Onko sinulla riittävästi päättäväisyyttä?
TUHANSIA kristittyjä kerääntyi kaikkialta Englannista Jehovan todistajain ”Iankaikkisen hyvän uutisen” konventtiin Lontooseen. Siitä oli tuleva suurenmoinen hengellinen juhla, mikä auttaisi kristittyjä muovaamaan elämänsä sopusointuun Jumalan sanan kanssa, ja monet päättivät olla siellä. Mutta 80-vuotiaalle rouva Halseylle tuli pulma, kun hän jäi bussista, mikä oli järjestetty viemään hänen seurakuntansa Great Yarmouthista 225 kilometriä konventtiin. Mitä hän tekisi? Hän teki lujan päätöksen ja lähti ajamaan polkupyörällä noita 225 kilometriä ja ehti ajaa 130 kilometriä, ennen kuin eräästä toisesta seurakunnasta tuleva bussi pysähtyi ja otti hänet mukaan! Tällaisella päättäväisyydellä voidaan saada ihmeitä aikaan.
Miten paljon sinulla on päättäväisyyttä? Kun sinulla on tehtäviä, tavoitteita tai vastuuvelvollisuuksia, niin ponnisteletko itsepintaisesti esteistä huolimatta ja taistellen kaikkia mahdollisesti nousevia vaikeuksia vastaan? Tässä elämässä toteutuvat harvat arvokkaat yritykset helposti. Sinulla täytyy olla päättäväisyyttä jatkaaksesi loppuun asti, jos aiot menestyä.
Ehkä sinä etsit työtä tai yrität perehtyä johonkin uuteen tehtävään. Usein tämä vaatii tuntimääriä hellittämätöntä etsintää tai suurta kärsivällisyyttä ja ahkeraa tutkimista. On helppo masentua ja heittää sikseen, mutta jos sinä jatkat itsepintaisesti uskoen Jumalan lupaukseen, että hän varaa palvelijoilleen jokapäiväisten välttämättömyyksien hankkimiskeinot, niin sinut palkitaan aikanaan menestyksellä. (Ps. 37:25; Matt. 6:11, 25–33) Itse Jeesus Kristus korosti tällaista järkähtämättömyyttä sanoessaan vuorisaarnassaan: ”Pyytäkää jatkuvasti, niin teille annetaan; etsikää herkeämättä, niin te löydätte; kolkuttakaa yhä uudelleen, niin teille avataan.” – Matt. 7:7, Um.
Vaikka usein tarvitaan tosi päättäväisyyttä aineellisen ylläpidon hankkimiseksi perheelle, niin vanhemmilta vaaditaan myös päättäväisyyttä sen kurin ja valmennuksen antamiseksi lapsille, mitä he tarvitsevat. Raamattu kehottaa vanhempia: ”Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea.” (Sananl. 22:6) Oletteko te, vanhemmat, osoittaneet tarvittavaa järkähtämättömyyttä, mitä vaaditaan hyvien tapojen istuttamiseksi lapsiinne? Luetteko te heille säännöllisesti Raamattua juurruttaen sen vanhurskaat periaatteet heidän mieleensä?
Ehkä te väitätte, että teidän lapsenne ovat liian vilkkaita istuakseen ja kuunnellakseen, että heitä kiinnostaa vain leikkiminen ja television katseleminen. Mutta olisikohan niin, että vika on todellisuudessa siinä, että teiltä itseltänne puuttuu päättäväisyyttä täyttää velvollisuuttanne heidän kurittamisessaan? Te tarvitsette järkähtämättömyyttä. Katsokaamme kuinka esimerkiksi eräs äiti, jonka mies ei arvostanut Raamatun tuntemuksen arvoa, kykeni pitämään kurissa kolme poikaansa.
”Kun painotettiin, että vanhempien velvollisuus on huolehtia siitä, että lapset saavat joka päivä raamatullista opetusta, niin päätin varata aikaa joka päivä Raamatun lukemiseen”, hän sanoi. ”Tämä nostatti vastalauseiden myrskyn pojissani, joiden ikä oli seitsemän, viisi ja kolme vuotta, koska se näytti aina tulevan juuri heidän hauskimpana aikanaan. Luomiskertomuksen jälkeen heidän kiinnostuksensa hävisi, ja huudot tulivat äänekkäämmiksi, kun sammutin television joka ilta ja ilmoitin, että oli raamatunlukuaika. Monta kertaa istuin Raamattu toisessa kädessäni ja oikaisuvitsa toisessa. Vastenmielisyys heikkeni kuitenkin päivä päivältä, ja nyt, kolme vuotta myöhemmin, he eivät ole ainoastaan halukkaita kuuntelijoita, vaan jopa pyytävät, että Raamattua luettaisiin, ja osallistuvat lukemiseen, haluavatpa minun kuulustelevankin heitä lukemastamme.
”Tämän tavan vaikutukset ovat totisesti olleet kauaskantoiset. He eivät ainoastaan saa hyvää tietoa siitä, mitä Raamatussa on, vaan myös perheenjäsentemme väliset suhteet ovat parantuneet suuresti, ja kurinpidon tarve on vähentynyt. Se on myös auttanut heidät koulussa luokkiensa etunenään, mikä on tulos ääneen lukemisen ja vaikeitten sanojen selvään lausumisen harjoittamisesta.” Ei ole epäilystäkään siitä, että päättäväisyys kannattaa!
Lujaa päättäväisyyttä vaaditaan erityisesti niiltä, jotka haluavat miellyttää Jumalaa vaeltaen hänen rakkaan Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, askeleissa. Ei ole helppoa olla kristitty ja totella Kristuksen käskyä: ”Saarnatkaa ja sanokaa: ’Taivasten valtakunta on tullut lähelle’.” (Matt. 10:7) Tämä pitää erityisesti paikkansa, kun joku on lihassurkastumistaudin lamauttama ja joutunut työntötuoliin. Mutta näinkin epäedullisessa asemassa oleva Lottie Rose Philadelphiasta (Pennsylvania, USA) on voinut toimia evankeliuminpalveluksessa koko ajallaan.
Hän otti tavakseen puhua jokaiselle, joka tuli hänen kotiinsa, ja tällä tavalla hän saattoi jättää aika paljon raamatullista kirjallisuutta vieraille. Mutta hän päätti tehdä vielä enemmän. Hän kirjoittaa siitä, miten tämä oli mahdollista: ”Järjestin niin, että joku vei minut työntötuolissani taloni ulko-ovelle, ja kun ihmiset kulkivat ohitse, puhuin heille. Millaisin seurauksin? Yhdessä kuussa levitin 120 lehteä. Joskus käytin jopa seitsemän tuntia päivässä tällä tavalla saarnaamiseen. Kaikkiaan voin yhdessä kuussa käyttää 128 tuntia saarnaamiseen ja merkitä yli 40 uusintakäyntiä kiinnostusta osoittaneitten kohdalla, ja minulla oli ihmeellinen tilaisuus ruokkia kolmea lampaankaltaista henkilöä raamatuntutkisteluissa.”
Monia ihmeellisiä töitä voidaan tosiaan suorittaa Jumalan ylistykseksi, jos on riittävästi päättäväisyyttä olla järkähtämätön esteistä ja vastustuksesta huolimatta. Se vaatii uskoa Jumalaan ja hänen lupauksiinsa, niin kuin Jeesus osoitti sanoessaan: ”’Jos voit!’ Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo.” Usko siis Jumalaan! Turvaudu häneen! Tutki hänen Sanaansa ja päätä lujasti mielessäsi, että haluat olla kuuliainen hänen tahdolleen niistä vaikeuksista tai ahdistuksista huolimatta, mitkä voivat tulla. Sinun elämäsi riippuu siitä, onko sinulla riittävästi päättäväisyyttä pysyä uskollisena tällaiselle päätökselle. – Mark. 9:23.