ja hänen kärsimyksiensä osallisuuden, tullessani hänen kaltaisekseen samankaltaisen kuoleman kautta, jos minä ehkä pääsen [varhaisempaan, Um] ylösnousemiseen kuolleista.” – Fil. 3:8–11.

23. a) Kenen esimerkkiä noudattaessamme teemme hyvin uskoessamme ylösnousemukseen? b) Missä suhteissa me haluamme ylösnousemustoivon auttavan itseämme, ja mistä me kiitämme Jumalaa?

²³ Me teemme hyvin noudattaessamme apostoli Paavalin esimerkkiä. Mutta ensi sijassa noudatamme Herran Jeesuksen Kristuksen esimerkkiä, joka myös pani toivonsa siihen, että kaikkivaltiaalla Jumalalla on voima herättää hänet kuolleista kolmantena päivänä, ja hänelle itselleen on nyt uskottu voima herättää kuolleita valtakuntansa aikana. Kun seuraamme sekä Jeesuksen Kristuksen että hänen apostolinsa esimerkkiä, niin rohkaistukaamme tästä ylösnousemustoivosta heidän tavallaan. Lohduttakoon ylösnousemustoivo meitä niiden suhteen, jotka ovat vaipuneet kuolonuneen ja voivat odottaa heille varattua herätystä. Kannustakoon ylösnousemustoivo jatkamaan Herran Jumalan työn tekemistä siitäkin huolimatta, että kuolisimme nyt ennen Harmagedonia, koska tiedämme, että kuolleista nousemisen tähden uskollinen työmme ”ei ole turha Herrassa”. Kiitos olkoon Jumalalle Kaikkivaltiaalle, joka antaa meille voiton kuolemasta Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta! – 1. Kor. 15:57, 58.

Lukijain kysymyksiä

● Onko maan päällä ollut Jehovan todistajia kaikkina ihmiskunnan historian aikoina? Entä keskiaikana?

Näyttää siltä, ettei ole viisasta antaa yllä esitettyihin kysymyksiin ehdottoman varmaa vastausta. Mutta johdonmukainen ajattelu ja historialliset tosiasiat Jumalan sanan valokeilassa näyttävät tukevan sellaista johtopäätöstä, että Jehovan todistajia on ollut maan päällä kaikkina ihmiskunnan historian ajanjaksoina.

Vaikka ennen vedenpaisumusta mainitaan nimeltä vain kolme todistajaa, ei se silti merkitse, ettei heitä olisi voinut olla enemmänkin. On hyvin luultavaa, että Aabel oli avioliitossa uskollisena todistajana ollessaan, joten hänen vaimonsa Aabelin kuoleman jälkeen on saattanut elää edelleen todistajana. Sellaisena voidaan mainita myös Lemek, sillä hänenkin on täytynyt olla Jehovan todistaja voidakseen lausua henkeytetyn ennustuksensa pojastaan Nooasta. – 1. Moos. 5:29.

Vedenpaisumuksen jälkeen havaitsemme uskollisen Seemin eläneen Aabrahamin aikaan asti. Ja eivätkö Iisak, Jaakob, Joosef ja Job olleet uskollisia todistajia, kuten Mooseksen vanhempienkin on täytynyt olla? Kun Israelin kansa muodostettiin, niin koko kansasta tuli todistajakansa, niin kuin Jehova osoittaa Jes. 43:10–12:ssa. Tuo kansa pysyi Jehovan todistajana aina vuoteen 36 jKr.

Jeesuksen vertaus vehnästä ja lusteista, mikä on kerrottu Matt. 13. luvussa, näyttää osoittavan, että Jehovalla on ollut todistajia maan päällä myös Kristuksen ajasta lähtien meidän aikaamme saakka. Jeesus sanoi tuossa vertauksessa, että sekä vehnä että luste kasvavat yhdessä elonkorjuuseen saakka, jolloin tapahtuu erottelu. Tämän vertauksen merkityksestä voidaan ymmärtää, että koko tämän ajan, ensimmäisestä kylvämisestä elonkorjuuseen, oli oleva joitakuita aitoja kristittyjä, ”vehnää”, vaikka heidän lukumääränsä aika ajoin olisikin erittäin pieni.

Näin ollen on läpi vuosisatojen ollut kristityiksi tunnustautuvia, jotka ovat hylänneet kolminaisuuserehdyksen, ja heitä kutsuttiin tavallisesti ”areiolaisiksi”. Oli sellaisia, jotka tarkasti noudattivat alkukristillisyyttä ja heidät tunnettiin nimellä quartodecimans (neljästoistalaiset), koska he viettivät Kristuksen kuoleman muistoa niisanin 14. päivänä ja pitivät puolensa Rooman pakanallista suuntausta vastaan. Oli myös paavalilaiset 7. vuosisadan jälkeen, ja heidän oppejaan on sanottu ”aidoksi apostoliseksi Raamatun kristillisyydeksi”. He pitivät kiinni yksinomaan ”Uudesta testamentista”, kastoivat aikuisia, uskoivat, että Jumala oli rakkaudessaan