Puhe ja pelastus

1. Mikä tärkeä tilaisuus on ihmisten edessä nyt, kuten Roomalaiskirjeen 10:8–10 osoittaa?

KAIKKI tervejärkiset ihmiset pyrkivät säilyttämään elämän, koska Jehova pani ihmiseen halun elää. Jehova paljastaa nyt Sanassaan ihmiskunnalle, että iankaikkinen elämä on kaikkien niiden saavutettavissa, jotka tavoittelevat sitä ja ottavat sen vastaan Jumalan ehdoilla. Ihmiselle tarjotaan tilaisuus saada tietää, mitä Jumalan Sanassa on, ja täyttää mielensä ja sydämensä sillä ja sitten puhua siitä omaksi pelastuksekseen sekä toisten pelastukseksi. ”’Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi’; se on se uskon sana, jota me saarnaamme. Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella [julkisella julistuksella, Um] pelastutaan.” – Room. 10:8–10.

2. Mitkä edistysaskeleet niiden täytyy ottaa, jotka pyrkivät pelastukseen?

² Iankaikkisen elämän saamisen ja sen välillä, miten me käytämme puhekykyämme, osoitetaan olevan läheinen yhteys. Jehova teki luomakunnan ilokseen ja koitumaan ylistykseksi hänen nimelleen, ja hän valmisti ihmisluomukset Jumalan ylistäjiksi. Kun he ahertavat siinä, niin hän katselee heitä suosiollisesti. Vaikka suurimman osan ihmisistä huomataan olevan ristiriidassa Jehovan kanssa ylistämättä häntä, niin hän on kumminkin armossaan antanut ihmisille tilaisuuden saada tiedon päätöksistään ja valita elämän. Kun ihminen saa täsmällisemmän tiedon Jumalalta, niin hän ymmärtää paremmin suhteensa Luojaan. Hän saa tietää, että on etu julistaa julkisesti puhekyvyllään Jehovan ylistystä. Hänestä tulee Jehovan todistaja, joka puhuu kaikissa tilaisuuksissa Jumalansa kunniaksi. Hän omistaa elämänsä ja kaikkensa, puhekykynsäkin, Jehovan ylistykselle. Hän päättää niin kuin psalmistakin: ”Minun kieleni julistaa sinun vanhurskauttasi kaiken päivää.” (Ps. 71:24) Jumala käyttää tällaisia antautuneita ihmisiä olemaan kanssakäymisissä ihmiskunnan kanssa ja hänen todistajinaan. Sen avulla, mitä maailma saattaa pitää hulluutena, nimittäin saarnaamisen avulla, tulee pelastus monille. – Jes. 43:8–12; 1. Kor. 1:21; 2. Piet. 3:9.

3. a) Missä Jeesus sanoi seuraajiensa täytyvän antaa julkista julistusta pelastukseksi? b) Miten äänettömyys voi johtaa elämän menetykseen Matteuksen 10:32, 33:nnen mukaan?

³ Se pelastukseksi tapahtuva suun tunnustus eli julkinen julistus, mihin Paavali viittasi Roomalaiskirjeen 10. luvussa, on julkisesti esitetty puhe, mikä perustuu ihmisen lujaan uskoon. Jumalan Sanasta annettu tieto on uskottu käytettäväksi lahjana. Jeesus muistutti apostoleille Matteuksen 10:8:nnessa, että he olivat saaneet lahjaksi, joten heidän täytyy antaakin lahjaksi. Hän antoi heille käskyn mennä saarnaamaan, astua taloihin ja puhua ihmisille vieraillen talosta taloon ja kaupungista kaupunkiin, eikä hän jättänyt mitään epäilystä siitä, että tämä oli koituva heidän pelastuksekseen. Jotkut ihmiset voivat pitää vaikeana tehtävänä menemistä puhumaan ihmisille Jumalan valtakunnasta ja päätöksistä julkisissa paikoissa, mutta tämä on yksi vaatimus, mikä on asetettu iankaikkiseen elämään pelastumiselle. On ainoastaan yksi keino pelastuksen saamiselle, nimittäin Kristuksen Jeesuksen välityksellä, keino, minkä Jumala on varannut. Kristus Jeesus on välimies Jumalan ja ihmisten välillä, hän, joka näytti, miten julkinen julistaminen talosta taloon ja kaupungista kaupunkiin johtaa siihen, että saarnaaja saa Isän edessä hyvän maineen pelastuakseen. Jeesus sanoi: ”Sentähden, jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa. Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, sen minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa.” (Matt. 10:32, 33) Jollei joku anna julkista julistusta talosta taloon ja ihmisten edessä, niin se merkitsee Kristukseen Jeesukseen ja Jehova Jumalaan omattavan uskon kieltämistä, ja niin hän äänettömyydellään ’kieltää’ Kristuksen Jeesuksen, ja Kristuskin kieltää hänet taivaissa olevan Isänsä edessä, ja hän menettää pelastuksen.

4. a) Keiden täytyy nyt olla opettajia? b) Miten hyvä opettaja tekee itsensä päteväksi, kuten Jeesuksen esimerkki osoittaa?

⁴ Puhekyvyn käytöllä Jumalan palveluksessa on monta puolta. Jumalan antautuneen palvelijan kieltä käytetään saarnaamiseen ja opettamiseen. Jeesus käski selvästi ennen taivaaseen kohoamistaan: ”Menkää . . . opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää.” (Matt. 28:19, 20) Tämä merkitsi sitä, että suuri opetusrynnistys tuli suoritettavaksi. Tämän opetuksen peruste on löydettävissä Raamatusta. Ollakseen oikeita opettajia näiden opettajien täytyy tuntea Oppikirjansa. Suuri Opettaja, Kristus Jeesus, tunsi perusteellisesti tämän Oppikirjan aikanaan, kuten näemme Luukkaan 4:17:nnessä olevasta kertomuksesta, jonka mukaan hän nousi seisomaan synagoogassa ja kykeni avaamaan nopeasti kirjakäärön siitä kohdasta, mitä me nyt sanomme Jesajan 61. luvuksi. Hän otti koko palveluksensa ajan lainauksia profeetoista, Mooseksen kirjoituksista ja Psalmeista, ja, kuten Luukkaan 24:27 kertoo, hän aloitti Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti kaikki itseään koskevat asiat Raamatusta ennen taivaaseen kohoamistaan. Jae 45 osoittaa hänen avanneen ihmisten mielen käsittämään Kirjoitusten merkityksen. Näin Jeesus antoi opettamisesimerkin varmistautumalla siitä, että ne, joita hän opetti, ymmärsivät sen merkityksen, mitä hän opetti Jumalan Sanasta. Tämä tuotti kunniaa Jehova Jumalalle ja avasi pelastustien niille, jotka kuuntelivat.

5. Ketkä hyötyvät kristillisestä opetuksesta, ja miten sitä tulee suorittaa?

⁵ Tämä on se pelastava opetustapa, mitä Jehova Jumalan tosi palvelijat käyttävät. Apostolit käyttivät sitä, ja tosi kristityt ovat käyttäneet sitä tähän päivään saakka. Paavali neuvoi nuorta valvojaa Timoteusta: ”Valvo itseäsi ja opetustasi, ole siinä kestävä; sillä jos sen teet, olet pelastava sekä itsesi että ne, jotka sinua kuulevat.” (1. Tim. 4:16) Timoteus oli oppinut Jumalan Sanan tutkimisesta ja hänelle hänen äitinsä ja apostoli Paavalin antamasta opetuksesta. Paavali sanoi viimeisessä Timoteukselle antamassaan kehotuksessa: ”Herran orjan . . . [tulee] olla tahdikas kaikkia kohtaan, pätevä opettamaan pitäen itsensä kurissa pahaa kärsiessään, opettaen lempeästi niitä, jotka eivät suhtaudu suopeasti, koska Jumala ehkä suo heille katumuksen, mikä johtaa totuuden täsmälliseen tuntemukseen, ja he saattavat palata kunnollisesti järkiinsä.” (2. Tim. 2:24–26, Um) ”Saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella.” (2. Tim. 4:2) Toiselle valvojalle, Tiitukselle, hän kirjoitti samankaltaisen neuvon, mikä sisälsi oikean opetuksen. (Tiit. 2:1, 6–8) Tämä on se työ, mikä johtaa sekä opettajan että oppilaan pelastukseen.

6. Mikä on apostoli Paavalin esimerkki pelastukseen johtavasta puhumisesta?

⁶ Paavali ei ainoastaan antanut neuvoja, vaan hän antoi myöskin itse esimerkin uskollisella opetuksellaan, ei itsekkään voiton eikä henkilökohtaisen hyödyn vuoksi seuraten ihmisiä, vaan rakentaakseen toisia Jumalan tuntemuksessa, jotta hekin olisivat kyenneet puhumaan pelastukseksi ylistäen Jehovaa ja palvoen häntä hengessä ja totuudessa. Apostoli Paavali ja hänen seuralaisensa evankeliuminpalveluksessa käyttivät kieltä aina toisten hyväksi, ja kertomus siitä on säilytetty Raamatussa esimerkkinä meille siitä, miten kristityt noudattavat Jeesuksen Kristuksen menettelyä opetustyössä Jumalan kunniaksi. Me emme saata ainoastaan itse antaa tätä julkista julistusta pelastukseksi talosta taloon ja opettaessamme uusintakäynneillä, vaan me voimme ahertaa myöskin toisten valmentamisessa siinä, kuinka tulee puhua ja esittää Jumalan valtakunnan sanomaa vakuuttavasti ovilla. Se kuuluu osana niiden lähimmäisten rakentamista ja auttamista koskevaan työhön, jotka haluavat palvella Jehovaa ja saada pelastuksen. – 2. Tim. 2:2.

MUU JULKINEN JULISTUS

7, 8. a) Mikä on toinen julkisen julistamisen paikka, ja mikä vaikutin aikaansaa tällaisen puhumisen? b) Miten täytyy valmistautua tämänkaltaiseen julkiseen julistamiseen, ja ketkä siitä hyötyvät?

⁷ Rakkaus panee puhumaan julkisesti seurakunnan tutkistelukokouksissa. Kristitty ei ajattele ainoastaan itseään, vaan myös toisia kokoontuneita. Hän haluaa rakentaa heitä. Toisten hyödyttäminen on toivottavaa. Paavali kirjoitti tästä puhuen näin: ”Tavoitelkaa rakkautta ja pyrkikää saamaan hengellisiä lahjoja, mutta varsinkin profetoimisen lahjaa. . . . profetoiva puhuu ihmisille rakennukseksi ja kehoitukseksi ja lohdutukseksi. . . . profetoiva rakentaa seurakuntaa.” – 1. Kor. 14:1, 3, 4.

⁸ Kristittyjen keskuudessa vallitseva asiainjärjestelmä ei ole sellainen, että se vaatisi istumaan aina hiljaa ja kuuntelemaan, vaan siihen kuuluu myöskin hyvien asioitten jakelu. Sama apostoli kirjoitti heprealaisille: ”Pysykäämme järkähtämättä toivon tunnustuksessa, . . . ja valvokaamme toinen toistamme rohkaisuksi toisillemme rakkauteen ja hyviin tekoihin; älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme.” (Hepr. 10:23–25) Näissä julkisissa kokouksissa täytyy kaikkien läsnäolevien tarkastella hengellisiä asioita, ja kaikkien täytyy osallistua yhdessä siihen, mitä he ovat oppineet Jumalalta. Se toivo, minkä Jumala on muodostanut palvelijoittensa sydämessä, saa vahvistusta heidän julkisesta puhumisestaan seurakunnan kokouksissa, ja toisetkin hyötyvät siitä. He saavat kannustusta rakkauden osoittamiseen ja oikeitten tekojen suorittamiseen. Tätä etua puhua hyviä asioita seurakunnassa ei saa laiminlyödä, sillä ääneti oleminen olisi kovin rakkaudetonta ja epäkohteliasta toisia kohtaan. Tämän tietäen on kukin tietoinen etukäteen valmistautumisen välttämättömyydestä osallistuakseen puhumiseen hengellisistä asioista. Hän ei odota puhuakseen ikään kuin äkillisestä henkeytyksestä, vaan hän valmistaa mieltään ja sydäntään tutkimalla etukäteen seurakunnan ilmoitetun toimintaohjelman mukaisesti. Hän oppii avaamaan Raamatun ja vetoamaan siihen julkisesti toisten rakentamiseksi hengellisessä voimassa. Kaikki tämä puhuminen seurakunnassa tapahtuu pelastukseksi. – Gal. 6:6.

9. Millä muulla tavalla puhetta voidaan valvoa toisten hyödyksi?

⁹ Puhetta käytetään monilla muillakin tavoilla toisten hyväksi. Sitä käytetään neuvontaan ja opastukseen. ”Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmäin suu purkaa hulluutta.” (Sananl. 15:2) Kun joku ei tiedä, miten menetellä jossain pulmassa tai minkä suunnan ottaa päästäkseen oikealle tielle, niin hän voi mennä sellaisen luo, joka on saanut opetusta Jumalan Sanassa, ja tälle henkilölle voidaan sanoa puhekyvyn avulla se menettelytapa, mikä noudatettuna koituu hänen pelastuksekseen. ”Missä ohjausta ei ole, sortuu kansa, mutta neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.” (Sananl. 11:14) Seurakuntien valvojien täytyy antaa hyviä neuvoja. – 1. Tim. 4:6.

10. a) Mikä taidokkaan puhumisen tapa Jumalan lakia vastaan tehdyn rikkomuksen käsittelemiseksi on näytetty 2. Samuelin kirjan 12:7–13:ssa? b) Mitkä opetukset voidaan saada Daavidin suhtautumisesta Jumalan määräämän palvelijan puhumiin sanoihin?

¹⁰ On aikoja, jolloin Jumalan antautuneet palvelijat tarvitsevat neuvoa, mutta silloinkaan, kun joku tekee erehdyksen, ei tarvitse arvostella tylysti. Esimerkki puheen taidokkaasta käytöstä pulman selvittämisessä on kerrottu 2. Samuelin kirjan 12:7–13:ssa. Jumala lähetti profeetta Naatanin neuvomaan kuningas Daavidia ja painamaan hänen mieleensä sen vääryyden, minkä hän oli tehnyt Uurian kuoleman yhteydessä. Hyväsydämiselle annettu neuvo tekee hyvää ja aikaansai parannuksen sekä auttaa asianomaista ojentautumaan Jehova Jumalan tahdon mukaan. Kun Naatan puhui Daavidille hänen väärinteostaan, niin tämä ei puhjennut raivoon eikä tuominnut sitten Naatania ja määrännyt häntä kuolemaan kuninkaan vartijoiden käsissä, vaan päinvastoin myönsi nöyrästi syntinsä, sillä hän tiesi tehneensä väärin. Hänen sanansa osoittivat, mitä hänen hyvässä sydämessään oli. Hän ei yrittänyt puolustautua. Tämä on oikein ja otollista Jumalan edessä, ja sen pitäisi olla esimerkkinä kaikille, jotka rikkovat Jumalan vanhurskasta lakia vastaan ja jotka Jehova ottaa tilille maan päällä olevien näkyvien edustajiensa välityksellä. Daavid voi palata Jumalan suosioon ennen kuolemaansa, koska hänellä oli oikea sydän.

11. Miten viisaitten puhe parantaa ja johtaa pelastukseen?

¹¹ Me näemme toisinaan, miten viisaan kieli käytettynä sopusoinnussa Jumalan Sanan kanssa varaa hengellistä lääkettä. Raamattu asettaa parantavan puheen ajattelemattomien ihmisten puheen vastakohdaksi. ”Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisasten kieli on lääke.” (Sananl. 12:18) Toisten edut tulee pitää mielessä. Puhetta tulee käyttää heidän kannustuksekseen ja kiittämisekseen. ”Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille.” (Sananl. 16:24) Ne, jotka ovat Jumalan palvelijoita, puhuvat jatkuvasti toisilleen valistaen toisiaan, rakentaen toisiaan, ja tämä miellyttää Jumalaa. Jumala muistaa ne, jotka rakentavat toisia puhumalla hengellisiä asioita, heidän pelastuksekseen, kuten Malakian 3:16, 17:nnessä on ennustettu.

OIKEITTEN PUHUJIEN ESIMERKIN NOUDATTAMINEN

12. a) Millainen puhe on ajankohtainen? b) Mihin esimerkkiin Paavali kiinnittää huomion?

¹² Joka yhdyskunnassa vallitseva useampien saarnaajien ja opettajien tarve teroittaa meille sitä seikkaa, ettei ole aikaa tyhjään puhumiseen, pilailuun eikä säädyttömään puheeseen ja juoruamiseen. Aika on arvokasta; ihmiselämä on vaakalaudalla. Niinpä Paavali neuvookin: ”Mikään rietas puhe älköön suustanne lähtekö, vaan ainoastaan sellainen, mikä on rakentavaista ja tarpeellista ja on mieluista [edullista, Um] niille, jotka kuulevat sen.” (Ef. 4:29) Ja lopetettuaan neljännen luvun hyvästä puheesta Paavali yhdistää siihen seuraavat sanat: ”Olkaa siis Jumalan seuraajia, niinkuin rakkaat lapset, ja vaeltakaa rakkaudessa, niinkuin Kristuskin rakasti teitä ja antoi itsensä meidän edestämme.” (Ef. 5:1, 2) Hän kiinnittää tässä huomiomme suurimpiin esimerkkeihin, Kaikkivaltiaaseen Jumalaan ja Kristukseen Jeesukseen.

13, 14. a) Mitä Jehova on aina puhunut? b) Mainitse joitakin näytteitä asioista, joita Jehova on puhunut ja joissa meidän tulee noudattaa hänen esimerkkiään.

¹³ Mitä Jehova on aina puhunut? Totuutta ja viisautta. Se, mitä Jumala on puhunut ja mikä on tehty tunnetuksi ihmisille, on aina ollut valistavaa ja hyvää. Hän, joka on niin korkea ja voimakas, näkee meidän epätäydellisyytemme, mutta ei arvostele eikä syytä jatkuvasti meitä. Hän neuvoo, miten lihan synnilliset taipumukset voidaan voittaa, ja antaa osan hengeltään niiden ihmisten auttamiseksi, jotka koettavat palvella häntä. Hän puhuu armossa ja ystävällisyydessä ja osoittaen suurta rakkautta ja pitkämielisyyttä. Hänen sanansa ovat niin hyviä, että ne ovat kuin ravintoa nälkäiselle sielulle. Ihmiset eivät tosiaankaan elä yksistään leivästä, vaan jokaisesta Jumalan suusta lähtevästä sanasta. Kristityt ovat hänen työtovereitaan hyvän uutisen julkisina julistajina nyt, ja heidän täytyy sen tähden koettaa noudattaa Jumalan esimerkkiä joka tavalla, varsinkin nyt puhekyvyn käytössä. – Matt. 4:4; 2. Kor. 2:17.

¹⁴ Jehova on myös voimakas silloin kun on kysymyksessä jumalattomuuden tuomitseminen ja hänen tuomioittensa julistaminen Saatanaa ja jumalatonta asianjärjestelmää vastaan. Hän sanoo samalla päätöksensä osoittaen, kuinka hyvä tulee tottelevaisten luomusten osaksi, kun jumalattomuutta harjoittavat hävitetään. Valinta on tehty selväksi: jää maailman teille Saatanan yhteyteen ja tuhoudu tai tule Jumalan ja Kristuksen puolelle ja saavuta iankaikkinen elämä. (5. Moos. 30:19, 20) Jos Saatanan maailma tulee tuhottavaksi, niin miksi tukisit sitä? Jumala neuvoo: ”Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa.” – Ilm. 18:4.

15. Miten Jehova on antanut meille itsestään esimerkin opettajana?

¹⁵ Jumala opettaa tahtonsa toisille niin kuin hän opetti Jeesuksellekin. Jeesus otti vaarin Jehovan opetuksesta, ja hänestä oli kirjoitettu profeetallisesti: ”Herra Jehova itse on antanut minulle opetettujen kielen, jotta minä tietäisin, miten sanalla vastataan väsyneelle. Hän herättää aamu aamulta; hän herättää minun korvani kuulemaan opetettujen tavalla. Herra Jehova itse on avannut minun korvani, enkä minä puolestani ollut kapinallinen. Minä en kääntynyt vastakkaiseen suuntaan.” (Jes. 50:4, 5, Um) Jehovan Jeesukselle antama opetus täytti hänen mielensä ja sydämensä ja teki hänet kykeneväksi käyttämään kauniisti puhekykyään.

16. a) Millaista puhetta Jeesus käytti? b) Miten Jeesus on meidän esimerkkimme opetusmenetelmissä?

¹⁶ Jeesuksen puhumisessa antama esimerkki näyttää meille henkilön, joka rakkaudellisesti ja kärsivällisesti antoi opetusta. Hän ei ainoastaan kertonut maan päällä oleville seuraajilleen, vaan hän myöskin selitti ja opetti. Hänen vertaustensa ja kuvaustensa esimerkit ovat monet. Matteuksen 13. luku sisältää kuvauksia siemenen kylvöstä. Hän selitti ne, niin että ihmiset, jotka olivat arvollisia, eivät ainoastaan kuulleet hänen kertovan jotain, vaan myöskin ymmärsivät merkityksen. Jeesus varmistautui siitä, että hänen puheensa teki hyvää hänen opetuslapsilleen, hänen opettamilleen. Hän lausui kaikki sanansa hyvistä syistä. Hän ajatteli ensin ja puhui sitten. Hän oli rakkauden vaikutuksen alainen eikä juorunnut eikä parjannut. Hän oli antautunut Jehovan työhön, ja hänellä oli tehtävä, mikä piti suorittaa lyhyessä ajassa. Hän kulki Isänsä asialla käyttäen puhettaan niiden pelastumiseksi, jotka halusivat kuunnella. Se oli keskustelua, mikä rakensi aina hänen ympärillään olevia pelastukseen. Hän paljasti Jehovan tuomiot jumalattomille ja oli peloton puheessaan vihollistensakin edessä. Hän tiesi, miten tuli olla tahdikas ja milloin puhua. Hän hankki näin oppineisuutensa Jehovalta osoittaen meille, kuinka Jehova oli opettanut häntä puhumaan ja opettamaan, ja ilmaisten, mitä hänen hyvässä sydämessään oli yltäkylläisesti joka kerta, kun hän avasi suunsa. Tässä on noudatettava esimerkki. Tulkaa Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen esimerkin seuraajiksi!

17. a) Minkä pitäisi täyttää nyt meidän opetusaikamme? b) Miksi meidän päämääränämme täytyy olla aina hallittu puhe, ja mitä me opimme Mooseksen Meribassa saamasta kokemuksesta?

¹⁷ Jehova Jumalasta ja hänen uuden maailmansa siunauksista on paljon hyvää kerrottavaa. Jehova kertoo meille näitä hyviä asioita Sanassaan ja näkyvän järjestönsä välityksellä. Ei ole tosiaan milloinkaan kylliksi aikaa oppia kaikkea, mitä me haluaisimme tietää. Kuinka kristitty voi sitten löytää aikaa kietoutua maalliseen puheeseen tai hyödyttömään jutteluun ja tuhlata aikaansa sillä tavalla? (Kol. 4:5, 6) On noudatettava itsehillintää; Jehova kuuntelee! (Ps. 59:8, 13, 14) Silloinkin kun me olemme Jehovan asialla, meidän täytyy puhua huolitellusti, Jumalan ylistykseksi. Mooses ei päässyt Luvattuun maahan eikä nauttimaan sikäläisestä elämästä, koska hän hairahtui puheessaan Meribassa. – 4. Moos. 20:10–12.

18. Mitä me koetamme tehdä Jehovan avulla pelastukseksi?

¹⁸ On aika tarkistaa ajatukset ja hallita puhe, jotta kielemme ei olisi kuin pillastunut hevonen, jonka ohjakset laahaavat maata. Me emme halua pitää tulista juoruvälinettä, joka on kuin palava tulitikku ruutikuivassa metsässä. Me huolehdimme päinvastoin siitä, että emme lakkaisi näkemästä saarnaamis- ja opettamistyön tärkeyttä. Päämäärämme on noudattaa Jehovan ja Kristuksen esimerkkiä ajatus- ja puhekykymme käytössä toisten pelastukseksi. Tätä varten me pyydämme Jehovan apua yrittäessämme miellyttää Elämänantajaa, sillä me emme voi tehdä kaikkea yksin. Rukoile näin: ”Kelvatkoot sinulle minun suuni sanat ja minun sydämeni ajatukset sinun edessäsi.” – Ps. 19:15.