1914 – Merkkivuosi!

”Jerusalem on oleva kansojen tallaama, kunnes kansain määräajat täyttyvät.” – Luuk. 21:24, Um.

1. Missä määrin Jehovan todistajat näyttävät julistaneen etukäteen vuotta 1914?

”KAIKKIEN valtakuntien loppu 1914!” Tällainen huomiota herättävä otsikko oli eräällä Jehovan todistajia koskevalla kirjoituksella, mikä julkaistiin ”Uuden maailman lehti” -nimisen englantilaisen maallisen aikakauslehden elokuun 30. p:n numerossa 1914. Ote tuosta kirjoituksesta esitetään tässä. ”Kauhistava sodan puhkeaminen Euroopassa on täyttänyt erään tavallisesta poikkeavan ennustuksen. Kansainväliset Raamatun tutkijat, jotka tunnetaan parhaiten tuhatvuotissarastuksen kannattajina, ovat julistaneet neljännesvuosisadan aikana saarnaajien ja sanomalehtien kautta maailmalle, että Raamatussa ennustetun vihan päivä koittaa 1914. ’Varokaa 1914:ää’ on ollut satojen matkustavien evankelistojen huuto, jotka ovat tämän oudon uskon edustajina kulkeneet maata pitkin ja poikin julistaen oppia, että ’Jumalan valtakunta on lähellä’. Vaikka miljoonien ihmisten on täytynyt kuulla näitä evankelistoja, vaikka erästä heidän kirjoistaan, Aika on lähellä, on levinnyt yli neljä miljoonaa kappaletta ja vaikka on ilmestynyt uskonnollisia julkaisuja ja maallinen lehdistö on palvellut sitä sadoissa maaseutulehdissään ja sitä on julistettu luennoissa, väittelytilaisuuksissa, tutkisteluryhmissä, jopa elokuvienkin kautta, niin tavallinen ihminen ei tiedä, että on olemassa sellainen liike kuin ’Tuhatvuotissarastus’.”

2, 3. Miten suoritettiin ajanlasku, niin että varmistuttiin vuodesta 1914, sellaisena kuin se julkaistiin Kolmessa maailmassa (engl.) ja 1880:n (engl.) Vartiotornissa?

² Jehovan todistajat alkoivat julistaa tätä hätkähdyttävää ilmoitusta, jolla on maapallonlaajuinen merkitys, noin 37 vuotta ennen tuota merkkivuotta 1914. Charles T. Russell, Jehovan todistajain Vartiotorni-Seuran ensimmäinen presidentti, selitti vuonna 1877 kirjan Kolme maailmaa (engl.) yhtenä tekijänä tässä kirjassa mainitun ajankohdan raamatullista ajanlaskua. ”Seitsenkymmenvuotinen vankeus päättyi Kyyroksen ensimmäisenä vuonna, mikä oli 536 eKr. Se alkoi sentähden seitsemänkymmentä vuotta aikaisemmin eli v. 606 eKr. Jumalan valtakunta päättyi siis v. 606 eKr., otsaripa otettiin pois ja koko maa luovutettiin pakanoille. 2 520 vuotta vuodesta 606 eKr. päättyy 1914. . . . ’Jerusalemin täytyy olla pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat täyttyvät’ (Luuk. 21:24), siis vuoteen 1914 jKr. asti, jolloin ’koko Israelin huoneen’ ylösnousemuksen ja paluun aika on tullut.” – Ss. 83, 165.

³ Vartiotorni-lehti (engl.) itse osoitti jo niin kauan sitten kuin 1880 tuon vuoden tärkeyden, jolloin piti tapahtua muutos maan valvonnassa. ”On usein osoitettu, että tämä on pakanain aikojen (Luuk. 21:24) eli Jerusalemia vallitsevien pakanoiden hallinnon kestoajan perustus ja avain. Aika on vuosi; profeetallinen vuosi on 360 tavallista vuotta. . . . seitsemän aikaa on 2 520 vuotta. Vuodesta 606 eKr., jolloin Jerusalemin autioitus alkoi, 2 520 vuotta eteenpäin tuo vuoteen 1914 jKr.” ”’Pakanain ajat’ ulottuvat vuoteen 1914, eikä taivaan valtakunta ole täydellisesti voimassa ennen sitä.” – Siionin Vartiotorni (engl.), kesäkuu 1880 ja maaliskuu 1880.

4. Mitä Jehovan todistajat ovat väittäneet 1914:n jälkeen tapahtuneen tuona vuonna? Mitä kysymyksiä se herättää?

⁴ On yleisesti tunnettua, että Jehovan todistajat eivät ole ainoastaan ennen vuotta 1914, vaan myöskin sen jälkeen jatkuvasti tähdentäneet tämän tärkeän vuoden merkitystä. Jehovan todistajat tekivät 20 649:n hengen suuruisena joukkona Philadelphian konventissa marrask. 22. 1947 yksimielisen päätöksen, mikä sanoo mm. seuraavaa: ”. . . vuodesta 1914 lähtien ilmaantuneet maailman tapahtumat, jotka alkoivat ensimmäisellä maailmansodalla, täyttävät tämän maailman loppua koskevat ennustukset ja osoittautuvat siten näkyväksi merkiksi Kristuksen hallitseman Jehovan valtakunnan perustamisesta tuona huomattavana vuonna; . . . me olemme kokoontuneet yksimielisinä rotuun, kansallisuuteen, kieleen, väriin tai aikaisempaan uskontunnustukseen katsomatta Jehovan valtaistuimelle nousseen uuden maailman Kuninkaan, Kristuksen Jeesuksen, luokse, joka seisoo nyt Siionin vuorella merkkinä kansoille.” Kaikki tämä merkitsee sitä, että Jumalan yksinvaltius piti ennallistaa todellisuudessa vuonna 1914 sellaisena, kuin Jumala käytti sitä maahan nähden kerran ennen. Kuten oli ennustettu, niin merkityksellisiä asioita tapahtuikin tuohon aikaan, ja jatkuvasti tapahtuu sellaista, mikä vaikuttaa suuresti kaikenlaisten nykyään maan päällä asuvien ihmisten kohtaloon. Mitä Jumalan yksinvaltius on sitten, ja miksi siitä on tullut kaikkeutta koskeva kysymys? Miksi on kulunut lähes kuusi vuosituhatta, ilman että sitä on käytetty koko maahan nähden? Mitä todistuksia on olemassa siitä, että Jumala on tarttunut maata koskevaan yksinvaltiuteensa, ja mitä tämä tietää ihmiskunnalle?

5, 6. Mitä merkitsee ylin valta? Kuka on Kaikkeudenyksinvaltias, ja miten hän on se? Millaisen hallitusmuodon hän hyväksyy?

⁵ Jehova Jumala on kaikkeuden ehdoton ylin valtias. Tämä on suurin tosiasia. Se on totuuden perusperiaate. Jumala on käyttänyt taivaissa ylintä valtaoikeuttaan aivan alusta lähtien. Ylin valta määritellään korkeimmaksi, ehdottomaksi, rajattomaksi vallaksi, millä jotakin luomusten yhteiskuntaa hallitaan.a Ylin valta on kaiken sen voiman lähde, millä hallitus voidaan perustaa ja määritellä. Se on korkein riippumaton valta, joka ratkaisee, millaisen hallituksen tulee hallita jotakin luomusjoukkoa. Minkä luomusjoukon hallitus hyvänsä on senvuoksi sen takana olevan ylimmän vallan ulkonainen näkyvä ilmaus.b

⁶ Jehova Jumala on kaiken luojana sellaisessa kaikkivaltaisessa etevämmyysasemassa, että hän voi päättää laillisesti ja todellisuudessa sen hallitusmuodon, mikä on hallitseva hänen kuuliaisia luomuksiaan. (2. Moos. 6:3; Aam. 4:12, 13) Se hallitusmuoto, minkä Jehova yksinvaltiaana hyväksyi mittaamattomat aikakaudet sitten kaikkeudelle, oli teokraattinen hallitus. Juuri tämä hallitusmuoto on sitova kaikkeuden yhdeksi rauhan ja turvallisuuden valta-alueeksi tuleviksi ajoiksi. Teokratia on Korkeimman Jumalan välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa oleva hallitus. Jumala on näin ollen osallistunut hallitsevana yksinvaltiaana suoraan määräämiensä välikappaleitten kautta hallitustensa valvontaan.

MAAN YLIN VALTA KIISTANALAISENA

7, 8. Mitä tapahtui alkujaan Eedeniin asetetulle hallitukselle? Kuvaile täydellisen ihmisen ensimmäisen näkyvän hallitsijan virka.

⁷ Ihmisen kapina Eedenissä lopetti joksikin ajaksi Jumalan yksinvaltiuden näkyvän käytön koko maapallolla ja kaikkiin sen asukkaisiin nähden. Sitten ilmestyi ylintä valtaa anastamaan ja hoitamaan eräs henkiluomus, joka oli aikaisemmin luotettu virkailija Jumalan kaikkeuden käsittävässä hallitusjärjestössä, mitä hallitusta kuvataan Raamatussa kukkulalla tai vuorella. (Jes. 2:2, 3) Tällä Jumalan kukkulalla tai vuorella ovat ne korkea-arvoiset henkiluomukset, jotka tunnetaan kerubeina. Nämä kerubit ympäröivät Jehovan valtaistuinta, ja heidän otaksutaan kannattavan hänen kaikkeudenyksinvaltiuttaan. (Ps. 80:2) Eräälle näistä kerubeista annettiin laillinen oikeus käyttää hallitsevaa suojeluvaltaansa Eedenissä olevan ensimmäisen täydellisen miehen ja naisen sekä sen rodun suhteen, joka oli syntyvä heistä. Jehova Jumala asetti hänet tuohon valtuutettuun vartijanasemaansa ihmiskunnan suojelemiseksi. (Hes. 28:14) Raamattu antaa kuvauksen tästä täydellisen ihmiskunnan ensimmäisestä teokraattisesta hallitsijasta, joka kapinoi myöhemmin, ja se puhuu hänestä esikuvallisesti ”Tyyron kuninkaana”.

⁸ ”Ihmisen poika, käy valittamaan Tyyron kuningasta ja sano hänelle: ’Näin sanoo Herra Jehova: ”Sinä olit täydellisyyden sinetti, täynnä viisautta ja täydellinen kauneudeltasi. Sinä olit Eedenissä, Jumalan puutarhassa; kaikki jalokivet olivat sinun verhonasi, . . . Sinä olit se voideltu kerubi, joka suojelee, ja minä asetin sinut, niin että sinä olit Jumalan pyhällä vuorella, sinä olet kulkenut edestakaisin tulikivien keskellä. Sinä olit täydellinen teissäsi siitä päivästä, jona sinut luotiin, kunnes sinussa havaittiin epävanhurskautta. Sinun kaupankäyntisi runsaudella he täyttivät sinun sisimpäsi väkivallalla, ja sinä olet tehnyt syntiä.”’” – Hes. 28:12–16, As.

9. Minkä kysymyksen kapina herätti? Mihin välittömiin toimenpiteisiin Jehova ryhtyi tässä asiassa?

⁹ Raamatun kertomus Eedenissä tapahtuneesta kapinasta on tuttu useimmille ihmisille, niin ettei sitä tarvitse käsitellä tässä koko laajuudessaan. (1. Moos. 3:1–8) Heti kun tuo julkinen teko Jehovan yksinvaltiaan tahdon uhmaamiseksi oli tapahtunut, piti Jehova, Korkein Tuomari, oikeudenistunnon. Yksinvaltias Jumala otti vallan pois tältä ihmisen ensimmäisen hallituksen virkailijalta ja tuomitsi lopulliseen tuhoon tämän uskottoman kerubin, joka oli käärmeen varjolla tehnyt tähän saakka tuntemattoman petoksen kaikkeudenyksinvaltaista mahtia kohtaan. Hän oli nyt herättänyt raukkamaisella teollaan Jumalan ylimmyyttä koskevan kysymyksen, minkä Jehova otti heti vastattavakseen ja mitä hänen täytyi puolustaa. Jehova lausui ensimmäisen muistiinmerkityn ennustuksensakin, missä hän edeltäkertoo verhotuin sanoin uuden hallitsijan, siemen-kuninkaan ja kunniaansaattajan, valtaanasettamisen. (1. Moos. 3:14, 15) Jumalan päätös ratkaista tämä suuri kysymys omalla tavallaan ilmaistiin vuosia myöhemmin siinä taistelussa, mikä kehittyi Jehovan ja Egyptin faraon välille. – 2. Moos. 9:16; Room. 9:17.

10, 11. Kuvaile Saatanan erottaminen Jumalan järjestöstä.

¹⁰ Heti tuona ensimmäisenä tuomiopäivänä riistettiin hallituksen laillinen valvontaoikeus tältä syylliseltä kapinalliselta vastustajalta, joka tuli nyt tunnetuksi Saatana Perkeleenä. Hän ei ollut enää Jehova Jumalan edustaja. Hänen erottamisensa merkitsi lisäksi laillista erottamista vuoren kaltaisesta Jumalan järjestöstä.c Onko meillä kertomusta tästä nopeasti toimitetusta viraltapanosta? Kyllä on: Raamattu esittää meille jumalallisen ilmestyksen kautta kertomuksen Jumalan erokirjasta. Tämä erottamispäätös osoittaa selvästi, että sovitus kapinoitsijan Saatanan ja Kaikkeudenyksinvaltiaan välillä, jota hän pilkkasi, on täysin mahdoton. Antakaamme ilmestyksen puhua puolestaan.

¹¹ ”Siksi minä olen karkoittanut sinut epäpyhänä Jumalan kukkulalta, . . . Sinun kauneutesi teki sinut ylpeäksi sydämeltäsi, sinun loistosi riisti sinulta sinun viisautesi; niin minä olen heittänyt sinut maahan hyläten sinut kuninkaitten nautinnokseen katseltavaksi. Syyllisyytesi suuruudella, kaupankäyntisi rikoksilla sinä olet häväissyt pyhän asemasi; siksi minä olen pannut sinut sytyttämään itsesi tuleen liekein, jotka kuluttavat sinut, ja alentanut sinut tuhkaksi maan päällä kaikkien sinua katselevien silmissä. Kaikki, jotka tuntevat sinut, tulevat kauhistumaan sinua – sinun kohtalosi on kauhistava, sinulla ei ole tulevaisuutta.” – Hes. 28:16–19, Mo.

12. Esitä todistus sen toiminnan laajuudesta, mihin Saatana sai ryhtyä erottamisensa jälkeen.

¹² Vaikka Saatanalta riistettiinkin Eedenissä valta ja hänet erotettiin laillisesti ainiaaksi Jumalan teokraattisesta hallitusjärjestöstä, niin se ei merkinnyt sitä, että hänet olisi karkoitettu pois maan päältä, missä hän voi vaikuttaa maailman kehitykseen omien itsekkäitten tarkoitusperiensä hyväksi, tai erotettu taivaassa olevien enkelien yhteydestä. ”Kun eräänä päivänä Jumalan pojat [enkelit] tulivat ja asettuivat Herran [Jehovan, As] eteen, tuli myöskin saatana heidän joukossaan. Niin Herra kysyi saatanalta: ’Mistä sinä tulet?’ Saatana vastasi Herralle ja sanoi: ’Maata kiertämästä ja siellä kuljeksimasta’. Niin Herra sanoi saatanalle: ’Oletko pannut merkille palvelijaani Jobia? Sillä ei ole maan päällä hänen vertaistansa; hän on nuhteeton ja rehellinen mies, pelkää Jumalaa ja karttaa pahaa.’ Saatana vastasi Herralle ja sanoi: ’Suottako Job pelkää Jumalaa? Olethan itse kaikilta puolin suojannut hänet, hänen talonsa ja kaiken, mitä hänellä on; olet siunannut hänen kättensä työn, ja hänen karjalaumansa ovat levinneet ympäri maata. Mutta ojennapa kätesi ja koske kaikkeen, mitä hänellä on: varmaan hän kiroaa sinua vasten kasvojasi.’ Niin Herra sanoi saatanalle: ’Katso, kaikki, mitä hänellä on, olkoon sinun käsissäsi; älä vain koske kädelläsi häneen itseensä’. Ja saatana meni pois Herran edestä.” – Job 1:6–12.

13, 14. (a) Mitä lausunto ”Maata kiertämästä ja siellä kuljeksimasta” ilmaisee? (b) Mitä ihmisten muodostamien hallitusten historia osoittaa?

¹³ Edelläoleva Kaikkeudenyksinvaltiaan Jehovan ja karkoitetun jäljittelijäyksinvaltiaan Saatanan välinen keskustelu, joka merkittiin muistiin viidennellätoista vuosisadalla eKr. eli noin 2 500 vuotta Eedenin kapinan jälkeen, paljastaa useita kiintoisia asioita. Ensiksi osoitetaan sillä, että Saatana oli ”maata kiertämässä ja siellä kuljeksimassa”, että hänellä oli langenneen ihmiskunnan kanssa maallisia harrastuksia, mitkä vaativat hänen valvontaansa näkymättömänä omatekoisena yliherrana. Tehtyään itsensä riippumattomaksi omasta mielestään onnistuneella erottautumisella teokraattisesta hallituksesta Saatana koetti siitä pitäen matkijayksinvaltiaana asettaa valtaan monia erilaisia suunnittelemiaan hallitusmuotoja langenneelle ihmiskunnalle. Kaikki monet ei-teokraattiset hallitukset ovat olleet hänen keksimiään ja valtuuttamiaan tähän aikaan saakka hänen ensimmäisestä yrityksestään lähtien, kun hän perusti valtakunnan hallinnon Babyloniin Nimrodin aikana. – 1. Moos. 10:8–10.

MISTÄ KANSAT SAAVAT YLIVALTANSA

¹⁴ Tosiseikat osoittavat, että kaikki lukuisat kokeilut, joita on tehty maallisten hallitusten, menneitten niinkuin nykyistenkin, perustamiseksi oikeiston ehdottomasta yksinvallasta äärimmäisen vasemmiston kommunistisiin hallitusmuotoihin asti, ovat tiettävästi olleet ankaria, näkökyvyttömiä, turmeltuneita, lahjuksien painamia, sortavia, petomaisia, Jumalan tosi palvojia vainoavia, elämän pyhyyttä koskevan iankaikkisen liiton rikkovia ja verisiin sotiin kiihoittavia. (1. Moos. 9:4–6, 16) Jokaisella niistä on ollut kukoistusaikansa, mikä on päättynyt sitten väkivaltaan. Todellinen Kaikkeudenyksinvaltias ei ole voinut olla tällaisia surkeita hallitusepäonnistumia valtuuttava ylin mahti. Todistukset ovat päinvastoin yltäkylläiset siitä, että Saatana, Lohikäärme, on yrittänyt antaa ylimmän voiman ja valtuuden näille jumalattomille hallituksille. (Ilm. 13:2; Ef. 6:12) Oikeastaan koko uskoton ihmisyhteiskunta on joutunut Aadamin ja Eevan lankeemuksesta tähän saakka tämän väärän ovelan yliherran valvontaan, joka on tehnyt itsestään ”tämän asiainjärjestelmän jumalan”. (2. Kor. 4:4, Um) Nykyisessä vanhassa maailman yhteiskunnassa ja sen hallituksissa ei ole totisesti mitään iankaikkisen elämän ja pysyvän turvallisuuden toivoa, koska niiden perustusten juuret eivät ole Jumalassa, vaan ne ovat olleet erotetut hänestä yhdessä Saatanan kanssa Aadamin päivistä lähtien. – 1. Moos. 3:16–19.

15, 16. (a) Mitä sanat ”Olethan itse kaikilta puolin suojannut hänet” paljastavat? (b) Minkä tunnustuksen Jumala antoi maan päällä oleville tosi palvojilleen?

¹⁵ Edellämainittu Jobia koskeva taivaassa käyty keskustelu paljastaa toisenkin valaisevan seikan. Me saamme sen Saatanan valituksesta: ”Olethan itse kaikilta puolin suojannut hänet.” Tämä näyttää ilmaisevan, että Jehova ryhtyi suoraan kapinasta lähtien toimimaan riippumattomasti, Saatanasta huolimatta, niiden etujen hyväksi, mitä hänellä oli maan päällä valvottavana, ja että hän käytti korkeinta ylivaltaa, milloin hän näki sen hyväksi. Kirjoituksissa kerrotut tosiasiat tukevat tätä johtopäätöstä. Jehova otti heti paikalla valvontaansa Eedenin puutarhan ja pani sen huolenpidon toisten mahtavien kerubien käsiin, jotka olivat kuuliaisia hänelle. (1. Moos. 3:24) Jumala järjesti nyt siten, että ketkä hyvänsä ihmiskunnasta suorittivat hänelle tosi palvontaa, hän toimitti heille erityisen suojeluksen, ei sellaisen teokraattisen hallituksen välityksellä, jollaisen hän oli alkujaan päättänyt antaa Aadamin jälkeläisille, vaan enkelien suoranaisen varjeluksen kautta.

¹⁶ Me tiedämme, että Jehova toimi suoranaisesti Aabelin, Hanokin ja Nooan kanssa antaen heille ilmoituksia tahdostaan. Heillä oli näin ollen Jumalan tunnustus. (1. Moos. 4:4; 6:8; Juud. 14) Jumala antoi tunnustuksensa Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille, jotka elivät erossa Saatanan maailman hallituksista ja jotka suojelusenkeli opasti Palestiinaan. (1. Moos. 22:15; 24:7; 31:11; 48:16) Jehovan enkeli puhui Moosekselle orjantappurapensaan tulenliekistä. (Apt. 7:30, 35) Kun Israelin joukot lähtivät Egyptistä v. 1513 eKr., niin Jehovan enkeli siirtyi israelilaisten edestä heidän taakseen toimiakseen suojelusvahtina Egyptin armeijan estämiseksi yllättämästä ja surmaamasta heitä. (2. Moos. 14:19) Kun Jumalan kansa oli Israelin esikuvallisen teokratian päivien jälkeen vankeudessa Babyloniassa, niin Miikael, Israelin suojelusenkeliruhtinas, toimi Jehovan etujen varjelijana maan päällä. Tämä Israelin suojelusenkeli oli epäilemättä Jeesus Kristus ennen ihmiseksituloa omaamassaan olotilassa. – Dan. 10:13, 21; Ilm. 12:7.

17. Mihin toimenpiteisiin on ryhdytty Jumalan huolenpidon osoittamiseksi tosi kristityille? Esitä todistus.

¹⁷ Samoin kuin Saatanalla ei ollut teokraattista, yksinvaltiutta edellyttävää valtaa Jumalan tosi palvojiin nähden ennen Jeesuksen aikaakaan, niin on Jehovalla ollut Jeesuksen varhaiskristittyjen päivinäkin huolehtivia enkeleitä suojelemassa hänen kansaansa ”pimeyden vallasta”. Viitaten Saatanaan Jeesus sanoi: ”Hänellä ei ole mitään valtaa minuun.” (Kol. 1:13; Joh. 14:30, Um) Sitten on Pietarin tapaus, kun Jehovan enkeli vapautti hänet Herodeksen murhanhimoisista käsistä. (Apt. 12:6–11) Paavali sanoo kunnioittavin mielin suojelusenkeleistä: ”Eivätkö he kaikki ole palvelevia henkiä [enkeleitä], palvelukseen lähetettyjä niitä varten, jotka saavat [pelastuksen] periä?” (Hepr. 1:14) Näin on Jehovan kansa pysynyt kaikkina aikakausina erossa ja säilynyt huolimatta Saatanan rautaisista hallituksista ja niiden voimakkaista vainoamismahdeista. Vain ne, jotka ovat osoittaneet uskon puutetta ja jotka ovat sovitelleet, poistavat itsensä Jumalan erityisen huolenpidon alaisuudesta. Nytkin ovat kaikki, jotka muodostavat uuden maailman yhteiskunnan ydinjoukon, sekä voideltu jäännös että ”muihin lampaisiin” kuuluvat, tulleet todellisesti pois Babylonin vankeudesta ja pelastuneet Saatanan kynsistä. (Ilm. 18:4; 2. Kor. 6:15) Vaikka Saatana on koettanut koko ajan näyttää toteen oman väitteensä yksinvaltiuskysymyksessä pakoittamalla kaikkia ihmisiä väärän yksinvaltiusvalvontansa alaisuuteen, niin seuraava raamatunkohta on kuitenkin osoittautunut todeksi: ”[Jehovan] enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät.” – Ps. 34:8.

18. Missä määrin Saatana on yrittänyt matkia Jehovan yksinvaltiutta, ja miten suuri hänestä on tullut?

¹⁸ Sitten on vielä eräs seikka, minkä huomaamme huvittuneina Saatanan röyhkeästä Jobia koskevasta keskustelusta Jehovan kanssa. Saatana ei ollut se kaikkivoipa yksinvaltias, miksi hän luuli alkujaan pääsevänsä. Se seikka, että Jumala tekee hänelle kysymyksen sanoen: ”Mistä sinä tulet?” osoittaa, että Jehovalla oli yliote. Pelkäävä Saatana pantiin tiukalle, niin sanoaksemme. Edelleen se seikka, että Saatana valittaa Jobin ”kaikilta puolin suojaamisesta”, ilmaisee sen ärsyttäneen häntä, että Jehova näytti ylimmän voimansa ei ainoastaan puolustaessaan maan päällä olevia tosi palvojiaan, vaan myöskin erikoistilaisuuksissa, niinkuin esimerkiksi vedenpaisumuksessa, missä Jumala pyyhkäisi vaikeudetta pois Saatanan enkeleitten avulla aikaansaaman sivistyksen maan päältä; Baabelissa, missä Jumala hämmensi Saatanan ensimmäisen maallisen valtakunnan kielen; ja Egyptissä, missä Jehova pani ensimmäisen maailmanvallan polvilleen vapauttaakseen israelilaiset voimakkaalla kädellä. (1. Moos. 7:21–24; 11:7–9; 2. Moos. 14:8) Jehova asetti lopuksi rajan sille, miten pitkälle Saatana voi mennä koetellessaan Jobin nuhteettomuutta. (Job 1:12) Huomaa myös, että Saatana osoitti asiaankuuluvaa kunnioitusta Jehovan voimaa kohtaan mukautumalla tähän käskyyn. Hän ei uskaltautunut mihinkään vaaraan herättääkseen tarpeettomasti Jehovan paljon valtavampia voimia. Kaikki tämä painoi tuon matkijayksinvaltiaan avuttomaksi ja alhaisemmaksi ja osoitti, ettei hänen valtansa maan päällä ollutkaan kaikenkäsittävä. Hän vallitsi todellisuudessa vain niitä osia, missä hän oli sokaissut asukkaat väärillä uskonnoillaan ja pitänyt heidät ohjissaan erilaisilla hätävarahallituksillaan. Hän ei ole saanut koskaan iloita koko ihmiskunnan kiistattomasta valvonnasta ja vallassapidosta, koska aina on ollut sellaisia, jotka ovat pysyneet Jehova Jumalan tosi palvonnassa ja odottaneet Jumalan yksinvaltaisen mahdin omaavan hallituksen ennallistamista koko maailmaan. – Hepr. 11:10.

[Alaviitteet]