Patriarkallinen yhteiskunta

”Aabraham, perheen pää, . . . Uskon kautta hän oleskeli tilapäisesti lupauksen maassa niinkuin vieraassa maassa ja asui teltoissa Iisakin ja Jaakobin kanssa, jotka olivat hänen kanssaan saman lupauksen perillisiä.” – Hepr. 7:4; 11:9, Um.

1. Miksi kristityt havaitsevat nyt ajankohtaiseksi eräitten varhaisempien yhteiskuntien muodostamien varjojen ja järjestelmien tutkimisen?

JUMALAA pelkäävät ihmiset ovat maailmanlaajuisesti tietoisia turmeltuneen vanhan maailman yhteiskunnan nykyisestä hajoamisesta. Raamatun ennustukset ja aikojen merkit todistavat sitovasti, että nämä vanhan maailman asiainjärjestelmät häviävät pysyvästi joutuen täydelleen lyötyinä tappiolle lähitulevaisuudessa. Jehova Jumala on suuressa armossaan ja kaukonäköisyydessään säilyttänyt nyt maan päällä olevien vanhurskaitten sukupolvien onneksi kertomuksen jumalallisista ilmoituksistaan, jotka sisältävät suuren joukon meidän nykyistä ja tulevaa hyvinvointiamme koskevia salaisuuksia. Suuri Selittäjä itse avaa nyt tapahtumien voimalla monia näistä salaisuuksista. (Dan. 2:47) Näiden avulla voidaan saada selventyvä käsitys niistä yksityiskohdista, mitkä ovat voimassa uuden maailman asiainjärjestyksessä. Uusi asiainjärjestys on todellisuudessa jo hahmottumassa ja on täysin voimassa Harmagedonin aikaan täyttäen sen tyhjiön, mikä jää vanhan järjestyksen hävitessä mullistuksessa. Maan päällä olevat Jumalan todistajat tutkivat tästä syystä nyt ahkerasti Pyhiä Kirjoituksia ottaakseen täysin selvää niistä lukuisista varjoista, periaatteista, menetelmätavoista, toiminnoista ja järjestelmistä, joita Jumalan palvelijain yhteiskunnat noudattivat raamatullisina aikoina. Jumalan menettelytavat noiden muinaisten yhteiskuntien kanssa esikuvasivat monia kehitysvaiheita uuden maailman asiainjärjestyksessä. – Room. 15:4.

2. Mitä tarkoitetaan ”patriarkallisella yhteiskunnalla”? Milloin tällainen raamatullisen yhteiskunnan muoto oli olemassa?

² Meidän tarkoituksemme on nyt tutkia patriarkallista yhteiskuntaa. Meidän tulee aluksi tietää, mitä Sana yhteiskunta merkitsee yleensä. Yhteiskunta merkitsee sellaisten ihmisten järjestöä, jotka ovat liittyneet yhteen eri tarkoituksissa yksilöiden eläessä tavallisesti yhdessä yhdyskunnan jäseninä. Se yhteiskuntamuoto, minkä kanssa Jehova Jumala oli tekemisissä 856 vuoden aikana vedenpaisumuksen jälkeen, oli patriarkallinen yhteiskunta. Mutta israelilaiset olivat tämän patriarkallisen aikakauden 215 viimeistä vuotta orjuudessa Egyptin alaisena patriarkallisena yhteiskuntana. Patriarkka oli perheen pää. (Apt. 7:8, 9) Patriarkallinen yhteiskunta oli sentähden sellaisten yksilöiden järjestö, jotka olivat sukulaisia keskenään veren, avioliiton tai lapseksioton kautta ja jotka elivät yhdessä ja työskentelivät yhdessä yhdyskunnassa miespuolisen perheenpään johdossa. Tällainen patriarkallinen yhteiskunta muodosti ”perhehallituksen”.a

PERHEEN PÄÄ, NOOA

3. Kuvaile Nooan järjestelytoiminta.

³ Vedenpaisumuksen jälkeisen yhteiskunnan ensimmäinen suuri patriarkka eli perheen pää oli Nooa. Me huomaamme Nooan toimia sekä hänen johtajana olonsa myöhempiä todisteita koskevista Raamatun kertomuksista, että Nooa oli suuri yhteiskunnan järjestäjä. Noin 40 tai 50 vuotta ennen vedenpaisumusta Nooa järjesti kolme poikaa ja heidän vaimonsa ja oman vaimonsa käsittävän perheensä rakentamaan arkkia. Tämä oli suunnaton suunnitelma, mikä pakoitti kokoamaan ja liittämään yhteen paljon tukkeja ja muita rakennusaineita. Kaikki tämä vaati neuvotteluja naapurikansojen kanssa, rahasuorituksia tavaroista ja palveluksista sekä sellaisten sopimusten tekemistä, mitkä merkitsivät käyttäytymis- ja liikesääntöjen noudattamista. Samoin vaati sen eläinpaljouden kokoonjohdattaminen, mikä meni myöhemmin arkkiin, suunnittelua ja järjestyksellistä asiainhoitoa. Kun Nooa, 599-vuotias terävä-älyinen järjestäjä, oli pitänyt huolta kaikista valmisteluista, niin hän meni arkkiin v. 2370 eKr. järjestetyn yhteiskunnan mukana, minkä pää hän oli. Hän säilytti vuoden ja kymmenen päivää yhteiskuntansa järjestyksen ja hyvinvoinnin arkissa tulvavesien ollessa vallalla maan päällä. – 1. Moos. 6:13–8:19.

4. Mitä Jumala teki ihmisyhteiskunnalle heti vedenpaisumuksen jälkeen?

⁴ Jehova Jumala oli siunannut ja ohjannut tätä vedenpaisumusta edeltänyttä patriarkallista yhteiskuntaa Nooan ollessa sen päämies. Samoin kuin tämä yhteiskunta oli mennyt arkkiin täysin järjestettynä, niin se tuli sieltä uloskin täysin järjestettynä perhehallituksen alaisuudessa. Purettuaan lastinsa turvallisesti kuivalle maalle v. 2369 eKr. Nooa johti heti perheensä valmistamaan jättiläismäisen polttouhrin ylistykseksi heidän kaikkien vapauttajalleen Jehovalle. Jehova mieltyi tähän kiitollisuuden ilmaukseen ja alkoi antaa Nooalle ohjeita ihmisyhteiskunnan jatkamiseksi. Jumala lupasi ihmiselle, ettei hän kiroa koskaan enää maata ja että maassa on oleva jatkuvasti eri vuodenajat. Jumala antoi hänelle myöskin käskyn täyttää maan joka osa hänen jälkeläisperheillään. Jumala alkoi antaa ihmiselle suoranaisin ilmoituksin jumalallista lakiaan Nooan välityksellä. Sateenkaari pantiin taivaalle merkiksi Jumalan suuresta liitosta, minkä hän teki Nooan johdossa olevan henkiinjääneen yhteiskunnan kanssa. Jehova Jumala ryhtyi siis suurena Ylimpänä toimenpiteisiin antaakseen ihmiselle vanhurskaan alun puhdistetussa maassa. Jumala antoi vanhurskaalle ihmiselle lain, minkä ympärille hän saattoi kehittää vedenpaisumuksen jälkeisen hallituksensa. – 1. Moos. 8:20–9:17.

5. Miten Nooa varustettiin antamaan oikea johto ihmisyhteiskunnalle vedenpaisumuksen jälkeen?

⁵ Koska Nooa oli ollut suoranaisessa yhteydessä Jumalan kanssa monta kertaa ja koska hän oli saanut Jumalan tahdon ilmaisuja, niin hän terävänä lakimiehenä ja järjestäjänä oli arvovaltaisessa asemassa ohjatakseen ihmisyhteiskunnan laajenemista vedenpaisumuksen jälkeen. Ja hän suorittikin sen innokkaasti niinä 350:nä vuotena, mitkä hän vielä eli vedenpaisumuksen perästä. Koska Nooa oli hyvin viisas, kaukonäköinen ja teokraattisissa menetelmissä pitkän kokemuksen omaava mies, niin häneen voitiin luottaa siinä, että hän ohjaa oikealla tavalla vedenpaisumuksen jälkeisen hallituksen asioita. Kun nousi uusia ongelmia, niin hän pystyi tekemään selväksi oikeat periaatteet, vahvistamaan sopivat ennakkopäätökset, panemaan alulle hyödylliset tavat ja langettamaan oikean tuomion Herran mielen mukaan, mikä hänellä oli Jumalan luottamusta nauttivana palvelijana ja profeettana. Kuinka onnellinen ihmisyhteiskunta olikaan vedenpaisumuksen jälkeen, kun sillä oli sellainen hyvin valmentunut teokraattinen järjestäjä neuvonantajanaan! – 1. Moos. 9:28, 29.

6. Minkä hallitusmallin Nooa antoi yhteiskunnalle vedenpaisumuksen jälkeen?

⁶ Tarttuiko Nooa vedenpaisumuksen jälkeen tilaisuuteen tulla ylihallituksen kuninkaaksi hallitakseen koko jälkeläistensä nopeasti lisääntyvää joukkoa? Ei. Nooa oli Jumalaa pelkäävä mies, joka uskoi siihen siemeneen, joka piti lähetettämän Kuninkaaksi perustamaan uusi maailman hallitus koko ihmiskunnalle. (1. Moos. 3:15; Hepr. 11:7) Nooalle ei ollut määrätty kuninkuutta. Nooa ryhtyi päinvastoin laatimaan suunnitelmaa pienten perhehallitusten eli patriarkallisten yhteiskuntien muodostamien pikku ryhmäkuntien kehittämiseksi, joiden perheryhmien piti elää riippumattomina toisistaan ja siirtyä kaikkiin osiin maailmaa. Tällaisen järjestelyn perusyksikkö ei ollut yksilö, vaan perhe, sukulaisten ryhmä, jota hallitsi sen perheen pää, patriarkka. Kun perheen pää kuoli, niin vanhin poika jatkoi sen ryhmäkunnan johtoa ja salli toisten poikien muuttaa pois, niinkuin Eesau ja Jaakob tekivät myöhemmin, panemaan alulle erillisiä yhteiskuntia. Myöhempänä ajankohtana pysyttelivät perheen pään pojat yhdessä isänsä kuoltua jonkun huomattavan veljen johdossa, niinkuin Jaakobin kaksitoista poikaa tekivät, ja siten he muodostivat kahdentoista perheen ”huoneen” eli sukukunnan. Kukin israelilaisperhe kehittyi aikanaan heimoksi, ja nämä sukulaisheimot kasvoivat lopulta kansaksi, jonka pää oli Jehova. – 1. Moos. 46:2, 3; 49:28; 50:24, 25; 2. Moos. 19:4–6.

7. Mitä Nooa sai eläessään nähdä? Miten Saatana yritti häiritä Jumalan vedenpaisumuksen jälkeisiä päätöksiä, ja mikä oli seurauksena?

⁷ Jumalan esikuvallinen toimeksianto, maan kansoittaminen, edistyi Nooan viisaassa valvonnassa siihen asti, että lopulta oli seitsemänkymmentä kansaa toiminnassa puhuen kaikki yhtä kieltä, mutta vaellellen paimentolaisyhdyskuntina kaikkiin suuntiin. Kaksikymmentäkuusi näistä kansoista polveutui Nooan pojasta Seemistä, neljätoista hänen vanhimmasta pojastaan Jaafetista ja kolmekymmentä hänen nuorimmasta pojastaan Haamista. (1. Moos. 10:1–32) Nooa eli myös niin kauan, että näki syöpäkasvin tavoin kasvavan kapinan nousevan suurta Ylintä Yksinvaltiasta, Jehova Jumalaa, vastaan. Se kaikki alkoi hänen nuoresta pojanpojan pojastaan, jonka nimi oli Nimrod ja joka ei saanut kunniaa kuulua niiden seitsemänkymmenen kansan seitsemänkymmenen perheen pään joukkoon. Uhmaamalla Jumalan sateenkaariliittoa, käyttämällä sotaa saadakseen ihmiset pelkäämään itseään ja ollen Saatanan välikappale Nimrod kapinoi Nooan hallitusjärjestelmää vastaan. Hän perusti sen sijaan ensimmäisen valtakuntahallituksen Babylonin ollessa sen keskus. Tämä nousukas yritti tehdä itsensä suuremmaksi Nooaa julistautumalla ensimmäiseksi ihmiskuninkaaksi. Hän ryhtyi toteuttamaan uskonnollista tornin rakennussuunnitelmaa estääkseen monet perheet hajaantumasta maan neljään ääreen niinkuin Jumala oli päättänyt. Jumala ilmaisi vihansa tätä kapinaliikettä vastaan sekoittamalla noiden Nimrodin alaisuudessa olevien heimojen kielen ja pakoittaen ne siten siirtymään kauas hänen alkuperäisen tahtonsa mukaisesti. Elettyään pitkään neuvonantajana monien muinaisten kansojen joukossa järjestäjä Nooa kuoli lopulta v. 2020 eKr. 950:n vuoden iässä. Hän näki ennen kuolemaansa Jumalan toimeksiannon toteutuneena Saatanan ehkäisytoimenpiteistä huolimatta, joihin hän ryhtyi yhdistämällä ihmiset Jehova Jumalaa vastustavien hallitusten alaisuuteen. – 1. Moos. 11:1–9.

KIINNOSTAVIA PIIRTEITÄ

8, 9. (a) Mistä saivat heprealaiset perheen päät tapansa ja lakinsa? (b) Miten oli mahdollista, että teokraattiset patriarkat menettelivät pakananaapureittensa kanssa yleisten oikeudenkäyttömenetelmien mukaan? (c) Mitä todisteita on sille ajatukselle, että monet näistä tavoista olivat Jumalan hyväksymää alkuperää?

⁸ Me ryhdymme nyt tarkastelemaan patriarkallisen yhteiskunnan erilaisia kiinnostavia piirteitä. Tässä kohdassa on ymmärrettävä, että vaikka monia Raamatussa olevia laillisia piirteitä tavataan myöskin muinaisista ei-teokraattisista lakijärjestelmistä, kuten Hammurabin babylonialaisesta lakikokoelmasta, heettiläisten lakikokoelmasta ja assyrialaisesta lakikokoelmasta, mitkä kaikki kolme lakikokoelmaa arkeologit ovat löytäneet viime aikoina, niin ne eivät todista suinkaan sitä, että heprealaiset olisivat lainanneet nämä piirteet pakananaapureiltaan. Pikemminkin on selvästi päinvastoin. Nämä ovat todistuksia siitä, että pakanakansat ovat omaksuneet monta muinaista lakia ja tapaa Nooan lakia ja järjestystä koskevasta järjestelmästä, mitä mallia uskolliset heprealaiset patriarkat noudattivat. – Hes. 14:12–14, 20.

⁹ Kun varhaiset heimot ja kansat joutuivat Saatanan ja hänen väärien hallitusteorioittensa suurempaan valvontaan, niin Nooan varhaisen lain ja järjestyksen rakennelma häipyi jonkin verran taka-alalle. Mutta koska kumminkin oli totta, että monet niiden peruslaeista olivat yhä Nooalta tullutta varhaista alkuperää, niin tämä teki mahdolliseksi sen, että uskolliset teokraattiset patriarkat, sellaiset kuin Aabraham, Iisak ja Jaakob, saattoivat toimia pakananaapureittensa kanssa yleisten oikeudenkäyttömenetelmien mukaan. Tässä kohdassa on myös hyvä sanoa, että koska monet uskollisten teokraattisten patriarkkojen noudattamat lain piirteet otettiin myöhemmin lakiliittoon, minkä Jumala saneli Moosekselle, niin tämä on voimakas todistus siitä, että ne olivat Jumalan vahvistamaa alkuperää. Eihän Jumala olisi suinkaan ottanut mukaan lakeja ja tapoja, mitkä olisivat olleet alkuisin Saatanan paholaisvaltaisista hallituksista. – 2. Kor. 6:14–16.

10. Miten omaisuutta pidettiin patriarkallisessa yhteiskunnassa? Selitä.

¹⁰ Kuten olemme jo viitanneet, niin patriarkallisen yhteiskunnan perusyksikkö oli perhe eikä yksilö. Yleensä ei yksityisomaisuutta ollut lukuunottamatta joitakin harvoja henkilökohtaisia tavaroita. Perhe piti yhteisenä kaiken omaisuuden, karjalaumat, taloustavarat, varusteet ja maat, koska kaikki sen jäsenet olivat toistensa sukulaisia syntymän, avioliiton tai lapseksioton perusteella. Tämän vahvistaa Raakelin ja Lean Jaakobille, aviomiehelleen ja perheen päälle, esittämä lausunto siinä tilaisuudessa, jolloin he erosivat kaikkine omaisuuksineen isänsä Laabanin sukukunnan taloudesta aloittaakseen riippumattoman patriarkallisen yhteiskunnan. ”Raakel ja Lea vastasivat [miehelleen ja päälleen Jaakobille]: ’Mikä osa tai omaisuus on jäänyt meille isämme talossa? Eikö hän [heidän isänsä Laaban] kohtele meitä kuin muukalaisia? Hän on myynyt meidät, ja hän jatkuvasti kuluttaa koko meidän avioliittomme hintaa! Koko omaisuus, minkä Jumala on ottanut isältämme, kuuluu nyt meille ja meidän lapsillemme; tee siis niinkuin Jumala käskee sinua.’” (1. Moos. 31:14–16, Mo) Pitäen siten omaisuutensa yhteisenä, kuten edellä on huomautettu, pieni perhehallitus oli sellainen muodostelma, mitä saattaisimme verrata nykyaikaiseen yhtiöön ja millä oli virallinen päänsä, joka oli isä tai yhteisestä esi-isästä polveutuvan vanhimman sukuhaaran vanhin poika, jos useampia perheitä eli yhdessä ”huonekunnassa” eli heimossa. Me näemme myös Jaakobin ollessa kyseessä, kuinka perheen pää toimi pappina ollen yhteydessä Jumalan kanssa. Perheen pää johti sen lisäksi Jumalan edustajana perheen uhritoimituksia.

11. Mitä velvollisuuksia perheen päällä oli?

¹¹ Patriarkka toimi edelleen isällisenä hallitsijana ja ylivalvojana. Hän antoi käskyjä perheen päivittäisen työn suhteen ja valvoi huolellisesti lastensa kasvattamista, koska hän oli täydelleen vastuussa lain mukaan heidän kaikista lakia vastaan tekemistään rikoksista. Hän teki sopimuksia naapureitten kanssa ja tuomitsi ja rankaisi myös huonekuntaansa jokaisesta lain ja tapojen rikkomisesta. Perheen pää valvoi ja hallitsi todellisuudessa täydelleen kaikkien huonekuntajärjestönsä jäsenten elämää ja omaisuutta. Koska patriarkka oli puhemies Jumalan ja ihmisten edessä, niin häntä pidettiin lisäksi vastuullisena perheensä käyttäytymisestä. Hän ja perhe kokonaisuudessaan olivat vastuussa hänen tai hänen perheensä jäsenten toisia perhekuntia vastaan tekemistä rikoksista tai loukkauksista. Perheen päätä saatettiin vaatia luovuttamaan joku perheensä jäsen tai maksamaan tavarassa sovittaakseen tehdyt vääryydet. – Joos. 7:24, 25.

12. Mihin patriarkallista perheen muodostamaa ryhmäkuntaa voidaan verrata nykyään? Selitä.

¹² Niinkuin on nykyisten yhtiöitten laita, jotka ovat monien henkilöitten muodostamia ja joissa koko yhtiötä pidetään yhtenä ainoana keinotekoisena juridisena henkilönä, joka voidaan haastaa oikeuteen mistä toisille aiheutetuista vahingoista hyvänsä, niin pidettiin koko muinaista perhettä juridisena yhteisöhenkilönäb, jonka piti hyvittää tehdyt vääryydet. Näin oli siis heti vedenpaisumuksen jälkeen alusta pitäen olemassa niin sanottu ”perheen vastuu”, mikä laajeni myöhemmin ”yhteiskunnan vastuuksi” ja mikä piti koko yhdyskuntaa vastuullisena kenen tahansa jäsenen väärinteoista. Tätä asiaa katseltiin tällä tavalla, koska kaikki omistivat yhteisesti omaisuuden ja koska heidän elämänsä oli sidottu läheisesti heidän perheenpäähänsä. Raamatusta nähdään, että nuo kiinteästi yhteenliittyneet laillisesti vastuulliset perheet menestyivät hyvin turvassa ja elivät suuressa onnessa, kun vain niiden perheen pää oli teokraattinen ja palveli Jehovaa. Sellaiset hallitsivat huonekuntiaan rakkaudellisesti ja viisaasti. – 1. Moos. 24:1.

MENETTELYTAVAT

13. Kuvaile, miten maaomaisuus luovutettiin toiselle.

¹³ Patriarkoilla oli kiinnostava tapa, millä he tarjosivat ja luovuttivat toisille maan omistuksen. Ostoa harkitseva vietiin edulliseen kohtaan, missä myyjä esitti tarjotun maan tarkat rajat ja edut. Kun oli hierottu kauppaa pitkään, niin myyjä saneli lopuksi täsmälleen luovutettavan maan neljä rajaa. Kun ostaja sanoi: ”Minä näen”, niin kauppa katsottiin päätetyksi ja sopimus tehdyksi.c Luovutus tapahtui tällä tavalla todistajain edessä, ilman että maata olisi annettu toisen haltuun kirjallisella asiapaperilla. Mutta kirjoitettuja sopimuksiakin käytettiin. Kaupan hierontaan kuului toisinaan jonkinlaisia menoja. – 1. Moos. 23:3–16.

14, 15. (a) Miten Jehova mukautui tähän maanluovutustapaan? Selitä. (b) Miten Saatana? Selitä.

¹⁴ Jehova Jumala mukautui itse tähän tapaan, kun hän tarjosi laillisesti Aabrahamille Luvattua maata. Jumala näytti edullisesta kohdasta Kanaanista Aabrahamille tarjotun alueen tarkat rajat. Mutta Jumala ei sallinut Aabrahamin sanoa: ”Minä näen” ja siten laillisesti hyväksyä luovutusta, koska Jumalan aika ei ollut suoda laillista omistusoikeutta. (1. Moos. 13:14, 15) Mutta laillinen luovutus tapahtui kumminkin v. 1473 eKr., noin neljäsataa vuotta myöhemmin, kun Jehova pani Mooseksen ’näkemään’ eli hyväksymään laillisen omaisuuden Israelin kansan puolesta juuri sen edellä, kun he menivät Jordanin ylitse ottaakseen Luvatun maan haltuunsa. ”Ja Mooses nousi Mooabin arolta Nebon vuorelle, . . . Ja [Jehova] näytti hänelle koko maan: . . . Ja [Jehova] sanoi hänelle: ’Tämä on se maa, jonka minä valalla vannoen olen luvannut Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille, . . . Minä olen antanut sinun omin silmin nähdä sen.’” – 5. Moos. 34:1–4; 3:27.

¹⁵ Huomaa, että Saatana-jäljittelijä mukautui myöskin tähän menettelytapaan tarjouksessaan, kun hän lähestyi Jeesusta autiomaassa kiusatakseen häntä. ”Jälleen Perkele otti hänet [Jeesuksen] mukaansa tavattoman korkealle vuorelle ja näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston, ja hän sanoi hänelle: ’Kaikki nämä minä annan sinulle, jos sinä lankeat polvillesi ja teet palvontateon minulle.’” (Matt. 4:8, 9, Um) Saatana teki tässä todellisuudessa laillisen tarjouksen Jeesukselle, jotta tämä voisi harkita vakavasti sen laillista hyväksymistä. Vaikka Jeesus havaitsikin sen nopeasti lailliseksi tarjoukseksi, niin hän ei hukannut lainkaan aikaa sen hylkäämiseen täysin sanomalla: ”Mene pois, Saatana.”

16, 17. (a) Miten perheen päät ottivat tuomareina selville todisteet? (b) Esitä Raamatusta esimerkkejä.

¹⁶ Ratkaistessaan paikallisia perhekiistoja perheen päät toimivat tuomareina. Jakaakseen oikeutta oli heille erittäin tärkeää ottaa juurta jaksain selville täsmälliset todisteet tarkasteltavana olevassa asiassa. Suomalaisen käännöksen mukaan he käyttivät sanoja ”tutkia”, ”tarkastaa” tai ”tuntea”, kun todisteet oli saatu selväksi ja kun he esittivät päätöksensä tosiasioista. Tämä lakikieli on samanlaista kuin meidän aikanamme tuomari tai valamiehistö istuu ja ”havaitsee” miehen syylliseksi johonkin rikokseen esiintuotujen todistusten mukaan. Kun Laaban syytti Jaakobia siitä, että tämä oli varastanut hänen kotijumalansa, niin Jaakob antoi laillisesti Laabanille oikeuden etsiä todistukset Jaakobin syyttömyyteen. Jaakob sanoi: ”Heimojemme miesten läsnäollessa tutki, mitä minulla on, ja ota pois, mikä on omaasi.” – 1. Moos. 31:32.

¹⁷ Toinen esimerkki on se tapaus, missä perheen pää Juuda istui tuomarina kuulustellakseen miniänsä Taamarin asiaa, jonka syytettiin saavan aviottoman lapsen. ”Juuda sanoi: ’Viekää hänet poltettavaksi.’ Mutta kun häntä vietiin, lähetti hän sanan apelleen: ’Minä olen raskaana siitä miehestä, jonka nämä ovat’. Ja hän käski sanoa: ’Tarkasta, kenen tämä sinetti, nämä nauhat ja tämä sauva ovat’. Ja Juuda tunsi ne ja sanoi: ’Hän on [vanhurskaampi kuin minä].’” (1. Moos. 38:24–26, 11–20) Tuomari Juudan oli pakko myöntää laillisesti olevansa Taamarin lapsen isä, kun esitettiin selvät todistukset, että hän oli se otaksuttu portto, johon Juudalla oli ollut yhteys vähän aikaa aikaisemmin.

18. Miksi uskolliset teokraattiset patriarkat elivät jatkuvasti tilapäisinä asukkaina Luvatussa maassa?

¹⁸ Oli monia muitakin tapoja, jotka liittyivät esikoisuuteen, vanhempien oikeuteen valita vaimot pojilleen, vastuuseen siitä, kun joku asettaa omaisuutta toisen hallintaan, orjuuteen, jalkavaimojen pitoon, orjien lunastamiseen ja muihin seikkoihin. Seuraavassa kirjoituksessa tutkitaan useita näistä. Patriarkallisen yhteiskunnan tutkimuksen ollessa tällä asteella voidaan nähdä, että se ei ollut suinkaan mikään kehittymätön yhteiskuntajärjestys. Se oli päinvastoin hyvin laadittu järjestelmä, mikä sopi noiden varhaisten perhekuntien paimentolaiselämään. He asuivat teltoissa ja vaelsivat pitkin maata hoitaen suuria lammas- ja karjalaumojaan. Uskolliset teokraattiset patriarkat Aabraham, Iisak ja Jaakob sekä muut tyytyivät elämään lupauksen maassa tilapäisinä asukkaina odottaen luvatun Messiaan, Kristuksen Jeesuksen, tuloa Kuninkaana perustamaan iankaikkista vanhurskasta valtakuntaa maan hallitsemiseksi. ”Sillä hän [Aabraham] odotti sitä kaupunkia, jolla on [tosi] perustukset ja jonka rakentaja ja luoja on Jumala.” (Hepr. 11:8–10) Me näemme siis, että siinä, miten Jumala menetteli palvelijoittensa kanssa patriarkallisen järjestelyn aikana, on paljon erityisesti meitä kiinnostavaa. Koska Jumalan lailliset menettelyt eivät muutu, niin hänen silloiset lailliset toimenpiteensä ilmaisevat samanlaisten elämäntapojen tulevan käyttöön uuden maailman asiainjärjestelyssäkin. Älkäämme halveksiko siis näitä pienten alkujen varhaisia päiviä. – Mal. 3:6; Sak. 4:10.

[Alaviitteet]