Okkultismin takana oleva todellinen voima
RAAMATTU ilmaisee okkultismin takana olevan todellisen voiman ja sen tarkoituksen. Sinä et löydä sen sivuilta epävarmaa teoriointia asiasta. Se esittää tosiasiat selvästi ja ottaa lujan kannan kaikkia okkulttisia tapoja vastaan. Kaikki muut vanhat uskonnolliset kirjoitukset joko laskevat perustan okkultismille, hyväksyvät sen tai edistävät sitä.
Historia tosiaan todistaa, että melkein kaikki varhaiset kansat olivat vajonneet syvälle okkultismiin. Kuitenkin tiedetään yhdellä kansalla olleen uskonto, joka karttoi okkultismia – Raamatun muinaisilla heprealaisilla. Miksi?
Taikauskoiset käsitykset tuntemattomasta eivät vaikuttaneet heprealaiseen uskontoon niin kuin muihin. Hän, joka tuntee tosiasiat, antoi heprealaisille heidän uskontonsa, ja Hän teki selväksi sen, että Hänen voimansa ei ollut okkulttisten tapojen takana. Jumala sanoikin heille profeetta Mooseksen kautta: ”Nämä kansat . . . kuuntelevat kyllä merkeistäennustajia ja taikureita, mutta sinulle ei Herra, sinun Jumalasi, sitä salli.” – 5. Moos. 18:14.
Hän eritteli selvin sanoin ne tavat, joita heidän piti karttaa: ”Älköön keskuudessasi olko ketään, joka . . . tekee taikoja, ennustelee merkeistä, harjoittaa noituutta tai velhoutta, joka lukee loitsuja, kysyy vainaja- tai tietäjähengiltä tahi kääntyy vainajien puoleen. Sillä jokainen, joka senkaltaista tekee, on kauhistus Herralle.” – 5. Moos. 18:10–12; vrt. 3. Moos. 19:26, 31; 20:6, 27; Jes. 8:19.
OKKULTISMIN TAKANA OLEVA VOIMA
Tätä asiaa valaisee kokemus, johon liittyy eräs Rooman valtakunnan hallitusviranomainen, Sergius Paulus. Hän oli Kyproksen prokonsuli vuoden 47 vaiheilla. Raamattu kuvailee hänet ”ymmärtäväiseksi mieheksi”. Hän etsi totuutta. Niin hän sitten pyysi Saulus Tarsolaista, Rooman kansalaista, joka tunnettiin myös apostoli Paavalina, kertomaan hänelle Jumalasta ja kristillisyydestä. Mutta muuan ”noita” eli taikuri nimeltä Elymas oli läsnä ja alkoi vastustaa Paavalia epäilemättä tietäen, että Paavalin sanoma voi heikentää hänen omaa vaikutustaan prokonsuliin sekä sitä mainetta, mikä hänellä oli okkulttisten voimiensa ansiosta.
Paavali kääntyi Elymaan puoleen ja ilmaisi selvästi, kuka oli hänen okkulttisten voimiensa takana, kun hän sanoi: ”Sinä perkeleen sikiö, kaiken vanhurskauden vihollinen, etkö lakkaa vääristelemästä Herran suoria teitä?” (Apt. 13:6–10) Apostoli Paavali mainitsi siis ”perkeleen”, jumalattoman henkipersoonan, tämän noidan takana olevaksi voimaksi. Joidenkuiden on ehkä vaikeata uskoa tällaisen luomuksen olemassaoloa.
Mutta hänen olemassaolollaan on silminnäkijän todistus. Herra Jeesus Kristus tuli henkimaailmasta, ja hän puhui persoonalliseen tietoon perustuvan vakaumuksensa perusteella ’Perkeleestä’, joka tunnetaan myös ’Saatanana’. Jeesus selitti Saatanan alkuperästä: ”Totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. . . . hän on valhettelija ja sen isä.” (Joh. 8:44; Luuk. 10:18) Tämä henkiluomus oli siis kerran ”totuudessa”. Mutta ärsyyntyneenä siksi, että Jumalalla oli valta ratkaista, mikä on ”totuus”, ja vaatia alistumaan siihen, tuleva Saatana päätti sallia vallan ja riippumattomuuden halun voittaa viisautensa. – Jaak. 1:13, 14; vrt. Hes. 28:13–17.
Sitten tämä Saatana ryhtyi houkuttelemaan toisia menettelemään samalla tavalla. Hänen ensimmäinen avoin tekonsa oli valhe Jumalaa vastaan, jolla hän antoi mallin nykyisillekin menetelmätavoilleen. Se valhe koitui ensimmäisen ihmisparin kuolemaksi ja teki Saatanasta ”murhaajan alusta asti” sekä ’valheen isän’. – 1. Moos. 3:1–5, 13; Ilm. 12:9.
Raamatun historia kertoo samalla lailla, että toisetkin ”Jumalan pojat”, enkelit, valitsivat riippumattomuuden Jumalasta. Niillä on voimaa ja vaikutusta heikkojen ihmisten mieleen ja elämään, jopa kyky ’riivata’ ihmisiä tai eläimiä ja käyttää elottomia esineitä petollisissa tarkoituksissaan. – Matt. 12:43–45; Luuk. 8:27–33.
Ne, jotka ovat sekaantuneet okkulttisiin tapoihin, tunnustavat itse niihin liittyvän vaaran. Kirja Psychic Discoveries Behind the Iron Curtain (Yliluonnollisia havaintoja rautaesiripun takana) kertoo neuvostoliittolaisten laajakantoisista tieteellisistä tutkimuksista ESP:n ja muiden yliluonnollisten voimien alalla. Valaisten tällaisista tutkimuksistakin koituvaa vaaraa tekijät sanovat: ”On yksi varoitus, jonka jokainen, joka ryhtyy tähän työhön tieteellisesti, aina antaa – ESP:hen ei tule suhtautua kevytmielisesti. Se saattaa olla vaarallinen silloinkin, kun työskennellään jonkin niin yksinkertaisen välineen kuin aakkoslaudan parissa. Olemme nähneet eräitä sen vaikutuksia.”
Mistä vaara johtuu? Ed Warren, jota pidetään okkultismin johtaviin asiantuntijoihin kuuluvana, esittää yhden syyn: ”Aakkoslaudan käyttö, spiritististen istuntojen pitäminen tai ESP:n harjoittaminen . . . ovat kutsuja pahansuoville hengille tulla ja lopulta ottaa valtaansa heidät.”
Mutta mistä johtuvat kaikki nuo oudot ja näennäisesti ristiriitaiset okkultismin muunnelmat? Miksi jotkin näyttävät silmäänpistävän pahoilta, toiset hyviltä ja taas toiset pelkästään oikuista johtuvilta? On todellisuudessa yksi yhtenäinen tarkoitus, jonka ainoastaan Raamattu paljastaa.
OKKULTISMIN TARKOITUS
Kuten edellä mainitsimme, okkultistit Elymaan tavoin toimivat Saatanan edustajina eli narreina. He ovat sellaisina ’kaiken tosi uskonnon vihollisia . . . vääristellen Herran suorat tiet’. (Apt. 13:10, Jerusalem Bible [Je]) Miten ristiriitaisia ja erilaisia okkulttiset tavat lienevätkin, niillä on yhteinen tarkoitus: houkutella ihmiset pois ”tosi uskonnosta” ja saada heidät toimimaan riippumattomina Jumalan ”suorista teistä”.
Tämän suunnitelman takana oleva pirullinen viisaus on ilmeinen. Ihmisiä lumoavat selittämättömät, näennäisesti ”yliluonnolliset” ilmiöt. On olemassa monenlaisia okkulttisia tapoja, ja ne vetoavat erilaisiin ihmisiin. Jotkut antautuvat suoraan Saatanan valtaan siekailemattoman Saatanan palvonnan, voodoo-uskonnon, noituuden ja muun senkaltaisen välityksellä. Toiset ajattelevat erheellisesti, että Jumala on jollain lailla tekemisissä astrologian tai spiritualismin kanssa. Ne, joilla on viehtymystä tieteeseen, lumoutuvat useasti yliluonnollisiin voimiin, kuten ESP:hen ja selvänäköisyyteen. On melkein jokaiselle jotakin.
Mutta entä sellaiset teot kuin ”parantaminen”, ”kielillä puhuminen”, demonien poismanaaminen ym., jotka liittyvät suoranaisesti ns. ”kristillisiin” järjestöihin? Eikö tämä osoita, että Jumala toimii heidän kanssaan tehdäkseen tyhjäksi Saatanan työt, samoin kuin hän auttoi Jeesusta ja hänen apostoleitaankin? (Joh. 10:37, 38; Apt. 19:11) Jeesus osasi odottaa juuri tätä kysymystä kuuluisassa vuorisaarnassaan.
Hän sanoi, että monet tunnustaisivat kristillisyyttä, mutta epärehellisesti. Millä perusteella he väittäisivät olevansa kristittyjä? Jeesus sanoi: ”Moni sanoo minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?’” Mutta todistaisiko tämä, että heillä oli Jumalan henki ja he olivat hänen Poikansa tosi opetuslapsia? Jeesus jatkoi sanoen: ”Silloin minä lausun heille julki: ’Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät’.” – Matt. 7:15–23.
Selvästikin nuo okkultistit, jotka käyttävät Kristuksen nimeä, ovat yhtä iljettäviä hänestä kuin okkultismi heprealaisten keskuudessa oli Jehovalle. Miksi? Koska heidän takanaan oleva voima on sama. Tarkoitus on sama, nimittäin ihmisten vetäminen pois ”tosi uskonnosta”, heidän houkuttelemisensa tekemään Jumalan tuomitsemia tekoja.
Raamattu osoittaa yliluonnollisten henkilahjojen hävinneen sen jälkeen, kun ne olivat ilmaisseet vasta perustetun kristillisen seurakunnan Jumalan välikappaleeksi tosi palvonnan levittämisessä. (1. Kor. 13:8–11) Mutta Raamattu varoittaa, että uskonnolliset petkuttajat tarttuisivat myöhemmin tällaisiin ”voimallisiin tekoihin” saadakseen omat tekonsa näyttämään oikeilta. ”Eikä ihme”, sanoo Raamattu, ”sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi. Ei ole siis paljon, jos hänen palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi.” – 2. Kor. 11:14, 15.
Tämä osoittaa, että esimerkiksi kyky manata pois demoneja ei ole välttämättä merkki siitä, että Jumala tukisi pappismiehiä, jotka väittävät omaavansa tällaisen voiman. Nimikristityt samoin kuin ei-kristitytkin väittävät kykenevänsä manaamaan pois pahoja henkiä: katolilaiset, protestantit, juutalaiset kabbalistit ja voodoo-kultin harjoittajatkin. Onko Jumala minkään näiden takana? Raamattu sanoo: ”Ei Jumala ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala.” (1. Kor. 14:33) Hän ei toimi varmastikaan itseään vastaan tukemalla vastakkaisia riitapuolia.
Myös useimpien ns. ”henkien manaajien” käyttämät menettelytavat osoittavat, etteivät he ole Jumalasta. Jeesus voi ajaa ”henget ulos sanalla” vain käskien niitä, ja ne tottelivat tunnustaen hänen valtansa. (Matt. 8:16, 29–34; Mark. 5:7–13; Luuk. 8:28–33) Kuitenkin nämä uskonnolliset ”henkien manaajat” lausuvat rituaalisia, taianomaisia kaavoja käyttäen määrättyjä sanoja ja lausumia, joissa itsessään otaksutaan olevan voima karkottaa henkiä. Roomalaiskatolinen manausluku, joka on kirjassa Rituale Romanum, voi kestää useita tunteja lausua, ja sen ohella käytetään uskonnollisia pyhäinjäännöksiä ja muita taikauskoa ilmentäviä uskonnollisia tarvikkeita – selvänä vastakohtana Jeesuksen yksinkertaisille käskyille! Kuitenkin heidän ”manaamisensa” näyttävät monesti tepsivän! Miksi?
Raamattu osoittaa, että Saatana käyttäisi yliluonnollisia voimia tukeakseen näitä uskonnollisia petkuttajia, lisäten heidän luotettavuuttaan ja siten edistäen omia tarkoitusperiään. Kristitty apostoli Paavali ennusti, että sellaiset, jotka väittävät olevansa Kristuksen seuraajia, kapinoisivat Jumalan menetelmiä vastaan ja että kapinalliset etsisivät palvovaa kunnioitusta itselleen, niin kuin kristikunnan papisto tekee. Sitten hän sanoi: ”Saatana ryhtyy työhön: on oleva kaikenlaisia ihmeitä ja tunnusmerkkien ja enteitten pettävää näytettä ja kaikenlaista pahaa, mikä voi pettää . . . koska he eivät halua tarttua totuuden rakkauteen, joka olisi voinut pelastaa heidät.” – 2. Tess. 2:9, 10, Je.
Huomaa, että Paavali asettaa ’pettävien tunnusmerkkien’ vetoavuuden ”totuuden rakkauden” vastakohdaksi. Jeesus ilmaisi totuuden todellisen lähteen, kun hän rukoillessaan Jumalaa sanoi: ”Sinun sanasi on totuus.” Jumalan ”sana” on Raamatussa. Aito ”totuuden rakkaus” kehittyy, kun käytämme mieltämme saadaksemme tietoa tästä sanasta, hyötyäksemme Jumalan ”suorista teistä” elämässämme. – Joh. 17:17; Apt. 13:10.
OIKEA NÄKEMYS OKKULTISMISTA
Mitä tämä merkitsee niille, jotka harrastelevat okkultismia tai joita sen viime aikoina saama julkisuus lumoaa? Se merkitsee sitä, että tällaiset asiat eivät ole turvallisia uteliaisuuden tai ajanvietteen aiheita. Ne ovat Saatanan käyttämiä keinoja ihmisten kääntämiseksi menetelmiin, jotka ovat suoranaisesti ristiriidassa Jumalan selvästi ilmaiseman tahdon kanssa.
Tosi kristityt eivät leikittele okkultismin kanssa. Jos he olivat kietoutuneet siihen menneisyydessä, niin he ovat nyt hävittäneet kaiken siihen liittyvän, mitä he omistavat. (Apt. 19:18, 19) He tietävät tämän Raamatun neuvon arvon: ”Vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee.” – Jaak. 4:7.
Jehovan kristityt todistajat ovat kauan noudattaneet Raamatun viisasta neuvoa tässä asiassa. He ovat siten välttäneet okkultismin ansan erityisesti latinalaisen Amerikan ja Afrikan alueilla, missä voodoo ja juju ovat elämäntapa ”kristityiksikin” kutsuttujen asukkaiden keskuudessa. He ovat auttaneet vilpitönsydämisiä ihmisiä murtautumaan vapaiksi pahojen henkien valvonnasta opettamalla toisille totuutta Jumalan sanasta Raamatusta eikä harjoittamalla mitään salaperäisiä henkienmanausmenoja. (Ef. 6:10–18) Koska heitä ohjaa Jumalan sana, joka ei väheksy okkultismia eikä myöskään suvaitse sen harjoittamista, he voivat sanoa apostoli Paavalin tavalla: ”Saatana ei pääse meistä viekkaudella voitolle – me tunnemme kyllin hyvin, mitkä hänen aikeensa ovat.” – 2. Kor. 2:11, Je.