Liian suuriko Jumalalle?
MINNEAPOLIISSA olevan pastorin M. R. Nelsonin puheen haasteen antavana aiheena oli hiljattain ”Liian suuri Jumalalle”. Valittaen politiikassa vallitsevaa surkeaa asiaintilaa, keinottelun paljoutta, juoppojen suurta määrää, alhaista moraalia jne. tuo pappi selitti: ”Niiden muutosten aikaansaaminen, mitkä meidän pitäisi tehdä, on liian suuri tehtävä Jumalalle. . . . Elämän parantaminen on liian suuri tehtävä yksistään Jumalalle.” Suuri kuulijakunta otti tämän puheen innostuneesti vastaan. Näyttää siis siltä, että se usko kasvaa, että Kaikkivaltias Jumala ei olekaan niin kaikkivaltias enää. Täytyykö Jumalan olla nyt riippuvainen ihmisestä? Ja onko tosiaan mitään ”liian suurta yksistään Jumalalle”?
Oli aika, jolloin Jumala oli täysin yksin. Hän loi kumminkin ilman kenenkään apua Logoksen eli Sanan, josta tuli myöhemmin Kristus Jeesus. Logos oli mahtavana henkiluomuksena ”Jumalan luomakunnan alku”, ja ”kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan”. (Ilm. 3:14; Joh. 1:3) Tämä mestarityöntekijä loi Jumalan voimalla myriadeja henkiluomuksia ja hengettömiä luomia. Hän teki kaiken tämän luomatta ensin ihmistä; Jumala ei totisesti tarvinnut ihmisen neuvoa meidän kotikaupunkikiertotähtemme luomisessa. Jehova itse ilmoitti ehdottoman riippumattomuutensa ihmisestä: ”Missä olit silloin, kun minä maan perustin? Ilmoita se, jos ymmärryksesi riittää. Taidatko solmita [Seulasten] siteet tahi irroittaa kahleista [Orionin]? Voitko tuoda esiin [Matsarotin] aikanaan ja johdattaa [Karhun satelliitteineen]? Taidatko lähettää salamat menemään, niin että sanovat sinulle: ’Katso, tässä olemme’?” – Job 38:4, 31, 32, 35.
Raamatussa ei ole yhtään tapausta, missä tehtävä olisi ollut liian vaikea Jumalalle. Jehovan voima on ylin ja ehdoton. ”Sillä hän sanoi, ja tapahtui niin, hän käski, ja se oli tehty.” (Ps. 33:9) Ihminen painuu mitättömään merkityksettömyyteen, kun Jumala ilmaisee voimansa. Nooan ajan yleinen vedenpaisumus hukutti koko ihmiskunnan paitsi ne, jotka uskoivat Jehovan lupaukseen ja voimaan. Ylin voima ilmeni myöskin silloin, kun Jehova tuhosi tulella ja tulikivellä Sodoman ja Gomorran, eivätkä niiden parantumattomat jumalattomat asukkaat olleet liian suuri pulma Jumalalle. Jehova lähetti vain kaksi enkeliä Sodomaan, ja nämä itse sanoivat: ”Me hävitämme tämän paikan. Koska huuto heistä on käynyt suureksi [Jehovan] edessä, lähetti [Jehova] meidät hävittämään sen.” (1. Moos. 19:13) Oliko Sodoman poispyyhkäiseminen suuri tehtävä Jumalalle? Ei, koska ainoastaan kaksi enkeliä lähetettiin suorittamaan se, ja Jehovalla on käskettävänään kaikki taivaan armeijat, joita ei ole vähemmän kuin 200 000 000! – Ilm. 9:16.
KRISTUS VAHVISTAA JUMALAN KAIKKIVALTAISUUDEN
Jehova on osoittanut toistamiseen tekevänsä maan paremmaksi ihmiselle omana aikanaan. Jehova antoi Kristuksen Jeesuksen suorittamissa ihmeparannuksissa ennakkovälähdyksen siitä, mitä hänen voimansa suorittaa uudessa maailmassa hänen kansansa hyväksi. On kiinnostavaa tietää, että neljässä evankeliumissa kerrotut Kristuksen ihmetyöt ovat niin lukuisat, että esimerkiksi kolmasosa Markuksen kirjasta sisältää kuvauksia niistä. Nämä ihmeet on kudottu niin erottamattomasti tekstiin, ettei niitä voida poistaa katkaisematta sen yhtäjaksoisuutta. Kolme neljäsosaa kaikista Kristuksen tekemistä ihmeistä liittyy parantamiseen ja terveyteen. Mikään sairaus tai epämuodostuma ei ollut koskaan liian suuri tehtävä Jehovan lääkärille: ”Ja hänen luoksensa tuotiin kaikki sairastavaiset, monenlaisten tautien ja vaivojen rasittamat, riivatut, [mielipuolet] ja halvatut, ja hän paransi heidät.” (Matt. 4:24) Mielipuolet parannettiin ilman psykiatreja! Sairaudet parantuivat ilman penisilliiniä! Eikä voimaa puuttunut siitäkään, kun Kristus herätti Lasaruksen kuolleista. – Joh. 11:17, 40–44.
Kun Juudas oli pettänyt Jeesuksen ja kun roskajoukko piiritti hänet ottaakseen hänet kiinni, niin hän herätti kiihdyttävän kysymyksen: ”Luuletko, etten voisi rukoilla Isääni, niin että hän lähettäisi heti minulle enemmän kuin kaksitoista legioonaa enkeleitä?” (Matt. 26:53) Jeesuksen pelastaminen roskajoukon käsistä olisi ollut suuri tehtävä hänen opetuslapsilleen, mutta heille tehtiin täysin selväksi, että suunnaton taivaallinen armeija olisi ollut käytettävissä, jos Jeesus olisi vain pyytänyt sitä. Sana ”legioona” ei näytä ehkä nykyään kovin paljon merkitsevältä, mutta tuo sana toi heti muinaisten roomalaisten ja heidän vallassaan olevien kansojen mieleen murskaavan ja suunnattoman voiman, sillä se merkitsi sellaista sotilasjoukkoa, jonka lukumäärä oli eri aikoina 4 500–6 000. Eivätkö Jeesuksen opetuslapset ymmärtäneet siis, että hänen käskettävänään oli yli 72 000 enkeliä käsittävä armeija, jos hän pyytäisi niitä Isältä? On jälleen muistettava, että Sodoman ja Gomorran tuhoamiseen tarvittiin vain kaksi Jehovan enkeliä!
Miten pyhät enkelit itse arvioivat Jumalan voiman? Meillä on enkeli Gabrielin todistus: ”Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.” (Luuk. 1:37) Millaista kaikenkäsittävää voimaa se merkitseekään! Meillä ei ole mitään syytä asettaa kyseelliseksi Gabrielin lausunnon todenperäisyyttä, koska hän sanoi ’seisovansa Jumalan edessä’, ja sitäpaitsi hänen Marialle tuomansa sanoma Jeesuksen lähestyvästä neitseestä syntymisestä täyttyi täsmälleen, niinkuin hän sanoi. – Luuk. 1:19, 26–38; 2:1–21.
Ja mitä luotettavampaa todistusta me tarvitsemme kuin Kristuksen Jeesuksen antaman, hänen, ”joka taivaasta tuli alas”! Hän sanoi: ”Mikä ihmiselle on mahdotonta, se on Jumalalle mahdollista.” – Joh. 3:13; Luuk. 18:27.
MISTÄ JOHTUU SANONTA ”LIIAN SUURI”?
Jehova on kaikkivaltaisen voimansa ja rajattoman viisautensa nojalla kaikkeuden suuri ajoittaja. Aika on hänelle rajaton. Ihmiselle se on rajallinen, jopa siinä määrin, että hän sanoo aina: ”Minulla ei ole aikaa siihen tai tähän.” Eikä ihmekään! ”Meidän elinpäivämme ovat seitsemänkymmentä vuotta taikka enintään kahdeksankymmentä vuotta.” (Ps. 90:10) Ihminen haluaa tämäntähden luonnollisesti tehdä kaiken kiireesti. Hän huomaa harvoin, että Jumalan aikataulukkoa hoidellaan aivan eri perusteella kuin meidän 24-tuntista aikataulukkoamme. ”Yksi päivä on [Jehovan] edessä niinkuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta niinkuin yksi päivä.” (2. Piet. 3:8) Koska Jumala tekee kaiken aikanaan, niin lyhytnäköinen ihminen on taipuvainen pitämään sitä heikkoutena, ikäänkuin jokin olisi liian vaativaa Jumalalle.
Ottakaamme esimerkiksi Jumalan näkyvän järjestön kasvu, mikä näytti kerran mahdottomalta. Mutta se ei ollut mahdotonta, vaan sen piti tapahtua Jumalan omana aikana. Vielä vuonna 1938 oli ainoastaan 47 143 julistajaa levittämässä maailmanlaajuisesti hyvää uutista Jumalan valtakunnasta, mutta 1952 oli luku noussut 456 265:een! ”Pienestä tulee tuhat ja vähäisestä voimakas kansa. Minä, Jehova, joudutan sen aikanaan.” – Jes. 60:22, As.
Miten muuten ihmisen elämä turmeltui niin, että sen parantaminen tarjoaa niin kauhean tehtävän? Eikö se johdu siitä, ettei ihminen ole elänyt Jumalan Sanassa, Raamatussa, esitettyjen periaatteitten mukaan? Tuloksena ei olisi moraaliltaan turmeltunut ja ahneutta uhkuva, säälimätön ja käsistään verentahrima maailma, jos ihminen olisi noudattanut Mestarin oivallista neuvoa: ”Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää te myös samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat.” (Matt. 7:12) Maailman kurjan tilan vaivaamina sanovat nyt jotkut ihmiset: ”Se on liian suuri tehtävä yksistään Jumalalle.” Ihminen ei kuuntele jälleen Raamatun sääntöä: ”Pahan teon tuomio ei tule pian.” – Saarn. 8:11.
Tehtävä ei ole siis liian suuri Jumalalle. Vaikeus on siinä, ettei ihminen ole kyllin suuri tähän tehtävään. Ihmisen tieteelliset saavutukset ovat paisuttaneet hänen itsekkyytensä, ja hänellä on nyt ”suuri pää”. Mutta se ei ole suuri Jumalalle, ei sen suurempi kuin heinäsirkan pää, eikä se ole kovin suuri. ”Ettekö te tiedä, . . . Hän [Jehova] istuu korkealla maanpiirin päällä, kuin heinäsirkkoja ovat sen asukkaat.” (Jes. 40:21, 22) Mitä heinäsirkka ymmärtää ihmisen voimasta? Ja mitä ihminen tietää Jumalan voimasta? ”Kaikkivaltiasta emme saata käsittää, häntä, joka on suuri voimassa.” – Job 37:23.
Totuus on, että kun ihminen sanoo jonkin työn olevan liian suuri Jumalalle, niin hänen oma tärkeytensä on vaikuttanut häneen. Meillä on nykyään poliittisia valoja kuudestakymmenestä eri kansasta YK:issa New Yorkissa yrittämässä saada maan uhkumaan rauhaa ja turvallisuutta. Presidentti Truman sanoi muutamia päiviä ennen kenraali Eisenhowerin virkaanastumista: ”Jos me saamme rauhan ja turvallisuuden maailmassa Yhdistyneitten Kansakuntien alaisuudessa, niin asiat kehittyvät niin nopeasti, että me emme tunne sitä maailmaa, missä nyt elämme.” Ja presidentti Eisenhower sanoi virkaanastujaispuheessaan YK:ia ”kaikkien kansojen rauhantoivon eläväksi merkiksi”. Jehova tekee kohta tyhjäksi kansojen yhteisponnistukset: ”[Jehova] särkee pakanain neuvon, tekee turhiksi kansojen aikeet.” ”Kun he sanovat: ’[Rauha ja turvallisuus]!’, silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio.” (Ps. 33:10; 1. Tess. 5:3) Harmagedonin äkillinen tuho jättää YK:t savuaviksi raunioiksi ja maan täyteen sirotelluksi ”[Jehovan] surmaamien” ruumiita. – Jer. 25:33, 34.
Lopulta suorittaa Jehovan ”kuningasten Kuningas”, Kristus Jeesus, kaikkein suurimman tehtävän, Saatana Perkeleen tuhoamisen, hyvin helposti. Kristus vain tarttuu Perkeleeseen ja sinkoaa hänet syvyyteen. (Ilm. 20:1–3) Kun Jehovan vertaansa vailla oleva voima ilmenee tuossa pelkoa herättävässä näytöksessä, niin tulee uusi maailma ihmiskunnan täydelliseksi kunnostamiseksi. (Ilm. 21:1–4) Sitten ei kukaan sano enää minkään tehtävän olevan liian suuri Jumalalle. Kaikki elävät ymmärtävät päinvastoin Korkeimman Aabrahamille lausumien sanojen sisällyksekkään merkityksen: ”Onko mikään [Jehovalle] mahdotonta.” – 1. Moos. 18:14.