Jos Jumalalla on järjestö, niin mikä se on?
1. Miten jotkut suhtautuvat nykyään ilmaukseen ”Jumalan järjestö” ja miksi?
ON OUTOA, että tänä järjen aikakautena monet ovat ryhtyneet epäilemään, onko Jumalalla järjestöä. Jotkut epäröivät, jopa pelkäävät käyttää nykyisin ilmausta ”Jumalan järjestö”, koska he ovat huomanneet, ettei heidän raamatunkäännöksensä käytä sanaa ”järjestö” Jumalan yhteydessä tai lainkaan.
2. a) Voidaanko Roomalaiskirjeen 13:1, 2:n perusteella väittää, että kristikunnan hallitukset muodostavat Jumalan näkyvän järjestön? b) Mitä kysymyksiä herää Jehovan todistajista, jotka vuodesta 1922 lähtien on organisoitu täyttämään Matteuksen 24:14:ää?
2 Kukaan järkevä ihminen ei varmaankaan väitä, että erittäin hyvin järjestäytyneet nykyajan hallitukset, edes kristikunnan hallitukset, muodostaisivat Jumalan järjestön tai olisivat osakaan siitä. Kukaan ei voisi todistaa sitä edes vetoamalla apostoli Paavalin sanoihin, jotka Roomalaiskirjeen 13:1, 2 esittää: ”Ei ole valtaa muutoin kuin Jumalalta; olemassa olevat vallat ovat suhteellisissa asemissaan Jumalan asettamina. Sen tähden se, joka vastustaa tätä valtaa, on asennoitunut Jumalan järjestelyä vastaan.” Samanaikaisesti, varsinkin vuodesta 1922 lähtien, Jehovan todistajat ovat tehokkaasti järjestäytyneet täyttämään Matteuksen 24:14:ssä olevan Jeesuksen profetian: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu.” Mikä suhde heillä on siis tämän perusteella Jumalaan, sotajoukkojen Jehovaan? Muodostavatko he vain ihmistekoisen järjestön, jota Jumala voi käyttää, jos hän haluaa, vai ovatko he Jumalan järjestön näkyvä maallinen osa? Antakaamme tosiasioiden puhua puolestaan!
3, 4. a) Millainen kristikunnan kuluneitten vuosisatojen aikana julistama sanoma on verrattuna siihen ”evankeliumiin”, jota Jehovan todistajat ovat julistaneet vuodesta 1914 lähtien? b) Ainoastaan millä tavalla tämä todistaminen on voitu suorittaa vainon ja vastustuksen alaisuudessa, ja mitä Ilmestyksen 14:6, 7 ilmaisee?
3 Sydämeltään rehellinen ihminen verratkoon sitä, millaista kristikunnan uskonnollisten järjestelmien Valtakunnan evankeliumista saarnaaminen on kaikkien vuosisatojen aikana ollut, siihen, millaista Jehovan todistajien saarnaaminen on ollut ensimmäisen maailmansodan päättymisvuodesta 1918 lähtien. Se ei ole ollut samanlaista. Jehovan todistajat ovat saarnanneet todella ”evankeliumia” eli ”hyvää uutista” Jumalan taivaallisesta valtakunnasta, joka perustettiin asettamalla hänen Poikansa Jeesus Kristus valtaistuimelle pakanain aikojen lopussa vuonna 1914. (Luuk. 21:24) Tästä annettu maailmanlaajuinen todistus kansainvälisen vainon ja vastustuksen sulkutulessa on voitu antaa vain Jumalan kaikkivoittavan hengen avulla. Sitä ei ole saatu aikaan ihmisten eikä Saatana Panettelijan hengen avulla. Se on suoritettu Jumalan pyhien enkelien avustuksella, kuten Ilmestyksen 14:6, 7 ilmaisee:
4 ”Ja minä näin erään toisen enkelin lentävän keskitaivaalla, ja hänellä oli julistettavana ikuinen hyvä uutinen iloisena sanomana maan päällä asuville ja jokaiselle kansakunnalle ja sukukunnalle ja kielelle ja kansalle, ja hän sanoi suurella äänellä: ’Pelätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, koska hänen tuomionsa hetki on tullut, ja niin palvokaa Häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet.’”
5. a) Ketä organisoijaa tulisi nyt pelätä tänä ratkaisun aikana? b) Mihin taivaalliseen kokoukseen vihollisorganisoija tunkeutui Jobin 1. ja 2. luvun mukaan?
5 Tänä yksilöitten ratkaisun aikana tulisi pelätä Häntä, joka on Luoja, kaikkeuden Organisoijaa. Jobin kirjasta me saamme nähdä välähdyksen hänen taivaallisesta enkelipoikien muodostamasta perheestään. Saatana Panettelija, joka on ollut maailmallisen asiainjärjestelmän organisoija Nooan ajan vedenpaisumuksesta lähtien, oli kerran tämän perheen jäsen. Jobin 1:6, 7:ssä hänet kuvataan perheasioihin sekaantujaksi, sillä me luemme siitä: ”Kun eräänä päivänä Jumalan pojat tulivat ja asettuivat Herran eteen, tuli myöskin saatana heidän joukossansa. Niin Herra kysyi saatanalta: ’Mistä sinä tulet?’ Saatana vastasi Herralle ja sanoi: ’Maata kiertämästä ja siellä kuljeksimasta’.” Jobin 2:1, 2:ssa esitetään samanlainen kuva näkymättömissä taivaissa pidetystä tosi Jumalan poikien myöhemmästä kokouksesta.
6. a) Mitä tällainen Jehova Jumalan johtama taivaallisten ”Jumalan poikien” kokous ilmaisee? b) Miten Jobin antama esimerkki kannusti noita ”Jumalan poikia”?
6 Mitä nämä kaksi Jehova Jumalan poikien kokousta ilmaisevat, ja mitä nimitystä olisi sopivaa käyttää niistä, jotka muodostavat tällaisen perheryhmän? Mikä sopiva sana tai mitä sanoja tulee mieleesi? Jätämme sen lukijan vastattavaksi. Nuo kokoukset olivat järjestyksellisiä, ja täysin oikein tosi Jumala johti niitä. Vaikka Saatana päästettiin noihin kokouksiin, niin se ei merkitse sitä, että häntä olisi edelleen pidetty yhtenä ”Jumalan pojista” ja että hän olisi edelleen ollut osa Jumalan taivaallista huonekuntaa. Jo hänelle annettu nimi ”Saatana” ilmaisee, ettei hän ollut, sillä se merkitsee ’Vastustajaa’. Hänellä ei siis ollut mitään hyvää tarkoitusta, kun hän liikkui maan päällä ihmisille näkymättömänä henkenä. Hän vastusti jokaista, joka yritti pysyä nuhteettomana tosi Jumalalle. Jumalan sallinnalla hän teki Uusin maasta kotoisin olevasta Job-nimisestä vanhurskaasta, Jumalaa pelkäävästä miehestä hyökkäystensä maalitaulun. Mutta hän epäonnistui raukkamaisessa tarkoituksessaan saattaa Jehova Jumalan kaikkeudensuvereenisuus halveksituksi sekä maan päällä olevien ihmisten että taivaassa olevien enkelien edessä. Jobin uskollinen esimerkki osoittautui suureksi kannustukseksi enkelipoikien muodostamalle Jehovan taivaalliselle perheelle.
7. Mistä perheestä Aadam ja Eeva tottelemattomuutensa takia joutuivat pois, ja kuinka monta luomusta henkimaailmasta ryhtyi vartiointitehtävään?
7 Saatana mahdollisesti ajatteli voittavansa, niin kuin hän oli voittanut ensimmäisen maan päällä olevan ihmisen, Jumalan pojan Aadamin, ollessa kysymyksessä. Kuudennen luomispäivän lopulla, kun maan päällä ei vielä ollut yhtään ihmistä, Jumala sanoi: ”Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme.” Jumala ei monikon ensimmäistä persoonaa käyttäessään puhunut itselleen. Hän puhui ainakin yhdelle muulle persoonalle, jonka hän halusi ottaa mukaan luomistoimintaan. (1. Moos. 1:26) Kukaan ennakkoluulottomasti ajatteleva ei kiellä sitä, että tämä vaati taivaallista yhteistoimintaa. Ikävä kyllä ensimmäiset ihmisluomukset Aadam ja Eeva menivät Jumalaa valehtelijaksi kutsuvan näkyvän käärmeen takana olevan näkymättömän henkipersoonan puolelle. Heidän tottelemattomuutensa Jumalaa kohtaan aiheutti heidän poistamisensa Jumalan lasten kaikkeudenperheestä, ja heidät karkotettiin Eedenin puutarhasta. Sitten Jumala ”asetti Eedenin paratiisin itäpuolelle kerubit ynnä välkkyvän, leimuavan miekan vartioitsemaan [puutarhassa olevan] elämän puun tietä”. (1. Moos. 3:24) Kerubeja oli ainakin kaksi, ja he olivat Jumalan taivaallisen huonekunnan jäseniä, joille oli annettu valta aineellistua ja näyttäytyä ihmisille.
8. Kävikö siis silloin ilmi, että Jumalan huonekunnassa oli muitakin, ja mitä Jobin 38:6, 7 osoittaa tästä?
8 On siis ilmeistä, että jo silloin ihmisen olemassaolon alkuvaiheessa oli Jumalan taivaallisessa huonekunnassa muitakin. Sen tähden Jehova Jumala sanoi esittäessään kysymyksiä, jotka koskivat maan perustamista: ”Mihin upotettiin sen perustukset, tahi kuka laski sen kulmakiven, kun aamutähdet kaikki iloitsivat ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat?” – Job 38:6, 7.
9. Mitä taivaallisten luomusten luokkia mainitaan Psalmeissa, Jesajan 6:2:ssa ja Danielin profetiassa?
9 Psalmeissa 80:2 ja 99:1 sanotaan, että ”kerubit kannattavat” Jehovan valtaistuinta. Tämä kuvaus on todennäköisesti lainattu pyhän liitonarkin yhteydestä, joka sijaitsi temppelin kaikkein pyhimmässä Jerusalemissa. Arkin päällä oli kaksi kultaista kerubia, joiden siivet olivat ojennettuina toisiaan kohti, ja niiden yläpuolella keskellä näkyi niin sanottu šekinavalo, joka edusti Jehova Jumalan läsnäoloa hänen temppelissään. Kun profeetta Jesaja sai ihmeen välityksellä näyn temppelin sisäosasta, hän näki Jehovan istuvan valtaistuimellaan ja serafeiksi kutsuttujen henkiluomusten palvelevan häntä. (Jes., 6. luku). Serafien ja kerubien lisäksi ovat enkelit yleensä, joista esimerkiksi puhutaan Raamatun viimeisessä kirjassa, Ilmestyskirjassa. Unohtaa ei sovi myöskään Miikael-nimistä taivaallista luomusta. Hänen sanotaan olevan ”yksi ensimmäisistä enkeliruhtinaista” ja ”teidän [Danielin kansan] enkeliruhtinaanne”. (Dan. 10:13, 21; 12:1) Juudaan 9. jae sanoo häntä sopivasti ”ylienkeli Miikaeliksi”.
10. Miksi Danielin 7:1–10:ssä kuvaillun näyn oikeudenistunnossa täytyi säilyttää järjestys?
10 Eräästä erikoisen mahtavasta taivaallisesta näystä profeetta Daniel sanoo: ”Minun sitä katsellessani valtaistuimet asetettiin, ja Vanhaikäinen istuutui. Hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi ja hänen päänsä hiukset kuin puhdas villa. Hänen valtaistuimensa oli tulenliekkejä, ja sen pyörät olivat palavaa tulta. Tulivirta vuoti, se kävi ulos hänestä; tuhannen tuhatta palveli häntä, ja kymmenen tuhatta kertaa kymmenen tuhatta seisoi hänen edessänsä. Oikeus istui tuomiolle, ja kirjat avattiin.” (Dan. 7:9, 10) Tässä jumalallisessa oikeudessa täytyi vallita järjestys, varsinkin kun kymmenen tuhatta kertaa kymmenen tuhatta palveli Tuomaria.
11. Mitä Psalmi 103:19–21 sanoo yhtäpitävästi edellä olevan kanssa, ja mitä nimitystä Jehovasta käytetään 1. Samuelin kirjan 1:3:sta lähtien?
11 Yhtäpitävästi tämän kanssa Psalmissa 103:19–21 sanotaan: ”Herra on pystyttänyt istuimensa taivaisiin, ja hänen kuninkuutensa hallitsee kaikkia. Kiittäkää Herraa, te hänen enkelinsä, te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä täytätte, kun kuulette hänen sanansa äänen. Kiittäkää Herraa, kaikki hänen sotaväkensä, te hänen palvelijansa, jotka hänen tahtonsa teette.” Varsin sopivasti Kaikkeuden Suvereenista käytetään 1. Samuelin kirjan 1:3:sta eteenpäin nimitystä ”sotajoukkojen Jehova”. – Jaak. 5:4, Uuden maailman käännös.
12. Minkä se osoittaa olevan taivaassa, että siellä olevilla on arvonimiä tai nimityksiä ja että Jumalan taivaallisen henkilökunnan keskuudessa on ”sotajoukkoja”?
12 Mitä siis kaikkien edellä esitettyjen raamatunkohtien valossa havaitsemme sen tosiasian ilmaisevan, että Jumalan taivaalliseen henkilökuntaan kuuluu ylienkeli, enkeliruhtinaita, kerubeja, serafeja, enkeleitä ja sotajoukkoja ja että nämä kaikki arvoasteet ja luokat tai olemisen tasot ja ”sotajoukot” toimivat täysin sopusoinnussa Vanhaikäisen, Jehova Jumalan, kanssa ja täysin alamaisina hänelle? Se merkitsee, se edellyttää kaikkien noiden Jumalan taivaalliseen henkilökuntaan kuuluvien organisointia. Se tekee kaikesta sellaisesta taivaallisesta henkilökunnasta Jumalan järjestön. Se merkitsee sitä, että Jumalalla on järjestö, jota tarkoittava heprealainen sana on histadrút ja kreikkalainen sana orgánosis.
TAIVAASSA OLEVA ”VAIMO”
13. a) Miten Aadamin ja Eevan synninteko vaikutti Jumalan järjestöön? b) Mitä Jumala sitten näytti sanovan käärmeelle, joka ei kuitenkaan ymmärtänyt sitä?
13 Kun Aadam ja Eeva tekivät syntiä Jumalaa vastaan, niin se vaikutti Hänen yleisjärjestöönsä, jonka maallinen näkyvä osa he olivat. He lakkasivat olemasta sen perheen jäseniä, jonka taivaallinen Isä ja Luoja hän on. He menivät sen näkymättömän henkiluomuksen puolelle, joka oli valehtelevan käärmeen takana. Varmaankaan kirjaimellinen käärme ei ymmärtänyt, mitä Jumala tarkoitti, kun hän näytti sanovan sille: ”Koska tämän teit, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi sinun pitää käymän ja tomua syömän koko elinaikasi. Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.” – 1. Moos. 3:14, 15.
14. Miksi Jumalan sanojen kirjaimellinen soveltaminen käärmeeseen ei voi tulla kysymykseen, ja millaista käärmettä ja vaimoa varmasti tarkoitettiin?
14 Mitä nämä sanat olisivat merkinneet, jos ne olisi tarkoitettu kirjaimellisiksi? Sitä, että kirjaimellisen käärmeen ja kirjaimellisen vaimon välillä olisi vallitseva leppymätön viha. Myös sitä, että Eevan siemen eli jälkeläinen olisi tuon käärmeen jälkeläisten heltymätön vihollinen ja että käärme eläisi siihen saakka, kun Eeva-vaimon siemen saapuisi. Sitten käärme pistäisi ”siementä” kirjaimelliseen kantapäähän ja piston saanut ”siemen” vuorostaan murskaisi käärmeen pään, mikä ilmeisesti aiheuttaisi sille kuoleman. Mutta kuinka paljon lohdutusta tai hyötyä sellaisesta olisi koko ihmiskunnalle? Sellainen kirjaimellinen tulkinta ei todellakaan ole järkevä. Se johtaa niin moniin vaikeuksiin, että jokaisen henkisesti tasapainoisen raamatuntutkijan on myönnettävä, että 1. Mooseksen kirjan 3:14, 15:ssä esitetyillä Jumalan sanoilla täytyy olla vertauskuvallinen merkitys. Niinpä käärmeen, joka esitti Eevalle ovelan kysymyksen, täytyy vertauskuvata jotakin suurempaa, ja myös tässä yhteydessä mainitun ”vaimon” täytyy olla vertauskuvallinen ”vaimo”.
15. Miksi meidän ei tarvitse arvata, mikä vertauskuvallinen käärme on, ja kuinka vanha se on nyt, koska se on ”alkuperäinen käärme”?
15 Täytyykö meidän arvata, mikä vertauskuvallinen käärme on? Ei! Raamattu itse sanoo sen meille. Ilmestyksen 12:9:ssä se sanoo tätä salaperäistä käärmettä ”suureksi lohikäärmeeksi”, ”alkuperäiseksi käärmeeksi, jota kutsutaan Panettelijaksi ja Saatanaksi”. Hän oli alun perin vertauskuvallinen käärme, ja vuoteen 96 mennessä, jolloin suunnilleen apostoli Johannes kirjoitti Ilmestyskirjan, Saatana Panettelija vertauskuvallisena käärmeenä oli yli 4 100 vuotta vanha. Nyt, jolloin Ilmestyskirjan näky on täyttymäisillään, tämä ”alkuperäinen käärme” on noin 6 000 vuotta vanha, siis vanhempi kuin mikään kirjaimellinen käärme. Johanneksen 8:44 sanoo, että ”hän on valehtelija ja [valheen] isä”.
16. a) Minkä kahden huomattavan osapuolen yhteenoton Ilmestyksen 12. luku esittää, ja mikä syntymä kuitenkin onnistuneesti tapahtuu? b) Missä ja miksi vertauskuvallista äitiä on ravittava hengellisesti suojeluksen alaisuudessa?
16 Koska Eeva, jolle Saatana Panettelija valehteli käärmeen välityksellä, ei ollut 1. Mooseksen kirjan 3:15:ssä tarkoitettu ”vaimo”, niin kuka hän on? Jälleen Ilmestyskirja auttaa meitä saamaan oikean ymmärryksen. 12. luku kuvailee yhteenoton Saatana Panettelijan ja ”vaimon” välillä, joka on päästä jalkoihin saakka puettu auringon, kuun ja tähtien (kahdentoista tähden) valoon. Terve järki sanoo, että tämän täytyy olla vertauskuvallinen ”vaimo” taivaassa, sillä kenestäkään taivaan enkelistä ei puhuta naisena. Hän on raskaana, ja Saatana Panettelija odottaa kuin ahnas lohikäärme saadakseen niellä jälkeläisen, jonka hän synnyttää. Mutta tämän jälkeläisen taivaallinen Isä tarkkailee tilannetta ja estää Saatanan aikeet, niin että poikalapsen syntyessä se ”temmattiin Jumalan luo ja hänen valtaistuimensa luo”, jotta se sieltä voisi ”paimentaa kaikkia kansoja rautasauvalla”. (Ilm. 12:1–5) Tämä kuninkaallinen syntymä ei tee loppua Saatanan vihamielisyydestä vertauskuvallista ”vaimoa” kohtaan, sillä tätä täytyy ravita hengellisesti Jumalan suojeluksessa Saatanaa vastaan. Seurauksena on taivaassa käytävä sota.
17. Oliko taivaassa käydyn sodan lopputuloksena ”alkuperäisen käärmeen” pään rikki polkeminen, ja kuinka sen lopputulos vaikutti maalla ja merellä oleviin ihmisiin?
17 Ylienkeli Miikael on ”sotajoukkojen Jehovan” sotavoimien johdossa. Näiden enkelijoukkojen avulla Miikael taistelee ”vaimon” vastasyntyneen, valtaistuimelle asetetun lapsen puolesta. Saatanan, ”alkuperäisen käärmeen”, pää on määrä polkea rikki, ja hän ja hänen demonienkelinsä häviävät taistelun. Heidät karkotetaan taivaasta ja syöstään maamme läheisyyteen. Mutta se ei merkitse Saatanan pään rikki polkemista, sillä hän on edelleen täysin elossa. Ei siksi ihme, että taivaasta kajahtaa huuto: ”Voi maata ja merta, koska Panettelija on tullut alas teidän luoksenne suuren vihan vallassa tietäessään, että hänellä on lyhyt aika.” – Ilm. 12:7–12.
18. Minkä Miikaelin ja hänen sotajoukkojensa voitto varmisti ”meidän Jumalamme valtakunnalle”, ja ketkä sen johdosta voivat olla iloisia?
18 Koska ylienkeli Miikael ja hänen enkelinsä saavuttavat voiton eikä kuninkaallista ”lasta” poisteta taivaalliselta valtaistuimeltaan Jumalan rinnalta, taivaallinen julistus on sopiva: ”Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Kristuksensa valta, koska meidän veljiemme syyttäjä, joka syyttää heitä päivät ja yöt Jumalamme edessä, on heitetty alas! . . . Tämän vuoksi iloitkaa, taivaat!”
19. Mitä ”poikalapsen” synnyttävä ”vaimo” kuvaa ja miksi?
19 Ilmestyksen 12:5:ssä mainittu ”poikalapsi” on ilmeisesti vertauskuvallinen. Kaikki se, mitä sen yhteydessä sanotaan, paljastaa sen kuvaavan, ei ketään yksityistä persoonaa, vaan Jumalan valtakuntaa, jossa hänen pojallaan Jeesuksella Kristuksella on valta paimentaa kaikkia kansoja rautasauvalla murskatakseen ne palasiksi vielä edessä olevassa ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa” Har-Magedonissa. (Ilm. 16:14–16) Niin kuin ei ”lapsi” ole yksityinen persoona, niin ei sen äitikään, taivaassa oleva ”vaimo”, ole yksityinen persoona. Koska tämä vertauskuvallinen ”vaimo” tuli raskaaksi Jumalasta, aviomiehestään, hänen täytyy kuvata Jumalan hengellistä järjestöä. Tämä järjestö tuottaa tuon taivaallisen valtakunnan henkilökunnan, ei ainoastaan kirkastettua Jeesusta Kristusta, joka ilmeisesti toimii ylienkeli Miikaelin osassa, vaan myös hänen hengelliset ’veljensä’, jotka ovat myös Jumalan hengellisen järjestön ”veljiä”. – Ilm. 12:10, 11.
20. Miten Ilmestyksen 12:17 ilmaisee, onko maan päällä enää keitään Jumalan hengellisen järjestön ”veljiä”?
20 Jäännös näistä hengellisistä ”veljistä” on vielä murheen murtaman maamme päällä, sillä Ilmestyksen 12:17 sanoo edelleen: ”Ja lohikäärme vihastui vaimoon ja lähti käymään sotaa hänen siemenensä jäljellä olevia vastaan, jotka noudattavat Jumalan käskyjä ja joilla on Jeesuksesta todistamisen työ.” Jumalan ”vaimon” siemeneen kuuluvina heillä on Valtakunnan toivo.