka nykyiset kieliakatemiat ovat koonneet, ei sisällä enkelien kieltä, sillä ihmiset eivät ole koskaan kuulleet sitä eivätkä tiedä millaista se on. Akatemiat voisivat nauraa sellaiselle asialle. Mutta eräs ensimmäisellä vuosisadalla elänyt runsaan hengellisen kokemuksen omannut mies, kristitty apostoli Paavali, puhuu enkelien kielestä kirjoittaessaan: ”Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.” (1. Kor. 13:1) Paavali osasi puhua monia kieliä, ainakin ajanlaskumme ensimmäisen vuosisadan hepreaa ja kreikkaa. Hän ei puhunut mitään enkelien kieltä, eikä epäilemättä voinutkaan, koska enkeleillä on ihmisen yläpuolella olevat puheäänelliset kyvyt. Mutta vaikka Paavali olisikin pystynyt puhumaan enkelien kielillä eikä hänellä kuitenkaan olisi ollut jumalallista rakkautta puheittensa ja tekojensa vaikuttimena, niin hän olisi ollut kuin helisevä vaski tai kilisevä kulkunen, Saatanan ja hänen henkidemoniensa kaltainen, jotka puhuvat kyllä enkelien kieltä, mutta joilla ei ole rakkautta vaan murhanhimoinen viha.

11. a) Millä kielellä Jumalan enkeli puhui Aabrahamin kanssa, ja minkä lupauksen hän antoi tämän yritettyä uhrata Iisakin? b) Millä kielillä Raamattu kirjoitettiin, ja kenen jälkeläiset kirjoittivat sen?

¹¹ Kun Jumala näin ollen lähetti enkelinsä puhumaan ihmisten kanssa, niin he puhuivat sen ihmisen tai niiden ihmisten kieltä, jolle tai joille he puhuivat, eivätkä sitä kieltä, mitä enkelit puhuvat keskenään taivaassa. Meillä on muistiinmerkintöjä, jotka osoittavat heidän puhuneen ihmisten kanssa, joille he aineellistuivat tai ilmestyivät näyissä, hepreaksi, arameaksi ja ensimmäisen vuosisadan kreikaksi, kielillä, joilla Pyhä Raamattu kirjoitettiin. Jumala sanoi enkelinsä välityksellä esimerkiksi heprealaiselle Aabrahamille pian sen jälkeen, kun tämä oli osoittanut haluavansa uhrata poikansa Iisakin uskonnolliseksi uhriksi: ”Minä runsaasti siunaan sinua ja teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet . . . Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä, sentähden että olit minun äänelleni kuuliainen.” (1. Moos. 22:17, 18) Aabraham ymmärsi mitä taivaasta sanottiin, ja hän iloitsi siinä toivossa, että jonakin päivänä kaikki maan kansat tulisivat siunatuiksi hänen jälkeläisensä välityksellä. On kiinnostavaa todeta, että kaikki Pyhän Raamatun kirjat ovat Aabrahamin jälkeläisten kirjoittamia kaikkien kansojen ihmisten luettavaksi ja ymmärrettäväksi heidän pysyväksi hyödykseen.

12. Millä kielellä enkeli puhui Danielille, ja mitä hän sanoi selitykseksi Valtakuntaa koskevaan näkyyn?

¹² Vuosisatoja myöhemmin Aabrahamin suuresti lisääntyneisiin jälkeläisiin kuului profeetta Daniel. Babylonin kaupungissa Eufratin varrella Danielille ilmestyi enkeli ’yöllä näyssä’ ja puhui hänelle arameaksi. Selitykseksi Danielille annettuihin näkyihin arameaa puhuva enkeli sanoi: ”Ja valtakunta ja valta ja valtakuntien voima kaiken taivaan alla annetaan Korkeimman pyhien kansalle. Hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta, ja kaikki vallat palvelevat häntä ja ovat hänelle alamaiset.” (Dan. 7:1–4, 23, 27) Daniel kirjoitti nämä näyt muistiin arameaksi.

13. Minkä Valtakuntaa koskevan ilmoituksen ja millä kielellä Johannes kuuli suurien äänien taivaassa tekevän?

¹³ Pyhän Raamatun viimeisessä kirjassa, kristitylle apostoli Johannekselle noin vuonna 96 annetussa ilmestyksessä, hän kuuli suurien äänien taivaassa sanovan: ”Maailman kuninkuus on tullut meidän Herrallemme ja hänen Voidellullensa, ja hän on hallitseva aina ja iankaikkisesti.” (Ilm. 11:15) Johannes kirjoitti tämän muistiin ensimmäisen vuosisadan yleiskreikan kielellä.

MONIEN IHMISKIELIEN KEKSIMINEN

14, 15. a) Mikä kysymys herää nykyään, koska me kaikki olemme niiden jälkeläisiä, jotka puhuivat yhtä alkuperäistä kieltä? b) Minkä rauhan sanoman ja millä kielellä Jumalan enkeli antoi vedenpaisumuksessa varjeltuneille?

¹⁴ Nykyään on olemassa monia muita kieliä kuin heprea, aramea ja yleiskreikka, joilla Jumalan sana, Pyhä Raamattu, kirjoitettiin. Eräs tärkeä seikka, mikä on syynä siihen, ettei meillä nykyään ole maailmanlaajuista rauhaa, on se, että meillä on niin monia kieliä, joten me emme voi suoraan ymmärtää toinen toistamme. Koska me kaikki polveudumme ensimmäisestä miehestä ja naisesta, jotka Jumala loi Eedenin puutarhaan, niin mistä johtuu, että me emme nykyään kaikki puhu samaa kieltä kuin nuo ensimmäiset kaksi ihmistä? Profeetta Nooa ja hänen seitsemän matkatoveriaan, jotka jäivät henkiin maailmanlaajuisessa vedenpaisumuksessa 4 300 vuotta sitten, puhuivat kaikki samaa kieltä arkissa, jossa he säilyivät elossa. Se oli sama kieli kuin ensimmäisellä ihmisparillakin oli ollut, joskin se oli laajentunut niiden 1 656 vuoden aikana, jotka kuluivat ensimmäisen ihmisparin luomisesta vedenpaisumukseen. Kun Nooa ja hänen kanssaan elossa säilyneet tulivat tämän vedenpaisumuksen jälkeen ulos arkista Araratin vuorella Lounais-Aasiassa, niin Jumala puhui heille enkelinsä välityksellä. Hän pani ilmestymään rauhan vertauskuvan, sateenkaaren, ja antoi heille rauhan sanoman. Heidän yhdellä kielellään hän sanoi:

¹⁵ ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa. . . . minä panen kaareni pilviin, ja se on oleva liiton merkkinä minun ja maan välillä. Ja kun minä kokoan pilviä maan päälle ja kaari näkyy pilvissä, muistan minä liittoni, joka on minun ja teidän ja kaikkien elävien olentojen, kaiken lihan välillä, eikä vesi enää paisu tulvaksi hävittämään kaikkea lihaa.” – 1. Moos. 9:1, 13–15.

16. Suunnilleen miten kauan ihmiskunnalla oli yksi kieli, ja kuka päätti, että oli oleva kieliryhmiä, ja miksi?

¹⁶ Yli kahden sukupolven ajan eli noin 180 vuotta vedenpaisumuksen jälkeen Nooan ja hänen jälkeläistensä kieli pysyi ainoana kielenä. ”Oikeitten totuuden sanojen kirjoitus”, joka löytyy henkeytetystä Raamatusta, sanoo: ”Ja kaikessa maassa oli yksi kieli ja yksi puheenparsi.” (Saarn. 12:10; 1. Moos. 11:1) Päättivätkö sitten ihmiset tuona ajankohtana tehdä jotakin akateemista eli oppinutta ja alkaa puhua eri kieliä? Eivät! Miksi heidän päähänsä olisi pälkähtänyt tehdä sellaista? Jumala sen sijaan päätti silloin keksiä uusia ihmiskieliä. Hän tiesi ennalta, mikä jakava vaikutus kieltensekoituksella olisi ihmisten keskuudessa. Hän näki hyväksi jakaa heidät kieliryhmiin ja tehdä siten heille vaikeaksi ymmärtää toisiaan ja tulla toimeen yhdessä.

17. Minkä suunnitelman toteuttamiseksi ihmiset työskentelivät Sinearin tasangoilla, ja miten Jumala antoi sille suunnitelmalle suuren takaiskun?

¹⁷ Juuri tuohon aikaan ne Nooan jälkeläiset, jotka olivat siirtyneet Sinearin tasangoille Mesopotamiaan, olivat yhteistuumin ryhtyneet pahaan tekoon vastoin Jumalan tahtoa, jonka hän oli ilmaissut Nooalle ja hänen pojilleen vedenpaisumuksen jälkeen. Puhuen yhtä yleisesti ymmärrettyä kieltä nämä kapinalliset ihmiset päättivät rakentaa sinne kaupungin uskonnollisen palvonnan keskukseksi pilviä hipovine torneineen ja tehdä siten itselleen kunnioitetun nimen. Antaakseen tälle suunnitelmalle suuren takaiskun kaikkivaltias Jumala päätti murtaa heidän yhteistoimintansa keksimällä ja juurruttamalla heidän mieleensä eri kieliä ja pyyhkimällä pois kaiken muiston heidän aikaisemmasta yhteisestä kielestään. Äkkiä, kun he työskentelivät sopusointuisesti yhdessä Jumalaa uhmaavassa rakennusohjelmassaan, eri yksilöt alkoivat puhua vieraita kieliä ja joutuivat hämminkiin, joka pakotti heidät katkaisemaan suhteensa toisiinsa ja eroamaan. Ilmeisesti vain yksi kieliryhmä jäi keskeneräisen kaupungin ja sen uskonnollisen tornin luo Nimrodin alaisuuteen.

18. a) Mikä osoittaa, ettei tämä ollut ihmisen keksintöä vaan Jumalan ihmetyö? b) Miksi Kristuksen opetuslasten keskuudessa helluntaipäivänä tapahtunut kielten ihme oli vielä huomattavampi?

¹⁸ Miten sellaista olisi voinut tapahtua yhtäkkiä, ellei se olisi tullut kaikkivaltiaalta Jumalalta? Hän antoi kullekin ryhmälle eri kielen omine kielioppeineen ja sanastoineen, niin että he alkoivat heti puhua uutta kieltä täydellisesti. Se ei ollut inhimillistä keksintöä, ja tällä ihmeteollaan Jumala osoitti olevansa mestarillinen Kieliopintekijä, kaikkien aikojen suurin Kieliopintekijä. Tämä ei ollut sen juhlan edeltäjä, jota vietettiin helluntaina vuonna 33, jolloin Jumalan pyhä henki vuodatettiin Jeesuksen Kristuksen 120 opetuslapseen Jerusalemissa ja he äkkiä alkoivat puhua monilla kielillä, joita he eivät olleet koskaan opiskelleet eivätkä oppineet. Tuo Sinearin tasangon muinainen tapahtuma valaisi kuitenkin esimerkillä, mitä kaikkivaltias Jumala voi tehdä myöhemmin helluntaina Jerusalemissa. Ja vielä huomattavampaa oli se, että vaikka noille Jeesuksen Kristuksen opetuslapsille äkkiä annettiin kyky puhua uusia kieliä, niin he eivät unohtaneet alkuperäistä kieltään hepreaa. He eivät siis joutuneet hämminkiin eivätkä hajaantuneet. Heihin vuodatettu Jumalan yksi henki piti heidät yksimielisinä Hänen valtakuntansa saarnaamisessa. – Apt. 2:1–21.

19. a) Mitä kaupungille annettu nimi merkitsee, ja mitä muuta sieltä vietiin paitsi uusia kieliä? b) Keiden kieli ei muuttunut ja miksi ei?

¹⁹ Sen kieltensekoituksen tähden, joka muinoin syntyi Sinearin tasangoilla, kaupunki, jonka rakennusohjelma sai niin kauhistavan takaiskun, sai nimen Baabel. Se oli varsin sopiva nimi, koska se merkitsee ’sekaannusta’. Kreikkaa puhuvat ihmiset käyttivät siitä nimeä Babylon. (1. Moos. 11:2–9) Tämä tapahtui Nimrodin, Nooan pojanpojanpojan, päivinä. Nimrodia alettiin kutsua ”mahtavaksi metsästäjäksi Jehovaa vastaan” (Um), ja 1. Moos. 10:8–10 kutsuu tätä mahtavaa metsästäjää Baabelin ensimmäiseksi kuninkaaksi, sillä ”hänen valtakuntansa alkuna [oli] Baabel”. Tästä kaupungista eri kieliryhmät, jotka jättivät kaupungin rakentamisen sikseen, veivät väärän babylonilaisen uskonnon maapallon eri osiin, joihin he hajaantuivat. Ihmisperheestä oli nyt tullut polyglotti- eli monikielinen suku. Profeetta Nooa ja hänen jumalaapelkäävä poikansa Seem eivät ottaneet osaa Baabelin kaupungin ja tornin rakentamiseen. Siksi heidän kieltään ei muutettu. He puhuivat edelleenkin toisilleen samaa alkuperäistä kieltä. – 1. Moos. 9:26–29.

20. a) Mikä uusi ammatti sai alkunsa, ja kuka käytti sitä hyväkseen muinaisessa Egyptissä sattuneen nälänhädän aikana? b) Missä tapauksessa käytettiin henkeytettyä kääntämistä eli tulkintaa?

²⁰ Jumalan Baabelin luona aloittamasta kieltensekoituksesta sai alkunsa uusi ammatti, tulkin eli kielenkääntäjän ammatti. Niinpä sattui kerran, että eräs Seemin jälkeläinen, nimittäin Joosef, Aabrahamin pojanpojanpoika, käytti tulkkia. Hänen kateelliset veljensä olivat myyneet hänet orjaksi Egyptiin, mutta kolmetoista vuotta myöhemmin Jumala järjesti Joosefin Egyptin pääministeriksi ja ruoanjakelijaksi ennustetun maailmanlaajuisen nälänhädän vuoksi. Kun tämän todellisen nälänhädän aikana hänen veljensä tulivat Egyptiin ostamaan elintarvikkeita, he eivät tunteneet Joosefia. Muiden seikkojen lisäksi, jotka kätkivät Joosefin henkilöllisyyden, hän ei puhunut heille hepreaksi vaan käytti tulkkia, joka käänsi egyptistä hepreaksi. 1. Moos. 42:23 sanoo: ”Hän puhui heille tulkin kautta.” Tämä tapahtui 18. vuosisadalla eaa. Siitä pitäen tulkkien luku on moninkertaistunut. Nämä tulkit eivät olleet henkeytettyjä. Vain kristilliselle seurakunnalle, jolle annettiin Kristuksen apostolien päivinä vieraitten kielten puhumisen ihmelahja, annettiin myös kielten tulkitsemisen ihmelahja. – 1. Kor. 14:13–28.

RAAMATUN KÄÄNTÄMINEN

21. a) Mikä valinta käy välttämättömäksi tarkan käännöksen aikaansaamiseksi, ja mitä ehdottoman täydellinen käännös vaatisi? b) Milloin Heprealais-aramealaiset kirjoitukset käännettiin, ja mikä nimi tälle ensimmäiselle käännökselle annettiin?

²¹ Jotta tarkkaan käännökseen eli oikeaan tulkintaan voitaisiin päästä, niin kielessä, jolle käännetään eli tulkitaan, täytyy käyttää oikeita sanoja vastaamaan sen kielen sanoja, jota tulkitaan eli josta käännetään. Kristittyjen apostolien päivinä niiden kristittyjen tulkinnat, joille oli annettu tulkitsemisen eli kääntämisen ihmelahja, olivat täydellisiä, ehdottoman oikeita, sillä tulkinta oli henkeytettyä. (1. Kor. 12:4–11, 27–30) Tärkeimmät tulkittavat kirjoitukset ovat Pyhät kirjoitukset, Pyhä Raamattu. Kun oli tultu viidennelle vuosisadalle eaa., niin Jumalan henkeyttämät heprean- ja arameankieliset kirjoitukset olivat valmiit 39 kirjan muodossa, kuten niiden luku nykyään lasketaan. Kun yleiskreikasta oli tullut kansainvälinen kieli seuraavalla vuosisadalla, niin kreikkaa puhuvat juutalaiset alkoivat Aleksandriassa Egyptissä kääntää noita Pyhiä kirjoituksia hepreasta kreikaksi. Se tuli tunnetuksi kreikkalaisena Septuaginta-käännöksenä (LXX), koska perimätiedon mukaan noin seitsemänkymmentä juutalaista kääntäjää oli alun perin sitä valmistelemassa. Septuaginta näet merkitsee ’seitsemääkymmentä’.

22. a) Oliko tämä ensimmäinen käännös henkeytetty, ja oliko sellainen käännös Jumalan tahdon ja hengen vastainen? b) Miten Kristuksen opetuslapset ottivat lainauksia Heprealaisista kirjoituksista kirjoittaessaan henkeytettyjä Kreikkalaisia kirjoituksia ja miksi?

²² Heprealaisten kirjoitusten kreikkalainen Septuaginta-käännös ei ollut Jumalan henkeyttämä, mutta se ei ollut vastoin Jumalan henkeä. Jumalan tahto oli, että hänen henkeytetty Sanansa käännettäisiin niin monelle maailman kielelle kuin mahdollista, ennen kuin hänen valtakuntansa, jonka kuninkaana on Jeesus Kristus, ottaa täysin koko maan valvontaansa. Henkeytettyjä Kreikkalaisia kirjoituksia kirjoittaessaan neljä Kristuksen apostolia ja neljä hänen muuta opetuslastaan lainasi sen 27 kirjaan satoja kertoja henkeytetyistä Heprealaisista kirjoituksista. Joskus he lainasivat suoraan kreikkalaisesta Septuaginta-käännöksestä; toisinaan taas käänsivät itse suoraan Heprealaisista kirjoituksista. Tämä riitti sen osoittamiseksi, että nuo Heprealaiset kirjoitukset olivat todella Jumalan ”totuuden sanoja” ja että ne olivat täyttymässä kristillisen seurakunnan ja sen Jumalan valtakunnan saarnaamista koskevan työn yhteydessä.

23. a) Miten Jeesus Kristus osoitti epäsuorasti, että Raamattu piti kääntää monille kielille? b) Milloin hänen opetuslapsensa käsittivät tämän tärkeyden, ja miten he työskentelivät sen hyväksi?

²³ Kun Jeesus Kristus, Jumalan Poika, puhui opetuslapsilleen kuolleista nousemisensa jälkeen ja muutamia päiviä ennen taivaaseen kohoamistaan, hän osoitti, että Pyhä Raamattu pitäisi kääntää monille kielille. Hän sanoi: ”Kaikki valta on annettu minulle taivaassa ja maan päällä. Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä kastaen heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä, opettaen heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen teille määrännyt.” (Matt. 28:18–20, Um) Hän oli myös ennustanut aikaisemmin: ”Tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.” (Matt. 24:14) Kun Jumalan pyhä henki oli vuodatettu Kristuksen opetuslapsiin helluntaipäivänä vuonna 33, he käsittivät noiden sanojen merkityksen ja alkoivat kääntää Pyhää Raamattua kirjalliseen asuun niiden kansojen kielille, joiden keskuudessa he saarnasivat Jumalan valtakuntaa ja tekivät opetuslapsia. Kerrotaan, että apostoli Matteus kirjoitti evankeliuminsa ensiksi hepreaksi ja käänsi sen sitten kreikaksi.

24. a) Mitä tunnolliset kääntäjät yrittivät tehdä tietäessään Raamatun olevan kirjallinen mestariteos? b) Miten Raamatun kääntäminen on edistynyt, ja mikä seura kuuluu nykyään huomattavimpien Raamattuja painavien ja levittävien seurojen joukkoon?

²⁴ Pian tehtiin raamatunkäännöksiä silloin puhutuille vanhan ajan kielille, kuten latinaksi, syyriaksi, etiopiaksi, arabiaksi, persiaksi jne. Kääntäjät tiesivät, että Pyhä Raamattu on kirjallinen mestariteos, ja he yrittivät kääntää sen tunnontarkasti eri kielille käyttämällä ”ilahduttavia sanoja” ja ”oikeita totuuden sanoja”, jotka välittivät tarkoin henkeytettyjen Kirjoitusten ajatuksen. Kristikunnan vallitsevan uskonnollisen järjestön suunnattomasta vastustuksesta huolimatta Pyhän Raamatun kääntäminen yhteisen kansan kielille on jatkunut meidän aikaamme saakka. Nykyään on koko Pyhän Raamatun tai sen eri osien käännöksiä saatavissa ainakin 1 337 kielellä. Henkeytettyjen Kirjoitusten painamiseksi ja levittämiseksi on muodostettu raamattuseuroja. Yksi nykyajan huomattavimmista Raamattuja painavista ja julkaisevista seuroista on Pennsylvaniassa rekisteröity Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseura, jolla on haaraosastoja 94 maassa ja saariryhmässä.

[Kuva s. 104]

Jumalaa uhmaavan Baabelin tornin rakentajat alkoivat äkkiä puhua eri kieliä ja joutuivat hajottavaan hämminkiin