Uskolla parantaminen – onko siitä mitään vahinkoa?

USKOLLA parantajat selittävät, ettei heidän parannusvoimansa tehoa joka tapauksessa. Tämä on johtanut vaikeuksiin, kuten voidaan kuvitellakin. Kun sairaat ovat luottaneet täysin uskolla parantajaan eikä toivottua ihmettä ole tapahtunut, seuraukset ovat joskus olleet vakavia. Joissakin tapauksissa ihmiset ovat kuolleet sairauksiin, jotka olisi ehkä voitu hoitaa menestyksellisesti jollakin muulla tavoin.

Mahdollisesti tämän vuoksi monet uskolla parantajat nykyään suosittelevat, että heidän ”potilaansa” pitäisivät yhteyttä lääkäriinsä, vaikka tulevatkin heidän luokseen uskolla parantamista varten. He sanovat pitävänsä lääkäriä työtoverina eivätkä kilpailijana parantamistyössä. Jotkut lääkärit antavat varovaisen hyväksymyksensä tällaiselle uskolla parantamiselle ajatellen siitä olevan mahdollista psykosomaattista hyötyä heidän potilailleen.

Tutkittuaan pitkään uskolla parantamista tri William A. Nolan mainitsi erään toisen ongelman. Perehdyttyään useisiin väitettyihin parantamistapauksiin hän totesi niiden aiheuttaneen melkoisesti katkeruutta. Ihmisille oli sanottu tai heidät oli ainakin johdettu ajattelemaan, että he olivat parantuneet, mutta myöhemmin sairaus ilmeni uudelleen. Jotkin taudit olivat pahempia kuin aikaisemmin. Monet tunsivat itsensä pettyneiksi.

Mutta jos henkilö noudattaisi neuvoa pitää yhteyttä lääkäriinsä ja valmistautuisi siihen, ettei toivottua parantumista ehkä tapahtuisikaan, niin eikö silti kannattaisi mennä uskolla parantajalle – kaiken varalta? Jotta voisimme vastata tähän, meidän täytyy tarkastella asian uskonnollista puolta.

USKONNOLLINEN YHTEYS

Uskolla parantamisella on voimakkaat uskonnolliset siteet. Herätyssaarnaajat ja karismaatikot ajattelevat, että heidän toimintansa ’saattavat ihmisiä takaisin Kristuksen luo’. Saattavatko ne?

On merkille pantavaa, että heidän jumalanpalvelustensa aikana ihmiset saattavat ”puhua kielillä” tai ”täyttyä hengellä”, niin kuin he sanovat – ts. he joutuvat jonkinlaiseen hurmostilaan, jossa he eivät voi liikkua mutta näyttävät olevan tietoisia siitä, mitä heidän ympärillään tapahtuu. On kiinnostavaa huomata, että sellaiset kokemukset ovat samankaltaisia kuin muiden uskonnollisten parantajien, voodoopappien ja noitatohtorien yhteydessä ilmenevät kohtaukset ja transsitilat.

Tosin jotkut ”psyykkiset parantajat” ajattelevat, että heidän suorittamansa parantamiset ovat erillään uskonnosta. Kuitenkin heidän menettelynsä ja kokemuksensa ovat usein samankaltaisia kuin uskonnollisten parantajien. Ja ainakin joillakuilla on taustanaan spiritismi tai kenties itämainen uskonnollinen filosofia.

Ovatko nämä seikat tärkeitä tällä vapaamielisellä 1900-luvulla? Ovat, ne ovat hyvin tärkeitä, jos käytämme arvioinnin perustana Jeesuksen Kristuksen ja hänen apostoliensa suorittamia parannustekoja kristillisyyden alkuvaiheessa. Mitä havaitsemme, kun tarkastelemme näitä parannustekoja?

JEESUKSEN SUORITTAMAT PARANNUSTEOT

Kun Jeesus suoritti parannustekoja, ei ollut kysymys mistään ”psyykkisestä kirurgiasta” eikä ”hengellä täyttymisestä”. Eikä hän pitänyt tunnepitoisia saarnoja ennen parannustekojaan. Se mitä hän teki oli usein varsin yksinkertaista. Hän saattoi koskettaa sairasta, tai tämä saattoi koskettaa häntä, tai joskus hän vain puhui sairaalle. Ja he parantuivat. – Matt. 8:14, 15; Luuk. 8:43–48; 17:12–19.

Jeesuksen suorittama parantaminen ei ollut psykosomaattista. Surkastunutta kättä ei voida parantaa siten, ja kuitenkin hän paransi sellaisia vaivoja. Hän pystyi parantamaan ”kaikenlaisia tauteja ja kaikenlaista raihnaisuutta”. Hän herätti jopa kuolleita. (Matt. 4:23; Luuk. 6:6–11; 8:49–56) Paraneminen ei ollut vain vähäistä, eikä hän koskaan epäonnistunut. Sanoja ”pettymys” tai ”petos” ei koskaan kuultu Jeesuksen parannustekojen yhteydessä. Jopa hänen vihollisensa myönsivät niiden tapahtuneen. (Joh. 11:47, 48) Mistä johtuu silloisten ja nykyisten parannustekojen välinen ero?

MISTÄ ERO JOHTUU?

Koska yleisesti myönnetään – myös useimpien uskolla parantajien keskuudessa – että Jeesuksen parannusteot olivat Jumalasta, niin voisiko olla, että nykyajan parantajat ovat yhteydessä johonkin muuhun voimanlähteeseen? Tämä on hyvin todennäköistä, varsinkin kun ajattelemme joidenkuiden uskolla parantajien yhteyksiä spiritismiin ja okkultismiin. Ja on hyvin merkittävää, että Raamattu varoittaa tällaisista menettelyistä: ”Älköön keskuudessasi olko ketään, joka . . . ennustelee merkeistä, harjoittaa noituutta tai velhoutta, joka lukee loitsuja, kysyy vainaja- tai tietäjähengiltä tahi kääntyy vainajien puoleen.” – 5. Moos. 18:10, 11.

Tämä ei ole uskonnollista kiihkoilua. Sen sijaan se suojelee meitä pahojen henkivoimien, demonien, saastutukselta, jotka ovat aina toimineet vastoin ihmiskunnan parhaita etuja. Nykyinen uskolla parantaminen okkulttisine yhteyksineen on kiistämättä erilaista kuin Jeesuksen Kristuksen suorittamat parannusteot, koska hän aina karttoi sellaisia vaikutuksia. Kaikki, mikä suoritetaan näiden voimien vaikutuksessa, johtaa väistämättä moniin sellaisiin tapauksiin, joissa koetaan ”pettymystä” ja ”petosta”.

Tämä erilaista voimanlähdettä koskeva asia tulee selvemmäksi, kun ymmärrämme, ettei ole mitään syytä odottaa nykyään tapahtuvan samanlaista parantamista kuin Jeesus suoritti. Jeesuksen ja hänen apostoleittensa suorittama parantamistyö täytti tarkoituksensa.

MIKSI JEESUS PARANSI

Kun apostoli Paavalin ystävä Timoteus oli sairas, Paavali ei suositellut käsien päälle panemista vaan viinin käyttöä lääkkeenä. (1. Tim. 5:23) Miksi? Koska varhaiskristityt eivät pitäneet parantamisen lahjaa hoitokeinona. Eivätkä he olleet saaneet tehtäväkseen huolehtia silloisen ihmiskunnan ruumiillisesta terveydestä.

He olivat Jeesuksen tavoin saarnaajia. Jeesus selitti Pontius Pilatukselle elämänsä päätarkoituksen, kun hän sanoi: ”Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten olen tullut maailmaan, että todistaisin totuudesta.” – Joh. 18:37.

Miksi parantamista sitten tapahtui? Se oli muiden ihmetekojen ohella tunnusmerkki. Se todisti, että kristillinen sanoma oli todella Jumalasta, että se oli ”totuus”. Apostoli Paavali osoitti tämän, kun hän kirjoitti: ”Kuinka me pääsemme pakoon, jos emme ole välittäneet niin suuresta pelastuksesta, että siitä alettiin puhua Herramme välityksellä ja sen vahvistivat meille ne, jotka kuulivat häntä, samalla kun Jumala liittyi mukaan todisteen tunnusmerkein sekä ennakoivin ihmein ja monenlaisin voimateoin.” (Hepr. 2:3, 4) Tärkeä asia oli siis pelastussanoma, eivät ihmeteot. Ihmeteot vain todistivat sanoman totuudeksi. Kun tämä ja se seikka, että Jumala käytti kristillistä seurakuntaa, oli todistettu, hengen ihmelahjoja, myöskään parannustekoja ei enää tarvittu. – 1. Kor. 12:27–13:8.

Mutta mitä on sanottava niistä väitetyistä ihmeteoista, joita suoritetaan nykyään Jeesuksen nimessä? Jeesus itse sanoi, että monet sanoisivat hänelle: ”Herra, Herra, emmekö me profetoineet sinun nimessäsi ja ajaneet ulos demoneja sinun nimessäsi ja tehneet monia voimatekoja sinun nimessäsi?” Ja mitä Jeesus vastasi? ”Menkää pois minun luotani, te laittomuuden tekijät.” Jeesus ei sanonut, ettei voimatekoja suoritettaisi. Mutta niitä ei tehtäisi hänen valtuutuksellaan, ’hänen nimessään’. Niitä suoritettaisiin jonkin muun voiman avulla; sen tähden ne olisivat laittomuutta. – Matt. 7:21–23.

Toisaalta Jeesus sanoi tosi seuraajiensa toiminnasta: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille.” Hän sanoi myös: ”Menkää . . . tehkää opetuslapsia . . . ihmisistä, . . . ja opettakaa heitä.” Todistamisen piti siis nykyään olla saarnaamista ja opettamista, ei ihmeitten, esimerkiksi parannustekojen, suorittamista. – Matt. 24:14; 28:19, 20.

PAREMPI VASTAUS

Samalla kun mahdollinen hyöty uskolla parantajan luo menemisestä on kyseenalainen, sen vaarallisuus on hyvin todellista. Siihen liittyy vaara joutua tekemisiin demonien kanssa ja se, että Jeesus pitää sinua ”laittomuuden tekijöihin” kuuluvana. Lisäksi siihen liittyy vaara jäädä vaille paljon parempaa vastausta ihmiskunnan sairausongelmaan kuin uskolla parantaminen on.

Siihen on olemassa parempi vastaus – Jumalan oma vastaus, jonka hän esittää meille Raamatussa. Tämä henkeytetty kirja ei lupaa yhtäkkistä vapautusta sairaudesta. Mutta se antaa apua terveysongelmiin. Kun noudatamme ruumiillista ja moraalista puhtautta koskevia Raamatun neuvoja, niin ne auttavat meitä välttämään monia sairauksia, muiden muassa sukupuolitauteja ja tupakoimisesta aiheutuvaa syöpää. Sen neuvojen kuunteleminen auttaa meitä välttämään monia stressiin liittyviä sairauksia, joita kateus, mustasukkaisuus ja katkera suuttumus voivat aiheuttaa. – Sananl. 14:29, 30; 2. Kor. 7:1; Gal. 5:19–23.

Apostoli Paavali osoittaa meille edelleen, kuinka voimme luottaa täysin Jumalaan kriisiaikoina, esimerkiksi sairauden kohdatessa. Tämä poistaa paljon huolestuneisuutta ja tuottaa ”Jumalan rauhan, joka ylittää kaiken ajatuksen”. Sellainen mielenrauha tuottaa epäilemättä psykosomaattista hyötyä sairauden aikana potilaan tarvitsematta turvautua uskolla parantamiseen. – Fil. 4:6, 7.

Tämän lisäksi Raamattu ilahduttaa meitä kuvailemalla, millaiset olosuhteet tulevat vallitsemaan kautta maapallon sen jälkeen, kun Valtakunta, se taivaallinen hallitus josta Jeesus saarnasi, on täysin poistanut nykyisen itsekkään ja väkivaltaisen asiainjärjestelmän. Tällaiset kuvaukset ovat sitäkin innostavampia, kun ymmärrämme, että niiden toteutumisen aika on hyvin lähellä.

Apostoli Pietari sanoi, että Jeesuksen ihmeteot olivat ”tunnusmerkkejä” ja ”ennakoivia ihmeitä”. (Apt. 2:22) Ne olivat ”tunnusmerkkejä” siitä, että Jeesuksen sanoma oli totuus, ja ne olivat ”ennakoivia ihmeitä” siitä, mitä Jehova Jumala valtuuttaa hänet tekemään ihmiskunnan hyväksi, kun Jumalan valtakunta aikaansaa Hänen tahtonsa tapahtumisen koko maan päällä. Kuvittele sitä parannus- ja ennallistustyötä, joka silloin tapahtuu!

Kuvaillessaan tämän tulevan parantamistoiminnan tulosta Ilmestyskirja sanoo: Jumala ”on pyyhkivä kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä surua eikä parkua eikä kipua ole enää oleva. Entiset ovat kadonneet.” Tämä on luotettava lupaus. Silloin eivät toiveet petä, sillä Jumala itse sanoo: ”Kirjoita, koska nämä sanat ovat luotettavat ja todet.” – Ilm. 21:4, 5.

Aiheuttaako sairauden ja kuoleman ongelma sinulle huolta? Useimmille meistä se aiheuttaa. Miksi et siis tutkisi tarkemmin näitä Jumalan lupauksia? Tulet toteamaan ne paljon uskolla parantamista luotettavammiksi ja tyydyttävämmiksi.

[Tekstiruutu s. 6]

Jeesuksen parannusteot olivat

• aivan ilmeisesti Jumalasta

• täysin tehoavia joka tapauksessa

• usein varsin yksinkertaisia

• onnistuneita, minkä hänen vihollisensakin tunnustivat

• tarkoitetut todistamaan pelastussanoman totuudellisuus

[Tekstiruutu s. 7]

Jeesuksen parannusteot

• EIVÄT liittyneet spiritismiin eivätkä okkultismiin

• EIVÄT liittyneet tunnepitoisiin saarnoihin

• EIVÄT olleet psykosomaattisia eivätkä hoitokeino

• EIVÄT olleet hänen palveluksensa tärkein osa

• EIVÄT olleet tarkoitetut jäljiteltäviksi meidän aikanamme

[Kuva s. 5]

Jeesuksen suorittamien parannustekojen ja nykyisen uskolla parantamisen välillä on eroavaisuuksia