päätoimistossa olevien veljien kanssa järjestääkseen hyvät hengelliset pidot kaikille Jehovan palvelijoille, jotka voivat olla niissä läsnä. Samoin voidaan sanoa haaratoimistoissa olevista veljistä niissä maissa, joissa näitä konventteja pidetään. Mutta ei riitä, että vain valmistetaan tätä hengellistä ravintoa. Tämä ravitseva hengellinen leipä täytyy myös jakaa kaikille konventeissa läsnä oleville, ja järjestelyjä tarvitaan myös heidän muiden tarpeittensa täyttämiseksi. Tämä edellyttää vapaaehtoisen avun antamista näissä konventeissa. Niissä on totisesti työtä kaikille. Erityisesti tarvitaan ”taidollisia”, joilla on kokemusta jossakin ammatissa tai kykyä valvoa ja johtaa eri osastoja. Kaikki muut voivat auttaa vapaaehtoisesti siellä, missä ’tarve on suuri’, kuten yleisönpalvelijoina tai siivoamisessa, ruokalassa tai virvokeosastolla, vain muutamia mainitaksemme.

Tosiaan paljon halukkaita työntekijöitä tarvitaan, jotta vuoden 1978 kansainvälisiin konventteihin tulevien veljien olisi niissä miellyttävä olla ja jotta he voisivat kuulla ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” varaamat ohjelmat ja nauttia niistä. Puhujalavalla palvelevilla veljillä on etu jakaa hengellistä ravintoa. Aineellisten välttämättömyyksien ja mukavuuksien varaaminen on myös tärkeää. Vain silloin, kun sekä hengelliset että aineelliset tarpeet täytetään sopivasti, kaikki näihin konventteihin tulevat rakentuvat hengellisesti. Silloin he voivat palata kotiinsa samassa mielentilassa kuin entisajan israelilaiset palasivat kotiinsa Jehovan temppelin vihkiäisistä Jerusalemista: ’iloiten ja hyvillä mielin siitä hyvästä, minkä Jehova oli tehnyt kansallensa’. – 2. Aikak. 7:10.

Lukijain kysymyksiä

● Vaimoni, joka ei ole Jumalan palvelija, rakastaa toista miestä. Olisiko minun sopivaa ottaa hänestä avioero, koska hän todennäköisesti on ”sydämessään tehnyt aviorikoksen”, kuten Jeesus mainitsi Matteuksen 5:28:ssa?

Siinä, mitä Jeesus sanoi Matteuksen 5:28:ssa, hän ei esittänyt ”hengellistä aviorikosta”, kuten jotkut ovat sitä nimittäneet, avioeron perusteeksi.

Pane merkille, mitä Jeesus sanoi: ”Te olette kuulleet sanotun: ’Sinä et saa tehdä aviorikosta.’ Mutta minä sanon teille, että jokainen, joka jatkuvasti katsoo naista niin että tuntee intohimoa häneen, on jo sydämessään tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan.” – Matt. 5:27, 28.

Kristus selitti tässä, että seitsemännen kymmenestä käskystä olisi pitänyt merkitä hänen juutalaisille kuulijoilleen enemmän kuin vain kirjaimellisen aviorikosteon karttamista. (2. Moos. 20:14; 5. Moos. 5:18) Hän totesi rikoksen olevan lähtöisin ihmisen sydämestä. Kuten Jaakob myöhemmin selitti, sydämen väärät halut voivat johtaa ja usein johtavat synnintekoihin. (Jaak. 1:14, 15; Sananl. 6:25) Niin kävi Daavidille, joka katseli toisen miehen vaimoa ja jonka tunteet kiihottuivat häntä kohtaan, mikä johti hänet aviorikossyntiin. (2. Sam. 11:2–4) Jeesus siis kehotti kuulijoitaan välttämään paitsi itse syntistä tekoa myös syntistä halua, joka voi johtaa syntisiin tekoihin.

Jos joku, mies tai nainen, kehittää sellaista himokasta halua (”jatkuvasti katsoo naista”), niin Jumala tietää sen, sillä Hän ”näkee sydämen”. (1. Sam. 16:7; Sananl. 24:12; Hepr. 4:13) Jumala havaitsee, että ihminen, joka kovasti haluaa harjoittaa moraalittomuutta, ei ehkä vain vielä ole saanut tilaisuutta muuttaa haluaan toiminnaksi. Siksi sellainen ihminen on jo moitittava Jumalan silmissä.

Mutta muodostaako sellainen aviorikokseen johtava halu itsessään raamatullisen perusteen sille, että kyseisen henkilön puoliso saisi avioeron ja olisi sitten vapaa avioitumaan uudelleen? Ei. Jeesus ei valtuuttanut ihmisiä ratkaisemaan asioita niiden halujen perusteella, joita ihmisellä saattaa olla sydämessään. Esimerkiksi apostoli Johannes kirjoitti, että ”jokainen, joka vihaa veljeään, on tappaja”. (1. Joh. 3:15) Mutta seurakunnassa olevia kristittyjä vanhimpia ei ole valtuutettu karkottamaan murhaajana jotakuta, jolla he ajattelevat ehkä olevan vihaa sydämessään. He eivät pysty tarkoin lukemaan ja tuomitsemaan sydämiä, niin kuin Jumala pystyy.