Tienraivauspalvelus – onko se sinua varten?

¹ Epäilemättä monet teistä ovat kysyneet itseltään: ”Onko tienraivauspalvelus minua varten?” Tämä on kiitettävää, sillä se osoittaa halukkuutta osallistua suuremmassa määrin Valtakunnan hyvän uutisen julistamiseen. Eikö totta, että Jehovalle antautumisemme merkitsee juuri sitä, että palvelemme Jumalaamme Jehovaa kaikesta sydämestämme, sielustamme, mielestämme ja voimastamme. (Mark. 12:30) On kuitenkin ymmärrettävää, että me kaikki emme voi olla tienraivaajia. Joillakuilla meistä on perhevastuita ja muita velvollisuuksia, ja toisilla meistä taas on huono terveys tai olemme jo vanhoja. Mutta epäilemättä on vielä monia, jotka voisivat tienraivaajana saada suurta iloa mahtavan Luojamme palvelemisesta. Siksi haluamme todellisuudentajuisesti syventyä tähän asiaan vastaamalla muutamiin kysymyksiin, joita monet ovat esittäneet. Eräs kysymys on seuraava:

Kys. 1: ”OLEN KUULLUT, ETTÄ TIENRAIVAUS EI OLE KAIKKIA VARTEN. MISTÄ TIEDÄN, ONKO SE MINUA VARTEN VAI EI?”

² Tämä riippuu suuressa määrin olosuhteistasi ja raamatullisista vastuistasi. On sellaisia, joiden olosuhteet eivät salli heidän käyttää 90 tuntia joka kuukausi suoranaiseen Valtakunnasta todistamiseen. Mutta tämä ei merkitse sitä, että he ovat vähemmän uskollisia. Esimerkiksi on monia antautuneita perheenäitejä, jotka ovat esimerkillisiä kristittyjä vaimoja ja äitejä ja jotka käyttävät kaikki tilaisuutensa hyvän uutisen kertomiseen. Jotkut haluavat käyttää monta tuntia joka kuukausi hyvän uutisen viemiseen naapureilleen. Heidän työnsä on tuottoisaa ja iloa tuottavaa, kun heillä on etu auttaa uusia seurakunnan yhteyteen. Ja aina tilaisuuden tullen he käyttävät kuukauden osa-ajan tienraivaukseen ja niittävät iloa tästä palveluksesta. (Gal. 6:9) Heidän nykyiset olosuhteensa eivät salli heidän toimia vakituisina tienraivaajina. Mutta se ei estä heitä rakentamasta tienraivaushenkeä seurakunnassa. He voivat viedä mukanaan palvelukseen nuorempia ja uusia julistajia ja auttaa heitä kehittämään opetustaitoa ja rohkaista heitä osallistumaan osa-ajan tai vakituiseen tienraivaukseen.

³ On kuitenkin monia, joilla ei ole perhevastuita, ja jotka voisivat toimia tienraivaajina. On hyvä silloin tällöin tutkia itseämme kysymällä, voisinko julistaa enemmän hyvää uutista? Raamatun tutkimisemme perusteella tiedämme, että olemme jo kauan eläneet ”viimeisiä päiviä”. Sen tähden Saatanan asiainjärjestelmän pahenevat olosuhteet ympäröivät meitä sellaisina, kuin niitä kuvaillaan 2. Timoteuksen kirjeen 3:1–5:ssä. Vihollinen yrittää nielaista kaikki Jumalan kansaan kuuluvat rakkaudettomaan, materialistiseen maailmaan. Mutta se ei onnistu! Me olemme erossa maailmasta, ja ”tämä on se voitto, joka on voittanut maailman, meidän uskomme”. (1. Joh. 5:4) Juuri tämän uskon pitäisi saada meidät laajentamaan palvelusetujamme kaikin mahdollisin tavoin. Jos siis olemme vapaita tarttumaan osa-ajan tienraivaukseen ja ehkä myöhemmin vakituiseen tienraivaukseen, meidän pitäisi tehdä niin. Tämä herättääkin seuraavan kysymyksen:

Kys. 2: ”MITEN VOIN OLLA VARMA SIITÄ, ETTÄ TULEN TALOUDELLISESTI TOIMEEN TIENRAIVAAJANA?”

⁴ Tämäkin on uskosi koetus. Olemmepa seurakunnanjulistajia tai tienraivaajia, meihin soveltuvat Matteuksen 6:30–33:ssa olevat Jeesuksen sanat: ”Jos nyt Jumala näin vaatettaa kedon kasvillisuuden, joka tänään on täällä ja huomenna heitetään uuniin, eikö paljon ennemmin teitä, te vähäuskoiset? Älkää siis koskaan olko huolissanne ja sanoko: ’Mitä me syömme?’ tai: ’Mitä me juomme?’ tai: ’Mitä me puemme yllemme?’ Sillä kaikkia näitä kansat tavoittelevat kiihkeästi. Sillä teidän taivaallinen Isänne tietää, että te tarvitsette näitä kaikkia. Näin ollen etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä muu lisätään teille.” Näin ollen Jumala vakuuttaa pitävänsä huolta kaikista elämän aineellisista tarpeistamme, jos uskomme hänen sanaansa ja uskoa osoittaen riennämme eteenpäin hänen palveluksessaan. Jos voimme järjestää asiamme siten, että ryhdymme tienraivauspalvelukseen, niin Jehova tulee jatkuvasti pitämään meistä huolen. Et mistään maailmassa löydä sellaista uskollista tienraivaajaa, jonka pitää kerjätä leipää! – Ps. 37:25, 26.

⁵ Olisi käytännöllistä puhua tienraivauksesta omassa seurakunnassasi tai kierroksellasi toimivien onnellisten tienraivaajien kanssa – sellaisten, jotka ovat saaneet iloa tästä palveluksesta kaksi, kolme tai useampia vuosia, joskus jopa 20 tai 30 vuotta. Tämä auttaa sinua varmistumaan siitä, onko tienraivauspalvelus sinua varten. Keskustele niiden kanssa, joille tienraivauksesta on muodostunut elämänura ja jotka jatkuvasti iloitsevat tästä palveluksesta. He voivat selittää, kuinka he ovat onnistuneet siinä. He voivat kertoa sinulle, millaisia alkuongelmia heidän oli voitettava, millainen aikataulu heillä on palvelusta, kokouksia ja muita vastuita varten, jottei mitään laiminlyötäisi. Ja kun olet aloittanut tienraivauksen, nämä ”vanhat veteraanit” voivat epäilemättä auttaa sinua edelleen hyvillä neuvoilla. Usko myös siihen, että Jehova voi varata soveliaat keinot vuoren kaltaistenkin vastoinkäymisten voittamiseksi. – Matt. 17:20.

⁶ Eräs Kaukoidässä palveleva kierrosvalvoja kertoi sisaresta, joka osallistui usein osa-ajan tienraivaukseen. Hänen esimerkkinsä osoittaa, mitä usko voi saada aikaan. Hän asui Mantšuriassa silloin, kun atomipommi tuhosi Hirošiman, ja myös suurin osa hänen perheestään kuoli. Tieto tästä järkytti hänen elimistöään niin pahasti, että pian Japaniin paluunsa jälkeen hänen koko ruumiinsa halvaantui. Sen jälkeen hän oppi totuuden ja hänet kastettiin. Miten kovasti hän halusikaan kertoa toisille tästä loistoisasta toivosta! Vaikka hän pystyi käyttämään vain kasvolihaksiaan, hän oppi kirjoittamaan pitämällä kynää suussaan, ja kauniisti koristelemaan Valtakunnan toivoa käsittelevät kirjeet, joita hänellä oli tapana lähettää kiinnostuneille ihmisille. Hänellä oli myös tapana antaa todistusta monille luonaan vieraileville. Vieraillessaan siellä kierrosvalvoja sai tietää, että sisaren palvelustuntien keskiarvo viimeiseltä kuudelta kuukaudelta oli 106 tuntia. Miten hieno esimerkki tämä onkaan siitä, että uskon avulla voidaan voittaa mitkä tahansa runsaamman hyvän uutisen saarnaamisen tiellä olevat esteet!

⁷ Pitkään palvelleet tienraivaajat voivat kertoa sykähdyttäviä kokemuksia siitä, millaisia vastoinkäymisiä he ovat voittaneet uskonsa avulla. He voivat kertoa sellaisista tilanteista, jolloin kaikki näytti synkältä; siitä huolimatta he jatkoivat palvelusta, ja sitten ongelmat poistuivat usein mitä odottamattomimmilla tavoilla, niin että he saattoivat nauttia edelleen kallisarvoisesta tienraivauspalveluksestaan. Vaikka he ovat saattaneet toisinaan uupua ja väsyä, Jehova on runsaasti siunannut heidän uhrautuvaisuutensa. He ovat osoitus siitä, että Jehova pitää lupauksensa ja ”antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin”. – Jes. 40:29.

⁸ Jotkut ovat alttiimpia tämän materialistisen maailman paineille kuin toiset. Meidän pitäisi kuitenkin uskoa siihen, että näiden paineiden ei tarvitse estää meitä ryhtymästä tienraivaukseen. Sellaisissa maissa, joissa aineellisia houkutuksia on runsaasti, hyvin monet osallistuvat silti tienraivaustyöhön. Esimerkiksi Japanissa yli 25 prosenttia veljistä osallistuu johonkin tienraivauspalveluksen muotoon joka kuukausi. Mikä on tehnyt mahdolliseksi sen, että nämä ja monet muut kautta maailman ovat voineet ryhtyä tienraivauspalvelukseen?

⁹ Menestyvillä tienraivaajilla on hengelliset vaikuttimet, mikä tietysti on yhteinen piirre kaikille kokosieluisille Jumalan palvelijoille. Esimerkiksi me kaikki uskomme elävämme ”viimeisissä päivissä”. Me rakastamme Jehovaa ja hänen ikuisen onnellisuutemme hyväksi tekemiään järjestelyjä. Meistä tämä ei ole vain jokin uskonto. Vaikka monet aineelliset asiat ympäröivätkin meitä, niin me teemme kaikkemme, etteivät ne muodostuisi meille ansaksi. Ne, jotka ovat päättäneet ryhtyä tienraivaukseen, ovat kuitenkin usein arvioineet uudelleen taloudelliset olosuhteensa. He ovat omaksuneet yksinkertaisen elämäntavan ja ovat uutteria. Lyhyesti sanoen arvioimalla huolellisesti olosuhteitaan he ovat voineet tehdä tilaa tienraivaukselle elämässään.

¹⁰ Sellaisella alueella, missä monet osallistuvat tienraivaukseen, nuoret tavallisesti ryhtyvät tähän palvelukseen välittömästi peruskoulun päätyttyä usein siksi, että vanhemmat ovat asettaneet tämän heidän päämääräkseen jo lapsuudesta saakka. Raamattua tutkivilla saattaa olla tienraivaus tavoitteena jo ennen kastetta. Monet japanilaiset kotirouvat, jotka ovat tienraivaajia, ovat havainneet sen olevan suureksi hyödyksi heidän kotinsa pitämisessä yksinkertaisena ja hyvässä järjestyksessä. Lasten lähdettyä kouluun nämä sisaret siivoavat kodin tehokkaasti ja nopeasti ja lähtevät sitten palvelukseen. Jotkut perheenpäät ovat hankkineet sellaista osa-ajan työtä, josta toiset eivät välitä – joko työaika tai itse työ on epämiellyttävä – voidakseen olla tienraivaajia. Juuri sen ansiosta, että monet ovat katselleet taloudellista tilannettaan uudesta näkökulmasta, he ovat voineet laajentaa Jehovalle suorittamaansa palvelusta aloittamalla tienraivauksen. Uskossa nämä veljet ja sisaret ovat tarttuneet tienraivaukseen ja ovat saaneet nauttia monista siunauksista ja ilon aiheista. Voitko sinä laajentaa palvelustasi ja kokea samanlaisia iloja? Sinun tulee punnita olosuhteitasi, harkita mahdollisuuksiasi ja tehdä päätös. Mutta sitten joku voi kysyä:

Kys. 3: ”KUN OLEN TEINI-IKÄINEN JA TUSKIN TIEDÄN, MITÄ HALUAN TEHDÄ SEURAAVAN PUOLEN VUODEN KULUTTUA, NIIN VIELÄ VÄHEMMÄN VOIN HARKITA TIENRAIVAUSTA ELÄMÄNURAKSENI.”

¹¹ Sana ”elämänura” merkitsee jotakin pysyvää, johon sinä et ehkä ymmärrettävistä syistä ole valmis. Tienraivaus saattaa olla sinulle outoa. Ehkä olet ajatellut mennä naimisiin ja kasvattaa perheen, millä on tietysti ilmeinen vaikutus mahdollisuuksiisi jatkaa tienraivausta. Nämä ovat henkilökohtaisesti pohdittavia tärkeitä asioita.

¹² Lisäksi monet nuoret ovat hyvin epävarmoja tulevaisuudestaan juuri ennen koulun päättymistä ja sen jälkeen. Tähän asti muut ovat pääasiassa määränneet aikataulusi eikä sinun ole tarvinnut suurestikaan päättää omasta elämästäsi. Mutta sitä suuremmalla syyllä sinun pitäisi nyt harkita, mitä aiot tehdä seuraavaksi.

¹³ Se, millaisia ratkaisuja teet tässä vaiheessa, saattaa vaikuttaa suuresti siihen, millaiseksi elämäsi muodostuu tulevina vuosina. Vaikket vielä olekaan asettanut itsellesi tavoitteita, haluat epäilemättä elämäsi olevan palkitsevaa ja tyydytystä tuottavaa. Sen sijaan että automaattisesti täyttäisit koulun jättämän tyhjiön tekemällä kokopäivätyötä, mikset käyttäisi muutamaa kuukautta osa-ajan tienraivauksessa? Jos nautit siitä, saatat päättää ryhtyä vakituiseksi tienraivaajaksi.

¹⁴ Suoritettuasi muutaman kuukauden tai vuoden tällaista palvelusta ehkä tiedät jo paremmin, mitä haluat elämältä. Vaikka päättäisitkin mennä naimisiin, niin monet avioparit ovat suuresti nauttineet yhdessä suoritetusta tienraivauksesta avioliittonsa alkuvuosina – toisen tai molempien usein jatkaessa tienraivauspalvelusta koko avioliittonsa ajan.

¹⁵ Olitpa naimaton tai naimisissa, joka tapauksessa tienraivausaikasi avartaa ja täydentää kasvatustasi tavalla, jolla mikään muu toiminta tai ammatillinen valmennus ei voi sitä tehdä. Siitä kokemuksesta, jota olet hankkinut lähestyessäsi ja ollessasi tekemisissä erilaisen taustan omaavien ihmisten kanssa, kohdatessasi ja voittaessasi vaikeuksia itsenäisesti ja kehittäessäsi henkilökohtaista järjestelykykyä ja itsekuria, on sinulle korvaamatonta hyötyä myöhemmin elämässä. Ja muista – et koskaan todella tiedä, mitä se on, ellet kokeile sitä.

¹⁶ Meidän kaikkien elämänolosuhteet muuttuvat. Muista, ettei kukaan meistä tiedä, mitä huominen tuo tullessaan. Elämässä on vain harvoja todella pysyviä asioita. Mikset siis pohtisi vakavasti nykyistä asemaasi ja puntaroisi tienraivausasiaa huolellisesti. Jos on kysymys vain siitä, että et osaa päättää, mikset lähtisi sille tielle, jonka tiedät olevan sopusoinnussa Jehovan tälle ajalle ilmaiseman tahdon kanssa? Se voi osoittautua sinulle sopivimmaksi elämänuraksi.

Kys. 4: ”OLEN KUULLUT SANOTTAVAN, ETTÄ TIENRAIVAAJAN VAATIMUKSET VOIVAT AIHEUTTAA TODELLISTA PAINETTA, JOS EI SAAVUTA TUNTITAVOITETTA SAIRAUDEN TAI MUIDEN HUOMATTAVIEN ONGELMIEN VUOKSI.”

¹⁷ On totta, että jos ilmoittaudut vakituiseksi tienraivaajaksi, niin sinua pyydetään käyttämään ainakin 90 tuntia kuukaudessa tai 1000 tuntia vuodessa kenttäpalvelukseen. Useimpien tienraivaajien mielestä tämä on normaalioloissa järkevä tavoite. Se merkitsee sitä, että kenttäpalvelukseen käytetään keskimäärin noin kolme tuntia päivässä. Tietysti ongelmia voi syntyä huonon aikataulun vuoksi tai jos sinulla ei ole tarpeeksi itsekuria pitää siitä kiinni.

¹⁸ Kuitenkin jokin vakavanlaatuinen äkillinen sairaus tai muu huomattava ennalta aavistamaton tapahtuma saattaisi myös vähentää huomattavasti Valtakunnan saarnaamiseen käyttämääsi aikaa. Saavuttaaksesi tavoitteesi sinun pitäisi ehkä käyttää viisi, kuusi tai useampiakin tunteja todistamiseen joka päivä useiden kuukausien ajan. Tai tienraivaaja voi jäädä jälkeen 100 tuntia tai enemmän jo palvelusvuoden alussa jonkin ennalta aavistamattoman syyn takia. Kun hän myöhemmin koettaa kiriä kiinni tavoitettaan, hän voi jonkin toisen vakavan ongelman takia jäädä entistä kauemmaksi tavoitteestaan. Jos hän vielä tekee osa-ajan työtä elatuksekseen, nämä yhdessä voivat muodostua todelliseksi taakaksi, joka painaa raskaasti omantunnontarkan tienraivaajan mieltä. Ilmeisesti monista ei tule tienraivaajia juuri sen vuoksi, että he kantavat huolta sellaisesta, mitä ei ehkä koskaan satu. Onko tähän olemassa ratkaisua?

¹⁹ Kyllä. Me haluamme sinun tietävän, että jos olet tilapäisesti sairas, tai jostakin muusta pakottavasta syystä et voi saavuttaa vaadittua vähimmäistuntimäärää muutamaan kuukauteen, voit pyytää seurakuntasi vanhimmistoa laatimaan Seuralle lähetettävän raporttisi liitteeksi kirjeen, jossa ongelmasi selitetään yksityiskohtaisesti. Jos vanhimmat huolellisen harkinnan jälkeen ovat sitä mieltä, että sinun voidaan sallia jatkavan tienraivauspalvelusta kantamatta huolta menetetystä ajasta, heidän pitäisi suositella sitä meille, ja me mielellämme harkitsemme sitä olosuhteittesi mukaan.

²⁰ Tietenkin koska nykyään on kysymys vain 1000 tunnista vuodessa, ei voida odottaa, että tienraivaaja käyttää palvelusaikaansa vähäpätöisiin toimintoihin, niin että palvelustuntitavoite jäisi saavuttamatta. Tai jos tunnit jäävät vähäisiksi huonon aikataulun tai itsekurin puutteen takia, tienraivaajan pitäisi nähdä tarpeelliseksi kiriä kiinni menetetty aika. Mutta jos kysymyksessä on jokin äkillinen vakava sairaus tai onnettomuus tai syntyy vakavia äkillisiä perheongelmia, voit olla varma siitä, että me otamme huomioon tarpeesi tienraivaajana. Uskomme tämän järjestelyn keventävän sellaisten tienraivaajien huolta, joilla on hyvä syy pyytää tilanteensa harkitsemista.

²¹ Monet tienraivaajat ovat olleet innokkaita Jehovan palvelijoita vuosien ajan ja haluavat kaikesta sydämestään jatkaa tienraivaustyössä ja myös me haluamme heidän jatkavan. Mutta entä jos joku huomaa, että hän ei toistuvasti pysty saavuttamaan tavoitetta pitkään aikaan? Silloin olisi epäilemättä viisasta ryhtyä jälleen palvelemaan seurakunnan julistajana ja osallistua osa-ajan tienraivauspalvelukseen milloin se vain on mahdollista.

²² Toivomme kuitenkin, että tämä tienraivaajien ongelmien lisäharkinta rohkaisee nykyisiä tienraivaajia jatkamaan pyhää palvelustaan, ja toivomme myös, että se poistaisi mahdollisen esteen niiden tieltä, jotka harkitsevat tienraivausta.

Kys. 5: ”HALUAISIN TUNTEA TODELLA SAAVANI JOTAKIN AIKAAN JA HALUAN OLLA ONNELLINEN SIINÄ MITÄ TEEN. ANTAAKO TIENRAIVAUS MINULLE SELLAISTA TYYDYTYSTÄ?”

²³ Mikä sitten tekee sinut onnelliseksi? Vuorisaarnassaan Jeesus luettelee yhdeksän tapaa olla onnellinen. (Matt. 5:3–12) Jotkin siinä mainitut asiat eivät ehkä päältäpäin katsoen näytä sinusta onnea tuottavilta. Mutta kun miettii näitä ”onnellisuuksia”, niin eivätkö niihin kätkeytyvät periaatteet osukin naulan kantaan? Ne osoittavat, ettei henkilön nykyinen asema elämässä, johon vaikuttaa aika ja aavistamattomat tapahtumat, eivätkä puhtaasti ihmisystävälliset teot tuota tosi onnellisuutta.

²⁴ Jeesuksen mukaan tosi onnellisuus tulee pikemminkin toimimisesta Jehovan palvonnan yhteydessä ja Hänen lupaustensa toteutumisesta. Se tulee sen tekemisestä, minkä me sisimmässämme tiedämme oikeaksi. On totta, että elämässä on monia asioita, jotka voivat tuottaa jonkin verran onnellisuutta, mutta todella aitoa onnellisuutta tuottaa se tarkoituksellisuuden taju, joka tulee hengellisistä pyrkimyksistä. Lisäksi Jeesus osoitti viisaasti toisille antamisessa olevan enemmän onnea kuin omassa nautinnossa. Emme varmasti voisi antaa lähimmäisellemme sen suurempaa lahjaa kuin ikuisen elämän toivo on. – Apt. 20:35.

²⁵ Mutta saatat kysyä: ’Kuinka voin tienraivaajana tuntea saavani jotakin aikaan, kun tiedän joidenkin julistajien pystyvän paremmin auttamaan ihmisiä totuuden oppimisessa kuin tienraivaajien?’

²⁶ Ensinnäkin se, mitä ymmärrämme ”aikaansaamisella”, pitää nähdä oikeassa valossa. Menestystä ei voida aina mitata ulkonaisilla tuloksilla. Persoonallisuutensa tai luonnonlahjojensa avulla jotkut ovat melko menestyksellisiä siinä, että he saavat toiset hyväksymään Jehovan suvereenisuuden, ja he ovat todella siunattuja työssään. Mutta Jehova ei laske numeroita. Hän arvostaa pikemminkin sitä, että me kokosydämisesti teemme tunnetuksi ja saatamme kunniaan hänen nimeään.

²⁷ Ja joskus tulokset eivät näy heti. Työmme saattaa tehdä voimakkaan vaikutuksen hyvään suuntaan, vaikka me emme tunnekaan olevamme niin tuottoisia kuin toiset. Viisas mies teki saman havainnon Saarnaajan 11:6:ssa: ”Kylvä siemenesi aamulla äläkä hellitä kättäsi ehtoollakaan; sillä et tiedä, tuoko onnistuu vai tämä vai onko kumpikin yhtä hyvä.”

²⁸ Jos onnellisuutesi tulee pysyvistä, arvokkaista asioista, eikä tämän maailman tarjoamista lyhytaikaisista hyödyistä, ja jos olet vakuuttunut siitä, että Jehovan valtakunta tulee varaamaan yltäkylläisen elämän kaikille häntä palveleville, ja olosuhteesi sallivat sinun kertoa enemmän siitä toisille – niin silloin saat tienraivauksesta sellaisen aikaansaamisen tunteen, että sinusta todella tulee onnellinen ihminen.

Kys. 6: ”EIKÖ OLE MINUN OMA ASIANI, OLENKO TIENRAIVAAJA VAI EN, SILLÄ SITÄ EI VAADITA IKUISEN ELÄMÄN SAAMISEKSI?”

²⁹ On totta, että tienraivausta ei vaadita ikuisen elämän saamiseksi. Mutta Jumalan palvelemista koko sydämestämme ja sielustamme kyllä vaaditaan. Ja mitä tienraivaukseen tulee, 2. Korinttolaiskirjeen 9:7:n (Uusi testamentti nykysuomeksi) periaate on sopiva: ”Antakoon jokainen niin paljon kuin itse on päättänyt antaa, ei vastahakoisesti eikä pakosta. Jumala rakastaa iloista antajaa.” Jos siis toiset yrittäisivät päättää, pitäisikö sinusta tulla tienraivaaja, he toimisivat olosuhteittesi ja sydämesi tuomareina, minkä tekemiseen meillä ihmisillä ei ole oikeutta.

³⁰ On ilmeistä, että jokaisen on henkilökohtaisesti päätettävä sydämen vaikuttimien ja olosuhteittensa perusteella, mitä tehdä. Paavali kirjoittaa: ”Koetelkoon hän, mitä hänen oma työnsä on ja silloin hänellä on syytä riemuun vain itseensä katsoen eikä toiseen verraten.” – Gal. 6:4.

³¹ Siis mekin olemme sitä mieltä, että vain sinä voit vastata kysymykseen, tulisiko sinun olla tienraivaaja. Mutta me toivomme tämän aineiston auttavan sinua puntaroimaan tätä tärkeää asiaa oikeassa valossa. On muutamia seikkoja, jotka saattavat auttaa sinua pääsemään oikeaan ratkaisuun.

³² Jos esimerkiksi ”makea elämä” vetää kovasti sinua puoleensa ja haluat kerätä ympärillesi paljon aineellista omaisuutta, silloin tienraivaus todennäköisesti vetoaa hyvin vähän sinuun. Se, että käyttää 90 tuntia kuukaudessa opetuslasten tekemistyöhön ja huolehtii muista velvollisuuksista tässä järjestelmässä, vaatii uhrautuvaisuuden henkeä. Tämä ei tarkoita sitä, että tienraivaajat yrittävät miellyttää Jumalaa harjoittamalla itsekieltäymystä. Tasapainoisten tienraivaajien ei välttämättä tarvitse ”puristaa itsestään irti kaikkia mehuja”. Toisaalta tienraivaus ei tunnu heistä liian raskaalta.

³³ Toinen vakavasti pohdittava seikka on se, harkitsetko tienraivausta oikeista syistä, hengellisistä syistä. Ne, jotka ryhtyvät tähän palvelukseen muista kuin hengellisistä syistä, huomaavat sen pian vähemmän puoleensa vetäväksi. He menettävät mielenkiintonsa, kun he tajuavat sen olevan työtä. Jos esimerkiksi joku on tienraivaaja vain siksi, että hänen parhaat ystävänsäkin ovat, hänellä ei ehkä ole vankkaa perustetta sen jatkamiseen.

³⁴ Tienraivauksen ei myöskään pitäisi antaa kenellekään aihetta ylemmyydentunteeseen niiden rinnalla, jotka eivät ole tienraivaajia. Näin ajatteleva väittäisi itse palvelevansa Jehovaa kokosydämisesti, kun taas toiset eivät palvo. Tällaisen asenteen omaksuminen voisi olla vaarallista, kuten Paavali selittää: ”Kuka sinä olet tuomitsemaan toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu.” – Room. 14:4.

³⁵ Toisaalta jos mielestäsi toisten auttaminen tuntemaan Jumala ja hänen tarkoituksensa on kaikkein tärkeintä, silloin tienraivaus ansaitsee vakavan harkintasi. Tietenkin olosuhteittesi pitäisi olla sellaiset, että voit tehdä tarpeelliset järjestelyt ja uhraukset voidaksesi täyttää vaatimukset.

³⁶ Jos epäröit vain siksi, että epäilet omia kykyjäsi tai olet epävarma tulevaisuuden suhteen, silloin voimme vain suositella sitä neuvoa, jonka Jehova antaa niille, jotka luottavat häneen tekemällä oman osansa: ”Koetelkaa minua, . . . totisesti minä avaan teille taivaan akkunat ja vuodatan teille siunausta ylenpalttisesti.” – Mal. 3:10.

³⁷ Onko tienraivaus siis sinua varten? Me olemme iloisia kanssasi, jos tämä aineisto on auttanut sinua vastaamaan: ”Kyllä, se on minua varten!” Ja jos päätät aloittaa tienraivauksen, voit todellakin katsoa eteenpäin mitä suurinta iloa tuottavaan etuun.