Henkilökohtaisen nuhteettomuuden säilyttäminen
”Tuomitse minut, Jehova, sillä minä itse olen vaeltanut omassa nuhteettomuudessani, ja Jehovaan minä olen turvannut, jotta en horjuisi. Tutki minua, Jehova, ja pane minut koetukselle, puhdista minun munuaiseni ja sydämeni. Sillä sinun laupeutesi on minun silmieni edessä, ja minä olen vaeltanut sinun totuudessasi.” – Ps. 26:1–3, Um.
1, 2. Mikä ilmaisee nuhteettoman henkilön, ja mitä etuja nuhteettomuuden säilyttämisestä on?
OLETKO kokosydämisesti antautunut Jehova Jumalalle, Luojalle? Rakastatko häntä koko mielestäsi ja sydämestäsi? Noudatatko hyviä moraaliperiaatteita suhteissasi kaikkiin ihmisiin? Pysytteletkö vapaana tämän jumalattoman maailman turmeltuneelta vaikutukselta? Jos voit vastata myönteisesti, niin se merkitsee, että olet yksi niistä harvoista maan päällä olevista ihmisistä, jotka ovat täyttäneet nuhteettomalle ihmiselle asetetut vaatimukset, sillä nuhteettomuus merkitsee moitteettomuutta, turmeltumattomuutta moraaliperiaatteissa, suoruutta, rehellisyyttä, eheyttä, kokonaisuutta.
2 Se, että vain harvoilla ihmisillä on nuhteettomuus, ei merkitse sitä, ettei sen omaaminen ja säilyttäminen olisi ponnistelujen arvoinen. On kyllä totta, ettei nuhteettomana oleminen ole helppoa, koska olemme syntyneet epätäydellisinä, syntiin taipuvaisina. Mutta onnen hyvää tekevät seuraukset nyt ja iankaikkisen elämän toive tekevät henkilökohtaisen nuhteettomuuden säilyttämisestä kaikkien niiden ponnistusten arvoisen, joihin ryhdymme. – Ps. 51:7.
3. Miten Daavid suhtautui nuhteettomuuden säilyttämiseen?
3 Kuningas Daavid, Jumalan palvelija, tiesi, mitä nuhteettomuus merkitsi, ja hän ymmärsi, miten tärkeätä on olla nuhteeton ihminen. Hän oli halukas tulemaan Jumalan tuomioistuimen eteen tutkittavaksi sen suhteen, että hänellä oli puhtaat, rehelliset aikeet ja että hän ponnisteli uskollisesti palvoakseen yksin Jumalaa Luojana. Daavid sanoi: ”Tuomitse minut, Jehova, sillä minä itse olen vaeltanut omassa nuhteettomuudessani, ja Jehovaan minä olen turvannut, jotta en horjuisi. Tutki minua, Jehova, ja pane minut koetukselle, puhdista minun munuaiseni ja sydämeni. Sillä sinun laupeutesi on minun silmieni edessä, ja minä olen vaeltanut sinun totuudessasi.” – Ps. 26:1–3, Um.
MIKSI HENKILÖKOHTAINEN NUHTEETTOMUUS ON VÄLTTÄMÄTÖN
4. Mitä syytä Daavidilla oli näyttää nuhteettomuutensa?
4 Oli useampia kuin yksi syy, joiden takia kuningas Daavid piti Jumalan teillä vaeltamista tärkeänä. Hän ei ollut niin kiinnostunut nuhteettomuuden säilyttämiseen vain siksi, että hänen oma elämänsä oli kysymyksessä, eikä sen hyvän esimerkinkään vuoksi, minkä hän halusi antaa Israelin kansalle, jonka kuningas hän oli. Eikä se johtunut siitäkään, että hän halusi saada hyvän tunnustuksen ympärillään olevilta pakanakansoilta. Pääsyynä oli se, että hänen rakastamansa ja palvelemansa Jumalan nimi oli kysymyksessä. Daavid sanoi: ”Ylistäkää minun kanssani Herraa [Jehovaa, Um], kiittäkäämme yhdessä hänen nimeänsä.” (Ps. 34:4) Siitä välittämättä, mitä muut ihmiset ajattelivat, ja vihollistensa vastustuksesta huolimatta Daavid oli päättänyt palvella kokosydämisesti Jehovaa. Hän sanoi rukouksessaan: ”Mutta minä vaellan nuhteettomasti; . . . seurakunnan kokouksissa minä kiitän Herraa [Jehovaa, Um].” – Ps. 26:11, 12.
5. Miksi meidän on osoitettava Jehovalle kokosydäminen antautumisemme?
5 Emmekö ole velvolliset antamaan puhtaan palvontamme Jehovalle, joka on Luojamme ja lupaa olla iankaikkinen Suojelijamme uudessa vanhurskaassa maailmassaan, mikä on aivan lähellä? Me vastaamme myöntävästi, koska Jumala ei ole antanut meille ainoastaan sitä elämää, mikä meillä on nyt, vaan hän on myös antanut lupauksen tulevastakin elämästä. Apostoli Paavali uskoi tähän Jehovan palvelemisesta annetun palkan lupaukseen, koska hän Timoteukselle kirjoittaessaan sanoi: ”Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt. Tästedes on minulle talletettuna vanhurskauden seppele.” – 2. Tim. 4:7, 8; Room. 6:23.
6, 7. a) Takaako järjestön nuhteettomuus henkilökohtaisen nuhteettomuuden? b) Miten tämä on näytetty Aakanin tapauksessa?
6 Jotta voisi säilyttää henkilökohtaisen nuhteettomuuden, täytyy ymmärtää, että Jehova tuomitsee henkilön eli yksilön. Jehova toimii tosin nykyään kanssamme näkyvän järjestönsä välityksellä. Hän opettaa meitä tämän järjestön kautta. Hän oikaisee meitä ja kurittaa meitä tämän järjestön välityksellä. Valtakunnan hyvää uutista saarnataan kautta maailman tämän järjestön välityksellä. Mutta vaikka hän lupaa, että tämän järjestön nuhteettomuus varjeltuu ja säilyy, niin se ei takaa sitä, että me säilytämme henkilökohtaisen nuhteettomuutemme vain siksi, että olemme tämän järjestön yhteydessä. – Matt. 24:45–47.
7 Aakan oli jäsen kansassa, joka oli kokonaisuutena uskollinen Jumalalle ja säilytti silloin kansallisen nuhteettomuutensa. Mutta se, että hän oli syntynyt Jumalan kansaan ja oli yhteydessä sen kansan kanssa, joka oli juuri valloittanut Jerikon kaupungin ja oli menossa Kanaanin maahan ottamaan sitä omakseen Jumalan hengen avulla, ei taannut hänelle sitä, että Jumala olisi sivuuttanut hänen ahneen tottelemattomuussyntinsä ja siunannut häntä tuossa luvatussa maidon ja hunajan maassa. Aakan ei ollut säilyttänyt henkilökohtaista nuhteettomuuttaan, sillä hän varasti ja sitten valehteli siitä, ja siksi hän kärsi sen rangaistuksen, että hänet keksittiin, paljastettiin, nöyryytettiin ja lopulta tyystin erotettiin kivittämällä kuoliaaksi. – Joos. 7:1–26.
8. Mikä takaa sen, että me pelastumme hävitykseltä, ja kenen esimerkkiä Paavali käski meitä noudattamaan?
8 Monet Raamatun ennustukset huomioon ottaen on varmaa, että me olemme lähellä tämän asiainjärjestelmän loppua, ja jos me haluamme pelastua sen tuholta ja saada Jumalan suosion suojeltumalla hänen Harmagedonin-taistelussaan sekä varjeltua elossa uuteen maailmaan, meidänkin täytyy vaeltaa moitteettomina niin kuin Daavid ja Paavali. Meitä kiinnostaa näiden nuhteettomuuden säilyttäjien tavalla Jehovan nimen kirkastaminen käytöksellämme ja kristittyjen tovereittemme edessä maailmalle antamallamme esimerkillä, samoin kuin tessalonikalaiset olivat hyvä esimerkki Makedonian uskoville. Paavali kirjoitti heistä: ”Te olette tulleet esikuviksi kaikille uskoville Makedoniassa ja Akaiassa.” – 1. Tess. 1:7; Matt. 24:1–15; 1. Tim. 3:7.
MITEN HENKILÖKOHTAINEN NUHTEETTOMUUS SÄILYTETÄÄN
9. Mitä pulmia on kristittyjen edessä nykyään, ja mikä auttaa meitä?
9 Pulma, mikä kristityillä on maailman olosuhteet huomioon ottaen, on, miten voi jatkuvasti vaeltaa Jehovan tietä. Saadaksemme apua meidän täytyy kyetä näkemään itsemme henkisesti siten kuin Jehova Jumala ja toiset näkevät meidät. Nähdäksemme, miltä me näytämme ruumiillisesti toisista, me seisomme kuvastimen edessä. Kuvastin heijastaa meille yksityiskohdittain täsmälleen, miltä me näytämme toisista. Meitä ei voida pettää henkilökohtaisen ulkonäkömme suhteen, koska jokin heijastaa meille, mikä tarvitsee oikaisua, ja sen heijastuman perusteella me voimme korjata kaikki puutteet tai säröt.
10. a) Mitä Jaakob sanoi kaikkien nuhteettomuuden säilyttäjien pitävän tehdä, ja millaiset ovat seuraukset? b) Kenen periaatteita meidän tulee noudattaa?
10 Auttaakseen meitä säilyttämään henkilökohtaisen nuhteettomuuden Jehova, jokaisen hyvän lahjan Antaja, on varannut hengellisen kuvastimen. Tästä luemme seuraavissa sanoissa: ”Mutta joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä, . . . hän on oleva autuas tekemisessään.” (Jaak. 1:25) Jaakob sanoo: se, ”joka katsoo” – ei kirjaimelliseen kuvastimeen vaan – Jumalan sanan, Raamatun, täydelliseen lakiin. Luojaamme ei voida miellyttää millään muulla tavalla kuin vaeltamalla niiden totuuksien ja periaatteitten mukaan, mitkä hän on esittänyt kristityille Sanassaan. Jos haluamme miellyttää Jumalaa ja saada iankaikkisen elämän palkinnon, niin meidän täytyy olla ihmisiä, jotka elämme hänen vanhurskaitten periaatteittensa eikä omien periaatteittemme mukaan, sen mitä me pidämme oikeana tai vääränä. Jos ajattelemme olevan turvallista noudattaa ihmisen periaatteita, niin vilkaiskaamme nopeasti maailmaan, jota ohjaa sen periaate, että koira syö koiran, ja sen laki, että kykenevin säilyy. Sen pitäisi varmasti saada kuka tahansa vakuuttuneeksi siitä, että se ei ole turvallinen menettelytapa. – Jaak. 1:17.
11. Mitä tälle maailmalle yleistä menettelytapaa kristittyjen täytyy karttaa, ja mitä kerrotut tosiasiat osoittavat?
11 Eräs tälle vanhalle maailmalle yleinen huono tapa on ihmisten moraaliton käytös, mitä menettelyä kristityillä ei ole varaa noudattaa, jos he haluavat saada Jehovan hyväksynnän. Jos me seuraamme Jaakobin neuvoa ja katsomme täydelliseen lakiin, niin huomaamme seuraavan hyödyllisen kehotuksen: ”Olkaa siis Jumalan seuraajia, niinkuin rakkaat lapset, ja vaeltakaa rakkaudessa, . . . Mutta haureutta ja minkäänlaista saastaisuutta tai ahneutta älköön edes mainittako teidän keskuudessanne – niinkuin pyhien sopii – älköön myös rivoutta tai tyhmää lorua tai ilvehtimistä, jotka ovat sopimattomia, vaan paremmin kiitosta.” (Ef. 5:1–4) Jotkut voivat lukea tämän raamatunpaikan ja ajatella: ’Niin, tämä soveltuu niihin, jotka eivät ole kristittyjä, tai niihin, joilla ei ole Jumalan sanan ymmärrystä. Minä en olisi koskaan syypää moisiin väärintekoihin.’ Tosiasiat osoittavat, että tuhannet, jotka ovat aikaisemmin säilyttäneet nuhteettomuutensa, ovat myöhemmin sortuneet tämän järjestelmän vaikutukseen ja syyllistyneet näihin moraalittomiin tekoihin. Me voimme vastustaa niitä, mutta emme omassa voimassamme. Tarvitaan Jumalan ohjausta. Kun turvaamme Jumalan hengen itsellemme suomaan johtoon, niin voimme tuntea tämän asiainjärjestelmän vaikutuksen ja varjeltua tänä koetuksen päivänä. – 1. Kor. 10:6–11.
12, 13. a) Miten jotkut yrittävät puolustella väärintekoaan? b) Kenen Paavali sanoi auttavan meitä minkä heikkoutemme voittamisessa hyvänsä?
12 Kenenkään ei pidä koskaan luulla, että jumalattomuuden vaikutuksen torjuminen ja nuhteettomuuden säilyttäminen tulisivat olemaan helppo asia. Ne, jotka eivät ole käyttäytyneet Jumalan sanan mukaisesti, vaan ovat harjoittaneet haureutta tai aviorikosta, ovat sanoneet: ’En yksinkertaisesti voinut välttää väärää menettelyäni. Liha on heikko, ja Jumala tietää heikkouteni.’ Jumala tietää kyllä heikkoutemme, ja siksi hän onkin halukas auttamaan meitä. Mutta olemmeko me aina varmoja siitä, että me tunnemme heikkoutemme? Jos tunnemme, niin meidän pitäisi tunnustaa tarvitsevamme apua.
13 Katsokaamme nyt edelleen hänen täydellistä lakiaan nähdäksemme, että kun teemme jotakin väärää, me emme voi aina sanoa vain: ’Se johtuu lihan heikkoudesta’ ja koettaa puolustella vääryyttämme. Kirjoittaessaan korinttolaisille Paavali sanoo: ”Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.” (1. Kor. 10:13) Poispääsytie ei ole se, mitä me ajattelemme, vaan Jehova Jumalan varaama tie. Jehova auttaa Paavalin mukaan varmasti meitä, niin että voimme säilyttää käyttäytymisemme suorana hänen ja hänen kansansa edessä.
14, 15. a) Miten Jehovan teokraattinen järjestö auttaa meitä säilyttämään nuhteettomuutemme? b) Keiden käytöstä me voimme uskollisesti jäljitellä?
14 Eräs varaus, minkä Jumala on tehnyt nuhteettomuuden säilyttämiseksi, on hänen teokraattinen järjestönsä, täysin antautunut, puhdas, tahraton järjestö, mikä antaa meille henkilökohtaista opastusta, niin että voimme säilyttää uskollisen vaelluksemme. Tähän järjestöön Jehova on varannut kypsiä, oikealla tavalla valmennettuja, uskollisia valvojia jokaiseen kristilliseen seurakuntaan, ja he ovat halukkaat auttamaan kaikissa pulmissa, joita meillä saattaa olla ja jotka voivat häiritä Jumalamme palvontaa. He ovat aina valmiit antamaan Raamatusta neuvoja sen suhteen, miten meidän on vaellettava ja miten meidän tulee puhua, jotta meidät tunnettaisiin Jehovan nuhteettomuuden säilyttäjinä. Pankaamme merkille, millainen suhteemme näihin teokraattisesti asetettuihin valvojiin tulee olla Heprealaiskirjeen esityksen mukaan: ”Muistakaa johtajianne, jotka ovat puhuneet teille Jumalan sanaa; katsokaa, kuinka heidän vaelluksensa on päättynyt, ja seuratkaa heidän uskoansa.” (Hepr. 13:7) Valvojien täytyy vaeltaa huolellisesti Jumalan edessä, koska Jehova pitää heitäkin vastuullisina. Jolla on paljon, häneltä vaaditaan sitä enemmän. – Luuk. 12:48.
15 Meillä on monta esimerkkiä miehistä ja naisista, jotka ovat säilyttäneet nuhteettomuutensa koetukselle pantuina. Me näemme heidän elämässään valaisevia esimerkkejä kokosydämisyydestä Jehova Jumalaa kohtaan. Me ymmärrämme, että oppilas oppii nopeammin, kun se, mitä hän kuulee, esitetään myös näytteenä, ja Kristus Jeesus opetti juuri sillä tavalla apostoleitaan ja opetuslapsiaan. Jos me siis tarkkailemme valvojiemme käytöstä seurakunnassa, niin se auttaa meitä säilyttämään suoruutemme. – Heprealaiskirjeen 11. luku; Matt. 11:1.
MUINAISIA JA NYKYISIÄ ESIMERKKEJÄ
16. Mikä nuhteettomuuskoe kohtasi Jobia ja millaisin tuloksin?
16 Jobin elämä on sellainen, että me teemme hyvin, jos jäljittelemme sen nuhteettomuutta ja kestävyyttä. Saatana yritti tuhota Jobin nuhteettomuuden. Job menetti ensiksi aineellisen omaisuutensa, sitten suuresti rakastamansa perheen. Lopulta häntä vaivasi sairaus ja kipu. Mutta menetyksistään ja kannettavakseen tulleesta väärästä vaikutuksesta huolimatta Job kesti ja todisti Saatana Perkeleen valehtelijaksi. Jobin asenne oli: ”siihen asti kunnes henkeni heitän, en luovu hurskaudestani [nuhteettomuudestani, Um].” (Job 27:5) Siksi Jumala siunasi häntä, ennallisti hänen varallisuutensa, terveytensä ja perheensä. – Job 1:11–19; 2:7; 42:10–13.
17, 18. Millä tavoilla voidaan nuhteettomuutemme koetella nykyään samoin kuin Jobinkin?
17 Kukaan ei vältä nuhteettomuutensa koettelemista. Älä aliarvioi Perkelettä. Hän tuntee heikon kohtasi. Joillakuilla se voi olla aineellisten asiain menetys, mikä saa heidät tekemään ankarammin työtä enemmän rahan hankkimiseksi, jotta he saisivat yhtä paljon kuin joku toinen. Hän saattaa iskeä rakkaitten henkilöitten välityksellä kääntäen heidät sinua vastaan, koska sinä rakastat Jehova Jumalaa. Jos me Jehovaan kohdistamamme rakkauden takia menetämme niiden rakkauden, jotka ovat meille rakkaita, niin sen ei pidä vaikuttaa meidän Jehova Jumalalle omistamaamme puhtaaseen palvontaan. Sen pitäisi vain syventää arvostustamme sitä Jumalan ihmeellistä lupausta kohtaan, että hän maksaa sadoin verroin. Jeesushan sanoi: ”Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut taloista tai veljistä tai sisarista tai äidistä tai isästä tai lapsista tai pelloista, ja joka ei saisi satakertaisesti.” – Mark. 10:29, 30; Matt. 10:37.
18 Meitä saattaa koetella ruumiillinen vaiva niin kuin Jobia. Älä ajattele koskaan hellittäväsi. Ammenna voimaa Jehova Jumalalta ja muista, mitä Paavali sanoi, nimittäin että Jumala varaa ”pääsyn” pois, jotta kestäisit. Me tarvitsemme näissä koettelevissa olosuhteissa uutta maailmaa enemmän kuin koskaan, joten, jos minkä, meidän uskomme siihen tulee olla lujempi. Varmistaudu aina siitä, että teet näissä olosuhteissa parhaasi tutkiaksesi ja saarnataksesi. Invalidejakin vaaditaan säilyttämään nuhteettomuutensa, ja monet on autettu tekemään tämä kirjoittamalla kirjeitä, käyttämällä puhelinta ja muita saarnaamiskeinoja.
19. Miten Jeesus osoittautui täydelliseksi esimerkiksi nuhteettomuuden säilyttämisessä?
19 Suurin esimerkkimme nuhteettomuutemme säilyttämisessä oli hän, joka vaelsi tosi Jumalan kanssa palvellen yhtenä hänen todistajistaan, sellaisena, joka aina totteli hänen ohjeitaan. Hänellä oli voittava usko, ja hän osoitti suurta kestävyyttä vaikeuksissa. Tämä täydellinen esimerkki, mikä meillä on seurattavanamme, on Jumalan Poika Kristus Jeesus. Hänen vaelluksensa on vailla vertaa nuhteettomuuden säilyttämisessä Jehovan luomusten keskuudessa. Koetellakseen äärimmilleen Poikansa nuhteettomuuden Jehova Jumala salli hänen kärsiä pilkkaa ja vainoa ja lopulta antoi hänen lähteä tästä elämästä kuin häpeällinen syylliseksi tuomittu rikollinen. Mutta Jeesus osoitti kokosydämisyytensä Isälleen ja Perkeleen olevan valehtelija. Meidän tulee tehdä samoin. – Mark. 15:20.
20. a) Ketkä ovat nykyaikana seuranneet hänen uskollista vaellustaan? b) Minkä eräs uskollinen palvelija sanoi auttaneen häntä kestämään vankilassa?
20 Meillä ei ole ainoastaan raamatullisia esimerkkejä, joita voimme katsoa voiman ja rohkaisun lähteinä, vaan meillä on nykyisiäkin esimerkkejä nuhteettomuuden säilyttäjistä. Tuhannet näistä esimerkeistä ovat niitä Jehovan todistajia, jotka ovat kulkeneet keskitysleirien ja vankiloiden läpi toisen maailmansodan aikana. Käytettiin kaikenlaisia saatanallisia juonia yritettäessä saada heidät kieltämään uskonsa Jehova Jumalaan. Jos he olisivat allekirjoittaneet julistuksen, missä olisivat kieltäneet Jehova Jumalan ja hänen järjestönsä, niin heidän olisi sallittu palata vapauteen. Asiakirjat sanovat: ”Harvat todistajat allekirjoittivat lyönneistä ja nälkäkuolemasta huolimatta.” Miten he kykenivät säilyttämään nuhteettomuutensa tällaisissa olosuhteissa? Kuuntele, mitä eräskin kirjoitti: ”Sillä todellisuudessa hengellinen ravinto pystyi pitämään meidät hengissä. Mikä etu, jos oli tutkinut Raamattua etukäteen, niin että saattoi ammentaa nyt siitä varastosta!”
21. Hyödymmekö me kristillisissä kokouksissa käymisestä niiden kokoon katsomatta?
21 Sen, mitä tämä kristitty sanoi noissa nuhteettomuutta murskaavissa olosuhteissa, pitäisi painaa mieleemme, että ei ole tarpeellista hankkia tietoa ainoastaan tutkimalla henkilökohtaisesti Raamattua, vaan myös järjestön kokouksissa. Kuka meistä voi lähteä kristittyjen kokouksesta tuntematta virkistyneensä ja vahvistuneensa sekä päättäväisempänä kulkea vanhurskasta tietä, siksi että on ollut siellä? Tämä pitää paikkansa, olipa sitten vain muutamia kokoontunut saamaan Raamatun opetusta yksityiskohdissa, satoja Valtakunnansalissa tai tuhansia stadionilla tai luentosalissa. ”Sentähden kehoittakaa toisianne ja rakentakaa toinen toistanne, niinkuin teettekin.” (1. Tess. 5:11) Kun kuulee toisten ilmaisevan rakkautensa ja uskonsa Jehova Jumalaan, niin se vahvistaa päättäväisyyttämme jatkaa oikeitten töitten tekemistä ja oikeitten halujen kehittämistä.
22. Mistä vääristä haluista Johannes varoitti, ja miten Paavali sanoi meidän voivan voittaa ne?
22 Apostoli Johannes jätti seuraavan tiedon ohjatakseen ajattelumme oikeaan suuntaan: ”Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä. Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta.” (1. Joh. 2:15, 16) Kätkemmekö me joitakin näistä haluista mieleemme ja sydämeemme? Lihan himon, silmäin pyynnön ja elämän korskeuden näyttelemisen? Jos teemme siten, se on vaarallista. Riistäydy vapaaksi niistä! Paavali selitti, miten voimme tehdä sen, sanoessaan: ”Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa.” (Fil. 4:8) Paavali suosittelee sen hyvän ajattelemista, mitä on Jumalan sanassa. Jumalan hyvyys, Valtakunta, uuden maailman siunaukset ja evankeliuminpalveluksessa saamamme edut – nämä ovat niitä asioita, joiden tulee täyttää mielemme ja sydämemme.
HENKILÖKOHTAISEN NUHTEETTOMUUDEN SÄILYTTÄMISEN SEURAUKSET
23. Keiden täytyy säilyttää nuhteettomuus, ja mitä siunauksia sen tekemisestä tulee?
23 Nuhteettomuutemme säilyttäminen vaatii jokaisen antautuneen palvelijan, nuoren niin kuin vanhankin, puolelta alituista tarkkailua. Se on kokoajan tehtävä. Harkitse niitä ihmeellisiä siunauksia, mitkä ovat seurauksena tämän uskollisen vaelluksen noudattamisesta. Jehova Jumalan mieleen on, että häntä palvelemassa on vahvoja todistajia, jotka kykenevät torjumaan minkä vastustuksen tai painostuksen hyvänsä, mikä voi tulla järjestön sisä- tai ulkopuolelta. Se merkitsee kiinteästi yhteen liittyneitä, onnellisia perheitä, jotka tunnustavat teokraattisen pään ja jonka jäsenet auttavat toisiaan palvomaan Jehovaa. Nämä onnelliset perheet iloitsevat kristillisestä seurasta Valtakunnansaleissaan ja ovat apuna terveitten seurakuntien muodostumisessa. Se merkitsee sellaisen kristittyjen puhdasta uuden maailman yhteiskunnan muodostumista, joka ylistää toimeliaasti Jehovaa, seisoo nuhteettomana hänen edessään kautta maailman.
24. Mikä toivo niillä on, jotka säilyttävät nuhteettomuutensa Jehova Jumalan edessä?
24 Me olemme nuhteeton kansa, jos katsomme joka päivä täydelliseen lakiin ja rukoilemme vilpittömästi sydämestämme niin kuin Daavid, joka sanoi: ”Tuomitse minut, Jehova, sillä minä itse olen vaeltanut omassa nuhteettomuudessani.” Jos päättäväisyytemme henkilökohtaisen nuhteettomuuden säilyttämisessä on samanlainen kuin Daavidin, niin me voimme todella panna toivomme Jehovaan ja pitää sen varman odotteen, että saamme elää iankaikkisesti hänen uudessa maailmassaan suuren joukon kanssa samanmielisiä nuhteettomia ihmisiä, jotka kaikki kuuluvat puhtaan ja pyhän Jumalan, Jehovan, yleisperheeseen.