Täyttyneet ennustukset todistavat että Jumala elää

MONET ihmiset ajattelevat, että elävä Jumala olisi tarttunut kauan sitten ihmisten asioihin lopettaakseen tämän jumalattomuuden ja ahdistuksen ajan. Ja kun nyt jotkut papit ovat esittäneet sen ajatuksen, että ”Jumala on kuollut”, monet ovat ihmeissään, mistä he voivat löytää totuuden tässä asiassa. Totuus voidaan löytää Pyhästä Raamatusta, ja täyttyneitten ennustusten todistus liittyy erityisesti kiistaan siitä, elääkö Jumala.

Kun Raamatun ennustusten nähdään täyttyvän, niin se todistaa, että Jumala elää. Ihmiset eivät voi täsmälleen ennustaa tapahtumia eivätkä esittää tarkkoja yksityisseikkoja niistä muutamiakaan vuosia aikaisemmin, mutta Jumala on tehnyt siten vuosisatoja etukäteen. Jumala ennusti esimerkiksi vuosisatoja ennen Jeesuksen Kristuksen maan päälle tuloa yksityiskohtaisesti useita häneen liittyviä seikkoja.

MITÄ ENNUSTUKSET JEESUKSESTA TODISTAVAT

Tarkastelkaamme Jeesuksen syntymää. Noin 700 vuotta etukäteen Jumala henkeytti profeettansa ennustamaan sen tapahtuvan Beetlehemissä. (Miika 5:1) Ja kuinka huomattavalla tavalla se toteutuikaan! Se johtui tosiaan itsensä Rooman keisarin ruhtinaallisesta käskystä! Juutalainen neitsyt Maria ja hänen aviomiehensä Joosef asuivat Galileassa, Nasaretissa, noin sata kilometriä pohjoiseen Beetlehemistä, mikä oli pitkä matka yli epätasaisen maaston niinä päivinä. Keisari Augustuksen rekisteröintimääräys vaati heitä kuitenkin matkustamaan Beetlehemiin kirjoihin merkittäviksi – juuri siihen aikaan, jolloin Jeesus oli syntyvä siellä! – Luuk. 2:1–7.

Tarkastelkaamme myös ennustuksia, jotka täyttyivät Jeesuksen kuollessa. Henkeytetyissä Psalmeissa ennustettiin, ettei yhtäkään hänen luistaan rikottaisi ja että läsnä olevat heittäisivät arpaa hänen vaatteistaan. (Ps. 34:21; 22:19) Kävikö näin? Koska teloitusta seuraava päivä oli pyhä juutalaisille eikä ruumiita saanut jättää yöksi kidutuspaaluun, niin roomalaiset sotilaat ryhtyivät murskaamaan miesten sääriä jouduttaakseen heidän kuolemaansa. Mutta koska Jeesus oli juuri kuollut, hänen luunsa jätettiin murtamatta. (Joh. 19:31–36) Jeesuksen ihokas oli kudottu saumattomaksi, joten sotilaat päättivät ratkaista arvalla, kenen se oli oleva, eikä repiä ja jakaa sitä. Miten ihmeellisesti nämä ennustukset täyttyivätkään! – Joh. 19:23, 24.

Jeesuksen haudassaoloaikaa ja ylösnousemusta koskevat ennustuksetkin täyttyivät hämmästyttävästi. Psalmeissa ennustettiin, ettei Jumala jättäisi pyhäänsä tuonelaan eli hautaan. (Ps. 16:10) Ja Jeesus itse selitti, että hänen piti ”tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös”. (Matt. 16:21) Tapahtuiko näin? Tapahtui. Apostoli Pietari todisti: ”Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt, minkä todistajia me kaikki olemme.” Ennustukset täyttyivät! – Apt. 2:30–32.

Ajattelehan nyt. Sattuivatko kaikki nämä monet yksityiskohdat vain itsestään tapahtumaan siksi, että ne oli ennustettu toteutuviksi? Sattumaltako keisari Augustus antoi rekisteröimismääräyksensä täsmälleen aikanaan, niin että Maria saatiin Beetlehemiin, kun hänen synnyttämisaikansa oli lähellä? Sattumaltako vain sotilaat ryhtyivät murskaamaan miesten sääriä sen jälkeen, kun Jeesus oli kuollut? Pelkästään sattumaltako Jeesuksen ihokas oli senlaatuinen, että sotilaat päättivät olla jakamatta sitä osiin, niin kuin he olivat tehneet hänen päällysvaatteilleen, ja sen sijaan päättivät heittää siitä arpaa? Ja miten Jeesuksen ruumis poistettiin haudasta kolmantena päivänä ilman ihmiskäsiä? Sen suoritti elävä Jumala! Hän tarttui tarmokkaasti ihmisten asioihin pitäen huolen siitä, että Hänen ennustuksensa täyttyivät! – Luuk. 24:1–7.

Näiden ennustusten täyttyminen ei todistanut ainoastaan, että Jumala eli menneisyydessä, vaan myös, että hän oli elossa silloin, niiden täyttymyksen aikana.

MITÄ MAAILMAN AHDISTUKSET TODISTAVAT

Mutta entä nyt? Joukko ihmisiä väittää pahuuden ja ahdistuksen kauhean lisääntymisen maan päällä todistavan, että ”Jumala on kuollut”. He luulevat, että Jumala on eristäytynyt maan asioista eikä tee niin kuin ennen mitään maan päällä olevan ihmiskunnan hyväksi. Pitääkö se paikkansa?

Nämä ihmiset ovat totisesti oikeassa, kun he sanovat, että tämä sukupolvi on kokenut murheitten ja ahdistusten suunnattoman lisääntymisen. Kaksi tuhoisaa maailmansotaa, suuret nälänhädät, ennen kuulumattomat kulkutaudit, tuhoisien maanjäristysten tihentynyt määrä, laittomuuden kauhea lisääntyminen – niin, kaikki nämä seikat ovat muuttaneet tämän sukupolven ajan ”väkivallan aikakaudeksi”. New York Times Magazine sanoi 2.5.1965: ”Useimmat historioitsijat ovat nyt yksimielisiä siitä, etteivät . . . vuoden 1900 järjestetyt juhlallisuudet ratkaisevasti lopettaneet erästä lukua ihmiskunnan historiassa, vaan sen lopettivat sen sijaan vuoden 1914 järjestetyt vihollisuudet.”

Mutta pitäisikö tämän muutoksen pahempaan päin ihmisten asioissa olla odottamaton meille? Jättikö kaikkivaltias Jumala varoittamatta ihmiskuntaa näiden huolestuttavien aikojen tulosta? Katso Raamatustasi Matteuksen 24. lukua, Markuksen 13. lukua, Luukkaan 21. lukua ja 2. Timoteuksen kirjeen 3. lukua. Mitä luet niistä? Eikö ole niin, että juuri nämä tuskaisat olosuhteet, joita me nykyään saamme kokea, ennustettiin merkkinä ”viimeisistä päivistä”? On, sillä vuodesta 1914 lähtien ovat ”maailman loppua” koskevat Jumalan ennustukset olleet täyttymässä!

Mitä nykyinen ahdistusten lisääntyminen siis oikein todistaa? Sitäkö, että Jumala on voimaton lieventämään vaikeuksia? Ettei hän välitä kylliksi ihmiskunnasta tehdäkseen jotain sen hyväksi? Ilmaisevatko nykyiset ahdistukset todella, että ”Jumala on kuollut”? Vai todistavatko ne päinvastoin, että hän on hyvin elävä?

Saadaksemme vastauksen voimme katsoa Pyhästä Raamatusta Ilmestyskirjan 12. lukua. Kirkastettu Jeesus Kristus antaa siinä apostoli Johannekselle näyn tulevista asioista. Johannes näkee näyssä suuren sodan, ei maan päällä vaan taivaassa. Tämän sodan aiheuttaa Jumalan valtakunnan syntyminen. Valtaistuimelle noussut Jumalan Poika Jeesus Kristus ja pyhät enkelit sotivat Saatanaa ja hänen demonienkeleitään vastaan ja sinkoavat heidät pois taivaasta. Mutta mihin suuntaan nuo pahat henget singotaan? Meihin päin – kohti maata! Jumalallinen kertomus sanoo:

”Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa. Ja minä kuulin suuren äänen taivaassa sanovan: ’Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta, sillä meidän veljiemme syyttäjä, joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä, on heitetty ulos. . . . Voi maata ja merta, sillä perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa!’” ts. vähän aikaa, ennen kuin hänet ja hänen demoninsa poistetaan toiminnasta. – Ilm. 12:9, 10, 12.

”Voi maata!” Tämähän on täsmälleen sitä, mitä olemme kokeneet viiden viimeisen vuosikymmenen kuluessa. Mitä tämä täyttynyt ennustus todistaa sitten? Ettäkö Jumala on kuollut? Ei suinkaan, vaan aivan päinvastoin, että Jumala elää! Sehän on todistus siitä, että Jumala on varmistanut kuninkaallisen valtansa taivaassa ja että hänen valtakuntansa on ryhtynyt toimimaan Saatanaa ja hänen demonejaan vastaan ja singonnut heidät maan päälle.

Nähtyinä täyttyneitten ennustusten valossa maailman olosuhteet todistavat siis nyt, että Saatana on singottu taivaasta alas maan päälle, ja hänen väkivaltainen poisheittämisensä taivaasta osoittaa, että Jumala on todella elävä ja ryhtynyt toimenpiteisiin lopettaakseen pahuuden. Sen sijaan että Jumala olisi avuton tekemään mitään tilanteelle tai välinpitämätön ihmisestä, hän on tehnyt välttämättömät valmistelut pahuuden pyyhkäisemiseksi pois ja ihmiskunnan siunaamiseksi iankaikkisesti perustamalla valtakuntansa taivaissa. Kohta tämä perustettu Valtakunta Kristuksen johdossa poistaa Saatanan ja hänen jumalattomat joukkonsa toiminnasta. Maailman olosuhteet eivät todellakaan todista, että Jumala on kuollut, vaan että hänen valtakuntansa hallitsee taivaassa ja että Jumala elää!

VALTAKUNNAN SAARNAAMINEN TODISTAA, ETTÄ JUMALA ELÄÄ

Kun Jumalan valtakunta on nyt toiminnassa taivaassa, Jumala tekee muutakin ihmiskunnan hyväksi todistaen, että hän todella elää ja on kiinnostunut vanhurskautta rakastavien hyvinvoinnista. Mitä se on? Hän suorituttaa maailmanlaajuista todistusrynnistystä, joka koskee hänen perustettua valtakuntaansa, niin kuin on ennustettu Matt. 24:14:ssä: ”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.”

Millaisissa olosuhteissa piti Jumalan perustettua valtakuntaa saarnattaman ”kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille”? Iloitsisivatko kansat kuullessaan tämän ”evankeliumin”? Päinvastoin! Jeesus Kristus sanoi: ”Silloin teidät [Valtakunnan todistajat] annetaan vaivaan, ja teitä tapetaan, ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi.” – Matt. 24:9.

Onko Valtakunnasta annettu todistusta kautta maailman ”kaikkien kansojen” vastustuksesta ja vihasta huolimatta?

Katselkaamme historian tosiasioita. Esimerkiksi historian professori Charles Samuel Braden kirjoitti kirjassaan These Also Believe (Nämäkin uskovat): ”Jehovan todistajat ovat kirjaimellisesti täyttäneet maan todistuksellaan. . . . Voidaan todella sanoa, ettei yksikään uskontoryhmä maailmassa ole osoittanut suurempaa intoa ja kestävyyttä yrittäessään levittää Valtakunnan hyvää uutista, kuin Jehovan todistajat.”

Miten nämä Valtakunnan todistajat on sitten otettu vastaan? Huomattava lakimies Leo Pfeffer tarkasteli näkymiä ja kirjoitti Jehovan todistajista kirjassaan Church, State and Freedom (Kirkko, valtio ja vapaus): ”Heidän hyökkäävä lähetystyötapansa muistuttaa varhaiskristittyjen noudattamaa, ja se, miten epäuskoiset ottavat heidät vastaan muistuttaa niin ikään varhaiskristittyjen kokemaa.”

Maassa toisensa jälkeen poliittiset viranomaiset, uskonnolliset johtajat ja roskajoukot ovat yrittäneet pysähdyttää Valtakunnan saarnaamisen niin kuin Jeesus ennusti. Mutta vastustajat ovat epäonnistuneet. Amerikan kansalaisvapauksien yhdistys ilmoitti, että yksistään kuudessa kuukaudessa vuonna 1940 ”1 488 miestä, naista ja lasta joutui roskajoukon väkivallan uhreiksi 335 yhdyskunnassa ja 44 osavaltiossa. . . . Mitään tähän laajakantoiseen roskaväen väkivaltaan verrattavaa ei ole tapahtunut Yhdysvalloissa sitten Ku Klux Klanin päivien 1920-luvulla.”

Toisen maailmansodan aikana nämä kristityt todistajat kiellettiin 34 maassa. Mutta Yhdysvalloissa, Kanadassa, Isossa-Britanniassa ja muissa maissa esiintyneestä roskaväen väkivallasta huolimatta työ ei ole pysähtynyt.

Natsit yrittivät pyyhkäistä pois nämä Valtakunnan saarnaajat, ja Hitler kirkui nyrkkejään puristaen: ”Tämä pesue hävitetään perinpohjin Saksasta!” Professori Ebenstein Princetonin yliopistosta kirjoitti kirjassaan The Nazi State (Natsivaltio), että Jehovan todistajiin ”kohdistettiin sellainen kauhukampanja, että se ylitti kaiken toisiin natsismin uhreihin Saksassa suunnatun”. Saarnaamistyö levisi kuitenkin, eivätkä Hitler ja natsit voineet pysähdyttää Valtakunnan hyvää uutista joutumasta kansan tietoon. Miksi ei? Koska elävä Jumala on tämän työn takana.

Kommunistimaissa ympäri maailman on ponnisteltu ankarasti Valtakuntaa koskevan todistamisen lopettamiseksi. Toronton Daily Star 2.7.1960 sanoi: ”Kaikki uskonto on erittäin vastenmielistä neuvostoliittolaisille. Mutta selittämätöntä on, ettei mikään raivostuta heitä niin paljon kuin Jehovan todistajat. . . . Pravda ilmoittaa, että todistajat tulevat yhä toimeliaammiksi. . . . Usko leviää, eivätkä mitkään valtion mahtikeinot näy kykenevän hävittämään sitä.”

Miksi voimakkaat hallitukset eivät ole kyenneet pysähdyttämään Valtakunnan todistajien pienen ryhmän työtä? Valtakunnan saarnaaminen maailmanlaajuisesta vastustuksesta huolimatta todistaa, ettei tämä saarnaamistyö ole ihmisestä. Jos se olisi, se olisi lakannut kauan sitten siihen kohdistetun vastustuksen tähden. Eräs arvossa pidetty lakitieteen tohtori sanoi ensimmäisellä vuosisadalla: ”Jos tämä hanke eli tämä teko on ihmisistä, niin se tyhjään raukeaa; mutta jos se on Jumalasta, niin te ette voi heitä kukistaa.” (Apt. 5:34–39) Se tosiasia, että Valtakuntaa saarnataan jatkuvasti kautta maapallon, on todistus siitä, että se on Jumalasta, että Jumala tukee sitä – niin, että Jumala elää!

Kun meillä on näin pätevä menneisyydessä täyttyneitten ja myös nykyään täyttymässä olevien ennustusten todiste, niin onko järkevää uskoa niitä, jotka väittävät, että Jumala on kuollut? Kaikille, jotka kääntyvät Raamatun puoleen kunnioittavin mielin, on yllin kyllin todisteita siitä, että Jumala elää. Meillä voi tosiaan olla sama luottamus kuin apostoli Paavalilla, joka kauan sitten sanoi: ”Me . . . olemme panneet toivomme elävään Jumalaan.” – 1. Tim. 4:10.