Tahdotko ponnistella ollaksesi rehellinen?

”VARMIN keino pysyä köyhänä on olla rehellinen ihminen.” Oletko yhtä mieltä tämän Napoleonin mielipiteen kanssa, jonka hän lausui noin 150 vuotta sitten? Monet ovat nykyään.

Yhä useammat pitävät epärehellisyyttä hyväksyttävänä elämäntapana, ’välttämättömänä pahana’, jotta nykyisessä asiainjärjestelmässä voisi selviytyä. Monet pitävät toisaalta rehellisyyttä heikkouden merkkinä, joka houkuttelee toisia käyttämään ihmistä hyväkseen.

Miten sinä suhtaudut rehellisyyteen? Oletko edellä mainittujen katsantokantojen kanssa yhtä mieltä, vai ajatteletko, että rehellisyys on haluttavaa, ponnistelujen arvoista? Raamattu ei jätä sijaa epäilylle. Kuinka niin?

Raamatun lukijoita kehotetaan olemaan ”Jumalan seuraajia” ja tarkkaan ’noudattamaan [Kristuksen] jälkiä’. (Ef. 5:1; 1. Piet. 2:21) Jehova itse on täydellisen rehellinen, ”uskollinen Jumala ja ilman vääryyttä”. Ja Jeesuksesta Kristuksesta luemme, että hän oli sellainen, ”joka ’ei syntiä tehnyt ja jonka suussa ei petosta ollut’”. (5. Moos. 32:4; 1. Piet. 2:22) Kaikkien, jotka haluavat saada Jumalan hyväksymyksen, täytyy osoittaa samalla tavalla rehellisyyden jumalista ominaisuutta.

Oletko sinä halukas ryhtymään niihin ponnisteluihin, joita tämä vaatii? Jos olet, niin kohtaat päivittäin haastavia tilanteita, jotka koettelevat rehellisyyttäsi. Millaisia tilanteita esimerkiksi?

Jotkin edut, joita työnantajat tarjoavat työntekijöilleen, voivat olla rehellisyyden haaste. Jotkut tarjoavat erikoisalennuksia henkilökunnalleen. Ehkä on näin sielläkin, missä sinä työskentelet. Jos on, niin merkitseekö se sitä, että voit ostaa tavaroita kenelle tahansa, jolle haluat? Vai koskeeko erikoisalennus ainoastaan sinua itseäsi ja omaa perhettäsi? Entä miten on yhtiön auton tai muiden välineitten henkilökohtaisen käytön laita? Jollet ole varma siitä, mikä työnantajasi menettelytapa on tällaisissa asioissa, niin ponnisteletko ollaksesi rehellinen ja kysyt? Jos ponnistelet, niin varmistaudu siitä, että sillä, jolta kysyt, on valta antaa sinulle totuudenmukainen vastaus.

Harkitse myös Jeesuksen käskyä: ”Antakaa . . . keisarille, mikä keisarin on.” (Matt. 22:21) Siihen sisältyy veron maksaminen sille, jolle se kuuluu. (Room. 13:7) Jotkin liikkeet pidättävät vaaditut verot työntekijöittensä palkasta. Mutta toisilla rehellisyys vaatii henkilökohtaista ponnistelua. Miksi?

Monet ovat itsenäisiä yrittäjiä. Jotkut työskentelevät palveluammateissa, tarjoilijoina ja tarjoilijattarina, ja saavat suuren osan tuloistaan juomarahoina. Toiset suorittavat säännöllisen toimensa lisäksi työtä, josta he saavat korvausta. Monissa tapauksissa ei heidän tuloistaan pidätetä veroja etukäteen.

Jotkut ilmoittavat osan tuloistaan verotukseen, mutta eivät kaikkea, koska etsivät tilaisuutta saada helpotusta korkeaan verotaakkaan. Koska kiinni joutumisen todennäköisyys on pieni, niin he omaksuvat sellaisen katsantokannan, että ’mitä valtio ei tiedä, se ei sitä vahingoita’.

Rehellisyys vaatii ponnistelua myös sen yhteydessä, mitä ’keisari’ eli maallinen hallitus varaa ihmisille. Jotkut maat tarjoavat käytettäväksi julkisista varoista huoltomuotoja, joihin kuuluu raha-avustus pienituloisille tai työttömille. Tämä tunnetaan sosiaalihuoltona.

Tämä varaus on saanut aikaan paljon epärehellisyyttä. Yhdysvalloissa viranomaiset ovat ilmaisseet huolestuneisuutensa siitä, että avustusta on niin helppo saada, koska henkilön avustuksen saannin oikeutuksesta tehdään hyvin vähän kysymyksiä. Eräs Yhdysvaltain senaattori puhui 14. maaliskuuta 1972 senaatille esittämässään puheessa ”kirjaimellisesti tuhansista kaikkialla maassa olevista ihmisistä, joilla ei pitäisi minkään järkevän tulkinnan perusteella olla oikeutta sellaisiin avustuksiin tai joiden avustusten pitäisi olla tuntuvasti pienemmät kuin ne ovat.” Yhdysvaltain terveys-, opetus- ja huoltoministeriön tutkimus paljasti, että 500 000:sta avustuksen saajasta 4,9 prosentilla ei ollut oikeutta saada mitään avustusta ja yli 7,9 prosenttia sai liian paljon.

Rehellisenä pysyminen, kun joutuu kiusaukseen ottaa vastaan sellaista, mikä näyttää olevan ’helppoa rahaa’, voi vaatia päättäväistä ponnistelua moninaisissa olosuhteissa. Joku voi esimerkiksi olla oikeutettu saamaan sosiaaliavustusta jonkin aikaa, mutta sitten hänen asemansa voi muuttua esimerkiksi avioliiton kautta, hän voi päästä työhön tai saada palkankorotusta. Laki saattaa määrätä, että hänen tulee silloin saada avustusta vähemmän tai ei lainkaan. Ponnisteleeko hän ollakseen rehellinen ja ilmoittaako hän viranomaisille tilanteen muuttuneen?

Jotkut eivät tee niin ajatellen, että niin kauan kuin valtiovalta ei puutu heidän asiaansa, kaikki on hyvin. Mutta vaikka henkilö ilmoittaakin asiat, niin hän voi saada jatkuvasti rahaa samassa määrin kuin ennenkin virastotyöntekijöitten saamattomuuden tai välinpitämättömyyden takia.

Mitä tekisit, jos olisit sellaisessa tilanteessa? Ottaisitko vastaan rahan ajatellen, että jonkun toisen erehdys tai laiminlyönti antaa sinulle oikeuden siihen? Vai kieltäytyisitkö ottamasta sitä, mihin sinulla ei ole lain mukaan oikeutta? Raamattu voi auttaa sinua tekemään oikean päätöksen. Miten?

Ensinnäkin Raamattu paljastaa, että ”Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja”. Hän näkee kaiken, mitä me teemme, ja jo tämän pitäisi olla voimakkaana kannustimena rehelliseen menettelyyn kaikkina aikoina. – Sananl. 15:3; vrt. Ps. 139:1–12.

Lisäksi Jumalan sana tuomitsee suoraan petoksen ja varkauden. Ef. 4:25:stä luemme: ”Pankaa sentähden pois valhe ja puhukaa totta, kukin lähimmäisensä kanssa.” Valheellisuus sisältää luonnollisesti suoranaisen valehtelemisen. Mutta miten on, jos tahallisesti pidättää keisarilta tiedon, mikä hänellä on oikeus saada? Onko se vähemmässä määrin valheellisuuden muoto?

Raamatun käsky on selvä: ”Joka on varastanut, älköön enää varastako.” Kristitty ei halua tulla sellaisen omistajaksi, mihin hänellä ei ole oikeutta, vaikka se kävisikin helpoksi jonkun toisen erehdyksen tai laiminlyönnin takia. Kristuksen seuraajan on sen sijaan ’tehtävä ennemmin työtä ja toimitettava käsillään sitä, mikä hyvää on’. – Ef. 4:28.

Rehellisyys suosittelee itseään myös monilla myönteisillä tavoilla. Tärkein niistä on esitetty Sananl. 3:32:ssa: ”Sillä väärämielinen on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisille [eli rehellisille] hän on tuttava.”

Ne, jotka ylläpitävät tällaista hyvää suhdetta Luojan kanssa, tietävät, ettei heidän tarvitse turvautua likaiseen peliin eikä petokseen saadakseen elämän välttämättömyydet. Jos he etsivät jatkuvasti ”Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa”, johon sisältyy rehellisyys, niin heille vakuutetaan, että ”myös kaikki tämä [muu heille] annetaan”. – Matt. 6:33.

Raamatun tutkiminen vakuuttaa myös, että ”autuaampi on antaa kuin ottaa”. Mikä on seurauksena? Asianomainen vapautuu materialismin huolista ja nauttii hyvinvoinnista, jota ei voida arvioida markoissa eikä penneissä. – Apt. 20:35.

Rehellisyys vaatii tosiaan ponnistelua. Mutta hyvä suhde Jehova Jumalaan ja sitä seuraavat siunaukset tekevät sen ponnistelun arvoiseksi. Jää kuitenkin kysymys: tahdotko sinä ponnistella ollaksesi rehellinen?