”Mitään omistamatta ja kuitenkin omistaen kaiken”
”Köyhinä mutta monia rikkaiksi tekevinä, mitään omistamatta ja kuitenkin omistaen kaiken.” – 2. Kor. 6:10.
1. Missä merkityksessä raha täyttää tarpeen?
RAHA on varmasti välttämätöntä jokapäiväisessä elämässä. Miten voisit elää nykyisessä asiainjärjestelmässä ilman sitä? Miten voisit saada elämän välttämättömyydet? Monissa osissa maailmaa sillä voidaan ostaa sairaalahoitoa, kuljetuksia, sähköä, lämpöä ja vesijohtovettä, mitkä kaikki ovat hyödyllisiä ihmiselle. Mutta jollei sinulla olisi rahaa, niin miten voisit ravita ja vaatettaa itsesi ja perheesi? Miten voisit saada asuinpaikan ja ylläpitää sitä? Saarnaajan 10:19 ilmaiseekin sen viisaasti: ”Hauskuudeksi ateria laitetaan, ja viini ilahuttaa elämän; mutta raha kaiken hankkii.”
2. Mitä vastaan kristityn tulee olla jatkuvasti varuillaan? Miksi?
2 Kristityt voivat siis aivan hyvin käyttää rahaa päivittäisten tarpeittensa tyydyttämiseksi, varsinkin Valtakunnan palveluksensa jatkamiseksi, niin kauan kuin nykyinen asiainjärjestelmä on olemassa. Mutta koska raha on niin hyödyllistä ja koska sillä voidaan hankkia niin monenlaista, kristityn täytyy harjoittaa jatkuvasti itsehillintää ja pitää raha (rikkaus, aineelliset omaisuudet) aina omalla paikallaan, sille kuuluvalla sijalla, ts. välineenä, palvelijana. Sen ei tule antaa milloinkaan tulla rakkauden, sydämen halun, kohteeksi. Kuinka tärkeätä kristityn onkaan sen tähden hankkia nykyään oikea näkemys rikkauksista ja säilyttää se, ottaen huomioon ajan, jossa elämme nyt!
3. a) Miten Paavali auttaa meitä suhtautumaan aineelliseen rikkauteen? b) Mihin hän pani sydämensä?
3 Koska apostoli Paavali oli Benjaminin sukukunnasta, heprealainen ja juutalaisuuteen nähden yksi fariseuksista (joilla oli ’rahan rakastajien’ maine), niin hän saattoi puhua kokemuksen perusteella auttaakseen meitä saavuttamaan oikean hengellisen tasapainon. (Fil. 3:5; Luuk. 16:14) Kykyjensä ja koulutuksensa perusteella – hänhän oli oppineen fariseuksen Gamalielin opettama – hän olisi epäilemättä voinut olla hyvin menestyksellinen aineellisen rikkauden kokoamisessa. (Apt. 5:34; 22:3) Paavali osoitti kuitenkin, missä tosi rikkaus on. Vietettyään yli kaksikymmentäviisi vuotta kokoajan saarnaamistyössä ja jouduttuaan heitetyksi vankilaan sen johdosta hän kirjoitti vakaumuksestaan, päätöksestään luopua elämästä, jossa olisi ehkä saanut suuren aineellisen omaisuuden, sanoen: ”Minähän muuten pidänkin kaikkea tappiona Herrani Kristuksen Jeesuksen tuntemuksen verrattoman arvon vuoksi. Hänen takiaan olen menettänyt kaiken ja pidän sitä paljona roskana, jotta voittaisin Kristuksen ja minun todettaisiin olevan hänen yhteydessään . . . nähdäkseni, pääsisinkö mitenkään varhaisempaan ylösnousemukseen kuolleista.” Paavali osoitti, mihin hän oli sijoittanut sydämensä ja millä oli todella arvoa hänen elämässään. (Fil. 3:8–14; Hepr. 6:10–12) Koska hänen suhtautumisensa aineellisiin rikkauksiin oli terve, niin hän saattoi säilyttää terveen näkemyksen. Hän huomioi elämässään niitä turmelevia vaikutuksia, joita rikkauden rakastamisella oli moniin. – 2. Tim. 4:10.
ITSEKKÄÄN HALUN ANSA
4. Minkä vaaran suhteen Timoteusta varoitettiin?
4 Koska Paavalilla oli aito huoli nuoresta miehestä Timoteuksesta, niin hän kirjoitti hänelle Timoteuksen ollessa Vähässä-Aasiassa Efesoksessa, joka oli siihen aikaan erittäin varakas kauppakaupunki. Valpastuttaen häntä huomaamaan vaaran aineellisen rikkauden halun kehittämisessä ja sen tuhoisissa seurauksissa hän varoitti: ”Ne, jotka ovat päättäneet olla rikkaita, joutuvat kiusaukseen ja ansaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin haluihin, jotka upottavat ihmiset tuhoon ja turmioon. Sillä rakkaus rahaan on kaikenlaisen pahan juuri, ja tätä rakkautta tavoittelemalla jotkut ovat harhautuneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä joka puolelta monilla tuskilla.” (1. Tim. 6:9, 10) Arvostatko sinä tätä neuvoa? Noudatatko sitä? Oletko nähnyt sen totuudenmukaisuuden monien elämässä nykyään?
5. a) Miten aineellisen rikkauden halusta voi tulla ”ansa”? b) Miksei voida palvella kahta isäntää?
5 Kun kiinnostuksesi rahaan elämän välttämättömyyksien hankkimisessa muuttuu kalvavaksi haluksi rikastua tai hankkia kaikkea yli tarpeittesi, niin raha lakkaa olemasta välineesi, palvelijasi. Siitä tulee sen sijaan sinun isäntäsi! Siitä tulee nyt ”ansa”. Jeesus sanoi: ”Kukaan ei voi olla kahden isännän orja, sillä hän on joko vihaava toista ja rakastava toista tai liittyvä toiseen ja halveksiva toista. Ette voi olla Jumalan ja rikkauden orjia.” (Matt. 6:24) Raamattu ei tuomitse rikkautta; se tuomitsee sen orjaksi tulemisesi. Miksi? Siksi, että kun kiihkeä aineellisen voiton halusi tulee niin suureksi, että sinusta tulee sen orja, niin sinun Isäntäsi ei ole enää Jehova Jumala. Sinä et voi silloin ”rakastaa Jehovaa, Jumalaasi, koko sydämelläsi ja koko sielullasi ja koko mielelläsi”. (Matt. 22:37) Jotkut sanovat, että ”raha puhuu”. Mutta kun sinusta tulee sen orja, niin se jopa ajatteleekin puolestasi!
6. a) Millainen vahingollinen vaikutus voi rahan rakkaudella olla kristittyyn? b) Miten jotkut suhtautuvat rahaan?
6 Tämä rahan (rikkauden) himo voi tulla niin sielua kuluttavaksi, että se voi hävittää pois kristilliset ominaisuudet. Se voi alentaa ihmisen eläimen kaltaiseksi. Se voi saada ihmisen menettämään näkyvistään oikeudenmukaisuuden, totuudellisuuden, rehellisyyden, anteliaisuuden ja armon osoittamisen. (5. Moos. 16:19, 20; 2. Moos. 23:8) Voimakas aineellisen yltäkylläisyyden halu johtaa helposti antautumaan maailman epärehellisiin liiketapoihin. ”Uskollisten tekojen mies saa monia siunauksia, mutta joka kiiruhtaa rikastumaan, ei jää viattomaksi.” (Sananl. 28:20, UM) Mutta sinä sanot: ”Niin ei ole minun laitani; minä voin hallita sitä. Miten minä voisin milloinkaan antaa itsessäni kehittyä kiintymystä siihen? Onhan raha lopultakin vain paperia!” Se on totta, mutta miten paljon aikaa ja ponnistelua sinä kulutat sen hankkimiseen? Osoittautuuko se sinun isännäksesi? David T. Bazelon tekee kirjassaan The Paper Economy (Paperitalous) rehellisen tunnustuksen: ”Raha on unelma. Se on paperipala, johon on painettu näkymättömällä musteella unelma kaikesta, mitä sillä voi ostaa . . . Useimmat meistä . . . rakastavat rahaa paljon enemmän kuin mitään siitä, mitä sillä voi ostaa. Se ei ole meille väline jotakin tarkoitusta varten, se on himo.” Me elämme aikaa, johon Paavali viittasi profeetallisesti 2. Timoteukselle 3:1, 2:ssa ja josta hän sanoi: ”Viimeisinä päivinä on oleva kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä. Sillä ihmiset tulevat olemaan . . . rahaa rakastavia.” Miten tärkeää kristityn onkaan tämän tähden säilyttää oikea tasapaino ja olla varuillaan tätä aineellisen rikkauden kyltymätöntä halua vastaan!
7. Mihin rikkauksien vuoksi raataminen on usein johtanut?
7 Tämä rikkauksien vuoksi raataminen ja niiden rakastaminen ei ole aikaansaanut loppua sydänsuruille, kurjuudelle, kärsimyksille, onnettomuudelle, turhautumiselle ja verenvuodatukselle. Säälittäviä ovat niiden antamat esimerkit, jotka ovat menettäneet tasapainon, jotka ovat kehittäneet ahneen sydämen. Ymmärtäkäämme Paavalin tavoin, että ”kaikki, mikä ennen kirjoitettiin, kirjoitettiin meille opetukseksi”, ja että ne ovat ”varoitukseksi meille, joille asiainjärjestelmien loput ovat saapuneet”. – Room. 15:4; 1. Kor. 10:11.
”RIKKAUDEN PETOLLINEN VOIMA”
8. a) Millainen sydämentila ilmeni Aakanilla? b) Minkä läksyn me opimme tästä?
8 Palauttakaamme mieleemme aika, jolloin Jehova Jumala johti israelilaiset erämaan halki ja jolloin he alkoivat olla valmiit ottamaan haltuunsa Luvatun maan. Valloituksen ensi hedelmänä Jerikon kaupunki ”täytyy vihkiä tuhon omaksi . . . se kuuluu Jehovalle”, heille sanottiin. Jumalan ohjeet kielsivät kaupungin ryöstämisen, joka oli tavallinen menettely, kun kaupunki valloitettiin; se piti sen sijaan polttaa tulella. Hopea ja kulta piti antaa ”Jehovan aarteistoon”. (Joos. 6:17–19, UM) Mutta Aakan Juudan sukukunnasta salli sydämensä tulla ahneeksi. Hän tunnusti myöhemmin: ”Kun minä näin saaliin joukossa kauniin sinearilaisen vaipan, kaksisataa sekeliä hopeata ja kultalevyn, viidenkymmenen sekelin painoisen, niin minussa syttyi niihin himo, ja minä otin ne.” (Joos. 7:21) Rakkaus rikkauteen sai Aakanin tottelemattomaksi, epärehelliseksi, varastamaan Jehovalta. Kun Israel yritti valloittaa seuraavan kaupungin, Ain, niin Jehova pidätti henkensä Israelilta, kunnes väärintekijä Aakan paljastettiin. Kun Aakan etsittiin esiin, niin hänet, hänen perheensä ja kaikki kotieläimensä kivitettiin kuoliaiksi ja poltettiin tulella. Mikä hinta maksettavaksi turmeltuvasta aarteesta! – Joos. 7:1–26.
9. a) Miten Geehasi osoitti ’rakkautensa rahaan’? b) Mikä sai samalla tavalla Ananiaan ja Safiiran menettämään henkensä?
9 Tarkastelkaamme myös Elisan palvelijaa Geehasia. Kun Elisa oli parantanut syyrialaisen kenraalin Naemanin leprasta, niin Naeman halusi ilmaista arvostustaan ja antaa lahjan Elisalle, mutta tämä kieltäytyi siitä. Geehasilla oli kuitenkin rakkautta rikkauksia kohtaan. Hän yritti kääntää tämän ihmeellisen tapauksen henkilökohtaiseksi voitokseen. Se johti siihen, että hän sepitti valheen sekä Naemanille että Elisalle. Millaisin seurauksin? Elisa sanoi: ”Naemanin pitalitauti tarttuu sinuun ja sinun jälkeläisiisi ikiajoiksi.” (2. Kun. 5:20–27) Myös Ananias ja hänen vaimonsa Safiira ’valehtelivat Jumalalle’ ja pidättivät salaa osan maatilansa hinnasta ja menettivät sen johdosta henkensä. – Apt. 5:1–10.
10. Mihin äärimmäisyyksiin voi ahne sydän viedä ihmisen?
10 Sitten on erään sellaisen esimerkki, jolla oli suurenmoinen etu olla yksi Jeesuksen apostoleista, nimittäin Juudas Iskariotin esimerkki. Ollessaan epäilemättä ensin uskollinen ja luotettava hän otti tehtäväkseen Jeesuksen ja niiden kahdentoista yhteisten raha-asiain hoidon; mutta hänestä tuli myöhemmin ahne, ja hänellä oli tapana varastaa. (Joh. 12:6) Hänen ahne sydämensä sai hänet kavaltamaan Mestarinsa pelkästään kolmestakymmenestä hopeakolikosta. Mikä oli tulos? Nähtyään, että Jeesukselle oli langetettu tuomio, hän meni ulos ja ”hirttäytyi”. (Matt. 27:3–5) Tällainen vaara on niillä, jotka tulevat rikkauden orjiksi!
11. Millä tavalla aineellinen rikkaus on petollista? Selitä.
11 Raamattu puhuu ”rikkauden petollisesta voimasta”. (Matt. 13:22) Syy siihen, miksi se on petollista, on se, että sen etsijä eli tavoittelija ei tavallisesti käsitä sen rajoituksia. Hän pettyy, koska hän ei koskaan saa niin ahkerasti tavoittelemastaan rikkaudesta sitä tyydytystä, jota hän niin kovasti kaipaa. Hänestä tuntuu jatkuvasti, että mitä vähäinen varallisuus ei pysty aikaansaamaan, sen suurempi varallisuus pystyy. Siksi vallitsee alituinen enemmän ja enemmän ja enemmän nälkä, jota ei voi koskaan tyydyttää. Kiinnostavaa on, että tämä nälkä kasvaa, mitä enemmän sitä pyrkii tyydyttämään. Amerikkalainen valtiomies Benjamin Franklin tunnustikin kerran totuudenmukaisesti: ”Raha ei ole vielä koskaan tehnyt ihmistä onnelliseksi, eikä tule tekemäänkään. Se ei ole luonteeltaan onnea tuottavaa. Mitä enemmän ihmisellä on, sitä enemmän hän haluaa. Sen sijaan, että se täyttäisi tyhjiön, se aikaansaa sen. Jos se tyydyttää yhden puutteen, niin se kaksinkertaistaa ja kolminkertaistaa sen puutteen jollakin toisella tavalla. Se on viisaan miehen totuudenmukainen sananparsi, luota siihen. ’Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa.’” – Sananl. 15:16.
12. Miten se, että me ymmärrämme aineellisten rikkauksien rajoitukset, auttaa säilyttämään oikean näkemyksen niistä?
12 Aineellisten rikkauksien rajoitusten ymmärtäminen auttaa meitä säilyttämään tasapainon. Aineellinen varallisuus pettää, kun ihmisen tarpeet ovat suurimmat. On niin kuin Jeesus sanoi, että ihmisen elämä ei riipu hänen aineellisesta omaisuudestaan. (Luuk. 12:15–21) Kun joku menettää rakkaan omaisensa kuolemaan, niin voiko raha helpottaa surun tuskaa? Onko olemassa mitään summaa, jonka voisit antaa ostaaksesi hänet takaisin šeolista, haudasta? Kun joku menettää nuoruutensa ja tulee vanhuus, niin voivatko osakkeet ja obligaatiot päästää rypyistä, tehdä nuoreksi ja voimakkaaksi jälleen? Kun terveys pettää, niin mitä onnea voidaan saada, vaikka pankki olisi täynnä rahaa? Jos olisit syntynyt sokeana, niin saisiko koko maailman raha sinut näkemään rakkauden ilmauksia vanhempiesi kasvoilla, ihanaa auringonlaskua tai eläinten poikasten leikkiä? Jos olisit syntynyt kuurona, niin voisivatko kultavuoret korvata kauniin sinfonian, valtameren pauhun tai oman äänesikään kuulemista? Kuinka rajalliset ovatkaan aineellisten aarteitten voimat!
13. Minkä näkökannan Sananlaskujen 30:8, 9 esittää meille?
13 Jehovan hyväksynnän ja siunauksen saaminen ei ole riippuvainen siitä, mitä meillä kenties on tai ei ole, vaan siitä, miten me käytämme sitä, mitä meillä on, ja miten suhtaudumme siihen. ”Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää, etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: ’Kuka on Herra?’ ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan.” (Sananl. 30:8, 9) Olkoonpa meillä tämän maailman omaisuutta vähän tai runsaasti, kumpikin tila voi olla vaarallinen, jos emme pysy tasapainossa ja säilytä oikeaa näkemystä.
14. a) Millaisen katsantokannan jotkut, joilla on vähän tämän maailman tavaroita, omaksuvat? b) Onko tällainen järkeily oikea?
14 Ihminen, jolta puuttuu aineellista omaisuutta, voi ilmaista hyvin voimakasta rakkautta rikkautta kohtaan. Koska hänellä ei ole mitään, niin hän saattaa ajatella, että hänellä on oikeus varastaa tai olla epärehellinen muilla tavoilla saadakseen mitä hän kaipaa. Kun hän kadehtii sitä, mitä toisilla on, niin hän saattaa ajatella, että hänellä on täysi oikeus käyttää koko aikansa ja voimansa haluamansa hankkimiseen. Tai hänestä voi tuntua, niin kuin monista nykyään tuntuu, että maailma on velkaa hänelle elatuksen. Mutta kysymys on katsantokannasta. Tämä sama ihminen, joka tuntee olevansa köyhä, voi toisessa maassa asuvan silmissä näyttää rikkaalta häneen verrattuna. Meidän täytyy arvostaa sitä, mitä meillä on, ja käyttää sitä oikein. ”Älköön viisas kerskatko viisaudestansa, älköön väkevä kerskatko väkevyydestänsä, älköön rikas kerskatko rikkaudestansa.” (Jer. 9:23) Tässä on ilmaistu oikea asenne siihen katsomatta, onko joku viisas, väkevä tai rikas. Ei niin, että ihmisen pitäisi olla mikään näistä, vaan että hänen on oltava tasapainoinen. Kerskatkoon hän Jehovan tuntemisesta. – 1. Kor. 1:31.
15. a) Miten Paavali osoittaa, ettei ole väärin omistaa paljon? b) Mitkä vaarat uhkaavat kuitenkin niitä, joilla on paljon omaisuutta?
15 Jumalan sana ei tuomitse ketään siitä, että hänellä on runsaasti tämän maailman tavaraa. Vaikka Paavali tiesi, että jotkut olivat rikkaita hänen aikanaan, hän ei opettanut Timoteusta neuvomaan näitä rikkaita veljiä luopumaan varoistaan, tulemaan köyhiksi ja elämään köyhyydessä. Ei! Hän kehotti sen sijaan heitä säilyttämään oikean asenteen rikkauksiin. ”Käske niitä, jotka ovat rikkaita nykyisessä asiainjärjestelmässä, etteivät ylvästele eivätkä pane toivoaan epävarmaan rikkauteen, vaan Jumalaan, joka varaa meille kaikkea runsaasti nautinnoksemme; että he tekevät työtä hyvässä, ovat rikkaita hyvissä teoissa, ovat anteliaita, auliita jakelemaan, kooten turvallisesti itselleen aarteeksi hyvän perustuksen tulevaisuutta varten, jotta he saisivat lujan otteen todelliseen elämään.” (1. Tim. 6:17–19) Paavali varoittaa, että on vaarallista omistaa liian paljon. Ihminen saattaa olla taipuvainen panemaan toivonsa rikkauksiin. Ne voivat vieroittaa hänet hengellisistä asioista. Ihmisestä voi tulla orja niistä huolehtimisessa, niiden suojelemisessa. Olkoonpa joku rikas tai köyhä, niin sillä, kuinka paljon hän voi syödä ja pitää yllään, on rajansa. Olkoonpa meillä mitä hyvänsä, meidän tulee olla tyytyväisiä ja käyttää sitä Valtakunnan etujen edistämiseen, niin että saamme ”lujan otteen todelliseen elämään”.
TOSI RIKKAUDEN ETSIMINEN
16. Millainen tulevaisuuden näkemys meidän tulee omaksua aineellisten omaisuuksien suhteen?
16 Missä määrin meidän tulee sitten huolehtia aineellisista? Paavali neuvoi: ”Emme . . . ole tuoneet maailmaan mitään emmekä voi mitään viedä pois. Kun meillä siis on elatus ja vaatteet, me tyydymme näihin.” (1. Tim. 6:7, 8) Opettaessaan opetuslapsilleen, miten tulee rukoilla, Jeesus sanoi: ”Anna meille leipämme täksi päiväksi päivän tarpeen mukaan.” (Luuk. 11:3) Varastoimisesta ei mainita mitään. Huolehdi vain päivittäisten tarpeittesi täyttämisestä äläkä tee tärkeää kysymystä siitä, mitä saat tulevaisuudessa. Miksi koota rikkautta ajaksi, joka ei kenties koskaan tulekaan sinulle? Miksi kerätä aarteita maailmaan, joka on häviämässä? – 1. Joh. 2:15–17.
17, 18. a) Miten varjellumme huolestumiselta? b) Mikä on Jeesuksen kuvausten ydin?
17 Voit olla varma, että Jehova pitää huolen siitä, että sinä saat aineelliset välttämättömyydet, jos panet hänen valtakuntansa edut ensi sijalle elämässäsi. Jeesus esittää oikean näkemyksen: ”Tämän johdosta minä sanon teille: Lakatkaa olemasta huolissanne sielustanne, siitä mitä söisitte tai mitä joisitte, tai ruumiistanne, siitä mitä pitäisitte yllänne. Eikö sielu merkitse enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet?” (Matt. 6:25) Jeesus korostaa tärkeitä asioita, hengellisiä, ”sielua”, ihmisen elämää, eikä aineellisia, jotka voivat aiheuttaa niin suurta huolta! Hän käskee meitä ’tarkkailemaan kiinteästi lintuja’, miten Jehova ”ruokkii ne”, ja ottamaan ”oppia kedon liljoista, . . . ettei edes Salomo kaikessa loistossaan ollut puettu niin kuin yksi näistä”. Kiinnittäen huomion huolestumisen perussyyhyn hän sanoo: ”Älkää siis koskaan olko huolissanne ja sanoko: ’Mitä me syömme?’ tai: ’Mitä me juomme?’ tai: ’Mitä me puemme yllemme?’ Sillä kaikkia näitä kansat tavoittelevat kiihkeästi. Sillä teidän taivaallinen Isänne tietää, että te tarvitsette näitä kaikkia. Näin ollen etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä muu lisätään teille.” (Matt. 6:26–33) Onko sinulla tällainen usko?
18 Tämä ei merkitse sitä, että meidän olisi istuttava tekemättä mitään ja vain odotettava, kunnes Jumala antaa meille ravinnon ja vaatteet. Jeesuksen kuvaus osoittaa, miten linnut hakevat sen, mitä ne tarvitsevat. Jehova antaa niille kyvyn ja voiman tehdä niin. Hän tekee samoin meillekin. (Fil. 4:13) Tässä korostetaan sitä, että meidän ei tule olla liiaksi huolissamme aineellisista, vaan tehdä Jumalan palvelemisesta aarteemme. Tämän tekeminen tuo lukemattomia siunauksia. Tällä tavalla ihminen pääsee aineellisten rikkauksien rajoitusten yli ja saa palkaksi sellaista, mitä ei voida ostaa rahalla, vertaansa vailla olevia rikkauksia! – Room. 11:33.
19. Miksei hengellisiä rikkauksia voida verrata aineellisiin?
19 Sananlaskujen 3:13–18 määrittelee hyvin näiden rikkauksien tavattoman suuren arvon: ”Autuas se ihminen, joka on löytänyt viisauden, ihminen, joka on saanut taidon. Sillä parempi on hankkia sitä kuin hopeata, ja siitä saatu voitto on kultaa jalompi. Se on kalliimpi kuin helmet, eivät mitkään kalleutesi vedä sille vertaa. Pitkä ikä on sen oikeassa kädessä, vasemmassa rikkaus ja kunnia. Sen tiet ovat suloiset tiet, sen polut rauhaisat kaikki tyynni. Elämän puu on se niille, jotka siihen tarttuvat; onnelliset ne, jotka siitä pitävät kiinni.” Näistä rikkauksista tulee tosi rauha ja onnellisuus, niin tosiaan, koko meidän tuleva elämämme!
20. a) Minkä esimerkin Jeesus antoi suhtautumisesta aineellisiin omaisuuksiin? b) Minkä saamisen hän teki mahdolliseksi?
20 Arvostatko sinä näitä aarteita? Jeesus arvosti! Hänen aarteensa oli hänen Isänsä tahdon tekeminen. Hän sanoikin: ”Minun ruokani on, että minä teen hänen tahtonsa, joka on lähettänyt minut, ja vien päätökseen hänen työnsä.” (Joh. 4:34; 6:38) Kaikki muu oli hänen elämässään toisella sijalla. Hän arvioi oikein tosi rikkauden. Vaikka Jeesus oli Jumalan Poika, niin hänellä ei kerrota olleen runsaasti aineellisia rikkauksia maan päällä ollessaan. Aivan päinvastoin! ”Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla lepopaikat, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi.” (Luuk. 9:58) Vaikka hän oli köyhä, niin hän oli kumminkin rikas. Tarkastele hänen elämäänsä, niin havaitset, että hän oli onnellinen, rauhaisa, tyytyväinen. Hän oli kuin sellainen, jolla on vähän maailman tavaraa, ja kuitenkin hän kykeni lunastamaan koko ihmiskunnan tehden saatavaksi suurimman rikkauden, nimittäin seuraajilleen mahdollisuuden tulla ”Jumalan lapsiksi”. Lisäksi tulivat muutkin hengelliset rikkaudet heidän saatavikseen. – 2. Kor. 8:9; Room. 8:14, 19; Jaak. 2:5; Kol. 1:27; 2:2, 3.
21. a) Miten Jeesuksen apostolit osoittivat arvostavansa taivaallista aarretta? b) Mitä kysymyksiä voisimme harkita?
21 Sama piti paikkansa apostoleista. Hekin säilyttivät oikean näkemyksen, kun he panivat taivaalliset aarteet ensi sijalle. Pietari ja hänen veljensä Andreas olivat kalastajia, mutta he noudattivat Jeesuksen kutsua, ja ”heti he jättivät verkot ja seurasivat häntä”. (Matt. 4:20) Johannes ja Jaakob reagoivat samalla tavalla. ”Heti he jättivät veneen ja isänsä ja seurasivat häntä.” (Matt. 4:22) Miten he arvostivatkaan tilaisuutta palvella Jehova Jumalaa hänen lähettämänsä Pojan kanssa! Jos olisit ollut siellä siihen aikaan, niin mitä olisit tehnyt? Olisitko jättänyt verkkosi siinä paikassa? Vai olisitko viivytellyt ratkaisuasi ajatellen, että koska kalastus oli niin edullista, niin sinä jatkaisit vähän kauemmin vielä, kunnes olisit paremmassa taloudellisessa asemassa seurataksesi? Kuinka tarpeellista onkaan, että me ymmärrämme nyt, missä todellinen aarre on! Osoitatko sinä nyt elintavallasi, että nämä hengelliset aarteet ovat tärkeimpiä elämässäsi? (Matt. 13:44–46) Lisääntyykö sinun arvostuksesi hengellisiä aarteita kohtaan ja Jehovan suosion ja siunausten etsintää kohtaan? Annatko sinä arvoa kaikille hengellisille eduille, joita meille virtaa Jumalan järjestön kautta, ja käytätkö sinä niitä täysin hyväksesi?
”SILMÄMME” SÄILYTTÄMINEN TERÄVÄNÄ
22. a) Miten silmämme on ”ruumiin lamppu”? Selitä. b) Mitä merkitsee, että ’sydämemme silmät’ ovat terävät?
22 Jeesus sanoi: ”Ruumiin lamppu on silmä. Jos siis silmäsi on viaton [vilpitön; sellainen jossa ei ole hajataittoisuuden vikaa, terävä, antelias], niin koko ruumiisi on valoisa, mutta jos silmäsi on paha [itsekäs, Moffatt], niin koko ruumiisi on pimeä. Jos todellisuudessa se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan se pimeys!” (Matt. 6:22, 23) Miten sopiva tämä neuvo onkaan! Emmekö me kaikki voi pitää arvossa pimeässä paikassa olevaa valoa, joka estää meitä kompastumasta tai törmäämästä johonkin ja siten vahingoittamasta itseämme? Jotta meillä olisi oikea näkökyky, niin silmämme täytyy olla viaton, ts. vailla hajataittoisuuden vikaa toiminnassaan. Sen täytyy tarkoin koota kaikki jostakin esineestä tulevat valonsäteet polttopisteeseen ja rekisteröidä ne sillä tavalla, että esineet näkyvät sellaisina kuin ne todella ovat. Sama koskee ’sydämemme silmiä’. (Ef. 1:18) Niidenkin täytyy olla terävät, ei ’hajataittoiset’. Meidän täytyy tarkastella asioita oikeasta näkökulmasta tehdäksemme oikeat ratkaisut. Kun meillä on vilpitön (antelias) silmä, niin se estää meitä olemasta liiaksi kiinnostuneita itsestämme. Me haluamme jakaa omastamme toisille. (Fil. 2:4) Jos meillä on ’paha silmä’ eli sellainen, joka ei ole tarkka, niin se saa meidät noudattamaan menettelyssämme mukavuudenrakkautta, tekemään vääriä ratkaisuja. Meidän koko ruumiimme on täysin ”pimeä”.
23. a) Miten me voimme köyhinä tehdä monia rikkaiksi? b) Millaisen näkemyksen me voimme omaksua kokoajanpalveluksesta?
23 Kun meillä on tämä ’antelias silmä’, niin me kykenemme ymmärtämään Paavalin lausunnon, että hän oli ’köyhä, mutta monia rikkaiksi tekevä, mitään omistamatta ja kuitenkin omistaen kaiken’. (2. Kor. 6:10) Paavalilla ei ollut taloudellisia velvoituksia, jotka olisivat vaatineet häntä olemaan säännöllisesti ansiotyössä telttoja valmistamassa, mutta hän teki toisinaan telttoja, jottei olisi ollut taloudellisesti rasituksena paikallisille seurakunnille. Mitään rahamäärää ei voida verrata siihen aarteeseen, että saa palvella Jehovaa kiinnittäen siihen koko huomionsa. Paavalin tavalla on nykyään tuhansia, jotka pitämällä silmänsä ”viattomana” kykenevät omistamaan kaiken aikansa saarnaamiseen ja opettamiseen tienraivaajina, erikoisvalvojina ja työntekijöinä Beetel-kodeissa. Kun heillä on oikea näkemys rahasta, niin he pitävät näitä hengellisiä siunauksia paljon suurempiarvoisina kuin niitä aineellisia omaisuuksia, joita he voisivat omistaa, jos käyttäisivät suurimman osan ajastaan maallisiin pyrkimyksiin.
24. Miten antaminen voi olla aarre?
24 Kun silmämme on ’terävä’, niin me voimme arvostaa sitä ylittämätöntä iloa, että saamme auttaa toisia tuntemaan Jumalan suurenmoisia totuuksia ja todeta sen muutoksen, minkä se tuo heidän elämäänsä. Tässä on peruste tosi onnelle! Jeesushan sanoi: ”Onnellisempaa on antaa kuin saada.” (Apt. 20:35) Toisten auttamisen ilo ja siunaus varsinkin hengellisellä tavalla tekee rikkaammaksi kuin mikään määrä aineellista rikkautta. ”Näetkö” sinä tämän ja arvostatko sitä?
25. Millä tavalla ”hengen hedelmä” on aarre? Miksi niin erityisesti nykyään?
25 Tarkastelkaamme myös Jumalan pyhän hengen aarretta. Sitä ei voida ostaa. (Apt. 8:18–20) Millään rahamäärällä ei voi myöskään ostaa Jumalan hengen hedelmää. Kuvaillen tätä aarretta Raamattu sanoo: ”Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, huomaavaisuus, hyvyys, usko, lempeys, itsehillintä.” (Gal. 5:22, 23) Ajattelehan tänä maailmanlaajuisen riitaisuuden aikana, miten arvokkaita nämä ominaisuudet ovatkaan! Kuinka kallisarvoista onkaan omistaa ”Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ajatuksen”. Se ”on varjeleva teidän sydämenne ja mielenkykynne Kristuksen Jeesuksen välityksellä”. (Fil. 4:7) Karttamalla tämän maailman rahaa rakastavaa henkeä, mukautumalla Jumalan tahtoon, rukoilemalla alinomaa, pyytämällä hänen henkeään ja ymmärrystä ja antamalla sen olla vallitsevana voimana elämässäsi sinäkin voit todeta tämän aarteen siunauksia.
26. Mikä on niiden ”muiden lampaitten” palkka, jotka säilyttävät silmänsä ”viattomana”?
26 Kun hengellinen näkösi on terävä, niin voitko nähdä tämän toisen aarteen – ikuisen elämän toiveen? Tosiaan! Kuvittelehan ikuista elämää paratiisimaan päällä! Tämä on niiden ”muiden lampaitten” palkka, jotka säilyttävät nyt silmänsä ”viattomana”, vailla ’hajataittoisuuden’ vikaa. (Joh. 10:16; Tiit. 1:2; 1. Joh. 2:17; 1. Tim. 6:12) Millään määrällä aineellista rikkautta ei voisi koskaan hankkia tätä. (Luuk. 12:15–21) ”Sillä Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä.” (Joh. 3:16) Tämä on Jumalan lupaus niille, jotka rakastavat häntä ja tekevät hänen tahtonsa, ”muut lampaat” mukaan luettuina.
27. a) Millainen näkemys aineellisesta rikkaudesta tulee säilyttää ottaen huomioon ajan, jossa elämme? b) Mikä ilo ja etu meillä on?
27 Pitäkäämme siis kaikki hengellinen näkömme terävänä säilyttämällä oikea näkemys rikkaudesta ja muistaen, että kaikki tämän asiainjärjestelmän raha on peruuttamattomasti kohta menneisyyttä, arvotonta. (Hes. 7:19; Luuk. 16:9) Kun ”suuri ahdistus” pian tekee lopun kaikista maan kansakunnista, niin tämän maailman rikkauksien arvo on mennyt niin kuolleilta kuin ”ahdistuksessa” varjeltuviltakin. Ottakaamme vaari Jeesuksen neuvosta ja käyttäkäämme sitä, mitä meillä on, Jumalan kunniaksi. (Joh. 15:8) Osoittakaamme teoillamme eikä vain sanoillamme, että me asetamme hengelliset rikkaudet ensi sijalle, käyttämällä täysin hyväksemme niitä monia varauksia, joita Jehova on tehnyt. Jakakaamme toisille Valtakunnan hyvää uutista auttaen heitä saamaan hengellisiä rikkauksia ja pitäen jatkuvasti aineelliset omaisuutemme niille kuuluvalla sijalla sekä rakentaen ansioluetteloamme Isän luona taivaissa. Olkoon ilomme ja etumme olla ”köyhinä mutta monia rikkaiksi tekevinä, mitään omistamatta ja kuitenkin omistaen kaiken”. – 2. Kor. 6:10.