Me voimme olla kiitollisia Jumalan kärsivällisestä kurista
JOTKUT ovat sanoneet, että Jumala on kohtuuton, epäoikeudenmukainen tai hidas toimimaan. Jotkut haluaisivat uskoa Jumalaan, mutta he eivät voi ymmärtää, miksi Jumala ei toimi nyt rikollisuuden, epäoikeudenmukaisuuden ja sorron poistamiseksi.
Ihmiset jättävät kuitenkin helposti huomioon ottamatta sen seikan, ettei pelkkä ylimmän vallan käyttö, jota valtaa he uskovat Jumalan voivan käyttää, tavallisesti ole paras tapa estää pahuutta esiintymästä uudelleen. Ongelman ratkaiseminen voi vaatia aikaa, kärsivällisyyttä ja pohdintaa.
Esimerkiksi joku isä voisi rangaista poikaansa ankarasti jokaisesta tottelemattomuuden teosta tai hän voisi olla tunnustamatta poikaa ja hylätä hänet tyystin. Mutta oikaisisiko tämä poikaa ja ratkaisisiko se ongelman? Auttaisiko se poikaa tai pelastaisiko se isän maineen? Koituisiko se perheen hyvinvoinniksi? Pelkkä voiman ja vallan käyttö voisi pikemminkin pahentaa tilannetta pojan suhteen samoin kuin muidenkin suhteen, jotka olivat havainnoitsijoina. Tämä johtuu siitä, että ihmiset eivät ole koneitten tai eläinten kaltaisia, pelkästään korkeamman voiman määrättävissä ja säädettävissä.
Sama pitää paikkansa Jumalan suhtautumisesta ihmiskuntaan, jonka hän teki ’kuvakseen ja kaltaisekseen’. (1. Moos. 1:26, 27) Ihmiskunta heijastaa edelleen, vaikkakin epätäydellisesti, tätä kuvaa, johon sisältyy järkevyyden, rakkauden, oikeudenmukaisuuden ja armon osoittaminen. Ihmisten tarvitsee pohtia ja ymmärtää, miksi menetellään tietyllä tavalla. Heidän sydämensä täytyy tavoittaa. Elleivät he ole itsekkäitä ja järjettömiä, he yrittävät mukautua siihen, mikä on oikein. – Ps. 32:9; Room. 2:4.
Isä voi havaita, että on vain yksi keino, jonka avulla hän voi saada lapsensa täysin ymmärtämään jonkin asian. Siihen voi sisältyä lapsen varoittaminen toistuvasti. Isä voi havaita, että hänen pitäisi antaa lapsen kärsiä tyhmyytensä seuraukset. Jotkut vanhemmat ovat tehneet sen virheen, että ovat suojelleet lasta liikaa, varjelleet häntä kaikkien mahdollisten vaikeuksien seurauksilta. Toiset saattavat käyttää uhkauksia tai ruumiillista rangaistusta, eikä lapsi siltikään tajua asian ydintä. Äärimmäisenä rangaistuksena isän on ehkä otettava lapselta pois jotakin sellaista, mistä hän kovasti pitää. – Sananl. 23:13, 14.
Samoin Jumala käyttää ihmisen omaksi parhaaksi kärsivällisyyttä ja asioiden pohtimista ja kuria, sillä Hän tietää, että ihmiset täytyy saada vakuuttuneiksi siitä, että Hänen toimenpiteensä ovat oikeita ja että Hänen lakinsa on ainoa haluttava laki maata varten. Siksi hän on sallinut ihmisten kulkea omaa riippumattomuuden tietään. He ovat tähän mennessä kokeilleet kaikkia kuviteltavissa olevia hallitusmuotoja – monarkioita, harvainvaltaa, sosialistisia ja kommunistisia valtioita, tasavaltoja, demokratioita, sotilasdiktatuureja ja junttahallituksia sekä hierarkioita (joissa papisto hallitsee) – kaikkia hallitusmuotoja mitä ihminen on osannut keksiä.
Maailmalliset hallitukset ovat nykyään horjuvampia kuin koskaan aikaisemmin, ja ihmiset sanovat, ettei yhteiskunta sellaisena kuin me sen tunnemme voi pysyä pystyssä. Ihmiset eivät osaa ratkaista kaikkia ongelmia, ja niitä tulee lisää joka kerta, kun tehdään uusi yritys niiden ratkaisemiseksi. Sen tähden kun Jumala saa aikaan tämän nykyisen maailmanjärjestelmän tuhon, ihmiset ymmärtävät, että kaikki heidän yrityksensä itsehallinnon alalla ovat epäonnistuneet. Ne, jotka asennoituvat kannattamaan taivaista käsin johdettavaa Jumalan omaa suoranaista hallitusvaltaa, ovat niin suuresti pettyneet erilaisiin ihmishallituksiin ja niin perusteellisesti vakuuttuneita niiden kykenemättömyydestä, että he eivät halua koskaan enää mennä takaisin minkään ihmistekoisen hallitusmuodon alaisuuteen vähäisessäkään määrin. – Fil. 2:9–11; Jes. 45:23, 24.
ESIMERKKI KÄRSIVÄLLISYYDESTÄ JA KURISTA
Meillä on esimerkki, joka valaisee tätä piirrettä Jumalan kurinantotavasta, historiassa, joka kertoo siitä, miten Jumala menetteli muinaisen Israelin kansan suhteen. Kun kansa siirtyi Luvattuun maahan, Jumala hyvänä isänä varoitti sitä vaarasta joutua epäjumalanpalvontaan palvomalla niiden kansojen jumalia, jotka asuivat siinä maassa ja sen ympäristössä. Hän sanoi Mooseksen välityksellä: ”Älä . . . palvele heidän jumaliansa, sillä se tulee sinulle paulaksi.” – 5. Moos. 7:16.
Jumala antoi Israelille yli kolmekymmentä muuta suoranaista varoitusta siihen aikaan kansojen vääristä jumalista, joihin kuului puisia, kivisiä ja metallisia epäjumalia – jotka olivat suoranainen loukkaus Jumalan hallitusvaltaa vastaan.
Israelilaiset jättivät kuitenkin huomioon ottamatta nämä toistuvat varoitukset – he eivät tajunneet niiden täyttä merkitystä ja tärkeyttä. Vaikka nämä ihmiset sanoivat edelleen palvovansa Jehovaa ja olevansa hänen kansaansa, he joutuivat ansaan yrittämällä seurata kahta herraa. Israelilaiset petettiin ajattelemaan, että he voivat palvoa Jehovaa Jumalana ja voivat samanaikaisesti rukoilla paikallista Baal-jumalaa ja jopa uhrata hänelle saadakseen hyviä satoja ja muita etuja. – Jer. 7:9; 44:15–23.
Kolmenkymmenen varoituksen olisi pitänyt riittää varsinkin sen jälkeen, mitä israelilaiset olivat juuri omin silmin nähneet, kun Jehova pelasti heidät Egyptistä. Mutta tuliko Jumala heitä kohtaan kärsimättömäksi ja raivostuiko hän heihin ja luopuiko hän heistä mahdottomana tapauksena? Ei, viisaana isänä hän kuritti heitä sallimalla heidän aika ajoin joutua kärsimään oman tyhmyytensä seuraukset ja antamalla heidän kokea sortoa muiden kansojen käsissä ja pelastamalla heidät, kun he huusivat häntä avukseen. Näin jatkui noin 850 vuotta.
Mutta tällainen kurikaan ei saanut israelilaisia luopumaan epäjumalanpalveluksen synnistä, joka tuotti häpeää Jumalalle, jota he väittivät edustavansa. Jumala ei kuitenkaan kärsinyt tappiota. Lopulta hän teki sen, mitä hänen täytyi tehdä, saadakseen heidät vakuuttuneiksi, vaikkeivät sellaiset toimenpiteet olleetkaan hänelle mieluisia. (Valit. 3:33) Hän antoi babylonialaisten tulla tuhoamaan heidän pääkaupunkinsa Jerusalemin ja, mikä vielä pahempaa, siellä sijainneen Jumalan temppelin. – 2. Aikak. 36:15, 16.
Tämä oli juutalaisille pahin mahdollinen rangaistus, suurin järkytys, minkä he olisivat voineet kokea. He olivat ajatelleet, että he voivat jatkaa epäjumalanpalvontaa ja samanaikaisesti luottaa temppelinsä ja kaupunkinsa Jerusalemin pysyvyyteen. He olivat silmittömän ihastuneita pyhään kaupunkiinsa ja temppeliinsä ja ajattelivat itsetyytyväisesti, että Jerusalem pysyisi iäti ja ettei heitä koskaan kokonaisuudessaan siirrettäisi pois maastaan, niin että se jäisi autioksi. Mutta nyt juuri se, mitä he pitivät mahdottomana, oli tapahtunut! – Valit. 2:1, 2; 4:12.
Tämä sai jotkut juutalaiset havaitsemaan, että epäjumalanpalvelus on vakava synti. Ainakin he oppivat läksyn, jota Jumala oli yrittänyt opettaa heille lempeämmin keinoin. He puhdistautuivat iäksi epäjumalien palvonnasta. Sen jälkeen kun juutalaisten tottelevainen jäännös oli palannut Jerusalemiin vuonna 537 eaa., he tekivät muita syntejä, mutta koskaan he eivät enää sietäneet epäjumalanpalvelusta. – Valit. 3:31, 32.
Todetaksesi, kuinka tehokasta Jumalan kuri oli, harkitse tapahtumaa, joka sattui noin 560 vuotta myöhemmin ja josta juutalainen historioitsija Josephus kertoo:a
”Nyt Pilatus, jonka Tiberius lähetti prokuraattoriksi Juudeaan, lähetti yöllä kunniamerkeiksi kutsuttuja keisarin kuvia Jerusalemiin. Tämä herätti hyvin suurta levottomuutta juutalaisten keskuudessa, kun oli päivä. . . . Sen lisäksi että kaupunkilaiset itse olivat närkästyneitä tästä menettelystä, suuri joukko ihmisiä tuli juosten maaseudulta. . . . Kesareaan . . . he heittäytyivät pitkälleen maahan ja pysyivät liikkumatta siinä asennossa viisi päivää ja yhtä monta yötä.”
Tämä tapahtuma oli todistus siitä, että Jumalan järkevyys ja kärsivällisyys Israelin suhteen vuosien mittaan osoittautui nyt viisaaksi menettelyksi ja erittäin hyödylliseksi kyseessä olevalle kansalle. Jerusalem ja sen uudelleen rakennettu temppeli olivat pystyssä, kun Messias ilmaantui. Messias voitiin esitellä kansalle, joka palvoi vain Korkeinta, ei kaikenlaisia jumalia. Niinpä Messias oli tunnistettavissa heidän ainoan Jumalansa Jehovan Lähettämäksi. He voivat todistaa hänen erehtymättömän henkilöllisyytensä ainoan pyhän kirjansa, Heprealaisten kirjoitusten, avulla. – Joh. 5:39.
VILPITTÖMÄT IHMISET VOIVAT HYÖTYÄ JUMALAN MENETTELYISTÄ IHMISKUNNAN SUHTEEN
Se, miten Jumala on menetellyt maailman ihmisten suhteen, on samoin ollut todistus hänen suunnattomasta kärsivällisyydestään ja viisaudestaan, kun hän on tunnustanut meidät kaikki älyllisiksi luomuksikseen. Hän ei ole toiminut raa’asti. Hän on säilyttänyt ihmissuvun tähän saakka. Eikä näennäinen viivytys ole johtunut hänen hitaudestaan. – 2. Piet. 3:9.
Kun Jumala tuhoaa tämän nykyisen sortavan järjestelmän ja asettaa Valtakuntansa hallitsemaan maata Jeesuksen Kristuksen johdolla, ihmiset voivat tehdä vertailuja ja todeta, millainen vastakohta erinomainen taivaallinen hallitus onkaan sille, mitä he ovat kokeneet, kun ’ihminen on vallinnut toista ihmistä hänen onnettomuudekseen’. (Saarn. 8:9) He tulevat toteamaan tuon hallituksen turmeltumattomuuden. Lisäksi he näkevät omin silmin ihmisten sairauksien paranevan Kristuksen papillisen hallinnon välityksellä, joista parannusteoista Kristus antoi näytteitä maan päällä ollessaan. (Luuk. 4:31–36; 5:12–15; Matt. 9:27–34) Ne, jotka ovat rehellisiä ja rakastavat sydämessään sitä, mikä on oikein, antavat kokosydämisen tukensa tälle valtakunnalle. (Jes. 26:9) Silloin he aivan oikein kiittävät Jumalaa hänen kärsivällisyydestään, kun hän ei hylännyt syntisiä ihmisiä. – Ps. 117:1, 2.
[Alaviitteet]
a Josephus’ Wars of the Jews, kirj. Whiston, II kirja, IX luku, s. 677.
[Kuva s. 8]
Jehovan epäjumalia palvovalle Jerusalemille langettama tuomio kuritti juutalaiset hylkäämään epäjumalanpalvonnan iäksi