Miten sinun tulisi suhtautua elämän epävarmuuteen?
ELÄMÄ on täynnä yllätyksiä. Ihmiset huomaavat pian, etteivät he voi aina olla varmoja siitä, mitä tulee tapahtumaan. Entisten aikojen tarkka havainnoitsija, viisas kuningas Salomo, lausui: ”Ei ole juoksu nopsain vallassa, ei sota urhojen, ei leipä viisaitten, ei rikkaus ymmärtäväisten eikä suosio taitavain vallassa, vaan aika ja kohtalo [aavistamattomat tapahtumat, UM] kohtaa kaikkia.” – Saarn. 9:11.
Niin, usein sattuu odottamattomia tapahtumia. Vaikka saattaisi odottaa parhaan juoksijan voittavan kilpailun, näin ei kuitenkaan aina käy. Onnettomuus saattaa hidastaa hänen vauhtiaan tai hän saattaa olla liian itsevarma, niin ettei ponnista kaikin voimin. Yllätyshyökkäys saattaa aiheuttaa suurimmalle ja voimakkaimmallekin armeijalle nöyryyttävän tappion. Maailman viisaimmille ei ehkä koskaan anneta tilaisuutta käyttää tietoaan, ja niinpä he kuolevat köyhyydessä. Henkilöt, joilla on epätavallisia kykyjä, saattavat olosuhteiden vuoksi joutua huonoon maineeseen ja elää elämänsä unohdettuina suosiota saamatta.
Lisäksi itse elämän pituus on epävarma. Yksi vanhimmista kirjoista, Raamattu, sanoo asian näin: ”Ette tiedä, mitä elämänne on huomenna. Sillä te olette usvaa, joka hetkisen näkyy ja sitten häipyy.” – Jaak. 4:14.
Kun elämän epävarmuus kohtaa meitä, miten voimme selviytyä siitä parhaiten? Tulisiko meidän pyrkiä pitkälle maailmassa?
Näin monet tekevät nykyään. He keskittävät koko elämänsä materialistisiin pyrkimyksiin. Mies saattaa esimerkiksi piiskata itseään päästäkseen pitkälle maailmassa ja saavuttaa lopulta huomattavan aseman ja erinomaiset tulot. Mutta entä se hinta, jonka hän saattaa joutua maksamaan tästä? Ehkä hänen täytyy laiminlyödä perhettään, käyttää hyvin vähän aikaa vaimonsa ja lastensa kanssa edistyäkseen ja vahvistaakseen asemaansa. Ajan mittaan hän saattaa tuntea itsensä melkeinpä vieraaksi omassa kodissaan, eikä hän pysty enää seurustelemaan lastensa kanssa. He saattavat arvostaa hyvin vähän niitä aineellisia mukavuuksia, joita hän pystyy varaamaan perheelleen. Lapsista saattaa tulla tunneperäisesti tasapainottomia, kun he ovat jääneet osattomiksi tarvittavasta isällisestä ohjauksesta. Sen sijaan että he pystyisivät seisomaan sen puolella, mikä on oikein, he saattavat helposti antaa periksi ikäistensä nuorten painostukselle. Samanaikaisesti mies saattaa uhrata oman terveytensä niin, ettei voi enää nauttia siitä, mitä hän pystyy hankkimaan. Jopa nukkuminen saattaa tuottaa hänelle vaikeuksia. Lopulta kuolema voi tehdä kaiken tyhjäksi. Hänen perillisensä voivat tuhlata kaiken sen, mitä jää perinnöksi.
Totisesti elämä, joka perustuu ainoastaan aineellisiin pyrkimyksiin ja tavoitteisiin, on turhauttavaa ja tyhjää. Se ei auta selviytymään realistisesti elämän epävarmuudesta. Entä jos elää periaatteen ”syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme” mukaan? (1. Kor. 15:32) Auttaako eläminen vain tätä päivää varten, ikään kuin ei olisi huomista, selviytymään menestyksellisesti elämän epävarmuudesta?
Ajattelehan niitä seurauksia, jotka tulevat elämisestä vain niin kutsuttuja nautintoja varten. Eikö ole totta, että monet ihmiset, varsinkin nuoret, ovat tuhonneet siten elämänsä? Huumeitten käyttö, alkoholismi, sukupuolitaudit, ei-toivotut raskaudet ja muut yhteiskunnalliset vaikeudet ovat hillittömän nautintojen etsimisen sivutuote. Sen sijaan että eläminen vain nykyisyyttä varten voisi auttaa selviytymään elämän epävarmuudesta, se voi pikemminkin lisätä elämän epävarmuutta.
Mitä voimme tehdä selviytyäksemme elämän epävarmuudesta? Ainakaan emme voi jättää tätä epävarmuutta huomioon ottamatta ikään kuin sitä ei olisi olemassa. Voidaksemme selviytyä siitä meidän tulee tunnustaa se. Koska tilanteet muuttuvat nopeasti, on viisasta olla pitämättä liian tärkeänä mitään surua, iloa, maailmallisia suhteita tai omaisuutta. Raamattu suosittelee: Olkoot ”ne, jotka itkevät, kuin ne, jotka eivät itke, ja ne, jotka iloitsevat, kuin ne, jotka eivät iloitse, ja ne, jotka ostavat, kuin ne, jotka eivät omista, ja ne, jotka käyttävät maailmaa hyväkseen, kuin ne, jotka eivät käytä sitä täysin hyväkseen”. – 1. Kor. 7:30, 31.
Tämä on realistinen näkemys maailman tilanteesta. Mikään ei ole pysyvää tai järkkymätöntä. Maailma on kuin näyttämö, jossa lavastukset vaihtuvat nopeasti. Siksi ei tulisi antaa minkään ilon, surun, omaisuuden tai ihmissuhteen hallita elämäämme. Samoin kuin kohtuuton suru voi olla vahingollista, niin voi olla myös aiheeton kiintymys johonkin hyvään. Esimerkiksi henkilö, joka rakentaisi koko elämänsä ystäväänsä omaamansa suhteen ympärille, kokisi hirvittävän romahduksen, jos kuolema tai muut olosuhteet riistäisivät häneltä mahdollisuuden olla tämän ystävän kanssa. Hänestä tuntuisi kuin hänen koko maailmansa olisi hajonnut kappaleiksi.
Näin ollen on viisasta olla rajoittumatta vain joihinkin asioihin ja suhteisiin, jotka tuottavat iloa. Laaja kiinnostuksen kenttä voi olla todellinen etu yritettäessä selviytyä elämän epävarmuudesta. Henkilö, jolla on laaja kiinnostuksen kenttä, kokee vähemmän todennäköisesti kaikkien toiveittensa ja unelmiensa pirstoutumisen. Yleensä kaikki ei muutu huonoksi yhtaikaa. Jotakin arvokasta aina säilyy.
Lisäksi sen tunnustamisen, että elämä on lyhyt, tulisi saada meidät harkitsemaan vakavasti, miten me käytämme sitä. Kartammeko vilpittömästi tapoja ja toimintoja, jotka voisivat turmella henkisen, tunneperäisen ja ruumiillisen hyvinvointimme? Noudatammeko todella viisasta elämäntapaa? Ehkä kysyt, mikä se voisi olla.
Kun viisas kuningas Salomo oli tarkkaillut ihmisen elämää epätäydellisessä maailmassa, hän kehotti: ”Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä.” (Saarn. 12:13) Tämä on paras tapa selviytyä elämän epävakaisuudesta. Terveellinen pelko eli kunnioitus Luojaa kohtaan saa meidät toimimaan hänen käskyjensä mukaan. Tämä on meidän parhaaksemme, koska Jumalan käskyjen tarkoitus on auttaa meitä nauttimaan elämästä eniten jo nyt. Kun noudatamme niitä, ne auttavat meitä, kuten Raamattu sanoo, ’karkoittamaan surun sydämestämme ja torjumaan kärsimyksen ruumiistamme’. – Saarn. 11:10.
Eräs, joka arvosti Jehova Jumalan varaamia erinomaisia ohjeita, ilmaisi ajatuksensa niistä seuraavasti: ”Herran oikeudet ovat todet, kaikki tyynni vanhurskaat. Ne ovat kalliimmat kultaa, puhtaan kullan paljoutta, makeammat hunajaa ja mehiläisen mettä. Myös sinun palvelijasi ottaa niistä vaarin, niiden noudattamisesta on suuri palkka.” – Ps. 19:10–12.
Ei edes kuolema voi tuhota sitä hyötyä, mikä tulee ’Jumalan pelkäämisestä ja hänen käskyjensä pitämisestä’. Miksi ei? Koska Jumalan tarkoitus on antaa kuolleille ylösnousemus. Raamattu puhuu hänestä Jumalana, joka ”tekee kuolleet eläviksi ja kutsuu olemattomat, ikään kuin ne olisivat”. – Room. 4:17.
Niinpä henkilö, joka käyttää aikaansa rakentaakseen hyvän suhteen Luojaan, käyttää elämänsä parhaiten huolimatta sen epävarmuudesta. Pyritkö sinä siihen? Annatko Raamatun auttaa sinua nauttimaan eniten elämästä jo nyt ja tulevaisuudessa?