Jerusalem – riemun aihe

”Katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu; vaan te saatte iloita ja riemuita iankaikkisesti siitä, mitä minä luon. Sillä katso, iloksi luon minä Jerusalemin, riemuksi sen kansan. Minä iloitsen Jerusalemista ja riemuitsen kansastani.” – Jesaja 65:17–19.

1. a) Miksi Jumalan kansan pitäisi todeta Jesajan 65:17–19:n sanat ilahduttaviksi? b) Mitä kysymyksiä kuitenkin herää Jerusalemista?

NÄMÄ sanat, jotka Suvereeni Herra Jehova esitti profeettansa kautta, ovat hyvin ilahduttavat! Niissä puhutaan suuresta ilosta. Etkö haluakin ottaa osaa tähän iloon? Varmasti haluat! Mutta saatat kysyä: Mistä Jerusalemista tässä puhutaan? Liittyykö se jollakin tavalla nykyiseen Jerusalemin kaupunkiin, joka on ollut niin monien väkivaltaisten uskonnollisten ja poliittisten kiistojen keskipisteenä? Tuleeko ”Jerusalemilla” koskaan olemaan mitään roolia, joka on sopusoinnussa sen nimen merkityksen kanssa? Sehän merkitsee ’kaksinkertaisen rauhan omistamista [tai: perustusta]’. Millä tavalla ”uudet taivaat ja uusi maa” liittyvät tämän profetian Jerusalemiin? Saamme sen selville myöhemmin.

Muinainen Jerusalem

2. Millainen oli Jerusalemin sijaintipaikan varhaishistoria?

² Jerusalemin kaupungin sijaintipaikalla on pitkä historia, joka osoittaa Jehovan suosineen sitä. Ilmeisesti juuri täällä kuningas-pappi Melkisedek siunasi Aabrahamin yli 3 900 vuotta sitten. Lisäksi hän ylisti Jehovaa ”Korkeimmaksi, taivaan ja maan luojaksi”. (1. Mooseksen kirja 14:18, 19) Ajan mittaan tästä vuorikaupungista, Saalemista, tuli kuitenkin demoneita palvovien jebusilaisten linnake.

3. Mitä Jerusalemista kerrotaan Joosuan ajalta ja sen jälkeen?

³ Kuluu yli 400 vuotta, ja ”Jerusalem” mainitaan Raamatussa ensimmäisen kerran Joosuan 10. luvussa. Siinä kerrotaan, että Jerusalemin kuningas Adonisedek pyysi neljää lähiseutujen kuningasta sotimaan kanssaan Israelia vastaan. Mutta Jehova soti Israelin puolesta. Aurinko ja kuukin seisoivat alallaan, niin että kanaanilaiset voitiin lyödä täydellisesti. Kaikki viisi kuningasta tapettiin. Joosuan ei kuitenkaan mainita valloittaneen Jerusalemia. Itse asiassa kertomuksessa sanotaan: ”Mutta jebusilaisia, jotka asuivat Jerusalemissa, eivät Juudan jälkeläiset [jotka perivät tuon alueen] kyenneet karkoittamaan.” – Joosua 10:1–27; 15:63; Tuomarien kirja 1:21.

Jerusalem Daavidin ja Salomon kuninkuuden aikana

4. Miten Jerusalemia siunattiin Daavidin ja Salomon päivinä?

⁴ Noin 400 vuotta myöhemmin Daavidista tuli koko Israelin kuningas. Vuonna 1070 eaa. ”Daavid valloitti Siionin vuorilinnan, se on Daavidin kaupungin”, joka oli Jerusalemissa. Siellä Siioninvuorella hän ryhtyi hallitsemaan Jehovan voitelemana kuninkaana. Hänen poikansa Salomo istui myös ”Jehovan valtaistuimella kuninkaana”. Rauhallisen hallituskautensa aikana Salomo rakensi loistoisan temppelin Moorianvuorelle Jerusalemiin. Tästä temppelistä tuli Jehovan palvonnan ja Hänen sanansa ja lakinsa opettamisen keskus. – 1. Aikakirja 11:5; 29:23, UM; 2. Aikakirja 7:12–16.

5. Miten Psalmien kirja kuvailee Jerusalemia ja sen ”suurta kuningasta”?

⁵ Monissa Psalmeissa ylistetään Siionin ja Jerusalemin kauneutta. Koorahilaiset sanoivat sitä laulussaan ”Jumalamme kaupungiksi, [joka on hänen] pyhällä vuorellansa”. ”Kauniina kohoaa, kaiken maan ilona, pohjan puolella Siionin vuori, suuren kuninkaan [Jehova Jumalan] kaupunki.” Daavid itse kuvaili sitä seuraavin sanoin: ”Meidän jalkamme saavat seisoa sinun porteissasi, Jerusalem; sinä Jerusalem, rakennettu kaupungiksi, johon kokoonnutaan yhteen, jonne sukukunnat vaeltavat, Herran sukukunnat, niinkuin Israelille on säädetty, kiittämään Herran nimeä.” Tämän ”suuren kuninkaan” sanotaan ’asuvan Jerusalemissa’ ja olevan kansansa rakkaudellinen Suojelija. ”Vuoret ympäröivät Jerusalemia, ja Herra ympäröitsee kansaansa, nyt ja iankaikkisesti.” – Psalmit 48:2, 3; 122:2–4; 135:21; 125:1, 2.

Tuho ja ennallistus

6. a) Mitä Jerusalem alkoi vertauskuvata? b) Mikä tuomio pantiin täytäntöön Jerusalemille ja miksi?

⁶ Jerusalem ja Siioninvuori alkoivat sopivasti vertauskuvata Israelin valtiota ja sen kansaa. Mutta vajaassa viidessäsadassa vuodessa kansasta tuli luopio, ja pahat kuninkaat ’täyttivät Jerusalemin viattomalla verellä’. (2. Kuningasten kirja 24:4) He kieltäytyivät noudattamasta Jumalan profeettojen esittämää varoitusta, ja sen vuoksi Suvereeni Herra Jehova julisti tuomion viimeistä Jerusalemissa hallinnutta kuningasta Sidkiaa vastaan sanoen: ”Nosta pois kruunu. – – Raunioiksi, raunioiksi, raunioiksi minä panen tämän; eikä tästä ole jäävä mitään, kunnes tulee hän, jolla on oikeus, ja minä annan sen hänelle.” (Hesekiel 21:26, 27) Babylonian Nebukadnessar tuhosi Jerusalemin ja sen temppelin vuonna 607 eaa. ja vei eloon jääneet vangeiksi Babyloniin.

7. a) Mikä ennallistus tapahtui, ja miksi se oli yllättävää? b) Missä suhteessa Jerusalem oli silloin erilainen, mutta minkä ennallistus teki mahdolliseksi?

⁷ Jehovan profeetat olivat kuitenkin ennustaneet Jerusalemin loistoisan ennallistamisen, ja Jeremia oli jopa sanonut sen tapahtuvan 70 vuoden kuluttua. (Jesaja 44:24–45:7; Jeremia 25:11, 12; 29:10) Babylonia kukistui yllätyksellisesti ja Jehovan Jesajan kautta esittämän profetian täyttymykseksi, ja Persian voittoisa kuningas Kyyros julkaisi säädöksen, jonka perusteella jumalaapelkäävät juutalaiset saattoivat palata ja ennallistaa Jehovan palvonnan Jerusalemissa juuri ajallaan eli vuonna 537 eaa. Jesajan ennustuksen mukaisesti Jehovan ”kunnia, meidän Jumalamme ihanuus”, loisti jälleen Juudassa ja Jerusalemissa. Tällä kertaa Jerusalemissa ei ollut kuningasta, mutta Jehova suosi taas tätä kaupunkia, koska hänen nimensä liittyi siihen ja koska hänen kansansa jäännös oli pysynyt uskollisena. Sitä paitsi se esikuvasi tulevia suurempia tapahtumia. Kaupunki rakennettiin uudelleen, niin että Messias saattoi ilmaantua siellä ennustuksen mukaisesti. – Jesaja 35:2; 62:1–7.

Jerusalemin huone hylätään

8. a) Miksi Jerusalem ei ottanut Messiasta tervetulleena vastaan? b) Mikä Jeesuksen Jerusalemista lausuma ennustus täyttyi ja millä tavalla?

⁸ Yli 500 vuotta tuon ennallistuksen jälkeen Messias todella ilmaantui Jerusalemin juutalaisten keskuuteen. Se tapahtui myös Jehovan määräämänä aikana, vuonna 33, ja täytti Danielin 9. luvun jakeiden 24–27 ennustuksen. Mutta ottiko Jerusalem Messiaan tervetulleena vastaan? Ei, sillä sen toiveet olivat muuttuneet poliittisiksi. Jerusalem oli luopunut Jehovan sanan opetuksista, ja juutalaisten hallitusmiehet tekivät anteeksiantamattoman rikoksen murhatessaan Jumalan Pojan! Vain kolme päivää ennen kuin Messias, Jeesus, naulittiin raa’asti kidutuspaaluun, hän sanoi tuolle kansalle: ”Jerusalem, Jerusalem, profeettojen tappaja ja luoksesi lähetettyjen kivittäjä – kuinka usein tahdoinkaan koota lapsesi sillä tavoin kuin kana kokoaa poikasensa siipiensä alle! Mutta te ette tahtoneet. Katso! Teidän huoneenne jätetään teille hylätyksi.” (Matteus 23:37, 38) Jehova tuomitsi ja hylkäsi maallisen Jerusalemin tuona vuonna 33. Vuonna 70 Rooman sotajoukot hävittivät Jerusalemin ja suurimman osan sen väestöstä ja tuhosivat myös temppelin sekä sukuluettelot ja muut juutalaiseen asiainjärjestelmään liittyvät muistiinmerkinnät.

9. Onko maallinen Jerusalem elänyt nimensä merkityksen mukaisesti?

⁹ Onko uudelleen rakennettu maallinen Jerusalem saanut Jumalalta siunausta tuosta ajasta lähtien? Sen kuluneitten 1 900 vuoden melskeinen historia antaa vastauksen. Ja nykyään Jerusalem on edelleen uskonnollisesti jakautunut kaupunki. Siellä ei ole havaittavissa, että se ’omistaisi kaksinkertaisen rauhan’, eikä siellä ole myöskään Jehovan kunniaa. Maallisella Jerusalemilla ei ole enää osuutta Jumalan tarkoituksessa.

Luopumus esikuvattu

10. a) Mitä luopio-Jerusalem sopivasti kuvaa? b) Miten Matteuksen 7:20 voidaan soveltaa nykyiseen ”Jerusalemiin”?

¹⁰ Jerusalem, joka luopui kahdesti ja jota Jehova rankaisi antamalla ensin babylonialaisten maahanhyökkääjien ja myöhemmin Rooman legioonien käydä sen kimppuun, kuvaa sopivasti erästä toista luopiojärjestelmää – kristikunnan järjestäytynyttä uskontoa. Samoin kuin Jerusalemin ulkokultaiset johtajat palvoivat Jehovan lakia huulillaan, niin kristikunnan papistokin väittää puolustavansa Raamatun Jumalaa. Mutta ”heidän hedelmistään te tunnette heidät”, sanoo Jeesus Kristus. (Matteus 7:20) Millaisia ”hedelmiä” nykyinen kristikunta on sitten tuottanut? Ovatko ne antaneet mitään ”kaksinkertaisen rauhan perustusta”? Eivät. Sen sijaan hedelminä ovat olleet kaksi hirvittävää maailmansotaa, jotka kummatkin puhkesivat kristikunnan valta-alueella ja joille papisto soi siunauksensa kummallakin puolella. Jehovan luopio-Jerusalemille osoittamat profeetalliset sanat soveltuvat vieläkin osuvammin kristikunnan uskonnollisiin johtajiin: ”Sinun liepeissäsikin on havaittu viattomien köyhien sielujen veritahroja. – – ne ovat kaikissa näissä.” – Jeremia 2:34, UM.

11. Miten kristikunnassa ovat täyttyneet Jeesuksen sanat, jotka Matteuksen 24:11, 12 ja Markuksen 7:6–8 esittävät?

¹¹ Kristikunnassa on nykyään ennätysmäisen runsaasti moraalittomuutta, avioeroja, hajonneita perheitä, huumeitten väärinkäyttöä ja kaikenlaista rikollisuutta. Kristikunnan uskonnolla ei ole ollut voimaa pysähdyttää laittomuuden kasvua. (Matteus 24:11, 12) Kuinka hyvin Jeesuksen sanat soveltuvatkaan sen papistoon! Hänhän julisti: ”Sattuvasti Jesaja profetoi teistä ulkokullatuista, niin kuin on kirjoitettu: ’Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta sen sydän on hyvin kaukana minusta. Turhaan nämä ihmiset jatkavat minun palvomistani, koska he opettavat oppeina ihmisten käskyjä.’ Te jätätte Jumalan käskyn sikseen ja pidätte kiinni ihmisten perinteestä.” Tämän vuoksi kristikunta, nykyinen luopio-”Jerusalem”, ja kaikki muut ”antikristukset” kohtaavat Jumalalta tulevan ”ahdistuksen”, kun Herra Jeesus Kristus ilmestyy taivaasta ja tulee tuottamaan koston tottelemattomille. – Markus 7:6–8; 1. Johannes 2:18, 19; 2. Tessalonikalaisille 1:6–9.

Valtakunnan ennallistaminen

12. Mikä ’tallaamisen’ kausi ennustettiin Luukkaan 21:24:ssä?

¹² Eikö Jeesus kuitenkin osoittanut, että maallinen Jerusalem ennallistettaisiin, kun hän sanoi: ”Jerusalem on oleva kansojen tallattavana, kunnes kansain määräajat täyttyvät”? (Luukas 21:24) Babylonialaiset olivat tosin tallanneet Jerusalemin maahan vuonna 607 eaa., eikä ennallistamisen loistosta huolimatta yksikään Daavidin sukuhaaraan kuuluva kuningas ollut sen jälkeen hallinnut tuossa kaupungissa. Ja ensimmäisellä vuosisadalla Jerusalemia tallasivat roomalaiset, jotka olivat iljettäviä poliittisesti ajattelevien juutalaisten silmissä. Tähän päivään mennessä ei maalliseen Jerusalemiin ole ennallistettu teokraattista valtakuntaa eikä koskaan ennallistetakaan.

13. a) Mitä Luukkaan 21:7–11, 24–26 profetoi ”kansain määräaikojen” päättymisestä? b) Minkä vuodesta 1914 lähtien esiintyneet tapahtumat ovat vahvistaneet?

¹³ ”Kansain määräajat” ovat kuitenkin täyttyneet! Luukkaan 21. luvussa esitetyn Jeesuksen profetian tekstiyhteys osoittaa, miksi näin täytyy olla. Emmekö näekin nykyään kaikkialla ympärillämme juuri niitä tapahtumia, jotka Jeesus tässä ennusti – ’kansan nousemista kansaa vastaan’ ilmisodissa ja kylmissä sodissa, ’maanjäristyksiä, ruttotauteja, nälänhätää, pelottavia näkyjä, kansojen ahdinkoa, kun ne eivät tunne pääsytietä, ja ihmisten tulemista voimattomiksi pelosta ja sen odotuksesta, mikä kohtaa asuttua maata’? ”Kansain määräaikojen” päättyminen liittyy todellakin näihin maailmaa järisyttäviin tapahtumiin, jotka ovat yleistyneet räjähdyksenomaisesti maan päällä vuodesta 1914 lähtien! (Luukas 21:7–11, 24–26) Ei ollut pelkkä yhteensattuma, että Jehovan kansa oli kiinnittänyt etukäteen huomiota vuoteen 1914 tuota ajankohtaa edeltävien 35 vuoden aikana. Se ymmärsi Danielin 4. luvun profetian ”seitsemän ajan” päättyvän vuonna 1914, mikä merkitsisi loppua pakanakansojen maailmanhallinnolle, jonka Jumala oli antanut jatkua keskeytyksettä.

14. Miksi Luukkaan 21:24 ei voisi tarkoittaa maallista Jerusalemia?

¹⁴ Kansojen oli siis määrä lakata ’tallaamasta Jerusalemia’ vuonna 1914. Mikä ”Jerusalem” on kysymyksessä? Se ei voinut olla maallinen Jerusalem, jonka brittiläinen kenraali Allenby valloitti vuonna 1917 ja joka pysyi brittiläisen mandaattihallinnon alaisena vuoteen 1948 asti, jolloin Israelista tuli tasavalta eikä kuningaskunta. Mihin ”Jerusalemiin” Jeesus sitten viittasi?

15. Miksi odottaisimme, että ’Daavidin jälkeläinen’ asetettiin valtaistuimelle ”Jerusalemissa” vuonna 1914?

¹⁵ Me muistamme, että Jehova perusti Jerusalemiin teokraattisen valtakunnan, jonka kuningas oli Daavid. Jehova esitti siellä Daavidille seuraavan lupauksen: ”Minä olen kerran vannonut pyhyyteni kautta, ja totisesti, minä en Daavidille valhettele: ’Hänen jälkeläisensä pysyvät iankaikkisesti, ja hänen valtaistuimensa on minun edessäni niinkuin aurinko, se pysyy lujana iankaikkisesti niinkuin kuu. Ja todistaja pilvissä on uskollinen’.” (Psalmit 89:36–38) ”[Pakana]kansain määräaikojen” päättyessä vuonna 1914 ’Daavidin jälkeläisen’, jolla on laillinen oikeus, oli määrä alkaa hallita uudestaan ”Jerusalemissa” eli Siionissa. Mutta ei maallisessa Jerusalemissa!

16. a) Missä sitten Messias on hallinnut vuodesta 1914 lähtien? b) Mikä on todisteena siitä, että Kristus on alkanut hallita?

¹⁶ Sen sijaan hän hallitsee siinä Jerusalemissa eli Siionissa, josta Jehova sanoo Psalmissa 2:6: ”Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni.” Juuri tätä kaupunkia Daavid tarkoittaa Psalmissa 110:1, 2 puhuessaan profeetallisesti Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta: ”Herra sanoi minun herralleni: ’Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi’. Herra ojentaa sinun valtasi valtikan Siionista; hallitse vihollistesi keskellä.” Messiaaninen kuningas Jeesus Kristus istuu siis nyt valtaistuimella taivaallisella Siioninvuorella eli Jerusalemissa hallitakseen vihollistensa keskellä. Hän on jo heittänyt päävihollisen Saatana Panettelijan alas maan läheisyyteen. Koska Saatana tietää aikansa olevan lyhyt, hän on saanut kansat ’pauhaamaan’, kuten psalminkirjoittaja niin osuvasti sanoo. – Psalmit 2:1; Ilmestys 12:7–12.

17. Miksi meidän pitäisi odottaa kansojen ’pauhaamisen’ pian päättyvän?

¹⁷ Mutta salliiko Suvereeni Herra Jehova noiden kansojen ’pauhata’ määrättömästi vastustaen räikeästi hänen Valtakuntaansa, joka on hänen Poikansa hallinnassa? Muista, että ensimmäisen vuosisadan kristittyjä syytettiin siitä, että he olivat ”täyttäneet Jerusalemin opetuksellaan” ja että sen jälkeen, kun voimakkaalla julkisella talosta taloon suoritettavalla saarnaamisrynnistyksellä oli kaiutettu varoitus, maallista Jerusalemia kohtasi Jehovan tuomion täytäntöönpano. (Apostolien teot 5:28, 41, 42; 4:16) Samoin Jehovan todistajat nykyään ovat julistaneet Hänen kostonpäiväänsä kautta kristikunnan alueen.

18. Miksi me odotamme luottavaisesti Jehovan ”ikuisen tarkoituksen” riemuvoittoa?

¹⁸ Jättääkö Jehova kruunaamatta tämän koko historian suurimman maailmanlaajuisen julistuksen Har-Magedonissa annettavalla armoniskullaan? Jättääkö hän ’saattamatta turmioon ne, jotka turmelevat maan’? Niin ei voisi käydä! Ne, joiden toiveet on ankkuroitu Jumalan lupauksiin, odottavat luottavaisesti hänen ”ikuisen tarkoituksensa” riemuvoittoa. (Ilmestys 11:18; Efesolaisille 3:10–12) Sen Valtakunnan välityksellä, jossa Messias nyt hallitsee taivaallisesta ”Jerusalemista”, ”suuri kuninkaamme” Jehova saattaa suvereenin nimensä kunniaan. Palauttamalla sitten ihmisille ikuisen elämän ja täydellisyyden paratiisimaassa Jehova osoittaa, että hän on ”meidän Jumalamme, aina ja iankaikkisesti”, ja että ’hän ei luonut maata autioksi’. – Psalmit 48:15; Jesaja 45:18, 22–24; 46:9–11; 55:11; Jeremia 25:31.

’Riemuitkaa iankaikkisesti’

1. a) Mikä on Heprealaiskirjeen 11:10:ssä mainittu ”kaupunki”? b) Mihin saakka ”suuren joukon” täytyy odottaa ”lupausta koskevaa täyttymystä”?

ME VOIMME tosiaan riemuita siitä, että Messias-Kuningas, Kristus Jeesus, hallitsee nyt taivaallisessa ”Jerusalemissa”. Tämä on Heprealaiskirjeen 11. luvussa mainittu ”taivaalle kuuluva” kaupunki, jota Aabraham, Iisak ja Jaakob ’tavoittelivat’. He ”julistivat julkisesti, että he olivat vieraita ja tilapäisasukkaita [Kanaanin] maassa”, sillä he etsivät hartaasti ”kaupunkia, jolla on todelliset perustukset, jonka rakentaja ja tekijä on Jumala”. Mutta niin kuin ”suurelle joukolle”, jolla nykyään on toivo elää ikuisesti maan päällä, noille vanhan ajan miehille annettua ”lupausta koskeva täyttymys” voi toteutua vasta sitten, kun voidellut kristityt ovat saaneet perintönsä taivaallisessa Valtakunnassa. – Heprealaisille 11:8–16, 39, 40; Ilmestys 7:9.

”Taivaallinen Jerusalem”

2. a) Miten Heprealaiskirjeen 12:1, 2 viittaa messiaanisen Valtakunnan toivoon? (Psalmit 110:1, 2) b) Miten Valtakunnan tuleminen ennustettiin Siinainvuorella?

² Myös Heprealaiskirjeen 12. luvussa kannustetaan voideltuja kristittyjä hyötymään noiden entisaikojen uskollisten todistajien esimerkistä ja ”[katsomaan] kiinteästi uskomme Pääedustajaan ja Täydellistäjään, Jeesukseen”, joka pysyttyään kestävänä ’istui Jumalan valtaistuimen oikealla puolella’ ”kansain määräaikojen” päättymiseen asti. (Heprealaisille 12:1, 2) Sitten Paavali korostaa näiden kristittyjen Valtakunta-toivoa ja kuvailee niitä kunnioittavaa pelkoa herättäneitä Jehovan kirkkauden ilmauksia, jotka nähtiin Siinainvuorella, kun lihallinen Israel vihittiin lakiliittoon. Silloin Jehova sanoi Israelille: ”Jos te nyt kuulette minun ääntäni ja pidätte minun liittoni, niin – – te olette minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansa.” – 2. Mooseksen kirja 19:5, 6.

3. Miten hengelliset israelilaiset ovat ”lähestyneet” sellaista, mikä herättää enemmän pelonomaista kunnioitusta?

³ Mutta hengelliset israelilaiset – nykyiset voidellut kristityt – ovat ”uudessa liitossa”. (Heprealaisille 8:8–11) Ja he ovat nyt ”lähestyneet” sellaista, mikä herättää paljon enemmän pelonomaista kunnioitusta. Mikä se on? Paavali vastaa Heprealaiskirjeen 12:22:ssa seuraavasti: ”Te olette – – lähestyneet Siioninvuorta ja elävän Jumalan kaupunkia, taivaallista Jerusalemia.” Tämän lähestymisen olivat aloittaneet Paavalin aikana eläneet Valtakunnan perilliset, sillä he olivat ’rakentuneet hengelliseksi huoneeksi’ nyt Siioniin lasketulle perustukselle, Kristukselle Jeesukselle. (1. Pietari 2:4–9) Muut voidellut kristityt lähestyisivät jatkuvasti tätä taivaallista Jerusalemia, kunnes kaikki 144 000 on koottu Karitsan luokse seisomaan hänen kanssaan tuolla taivaallisella Siioninvuorella. – Ilmestys 14:1–5.

4. Mitä muuta voidellut kristityt ovat ”lähestyneet” messiaanisen Valtakunnan yhteydessä?

⁴ Tässä Heprealaiskirjeen 12:22–24:ssä Paavali kuvailee muitakin piirteitä, joita kristityt ovat ”lähestyneet” ja jotka liittyvät messiaaniseen Valtakuntaan ja sen tarkoitukseen. Hän puhuu ”kymmenistätuhansista enkeleistä”, joiden sekä Danielin 7:9–14 että Matteuksen 25:31 osoittavat olevan paikalla, kun ”Ihmisen Pojan kaltainen” saa Valtakunnan. Paavali mainitsee myös niiden ”esikoisten seurakunnan”, jotka perivät Valtakunnan. Hän ylistää Jumalaa ”kaikkien Tuomariksi”, joka julistaa nämä ’esikoispojat’ vanhurskaiksi eli oikeanmukaisiksi, jotta heidät voidaan ottaa uuteen liittoon, jonka Jeesus välitti omalla kallisarvoisella verellään. (Heprealaisille 9:13–15; Roomalaisille 5:1, 9) Paavali mainitsee myös Valtakunnan perillisten eli ’niiden vanhurskaiden hengellisen elämän’, jotka vaeltavat nyt ”elämän uutuudessa”. – Roomalaisille 6:4; 8:16.

5. a) Miten Heprealaiskirjeen 12:28, 29 vahvistaa, että ”taivaallinen Jerusalem” on messiaaninen Valtakunta? b) Miten Heprealaiskirjeen 13:14, 15 osoittaa tämän ”kaupungin” olevan tulevaisuudessa?

⁵ Sen että Heprealaiskirjeen 12:22:ssa mainittu ”taivaallinen Jerusalem” viittaa siihen messiaaniseen Valtakuntaan, jota voidellut kristityt ovat ”lähestyneet”, vahvistavat edelleen seuraavat jakeet, jakeet 28 ja 29, joissa Paavali kannustaa heitä sanoen: ”Siksi, koska me saamme valtakunnan, joka ei voi järkkyä, olkoon meillä jatkuvasti ansaitsematon hyvyys, jonka välityksellä voimme otollisesti suorittaa Jumalalle pyhää palvelusta jumalanpelossa ja pelonomaisessa kunnioituksessa. Sillä meidän Jumalamme on myös kuluttava tuli.” Tällainen kannustus innokkuuteen taivaallisen Jerusalemin eli messiaanisen Valtakunnan ’lähestymisessä’ jatkuu Paavalin kirjeen loppuun asti, kuten voimme lukea Heprealaiskirjeen viimeisestä luvusta, nimittäin 13. luvun 14. jakeesta: ”Meillä ei ole täällä pysyvää kaupunkia, vaan me etsimme hartaasti tulevaa.” Nyt tämä Valtakunta on tullut – käänteentekevänä vuonna 1914! Kuinka innokkaita maan päällä vielä jäljellä olevien voideltujen pitäisikään olla ’etsimään ensin Valtakuntaa’ ja uhraamaan aina Jehovalle ”ylistysuhria, se on niiden huulten hedelmää, jotka julistavat julkisesti hänen nimeään”! – Matteus 6:33; Heprealaisille 13:15.

”Uusi Jerusalem”

6. a) Mikä on Ilmestyskirjassa kuvailtu ”Uusi Jerusalem”? b) Miksi ”suuren joukon” pitäisi olla hyvin kiinnostunut tästä ”Jerusalemista”?

⁶ Mikä sitten on se ”uusi Jerusalem”, joka mainitaan ensimmäisen kerran Ilmestyksen 3:12:ssa? Kirkastettu Jeesus sanoo siinä siitä, ”joka voittaa”: ”Minä teen [hänet] pylvääksi Jumalani temppeliin, – – ja minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, sen uuden Jerusalemin, joka laskeutuu taivaasta Jumalani luota.” Myöhemmin, Ilmestyksen 21:1, 2, 10:ssä, Johannes viittaa näihin voittajiin ”uudessa taivaassa” ja sanoo heidän yhdistettyä joukkoaan ’pyhäksi kaupungiksi, Uudeksi Jerusalemiksi, joka tulee alas taivaasta Jumalan luota valmistettuna niin kuin miehelleen [sulhaselleen Kristukselle] kaunistettu morsian’. Tämä Uusi Jerusalem on Jumalan välikappale, jonka avulla hän saa ”elämän veden” virtaamaan tottelevaisille ihmisille, kun heidät parannetaan ja kohotetaan täydelliseen elämään täällä maan päällä. Siten Jumala, tämän suurenmoisen järjestelyn Tekijä, on hyvin kirjaimellisella tavalla ”pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä surua eikä parkua eikä kipua ole enää oleva”. ”Suuri joukko” ”morsian”-luokan jäännöksen tovereina iloitsee suuresti tästä odotteesta! – Ilmestys 22:1, 2; 21:4.

7. Miten ”Uusi Jerusalem” eroaa ”taivaallisesta Jerusalemista”?

⁷ Ilmestyskirjassa kuvaillun ”Uuden Jerusalemin” ja Heprealaiskirjeen mainitseman ”taivaallisen Jerusalemin” välillä on kuitenkin hienoinen ero, sillä ”Uusi Jerusalem” koostuu niistä 144 000:sta, jotka on kihlattu sulhaselle, kun taas ”taivaalliseen Jerusalemiin” kuuluu 144 001, joista tämä ”yksi” on Sulhaskuningas. Näin ollen Raamatun Heprealaiskirje ja Ilmestyskirja osoittavat ”taivaallisen Jerusalemin” ja ”Uuden Jerusalemin” liittyvän läheisesti toisiinsa.

”Ylhäällä oleva Jerusalem”

8, 9. a) Kuka tai mikä on ”ylhäällä oleva Jerusalem”? b) Miten Paavali kuvailee sen vaimolle ominaisen toiminnan lainatessaan Jesajan 54. lukua?

⁸ Galatalaiskirjeen 4:26:ssa puhutaan vielä yhdestä ”Jerusalemista”. Se on ”ylhäällä oleva Jerusalem”. Mikä se sitten on? Apostoli Paavali sanoo siitä: ”Ylhäällä oleva Jerusalem on vapaa, ja se on meidän äitimme.” – Vrt. Jesaja 54:13.

⁹ Tämä ”ylhäällä oleva Jerusalem” on Jehovan vaimonkaltainen taivaallinen järjestö. Se koostuu uskollisten enkelien joukoista, joihin kuuluu nyt kirkastettu ylienkeli Jeesus Kristus. (Ilmestys 12:7) He palvelevat Suvereenin Herransa ”vaimon” osassa. Paavali sanoo edelleen tästä ”vaimosta”: ”On kirjoitettu [Jesajan 54:1:ssä]: ’Iloitse, sinä hedelmätön vaimo, joka et synnytä; puhkea riemuun ja huuda äänekkäästi, sinä vaimo, jolla ei ole synnytystuskia, sillä hylätyn vaimon lapset ovat lukuisammat kuin sen, jolla on mies.’” – Galatalaisille 4:27.

10. Miten ”ylhäällä oleva Jerusalem” alkoi ’huutaa äänekkäästi’ ilosta?

¹⁰ Tämän profetian täyttymykseksi Jehovan ”vaimo”, hänen suurenmoinen henkiluomusten muodostama taivaallinen järjestönsä, on varmasti huutanut äänekkäästi ilosta nähdessään, miten Kristus Jeesus synnytettiin ”siemenen” pääjäseneksi, kun hänet kastettiin vuonna 29. Tämä ilo on varmasti ollut ylitsevuotavaa, kun nuhteettomana pysynyt Jeesus herätettiin kuolleista vuonna 33 ja korotettiin Jumalan oikealle puolelle taivaisiin. Mitä iloa sitten tuottikaan nähdä ”siemenen” moninkertaistuvan, kun Jeesuksen Kristuksen opetuslapsia on liittynyt siihen ja tullut hänen hengellisiksi lapsikseen! Tässä täyttyi Jumalan Aabrahamille antama lupaus, jonka mukaan Hän ’tekisi hänen jälkeläistensä [siemenensä, UM] luvun paljoksi’ kaikkien maapallon kansojen siunaamiseksi. – 1. Mooseksen kirja 22:15–18; Galatalaisille 3:29.

11. Mistä syystä ”ylhäällä oleva Jerusalem” on iloinnut nykyaikana?

¹¹ Vuonna 1914 myös taivaat iloitsivat nähdessään Jumalan ”vaimon” synnyttävän ”pojan, poikalapsen”, Kristuksen valtakunnan. Ja kun Kristus-Kuningas (josta käytetään myös nimeä Miikael, joka merkitsee ’Kuka on Jumalan kaltainen?’) vastasi Saatanan haasteeseen heittämällä tämän Panettelijan enkeleineen alas taivaasta, enkelien joukko epäilemättä iloitsi tavattomasti kuullessaan ”suuren äänen”, joka julisti: ”Tämän vuoksi iloitkaa, taivaat ja te niissä asuvat!” He ovat iloinneet myös vuodesta 1919 lähtien nähdessään ”ylhäällä olevan Jerusalemin” maan päällä jäljellä olevien ”lasten” erottautuneen täysin babylonilaisesta uskonnosta. (Ilmestys 12:1–12; 18:4, 5) Ja millaisen ilon täytyykään vallita ”ylhäällä olevan Jerusalemin” uskollisten enkelijoukkojen keskuudessa nyt, kun nämä lunastetut lopullisesti lähestyvät ”taivaallista Jerusalemia”, messiaanista Valtakuntaa! – Jesaja 62:11; Ilmestys 19:7.

”Uudet taivaat ja uusi maa”

12. a) Mistä ”Jerusalemista” puhutaan Jesajan 65:17, 18:ssa? b) Miten ”Uusi Jerusalem” liittyy ”uusiin taivaisiin”, ja mitä palvelusta se suorittaa?

¹² ”Ylhäällä oleva Jerusalem”, Jumalan vaimonkaltainen järjestö, iloitsee kaikesta siitä, mitä sen Suvereeni Herra, Jehova, suorittaa. Mutta tarkastelkaamme nyt Jesajan 65. luvun jakeita 17–19. Tässä kohdassa profetia sanoo Jehovan luovan jotakin uutta. Sen tähden tämän ”Jerusalemin” täytyy olla ”Uusi Jerusalem”, joka on nyt tuotu esiin Sulhaskuninkaalle, Jeesukselle Kristukselle, kihlattuna ”tytär Siionina”. (Jesaja 62:11) Jehova sanoo tästä ”morsiamesta”: ”Katso, iloksi luon minä Jerusalemin, riemuksi sen kansan.” Tämä taivaallinen ”morsian” iloitsee suuresti saadessaan täyden jäsenmääränsä, joka on 144 000, ja nähdessään Jumalan luovan myös ”uuden maan”, yhdistetyn teokraattisen yhteiskunnan ihmisten keskuuteen. – Ilmestys 21:1–5.

13, 14. a) Miksi nyt pitäisi ”iloita”? b) Mikä loistoisa kuvaus esitetään Ilmestyksen 21:9–27:ssä? c) Mitä syytä meillä on pitää ”Uutta Jerusalemia” riemun aiheena?

¹³ Koko Jumalan kansalle esitetään lupaus: ”Te saatte iloita ja riemuita iankaikkisesti siitä, mitä minä luon.” On tosiaan täysi syy iloita! Pian Jehova saattaa kunniaan maineikkaan nimensä tuhoamalla kaikki vastustajat. (Psalmit 83:18, 19) Silloin ”uusilla taivailla” on täysi valta! Ja miten loistoisan kuvauksen Ilmestyksen 21:9–27 esittääkään ”pyhästä kaupungista, Jerusalemista [Karitsan, Jeesuksen, ”morsiamesta”], joka tuli alas taivaasta Jumalan luota ja jolla oli Jumalan kirkkaus”! Tämä Uusi Jerusalem, jonka esitetään kuvaannollisesti heijastavan kaikenlaisten kallisarvoisten jalokivien säihkettä ja olevan Jumalan kirkkauden valaisema, täyttää hämmästyttävällä tavalla tehtävänsä jakaa ihmiskunnan ”kansoille” ”elämän vettä”, jota virtaa ”Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta”. – Ilmestys 22:1, 2, 17.

¹⁴ Johdonmukaisesti ajatellen Jehova sanoo siis ”morsiamesta, Karitsan vaimosta”, joka saatetaan Kristuksen, sulhasensa, kanssa hallituksen muodostaviin ”uusiin taivaisiin”: ”Katso, iloksi luon minä Jerusalemin, riemuksi sen kansan.” (Jesaja 65:18) Mutta miten ”uusi maa” pääsee nauttimaan tätä iloa?

”Uusi maa” iloitsee

15. Miten ”uuden maan” perustukset on laskettu?

¹⁵ Ei ainoastaan taivaisiin vaan myös tänne maan päälle Jehova on tuottanut ”riemun” aiheen, sillä hän on laskenut ”uuden maan” perustukset. Se on ihmisten keskuudessa vallitseva jumalinen yhteiskunta, joka laajenee, kunnes se aikanaan täyttää koko maapallon Jehovan ylistykseksi. (Jesaja 11:9) Vuonna 1919 Jehova sai aikaan sen, että hänen vaimonkaltainen ”ylhäällä oleva Jerusaleminsa” synnytti ”maan”, hyvinvoinnin tilan, johon hän saattoi ne, jotka olivat jäljellä maan päällä hänen hengellisestä Israelistaan. (Jesaja 66:8, 10, 22) Tämä ”maa” on osoittautunut hengelliseksi paratiisiksi, ja tähän Jehovan kansa on koottu ”uuden maan” ytimeksi. Tähän hengelliseen paratiisiin pääsemiseksi ei ole tarvinnut odottaa loppuahdistuksen jälkeistä aikaa. Se on jo täällä!

16. Mikä loistoisa täyttymys Jesajan 62:1, 6, 7:llä on ollut?

¹⁶ Nyt kun Jehovan kansa on saatettu tähän hedelmälliseen ”maahan”, on täyttynyt se suurenmoinen profetia, jonka Jesajan 62. luku esittää Siionista, ”ylhäällä olevasta Jerusalemista”. ”Sen vanhurskaus nousee kuin aamunkoi”, ja sen asukkaat, joita Jesaja kuvailee seuraavin sanoin, heijastavat sitä kaikille ihmiskunnan kansoille: ”Sinun muureillesi, Jerusalem, minä asetan vartijat; älkööt he milloinkaan vaietko, ei päivällä eikä yöllä. Te, jotka ylistätte Herraa, älkää itsellenne lepoa suoko – – ennenkuin hän on asettanut ennallensa Jerusalemin, tehnyt sen ylistykseksi maassa.” Jehovan taivaallinen järjestö on tosiaan tullut sellaiseksi ”ylistykseksi maassa”, koska hänen todistajansa saarnaavat kautta maapallon. Ja tämän ylistyksen aikaansaavat suurimmaksi osaksi nykyään voideltujen ”vartijoitten” toverit, se ”suuri joukko – – kaikista kansakunnista”, joka seisoo Jumalan valtaistuimen edessä ja suorittaa ”hänelle pyhää palvelusta päivät ja yöt”. – Jesaja 62:1, 6, 7; Ilmestys 7:9, 14, 15.

17. a) Miten ”päivät ja yöt” suoritettavasta palveluksesta on tullut Jehovan todistajien erikoispiirre? b) Mikä merkittävä iloisuuden aihe oli vuoden 1982 aikana? c) Mihin aikaan tämä ilo on ylitsevuotavaa, ja miksi se on sopivaa?

¹⁷ Tämä palvelus, jota ”vartijat” ja heidän ”suuren joukon” muodostavat toverinsa suorittavat ”päivät ja yöt”, edistyy nopeasti! Sellainen kokosieluinen palvelus on aina kiinnostanut uskollisia matkavalvojia ja heidän vaimojaan, lähetystyöntekijöitä, vakituisia tienraivaajia ja erikoistienraivaajia sekä Beetelissä työskenteleviä. Viime aikoina tuhannet nuoret ja vanhat innokkaat todistajat ovat tehneet uhrauksia osallistuakseen osa-ajan tienraivauspalvelukseen kuukauden ajan tai kauemmin, ja he ovat käyttäneet keskimäärin ainakin kaksi tuntia joka päivä työskentelyyn talosta taloon ja muuhun kenttäpalvelukseen. Vuoden 1982 aikana tämä maailmanlaajuinen toiminta saavutti kaikkien aikojen huipun, kun yhteensä 305 778 tienraivaajaa raportoi iloiten palveluksensa, ja sen lisäksi yli 2 000 000 muuta uskollista Valtakunnasta todistavaa tuki heitä. Totta tosiaan, Jehova on ’iloksi luonut Jerusalemin, riemuksi sen kansan’. Riemu on joka vuosi ylitsevuotavaa myös sen muistonvieton aikaan, josta Herra Jeesus antoi käskyn. – 1. Korinttolaisille 11:23–26.

’Ei enää itkun ääntä’

18. Minkä lupauksen täyttymyksen ”suuri joukko” on kokenut vaikeuksista huolimatta ja miten?

¹⁸ Vaikka vaikeuksia ja vainoa esiintyykin, niin kauan kuin Saatanan sallitaan aiheuttaa ahdistusta maalle, uskollisten palvojien ”suuri joukko” ei enää tunne minkäänlaista Jumalan epäsuosion ”paahtavaa kuumuutta”. Pyydettyään ja saatuaan ”hyvän omantunnon” nämä Valtakunnan hyvän uutisen vihkiytyneet, kastetut julistajat palvelevat iloiten, kun Karitsa, Kristus Jeesus, opastaa heidät ”elämän vetten lähteille”. He kokevat jo hengellisessä paratiisissa tämän lupauksen täyttymyksen: ”Ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistään.” – 1. Pietari 3:21; Ilmestys 7:16, 17.

19. a) Miksi ”Jerusalemissa” ei kuulla ”valituksen ääntä”? b) Mistä nimen ”Jerusalem” merkityksen mukaisesta Jesajan 65:21–25 kertoo?

¹⁹ Tämä viimeinen raamatunkohta on hyvin samankaltainen kuin Jesajan 65:19:ssä esitetty Jehovan oma lausunto: ”Minä iloitsen Jerusalemista ja riemuitsen kansastani; eikä siellä enää kuulla itkun ääntä eikä valituksen ääntä.” Ne maan päällä jäljellä olevat, jotka vielä saavat ylösnousemuksen ”Uuteen Jerusalemiin”, ovat tunteneet tämän ilon, ja nyt Jehova vuodattaa samanlaisia siunauksia ”muiden lampaitten” ”suurelle joukolle”. (Johannes 10:16) Kuinka erinomaisesti Jesajan 65:21–25:n sanat kuvailevatkaan ”uuden maan” ytimeksi kokoontuneen Jumalan ”kansan” paratiisitilan! Tässä on totisesti ”kaksinkertaisen rauhan perustus”, rauhan, joka nyt vallitsee Jehovan palvojien keskuudessa ja joka laajenee kirjaimelliseen paratiisiin, kun Jumalan tahto tapahtuu koko maan päällä. – Ilmestys 21:3–5; Matteus 6:10.

20. Mitä kysymyksiä voimme sopivasti tehdä itsellemme?

²⁰ Haluatko ylistää Jehovaa ikuisesti paratiisimaassa kaikesta siitä suurenmoisesta, mitä hän saa aikaan ”ylhäällä olevan Jerusalemin”, antaumuksellisen vaimonkaltaisen järjestönsä, välityksellä? Haluatko nähdä ”taivaallisen Jerusalemin” ja sen Kristus-Kuninkaan, Suuremman Daavidin, saavan voiton kaikesta epävanhurskaudesta? Haluatko nähdä morsiamenkaltaisen ”Uuden Jerusalemin” ulottavan vaikutuksensa Jumalan ja hänen Kristuksensa luota taivaasta tänne maan päälle, kun se pyyhkii pois kaikki ihmisten kyyneleet?

21. Miten voimme osoittaa arvostusta kaikkea sitä kohtaan, mitä uskollinen Jerusalem vertauskuvaa?

²¹ Jos haluat, niin jatka uskollisesti ”pyhää palvelustasi” toimien kaiken sen hyväksi, mitä vanhan ajan uskollinen Jerusalem, ”suuren kuninkaan”, Suvereenin Herran Jehovan, kaupunki, kuvasi. (Ilmestys 7:15) Siten voit yhtyä laulamaan riemuiten Psalmin 87:3:n iloista temppelisävelmää: ”On kunniakasta, mitä sinusta sanotaan, sinä Jumalan kaupunki.”

Mitä ymmärrät seuraavien sanontojen tarkoittavan tutkittuasi oheisen kirjoituksen:

◻ ”Taivaallinen Jerusalem” – Heprealaisille 12:22

◻ ”Uusi Jerusalem” – Ilmestys 21:2

◻ ”Ylhäällä oleva Jerusalem” – Galatalaisille 4:26

◻ ”Uudet taivaat ja uusi maa” – Jesaja 65:17, 18