Loppuun asti pelottomana pysymisen keino

1. Mitä yhdessä puhuminen totuuden tuntemiseksi merkitsee tai vaatii?

TOTUUDEN tuntemiseksi tapahtuva keskustelu merkitsee ilmeisesti säännöllistä käymistä Raamatun tutkisteluissa, niissä läsnäolemista ja mahdollisuuksien mukaista osallistumista palveluskokouksiin ja teokraattiseen kouluun, tarpeellisiin toimenpiteisiin ryhtymistä, että pääsemme aluekokouksiin ja muihin Herran järjestön järjestämiin kokouksiin. Kaikki nämä on varattu totuuden oppimista varten, jotta siten kasvaisimme ”vahvoiksi Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa”. Kun kunkin palvelijan tieto lisääntyy, niin hän haluaa saattaa sen toistenkin ulottuville. Siksi julistetaan hyviä uutisia, puhutaan ryhmien ulkopuolella oleville, yleensä ihmisille, käydään talosta taloon, tehdään sitten lisäkäyntejä, kunnes kiinnostus on syttynyt tutkimishaluksi. Mitä useammin Jehovan lapset keskustelevat keskenään ja vievät näitä uutisia toisille, sitä mieluisempaa se on hänen silmissään.

2. Mikä vaikutus tällä uskollisella yhdessä puhumisella on asianomaiseen?

² Eikö ole totta, että ne palvelijat, jotka käyvät säännöllisesti kokouksissa, osoittavat kiinnostusta palvelusohjelmiin ja varsinaiseen saarnaamispalvelukseen, ja ne, jotka ovat läsnä aluekokoustensa kaikissa tilaisuuksissa, ovat eloisimpia, keskustelevat aina totuudesta, tarttuvat innokkaasti mihin palvelustilaisuuksiin ja -etuihin tahansa? Eivätkö he puhukin aina uusintakäynneistään, tutkisteluistaan tai siitä, miten he ovat auttaneet jotakuta palveluksessa? Näiltä rakkailta ei liikene ollenkaan aikaa mihinkään muuhun kuin vapaina pysymiseen vanhan maailman harrastuksista, jotta he voisivat olla Herran Jeesuksen Kristuksen alttiita orjia.

3, 4. Mitkä vakuudet tyytyväisyys, rauha, onnellisuus ja vapaus antavat meille?

³ Mikään ei jää Herran silmältä näkemättä. ”Isäsi, joka näkee salassa, on itse palkitseva sinut julkisesti.” (Matt. 6:4, e. h. k.) Hän panee merkille uskollisen, kuuliaisen palveluksen. Yksikään teko ei jää häneltä huomaamatta. ”Herralla on valtaistuimensa taivaissa, hänen silmänsä katselevat, hänen silmäluomensa koettelevat ihmisten lapsia.” (Ps. 11:4, Leeser) Me tiedämme, että hänen silmänsä eivät nuku koskaan ja että hän valvoo aina lastensa parasta. ”Sillä hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi. He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.” (Ps. 91:11, 12) Muista kalliita lupauksia: ”Sillä Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle.” (2. Aikak. 16:9) ”Hän ei uuvu koskaan, ei ole milloinkaan väsynyt, hänen tietämyksensä on tutkimaton; uupuneelle hän antaa voimaa ja lisää uutta väkevyyttä heikolle. . . . Ne, jotka odottavat Iankaikkista, uudistuvat voimiltaan.” (Jes. 40:28, 29, 31, Moffatt) Tyytyväisyys ja rauha ovat niiden osana, jotka tietävät Jehovan voiman olevan aina saatavissa heidän tarpeisiinsa ja hänen valvovan heidän parastaan ja jotka uskovat, että ”me tiedämme myös, että niillä, jotka rakastavat Jumalaa, niillä, jotka on kutsuttu hänen päätöksensä mukaisesti, on hänen apunsa ja myötätuntonsa kaikessa”. – Room. 8:28, Moffatt.

⁴ Miksi kristityn pitäisi sitten pelätä? Kun hänellä on moiset vakuutukset, niin hän voi totisesti kestää totuuden palveluksessa ja kasvaa rakkaudessa ja tulla siten ”vahvaksi Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa”. Jehovan todistajat ovat ainoita, jotka ovat tällaisessa onnellisessa tilassa, koska he tuntevat totuuden, ja se on tehnyt heidät vapaiksi. He tutkivat Raamattua, puhuvat siitä ja tottelevat sitä, koska he tietävät sen olevan Jumalan Sanaa. He tutkistelevat muinaisten Jumalan palvelijoitten pelottomia uskon tekoja, ja he uskovat, että sama Jumala, joka suoritti silloin ihmetöitä, on juuri hän, jonka me tunnemme ja jota me nyt palvelemme. ”Sillä tämä on Jumala, meidän Jumalamme, aina ja iankaikkisesti; hän johdattaa meitä kuolemaan asti.” – Ps. 48:15.

5. Miten voidaan siis säilyä pelottomana loppuun asti?

⁵ Se, että tutkimme Jumalan Sanassa olevaa totuutta, opimme tuntemaan hänen ihmisille muinoin suorittamiaan tekoja ja tietämään, kuka Jumala on, sekä ymmärtämään hänen päätöksiään, se auttaa meitä pysymään pelottomina loppuun asti. Pidä arvossa sitä tosiasiaa, että hän on Iankaikkinen Jumala, Kaikkivaltias, Korkein, joka on aina ollut olemassa, on ja tulee olemaan, ilman alkua ja ilman loppua, joka tietää lopun alusta pitäen ja on hyvyyden ja elämän lähde. Opi tuntemaan hänen rakas Poikansa, kaiken luomakunnan alku, koska ilman häntä ei tehty mitään, mitä on tehty; kuinka hän on ollut aina Isänsä ihastus, kuinka hän maan päälle siirryttyään otti ihmisen muodon, missä hän kärsi, ja kuinka hän oli täysin kuuliainen, peloton, uskollinen ja rakkaudellinen, minkä vuoksi hänet korotettiin korkealle ja hänelle annettiin jokaista muuta nimeä korkeampi nimi, koska hän on kuningasten Kuningas ja herrain Herra, Iankaikkinen Isä ja Rauhan Ruhtinas. Tutki Jumalan Pyhiä Muistiinpanoja ja tutustu siten uuteen vanhurskaaseen maailmaan ja sen siunauksiin, joista sinä voit oppia nyt riemuitsemaan. Pidä lujana se toivosi, että sinä saat osallistua näihin siunauksiin. ”Onnellinen on se kansa, joka tuntee sinun juhlalaulusi, joka elää sinun suosiosi auringonpaisteessa!” (Ps. 89:15, Moffatt) On hyvä tietää näistä lupauksista, mutta mene pitemmälle kuin pelkkään tietämiseen asti, paina ne mieleesi, jos tahdot, niin että ne ovat aina muistissasi antamassa lohtua ja viihdytystä. Vain ne, jotka ovat oppineet turvaamaan todellisesti Jehovaan, tietävät sen arvon, että pystyy halutessaan muistamaan joitakin niistä kalliista lausunnoista, mitkä Jumala on antanut niille, jotka rakastavat häntä.

6. Minkä kysymyksen ratkaisu meille on opetettava, jotta voisimme arvostaa Jumalan lupauksia? Miksi?

⁶ Kaikkien hyvätahtoisten ihmisten täytyy oppia tämä, mitä kaikkeuden ylimmyyskysymykseen sisältyy ja kuka sen ensiksi asetti kyseenalaiseksi. Ellei heillä ole oikeaa tietoa Saatanan töistä, niin he eivät arvosta suojelusta koskevia Kaikkivaltiaan lupauksiakaan. Sillä eikö ole totta, että niistä, jotka etsivät vanhurskautta ja Herran kunniaa, tulee Perkeleen maalitauluja? Puhuessaan profeetallisesti Jeesuksesta Daavid sanoi: ”Sillä kiivaus sinun huoneesi puolesta on minut kuluttanut, ja niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun.” (Ps. 69:10) Jeesus ei valinnut itse, vaan miellytti ensi sijassa taivaan Isäänsä: ”Sillä ei Kristuskaan elänyt itselleen mieliksi, vaan niinkuin kirjoitettu on: ’Niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun’.” – Room. 15:3.

Totuuden omaksumisen vaikutukset

7, 8. (a) Minkä muutoksen totuuden omaksuminen vaikuttaa meissä, ja mihin pelkoihin se johtaa? (b) Kehen meidän täytyy panna turvamme ja miten?

⁷ Kun vilpittömät ihmiset omaksuvat nämä totuudet, niin sillä on välitön vaikutus heidän mieleensä ja siihen tiehen, mitä he kulkevat. Heissä ilmenee haluttomuutta etsiä jatkuvasti entisten tovereitten ja sukulaisten seuraa ja taipumusta olla enemmän niiden kanssa, joilla on totuus. Tämä on niinkuin tuleekin olla. Mitä enemmän he etsivät totuutta ja ystävien seuraa, sitä ilmeisemmäksi käy heidän aikaisemmille ystävilleen ja liiketuttavilleen, että heidän elämässään on tapahtunut jotakin, mikä on muuttanut heidän menettely-, keskustelu- ja rentoutumistapansa. Jotkut saattavat pilkata heitä, nauraa ja tuoda heille erilaisia vastuksia kannettavaksi, tai ehkä heidän maallinen toimensa on kyseessä, tai kenties heillä on Raamatun mukaisia perhevastuita. Mitä tällöin tapahtuu? Kuka huolehtii heistä? He saattavat menettää entiset ystävät ja joutua halveksituiksi. Otaksukaamme lisäksi, että nämä ennustukset eivät toteudukaan niinkuin on odotettu. Mitä sitten on tehtävä? Ehkä Harmagedon ei tulekaan niin pian kuin on odotettu! Entä silloin? Ja näin ollen jouduttaisiin toisten naurettavaksi, lievimmin sanoen. Kaikki tällaiset pelot ja monet muut saattavat tunkeutua mieleen. Nyt on aika lohduttautua ja saada voimaa.

⁸ Kuuntele Jehovan Sanaa: ”Turvaa Jehovaan koko sydämestäsi äläkä nojaa omaan ymmärrykseesi; tunnusta hänet kaikilla teilläsi, ja hän on ohjaava sinun polkusi. Älä ole viisas omissa silmissäsi, pelkää Jehovaa ja karta pahaa.” (Sananl. 3:5–7, Am. stand.–käänn.) Alussa ei ole ehkä helppoa turvata Herraan, sillä meidän täytyy totisesti tuntea jokainen, johon voimme luottaa. Mutta jos sinä rukoilet vakavasti ja vilpittömästi, tutkit ja osallistut toisten mukana palvelukseen, niin sinä opit tietämään, miten voit turvata Jehovaan koko sydämestäsi.

9. Mitä muuta tarvitaan pelottomuuden kehittämiseksi? Millä tavalla?

⁹ Rehellisten vanhurskauden etsijäin täytyy oppia menemään paljon kauemmaskin, jos he haluavat tulla totuuden urhoiksi, oikeiksi sotureiksi Perkeleen maailmaa vastaan käytävässä sodassa, vanhurskaan uuden maailman puolesta taistelijoiksi ja pelottomiksi tässä maailman lopussa. Toiminta Jehovan palveluksessa kuuluu niille, jotka haluavat edistyä ja saada tosiaan Herralta hänen täyden hyväksymyksensä, paikan uudesta maailmasta ja osansa muiden mukana niistä iloista ja siunauksista, mitkä Jehova on päättänyt tulevaisuudessa jakaa. Pelko ehkäisee edistymisen. Se pysähdyttää ja voi muodostua esteeksi uuteen maailmaan pääsemiselle. Ne, jotka pelkäävät, ovat ainaisessa tuskan ja huolen pinteessä monista asioista, joita ei koskaan tapahdu. Herra Jeesus opetti: ”Älkää siis olko huolissanne huomisesta, sillä huomisella on omat huolensa. Tyytyköön kukin päivä omiin ikävyyksiinsä.” ”Mutta kuka teistä voi kaikella huolehtimisella lisätä yhtäkään tuntia elämäänsä?” (Matt. 6:34, 27, Amer. käänn.) On tarpeetonta sanoa, että monet eivät usko Herran sanaan ja heitä kaikkia huoliaan hänelle. He ovat sen tähden onnettomia, koska he pelkäävät aina jotakin, mitä saattaa tapahtua, ja Paavali kuvailee heidät sellaisiksi, ”jotka kuoleman pelosta kautta koko elämänsä olivat olleet orjuuden alaisia”. (Hepr. 2:15) Onhan olemassa Vapauttaja, ja hän on Kristus Jeesus, joka voi päästää joka ainoan vangin vapaaksi itseorjuutuksesta, Perkeleen orjuudesta ja nykyisten pahojen olosuhteitten orjuudesta. Kristuksen Jeesuksen antama Jumalan totuus vapauttaa moisista peloista. ”Ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi.” – Joh. 8:32.

10. Miten vahvat eivät saa toimia heikkoja kohtaan? Miksi ei?

¹⁰ Ne, jotka ovat voimakkaita, eivät voi miellyttää itseään noudattamalla omaa menettelytapaansa, koska heidän täytyy auttaa heikompia. Miten helppoa onkaan vahvojen sanoa aroille ja pelokkaille: Astuhan syrjään ja anna minun mennä edelleen! Tai menettää kärsivällisyytensä Herran ”muiden lampaiden” suhteen ja – koska he itse voivat mennä rohkeasti eteenpäin – ajatella, että jokaisen toisenkin pitäisi tehdä niin ja että on aivan liian paha asia, jos he eivät voi! Ei, näin eivät Herralle antautuneet saa ajatella, sillä Jehovan käsky on: ”Julistakaa vapautta vangeille ja avatkaa vankila niille, jotka ovat sidottuja.” (Jes. 61:1, Am. stand.–käänn.) Ja taas: ”Puhdistaudu tomusta, nouse, istuudu valtaistuimellesi, oi Jerusalem, vapauta itsesi niskakahleistasi, oi Siionin vangittu tytär.” Edelleen: ”Vahvistakaa heikot kädet ja lujittakaa voimattomat polvet. Sanokaa niille, jotka ovat pelokassydämisiä: ’Olkaa vahvoja, älkää pelätkö; katsokaa, teidän Jumalanne saapuu kostoineen, Jumalalta tulevine hyvityksineen, hän tulee ja pelastaa teidät’.” – Jes. 52:2 ja 35:3, 4, Am. stand.–käänn.

11, 12. Miten vahvojen täytyy toimia heikkoja kohtaan ja miksi?

¹¹ Vastuu heikompien vahvistamisesta lankeaa voidellun jäännöksen ja sen tovereitten hartioille. Heidän tulee varoa sysimästä näitä uusia tulokkaita syrjään. Arkoja ei pidä nujertaa eikä loukata eikä kuormittaa lisärasituksilla. Niin ei saa olla. Totelkaa pikemmin Jumalan käskyä: ”Sanokaa niille, jotka ovat pelokassydämisiä: ’Olkaa vahvoja, älkää pelätkö’.” Opettakaa ja selittäkää sitten näyttäen syyn, miksi ei tarvitse pelätä. Vahvistakaa heitä totuuden varmalla tuntemuksella; antakaa heille se vakuutus, minkä he tarvitsevat. Viitatkaa heidät varmasti tosi Vapauttajan ja Kostajan luokse. ”Katso, teidän Jumalanne saapuu kostoineen, Jumalalta tulevine hyvityksineen, hän tulee pelastamaan teidät.” (Jes. 35:4, Rotherham) Kuinka ihanat ja vakuuttavat nämä sanat ovatkaan niille, jotka rakastavat Jehovaa todellisesti! Hän tulee ”kostoineen”. Kaikkia pahantekijöitä, pilkkaajia, häpäisijöitä, vainoojia, vihaajia, panettelijoita ja muita Saatanan asiamiehiä rangaistaan, ja tuho kohtaa niitä, jotka vahingoittavat Jumalan lapsia.

¹² Tietäkööt pelokkaat, että Jehova hallitsee, ja saakoot siitä tiedosta rohkeutta. ”Huutakaa ja riemuitkaa, Siionin asukkaat, sillä suuri on teidän keskellänne Israelin Pyhä.” (Jes. 12:6) Kuningas on tullut. Hän istuu nyt valtuutensa valtaistuimella ja hyökkää pian jälleen vihollisjärjestön kimppuun sekä murskaa sen kappaleiksi. Auta pelokkaita olemaan vahvoja näiden ehdottoman tärkeitten tosiasioitten varmassa tuntemuksessa, niin että he ymmärtävät, että se, mistä he pitävät kiinni tässä elämässä, ei ole todellisuudessa huomioonottamisen arvoista. Mutta kaikkien tulee menetellä ystävällisesti eikä itsevarmasti tai omavaltaisesti. Näiden asioitten pieni pohdinta ja selvittely on hyvin käytettyä aikaa ja saa palkkansa. Älä sivuuta pikaisesti heidän ongelmiaan ja näöltään suuria esteitään, vaan koeta ymmärtää heidän asemaansa ja auttaa heitä. Muista, että arat haluavat vakuutusta siitä, että kaikki on oleva hyvin, jos he menevät eteenpäin, eivätkä välinpitämättömiä sanoja, että heidän ei pitäisi pelätä, sillä sen he tietävät usein itsekin. Toisinaan tulee niistä, jotka ovat olleet pelokkaita, lujia, kuuliaisia Kristuksen Jeesuksen sotureita, jotka ovat oppineet vaikealla tavalla tietämään, että heidän oma voimanpuutteensa mennäkseen eteenpäin Jumalan pyhässä palveluksessa on tehnyt välttämättömäksi täydellisen luottamuksen Jehovaan, Voimanantajaan.

13. Mikä ilo ja mitkä tilaisuudet tulevat vahvoille sellaisesta menettelystä?

¹³ Tämä on varmasti kaikkein iloisin tehtävä: Herran pienten auttaminen tällä tavalla, kun näkee heikkojen henkilöiden polvien vahvistuvan niin, että ne voivat kantaa palvelijaa eteenpäin palveluksessa, huomaa käsien ja käsivarsien, jotka riippuivat velttoina, tulevan voimakkaammiksi, kunnes he rupeavat käyttämään niitä toisten palveluksessa. Niin, on ilo saada tosiaan nähdä toimettoman henkilön tulevan toimivaksi. Niille, jotka käsittelevät veljiään ystävällisesti ja huomaavaisesti ja pääsevät sen vuoksi tuloksiin, annetaan varmasti edelleen armollisia palvelustilaisuuksia. Eikö Herra tiedä, että he ovat huolellisia, ahkeria ja luotettavia ja koettavat aina rakentaa ja vahvistaa veljiä? Muistakaamme, miten Jehova suhtautuu meihin, ja suhtautukaamme sitten pelokkaisiin ja arkoihin samalla tavalla. Tällaisista avunannoista seuraa Jehovan palveluksen suurempi laajeneminen. Kaikki uskolliset palvelijat auttavat siten toisiaan pysymään pelottomina loppuun asti.

Jumalan pelko on oikea

14. Millaisen asenteen ottaen voimme saada voimaa Jehovalta? Kuinka niin?

¹⁴ Apostoli Paavali varoitti: ”Sentähden, joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei lankea.” (1. Kor. 10:12) Jehova on kirjoituttanut, että ”ei ole juoksu nopsain vallassa, ei sota urhojen”. (Saarn. 9:11) Yksikään ei ole niin vahva, että hän ei tarvitsisi lisävoimaa. Paavalin kokemus oli varmasti oiva esimerkki, sillä hän huudahti: ”Siksi minä olen mieltynyt heikkouksiin, solvauksiin, vastoinkäymisiin, vainoihin ja vaikeuksiin, kun ne saa kestää Kristuksen tähden, sillä silloin kun minä olen heikko, minä olen vahva”. (2. Kor. 12:10, Amer. käänn.) Miten on sitten mahdollista saada aina voimaa Jehovalta? sinä saatat kysyä. Vastaus on, että meidän kaikkien täytyy elää Herran pelossa. Niin oudolta kuin tuntuneekin, kokemuksiin perustuva tosiasia on kumminkin se, että mitä enemmän me pelkäämme Jehovaa, sitä vähemmän me pelkäämme luomuksia, olosuhteita ja maailmaa jumalattomine paholaisineen ja yliherroineen. Me emme saa pelätä Jehovaa kuin suurta hirviötä. Jehova on oikeamielinen, totinen, viisas ja rakastava. Nämä ominaisuudet kuuluvat Kaikkivaltiaalle. Me pelkäämme häntä siten, että rakastamme häntä. Jotkut saattavat ihmetellä, miten tämä on mahdollista. Jos sinä ihmettelet, niin ota esimerkiksi ihmis-isä ja muista, että lapsen rakkautta vanhempiin ei vähennä hituistakaan se tieto, että tottelemattomuus ja väärinteko aiheuttaa jonkinlaisen rangaistuksen. Hyvien vanhempien täytyy kasvattaa lapsiaan. ”Kun maalliset isämme kasvattivat meitä, me kohtelimme heitä kunnioittaen; eikö meidän tulisi paljon enemmän alistua henkiemme Isän johtoon ja siten saada elämä? Sillä he kasvattivat meitä lyhyttä aikaa varten ja siten kuin he uskoivat oikeaksi, mutta hän tekee sen meidän hyväksemme saattaakseen meidät osallisiksi hänen pyhyydestään.” – Hepr. 12:9, 10, Amer. käänn.

15. Miksi on tärkeää pelätä Jehovaa pikemmin kuin luomuksia?

¹⁵ Jehovan edessä tämä merkitsee kuuliaisuutta tai tottelemattomuutta. Hän näyttää kuuliaisuuden kautta elämään johtavan tien, ja ne, jotka vaeltavat sitä, ovat onnellisia, kun taas ne, jotka kieltäytyvät kulkemasta omaamansa valon mukaan, ovat uppiniskaisia tai leväperäisiä, ja heitä kasvatetaan, ja jos he tulevat kapinallisiksi, niin heidät poistetaan elämään johtavalta tieltä. Eikö meidän pitäisi näin ollen pelätä Elämänantajaa? Vain typerä ihminen kieltäytyy tekemästä niin. Se ei saata näyttää tärkeältä, pelkääkö joku vai onko hän peloton, mutta siitä ei pitäisi olla mitään väärinkäsitystä, miten Jehovan Sana käsittelee näitä kahta luokkaa. ”Ihmispelko panee paulan, mutta [Jehovaan] luottavainen on turvattu. Hallitsijan suosiota etsivät monet, mutta [Jehovalta] tulee miehelle oikeus.” (Sananl. 29:25, 26) ”Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat kehon, mutta eivät voi tappaa sielua; pikemmin pelätkää Häntä, joka voi tuhota sekä sielun että kehon Gehennassa.” (Matt. 10:28, Moffatt) ”[Jehovan] pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.” (Sananl. 14:27) Kun tuomio langetetaan, niin me tiedämme vanhurskaan Tuomarin olevan totinen ja puolueeton, ja kuitenkin hän ilmaisee päätöksensä, että pelokkaiksi tuomittujen kohtalo on tuho: ”Mutta pelkurien . . . osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema.” (Ilm. 21:8) Kenelläkään ei ole varaa jättää huomioonottamatta näitä selviä Raamatun lausuntoja.

16. Miksi meidän tulee varoa, ettemme vain teeskentele Jumalan tottelemista?

¹⁶ Itsetutkistelu on usein hyödyllinen, jotta nähtäisiin, totellaanko Jehovan ja Kristuksen Jeesuksen käskyjä. Osallistummeko me tosiaan siihen palvelukseen, mikä on uskottu valituille? Onko sydämemme todellisuudessa palvelusyritystemme takana? Omistammeko me tosiaan sille kaikkemme? ”Ja rakastaa häntä kaikesta sydämestään ja kaikesta ymmärryksestään ja kaikesta voimastaan, ja rakastaa lähimmäistään niinkuin itseänsä, se on enemmän kuin kaikki polttouhrit ja muut uhrit.” (Mark. 12:33) Jos tämä soveltuu meihin, niin me voimme silloin luottaa siihen, että emme ole pelokkaita. Mutta jos me teeskentelemme, jos me menemme joukon mukana vain emmekä varmista askeleitamme ja tee henkilökohtaista ratkaisua, silloin voimme odottaa pelkäävämme. Pelottomana olemisen täytyy merkitä uppoamista totuuteen, käskyihin, palvelukseen, kokemuksiin kaikkinemme, kokonaan, täysin antautuneina Jehovan pyhälle tahdolle. Me voimme olla tyytyväisiä, jos tutkimuksemme paljastaa rehellisyyden, vilpittömyyden eikä ulkokultaisuutta. ”Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.” – Matt. 5:8.

17. Tekeekö hänen pelkäämisensä meistä vihollisia, vai miten se vaikuttaa meihin?

¹⁷ Täytyy olla täysin selvää, että jos Kaikkivaltiasta pelättäisiin todellisuudessa, niin ei yksikään tervejärkinen luomus uskaltaisi koskaan olla miellyttämättä häntä. On välttämätöntä omalle hyvinvoinnillemme, että opimme pelkäämään Korkeinta. Häntä pelkäävät ovat hänen ystäviään. ”Jehovan ystävyys on niillä, jotka pelkäävät häntä, ja hän näyttää heille liittonsa.” (Ps. 25:14) Oikea tieto on äärimmäisen tärkeä, ja saadaksemme oikean opetuksen meidän on luotettava Jumalan Sanaan. Hän on tiedon lähde, ja niiden, jotka kaipaavat ymmärrystä, täytyy oppia ensin, että ”[Jehovan] pelko on viisauden alku”. (Ps. 111:10) Meidän täytyy peläten palvoa häntä. ”Sentähden, koska me saamme valtakunnan, joka ei järky, olkaamme kiitolliset ja siten palvelkaamme Jumalaa, hänelle mielihyväksi, pyhällä arkuudella ja pelolla; sillä meidän Jumalamme on kuluttavainen tuli.” – Hepr. 12:28, 29.

18, 19. Missä sanottiin Jumalan olevan kuluttava tuli? Miten hän on se?

¹⁸ Pysähdy harkitsemaan sanoja: ”Meidän Jumalamme on kuluttavainen tuli.” Mitä tämä merkitsee? Apostoli Paavali lainaa todennäköisesti 5. Mooseksen kirjan 4:24:nnestä, missä Mooses kertoo siitä, miten Jehova oli tyytymätön häneen. Se sattui Kaadeksessa, Mirjamin hautaamispaikassa, kun Israelin lapset olivat nurisseet kapinoiden Jumalan menettelytapaa vastaan, koska siellä ei ollut juomavettä. Jehova neuvoi Moosesta kutsumaan kansan koolle ja puhumaan sen silmien edessä kallioille, jolloin piti ruveta pulppuamaan vettä. Israelin piti ilmeisesti olla näkemässä Jumalan voiman ihmenäyte. Mooses kokosi Israelin yhteen ja otti sauvansa ja sanoi sitten: ”’Kuulkaa nyt, te niskurit! Onko meidän saatava teille vettä tästä kalliosta?’ Niin Mooses nosti kätensä ja iski kalliota kahdesti sauvallansa, ja siitä lähti runsaasti vettä, niin että kansa ja sen karja saivat juoda. Mutta [Jehova] sanoi Moosekselle ja Aaronille: ’Koska ette uskoneet minuun ettekä pitäneet minua pyhänä israelilaisten silmien edessä, niin te ette saa viedä tätä seurakuntaa siihen maahan, jonka minä heille annan’.” – 4. Moos. 20:10–12.

¹⁹ Mooses tiesi hyvin, että oikea palvonta on otollinen ainoastaan Jehovan pelossa. Koska hän ei uskonut Jehovaan eikä pyhittänyt Luojan nimeä, niin Jumala kielsi häneltä sen kunnian ja suuren vastuun, että hän olisi saanut viedä Israelin luvattuun maahan asti. Ei ole näin ollen ihme, että hän teki nämä totuudet perinpohjin selviksi Israelille: ”Mutta [Jehova] vihastui minuun teidän tähtenne ja vannoi, etten minä saa mennä Jordanin yli enkä tulla siihen hyvään maahan, jonka [Jehova], sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi.” Hän sanoi vielä: ”Niin varokaa, ettette unhota [Jehovan], teidän Jumalanne, liittoa, jonka hän on tehnyt teidän kanssanne, ettekä tee itsellenne jumalankuvaa, mitään sen muotoista kuvaa, jota [Jehova], sinun Jumalasi, on kieltänyt sinua tekemästä. Sillä [Jehova], sinun Jumalasi, on kuluttava tuli, kiivas Jumala.” (5. Moos. 4:21, 23, 24) Israelin olisi pitänyt tietää tämä, koska Jumala oli ilmaissut kirkkautensa Siinain vuorella tulella. ”Ja [Jehovan] kirkkaus vuoren kukkulalla näytti israelilaisten silmissä kuluttavalta tulelta.” (2. Moos. 24:17) Niinpä Mooses käskikin nyt, neljäkymmentä vuotta myöhemmin: ”Niin tiedä nyt, että [Jehova], sinun Jumalasi, käy sinun edelläsi niinkuin kuluttava tuli; hän hävittää heidät.” ”Jos et tarkoin noudata kaikkia tämän lain sanoja, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan, niin että pelkäät tätä kunniallista ja peljättävää nimeä, [JEHOVAA, SINUN JUMALAASI].” (5. Moos. 9:3; 28:58) Mooses pelkäsi totisesti Herraa ja ilmaisi sen sanomalla: ”Sillä [Jehova], teidän Jumalanne, on jumalain Jumala ja herrain Herra, suuri, voimallinen ja peljättävä Jumala, joka ei katso henkilöön eikä ota lahjusta.” – 5. Moos. 10:17.

20. Miten hän ilmaisee vielä tämän tosiasian?

²⁰ Missä on se ihminen, missä se hallitsija, niin, missä on sellainen hallitus, jonka ei pitäisi notkistaa polviaan peläten tätä Mahtavinta, joka asuu iankaikkisuudessa, joka voi sulattaa vuoret ja panna satamaan tulta taivaasta? Hän voi polttaa tulella tämän vanhan pahan maailman ja kuluttaa jokaisen pahantekijän maan pinnalta pois. Hänen päätöksensä on tehdäkin se. Jokainen, jolla ei ole sijaa uudessa vanhurskaassa maailmassa, hävitetään ainiaksi. Totisesti ”meidän Jumalamme on kuluttava tuli”! Kun me kerran käsitämme tämän totuuden ja tosiasian ja omaksumme sen, niin silloin ja vain silloin on meidän elettävä Jehovan pelossa, peläten menetellä vastoin hänen viitoittamiaan teitä, peläten toimia hänen ohjeittensa vastaisesti, peläten loukata millään tavalla ketään niistä, jotka ovat hänen lapsiaan. Koko maailma yrittää vahingoittaa Jumalan voideltuja ja heidän tovereitaan ja saa hyvin ansaitun tuhon. Jehova sanoo: ”Älkää sanoko salaliitoksi kaikkea, mitä tämä kansa salaliitoksi sanoo; älkääkä peljätkö, mitä se pelkää, älkääkä kauhistuko. [Sotajoukkojen Jehova] pitäkää pyhänä, häntä peljätkää ja kauhistukaa.” – Jes. 8:12, 13.

21. Kuka on vapautettu Jehovan pelkäämisestä? Miksi on näin?

²¹ Koetahan kuvitella, millaista kauhua voisit tuntea näitä pahoja maailman valtoja kohtaan. Mene äärimmäisyyteen asti kuvittelussasi ja totea sitten koko pätevyytesi voimalla, että Jehovaa kohtaan tunnettavan pelon täytyy olla paljon suurempi kuin kaikki tämä. Eikö tavallinen järki ilmaise meille, että Jehova, Elämänantaja, voi aivan yhtä helposti ottaa meiltä elämän, kuin hän voi antaakin sen? Uskollinen Job ilmaisi asian näin: ”Alastomana minä tulin äitini kohdusta, ja alastomana minä palaankin sinne. Jehova antoi, ja Jehova on ottanut pois, siunattu olkoon Jehovan nimi.” (Job 1:21, Am. stand.–käänn.) Suuren Luojan tuntemus on niin tärkeä, ja ne, jotka tuntevat hänet parhaimmin, luottavat häneen enimmän, ja pelko on kaikilla. Ketään ei ole vapautettu Jehovan pelkäämisestä, ei edes Jumalan rakasta ja kallista Poikaakaan, sillä on kirjoitettu: ”Ja lihansa päivinä hän väkevällä huudolla ja kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia sille, joka voi hänet kuolemasta pelastaa; ja hänen rukouksensa kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden. Ja niin hän, vaikka oli Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden.” (Hepr. 5:7, 8) Niin, häntä kuultiin hänen jumalanpelkonsa, kunnioittavan pelkonsa, vuoksi.

22. Mikä on ”pelon”, so. Jehovan pelon, täysi merkitys?

²² Toisinaan pyritään lieventämään tätä ilmaisua ”pelko” ja sanomaan, että se merkitsee vain Jehovan ”kunnioittamista”. On totta, että meidän häntä kohtaan tuntemaamme pelkoon täytyy sisältyä kunnioitusta, mutta pelko merkitsee myös kauhua, vavistusta. Ottakaamme esimerkiksi Jesajan 8:13 (A. s.–k.): ”Olkoon hän sinun pelkosi.” Sana ”pelko” on tässä käännös heprealaisesta sanasta mooraa ja merkitsee myös ”kauhua, hirmuisuutta, kauhistusta”. Psalmissa 2:11 oleva sana ”pelko” on käännetty sanasta jir’aa ja johtuu samasta heprealaisesta teonsanasta jaaree, mikä merkitsee ”pelätä, kunnioittaa, pitää kunniassa”.

23. Onko hänen pelkäämisensä rakkauden vastaista? Miksi on näin?

²³ Jehovan monet kirjaan viedyt työt opettavat selvästi, että luomuksilla pitäisi olla oikea, järkevä pelko Jumalaa kohtaan. Heidän tulisi seisoa kunnioittavina hänen edessään ja kumartua hänen suuren ja kauhean Jehova-nimensä edessä, sillä ei kenenkään pitäisi herättää tahallaan hänen epäsuosiotaan. Tottelemattomuus rangaistaan kuolemalla. Eikö hänellä ole oikeutta ja voimaa tuhota? Vaikka Jumalan lapset pelkäävätkin saada hänen vihaansa kapinallisuuden, uppiniskaisuuden, epäjumaluuden ja kaikenlaisen tottelemattomuuden takia, niin heidän täytyy rakastaa häntä kumminkin. Täydellinen eli kokonainen rakkaus ajaa pois kaiken orjamaisen pelon ja antaa luomukselle oikean käsityksen suhteestaan Luojaansa ja arvostuksen sitä kohtaan. Kenelläkään, jolla on tosiaan kunnioittava vavistus, kauhu, arvostus, niin, pelko Jehovaa kohtaan, ei ole ihmisten eikä maailman olosuhteitten pelkoa. Ne, jotka ovat Korkeimman Jumalan kuuliaisia ja uskollisia lapsia, tietävät Raamatusta ja kokemuksesta, että Jehovan pelko ja rakkaus käyvät käsi kädessä eivätkä ole tässä tapauksessa vastakkaiset toisilleen. He pelkäävät tehdä mitään vastoin hänen tahtoaan, koska hän voi tuhota, ja kuitenkin he rakastavat häntä kaikellaan. Jos me säilytämme Jumalan pelon, niin meidät säilytetään ihmisiä pelkäämättöminä, ja tämä on tärkeintä tämän maailman lopussa.

Nykyinen esimerkki pelottomuudesta

24. Mistä lähtien on pelottomuutemme ilmennyt erityisesti? Miten?

²⁴ Jehovaa rakastavat ja pelkäävät ovat osoittaneet monta kertaa pelottomuutensa ihmisiä kohtaan näinä vuosina ensimmäisen maailmansodan loputtua 1918. Heidät on opetettu tuntemaan häntä ja tekemään hänet lujaksi tornikseen. Hänen päätöksensä kansansa suhteen nähdään selvästi. Todistukset hänen kaitsevasta kädestään heidän asioissaan lisääntyvät. He odottavat häntä ja saavat ravintoa tulevaa palvelusta varten, niinkuin apostoli Paavali sanoi: ”Sillä Jumala ei ole antanut meille arkuuden henkeä, vaan voiman ja rakkauden ja kurin hengen. Älä siis häpeä todistaa Herrastamme äläkä häpeä minun kaltaistani Herran vankia; liity kanssani kärsimään evankeliumin vuoksi sen Jumalan voimalla, joka on pelastanut meidät.” (2. Tim. 1:7–9, Moffatt) Mutta kuinka vähän he oivalsivatkaan, miten he tarvitsivat kaikkia näitä suosionosoituksia ja vakuutuksia! Suuri vastustus järjestettiin 1933 Herran voideltuja vastaan, ja se puhkesi raivoon muutamia vuosia myöhemmin. Raivoisat riivatut roskajoukot hyökkäsivät näiden rauhallisten kristittyjen kimppuun, kunnes vainoamisesta tuli kansallisuusasia Amerikassa. Näihin uskollisiin todistajiin, nuoriin ja vanhoihin, miehiin ja naisiin, kohdistettiin katkeruutta, vihaa ja kaikenlaista parjausta ja pahanpuhumista. Tällaisen raa’an vainon kestäminen vaati pelottomuutta, ja Kaikkivaltias, johon he olivat turvautuneet, soi niille voimaa, joilla ei ollut sitä. Heidän turvautumisensa ja luottamuksensa palkittiin ja väkivalta ja vahinko käännettiin todistukseksi heidän vihollisiaan vastaan.

25. Minkä kehitysvaiheitten kautta ja miten Jumala tuli heille erittäin todelliseksi?

²⁵ Tuli toinen maailmansota, mutta kukaan ei ollut käsittänyt, miten kauaskantoinen se olisi, kun rauha rikkoontui. Totalitaariset laumat tulvivat yli Euroopan. Jehovan todistajia vangittiin suurilukuisesti ja heitettiin yöllä vankiloihin ja keskitysleireihin. Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran työhön puututtiin, ja kiväärimiehet valtasivat jotkin haaratoimistot. Mutta Jumalan työtä ei voitu pysähdyttää. Hänen käskynsä olivat lopullisia. Jehovan todistajia kohtasi useimmissa maissa katkera ja kauhea vaino, mutta mitä tapahtui siitä huolimatta Jumalan uskollisille palvelijoille? Lakkasivatko he tekemästä Jehovan palvelusta? Eivät suinkaan! Koko maailma oli heitä vastaan, mutta he turvasivat kuitenkin Korkeimpaan Jumalaan. Heissä itsessään oli inhimillistä heikkoutta, pelkoa ja epäilyksiä, mutta he menivät eteenpäin katsoen Herraan ja luottaen hänen väkevyyteensä ja voimaansa ja vakuuttuneina siitä, että hän oli heidän tukensa ja piti heitä varmasti yllä. Totuus on, että Jehova Jumala tuli ikään kuin hyvin todelliseksi kaikissa niissä maissa, joissa Jehovan palvelijat veivät eteenpäin evankeliumin saarnaamistyötä parhaan kykynsä mukaan. Saimme varmuuden siitä, että Jumala oli meidän kanssamme, eikä kukaan saattanut epäillä sitä. Me tiesimme sen.

26. Miten usko ja rakkaus häneen vahvistuivat meissä?

²⁶ Kuten kaikki uskolliset veljet ja sisaret tietävät, niin Herra lohdutti yhä uudelleen ja antoi niin ihmeellisen todisteen siitä, että hän työskentelee meidän kanssamme ja että hän ilmaisee voimansa meidän hyväksemme, että me vahvistuimme menemään eteenpäin. Kuinka monta kertaa voitaisiinkaan muistella näennäisesti mahdottoman tilanteen nousseen eteen, vieläpä sekoittaen Jehovan palveluksen ja ystävien edut ja hyvinvoinnin, mutta kuitenkin varattiin aina pääsytie! Ja saatuamme tietää, ettei kukaan muu kuin Jehova ollut toiminut siten, kiitollisuus täytti sydämen, rakkautemme häneen syventyi ja vahvistui, ja todellinen Herran pelko aikaansai oman runsaan palkkansa. ”Rakastakaa [Jehovaa], kaikki hänen hurskaansa. [Jehova] varjelee uskolliset, mutta ylpeileväisille hän kostaa monin kerroin. Olkaa lujat, ja olkoon teidän sydämenne rohkea, te kaikki, jotka [Jehovaa] odotatte.” (Ps. 31:24, 25) Voidellut tiesivät kutsumuksensa ja taivaan valtakunnassa saatavaksi luvatun palkinnon, ja Herran ”muut lampaat” vahvistuivat toivossaan saada uuden maailman siunaukset ja Jehovan suosion. ”Minä, olisin sortunut, jollen olisi uskonut näkeväni Jehovan hyvyyttä elävien maassa. Odota Jehovaa, ole luja, ja rohkaistukoon sinun sydämesi, niin, odota Jehovaa.” – Ps. 27:13, 14, Am. stand.–käänn.

27. Mikä asenne on siis palkittu ja keille?

²⁷ Kaikki Korkeimman lapset riemuitsevat nyt niiden uskollisesta, pelottomasta toiminnasta, joita on kunnioitettu ja etuoikeutettu siten, että heille säädettiin sellaiset palvelustilaisuudet Herran palveluksen edistämiseksi ja laajentamiseksi. Palvelustehtävä suoritettiin. Heitä käytettiin, ja toiset hyötyivät siitä. Pelottomuus tuo palkinnon.

Pelottomuuden palkinnot maailman lopussa

28. Mitkä palkinnot ne saavat, joilla on Jehovan puhdas pelko?

²⁸ Mitään hyvää ei pidätetä niiltä, jotka pelkäävät Herraa ja vaeltavat rehellisesti, jota vastoin ne, jotka eivät pelkää Jumalaa ja jotka menettelevät jumalattomasti, kadottavat elämän, eikä heille anneta mitään hyvää. ”[Jehovan] pelko elinpäiviä jatkaa, mutta jumalattomien vuodet lyhenevät.” (Sananl. 10:27) ”Mitään hyvää ei hän pidätä niiltä, jotka vaeltavat rehellisesti. Oi, sotajoukkojen Jehova, siunattu on se mies, joka turvaa sinuun.” (Ps. 84:11, 12, Am. stand.–käänn.) Herra ei ainoastaan varjele ja lisää monta vuotta niille, jotka pelkäävät häntä, vaan antaa myös heille viisautta, mikä on mitä kallisarvoisin lahja. ”[Jehovan] pelko on viisauden alku.” (Ps. 111:10) Sitten seuraa lisää siunauksia, sillä hän on luvannut: ”Nöyryyden ja [Jehovan] pelon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä.” (Sananl. 22:4) Ne, jotka pelkäävät Jehovaa, ovat puhtaita ja vihaavat pahaa, sillä on mahdotonta olla saastainen mieleltään, sydämeltään ja keholtaan tai rakastaa epävanhurskaita pahoja asioita ja pelätä todellisesti Jumalaa samanaikaisesti. ”[Jehovan] pelko on puhdas, se pysyy iäti.” (Ps. 19:10) ”[Jehovan] pelko on pahan vihaamista.” – Sananl. 8:13.

29. Miksi Häntä pelkäävien kohtalo on siunattu maailman ahdingosta huolimatta?

²⁹ Tämän jumalattoman, inhottavan maailman viimeiset päivät ovat tulleet, ja me saamme nähdä lopullisen lopun tämän sukupolven aikana. Kauhistavat onnettomuudet kohtaavat niitä, jotka elävät maan päällä nykyään, koska Jehova vuodattaa nyt vihansa. Se on pimeyden, autioituksen ja synkeyden aikaa. Nälänhätä, sairaus ja kuolema yllättää nyt maan päällä asuvat. Kaikenlaatuinen sorto ja turmelus sekä sadistiset menettelyt on otettu käytäntöön. Väkivaltaa on kaikkialla, koska koko maailma järkytetään perustuksiaan myöten. Jumalattomat ilmaisevat ilkeästi vihaansa Jumalan lapsia kohtaan. Mutta siunattu on niiden osa, jotka pelkäävät Jehovaa, jotka turvaavat häneen. Tutki 91. Psalmia ja tiedä, että Jehova on niiden osa, jotka voivat soveltaa itseensä sen kallisarvoiset lupaukset: ”Sinä et pelkää yön kauhuja . . . se ei tule lähelle sinua . . . Sillä sinä, Jehova, olet minun pakopaikkani! Sinä olet tehnyt Korkeimman asuinsijaksesi.” (Ps. 91:5, 7, 9, Am. stand.–käänn.) Suojelus on taattu niille, jotka pelkäävät Jehovaa, sillä enkelitkin varjelevat heitä. ”[Jehovan] enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät.” (Ps. 34:8) ”Vuoret ympäröivät Jerusalemia, ja [Jehova] ympäröitsee kansaansa, nyt ja iankaikkisesti.” (Ps. 125:2) ”Jumala on suoja ja turvapaikka meille, me löydämme hänet hyvin läheltä; siksi me emme pelkää koskaan, vaikka maa mullistettaisiin . . . Sotajoukkojen Herra on rinnallamme, Jaakobin Jumala on linnoituksemme.” – Ps. 46:1, 2, 11, Moffatt.

30. Mikä ilo on asetettu eteemme ja mitkä lopulliset kehoitukset annettu?

³⁰ Oi sen ajan iloa, jolloin jokainen ihmissydän ylistää Jehovaa ja pelkää häntä puhtaalla ja pysyvällä pelolla! Maassa ei ole enää pahantekijöitä, sillä Jumalan uudessa maailmassa on ainoastaan hänen ystäviään. Ei ainoastaan tulevaisuudessa, vaan nyt, juuri tänä aikana, annetaan niille, jotka ovat pelottomia, Jehovan runsaita siunauksia ja suosionosoituksia. Oppikoot kaikki tuntemaan Jehovaa. Tutki hänen kallista Sanaansa. Kasva vahvaksi hänessä ja hänen väkevyytensä voimassa. Säilytä silmäsi terveenä ja sydämesi lujana turvaten kokonaan Jehovaan ja ollen peloton maailman lopussa.