Kannattaako tavoitella mainetta ja rikkautta?
HÄN oli hieman yli 20-vuotias laulaja. Kahdessa vuodessa hänestä oli tullut monimiljonääri. Mutta toivatko maine ja rikkaus hänelle todella onnea ja tyytyväisyyttä?
Kyseinen kuuluisa laulaja myönsi: ’Tokkopa se – maine ja raha nimittäin – on kaiken sen arvoista. En voi edes mennä ravintolaan ja syödä ateriaani loppuun, kun jo valokuvaajat, reportterit ja nimikirjoitusten metsästäjät ovat kimpussani. Minun täytyy pyytää tuomaan ateria hotellihuoneeseeni. En voi lähteä kävelylle, koska minut voidaan siepata. En voi mennä elokuviin enkä urheilukilpailuihin. Elämä on kiertueella yksinäistä. En voi tehdä muuta kuin istua huoneessani katselemassa televisiota. En koskaan avaa lahjoja – paitsi jos saan ne ystäviltäni. Eihän sitä koskaan tiedä, mitä sisällä voi olla. Siellähän voisi olla vaikka jonkun torven lähettämä pommi.’
Vaikka tämä nuori mies oli saanut menestystä ja rikkautta, hän oli menettänyt paljon. Hän ei voinut enää nauttia aivan tavallisista asioista, joita hän oli ennen pitänyt itsestään selvinä. Hänen muuttunut tilanteensa teki hänestä vangin.
Toiset vastaavanlaisissa olosuhteissa olevat ovat kokeneet samanlaista pettymystä. He ovat ponnistelleet kovasti jonkin päämäärän saavuttamiseksi vain havaitakseen, ettei se täyttänytkään heidän odotteitaan. Vaikka rikkailla kuuluisuuksilla voi olla paljon ihailijoita, heillä on hyvin vähän jos lainkaan tosi ystäviä. Kerran toisensa jälkeen käy niin, että kun suosio ja rikkaus katoavat, niin ihailijat kääntyvät jonkun muun puoleen. Tämä elämän ankara totuus tunnustetaan vanhassa sananlaskussa: ”Tavara tuo ystäviä paljon, mutta vaivainen [varaton, New English Bible] joutuu ystävästänsä eroon.” – Sananl. 19:4.
On siis selvää, että maineen ja rikkauden tavoittelu ei tuota tyydytystä. Koska sama pitää paikkansa muistakin materialistisista tavoitteista, niin mistä ihmisen pitäisi tehdä elämänsä päätavoite?
Mies, joka tunnustetaan laajalti kaikkien aikojen suurimmaksi opettajaksi, antoi seuraavan neuvon: ”Lakatkaa keräämästä itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste syövät ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Kerätkää sen sijaan itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste syö ja missä varkaat eivät murtaudu sisään eivätkä varasta.” – Matt. 6:19, 20.
Jos me siis haluamme saada iloa ja tyydytystä, niin meidän pitäisi välttää keskittämästä elämäämme aineellisten tavoitteitten ympärille, sillä niillä ei ole mitään pysyvää arvoa ja ne johtavat usein katkeraan pettymykseen. Sen sijaan meidän pitäisi olla ennen kaikkea kiinnostuneita hyvän aseman saamisesta Tekijämme edessä. Jonkun suorittamat hyvät teot ovat kuin taivaisiin talletettu varmassa turvassa oleva aarre. Tämä aarre tuottaa runsaita palkintoja ikuiselta Jumalalta. Sen sijaan että katselisimme kateellisena niitä muutamia, jotka ovat saavuttaneet mainetta ja rikkautta, me olemme tyytyväisiä siksi, että meillä on jotakin paljon arvokkaampaa – hyväksytty suhde Korkeimpaan.