Oletko ystävällinen itseäsi kohtaan?
OLETKO sinä ystävällinen itseäsi kohtaan? Vastaus tähän kysymykseen ei ole niin yksinkertainen kuin näyttää. Amerikan Associated Pressin avustaja H. Boyle kirjoitti kerran näin: ”Ihmisellä on eräs kyky, mikä erottaa hänet toisista elävistä olioista – taito tehdä itsensä onnettomaksi. Hän on ainoa elävä olio, joka keksii omat vaikeutensa, aiheuttaa tarpeettomia ikävyyksiä ja muodostaa totutun tavan itsesäälinnästään. Hän on ainoa elävä olio, jolle liika ei ole koskaan kylliksi. . . . Eräs asia, mitä hän kaipaa enimmän – menestys – on asia, mitä hän näyttää kykenevän vähimmän kestämään.” – Easton, Pennsylvania, Express, maaliskuun 3. 1959.
On tietysti eräitä, jotka uskonnollisen harhaluulon takia eivät edes usko itseään kohtaan osoitettavaan ystävällisyyteen. Näihin kuuluvat sadhut eli Idän pyhät miehet ja kristikunnan askeetit. Heidän menettelytapansa ei saa kuitenkaan puolustusta Raamatusta eikä järjestä, sillä he eivät miellytä Jumalaa eivätkä palvele parhaimmin lähimmäistään noudattamalla sellaista tietä. Jumalan Sana ilmaisee, että meidän tulee olla ystävällisiä itseämme kohtaan, sillä meidän tulee rakastaa lähimmäistämme niin kuin itseämme. Vielä enemmänkin: se tuomitsee ”ruumiin ankaran kohtelun”. – Mark. 12:29–31; Kol. 2:20–23, Um.
Toiset eivät ole ystävällisiä itseään kohtaan tietämättömyyden takia. Monet ovat polttaneet piintyneesti vuosikymmeniä savukkeita tuntematta savukkeenpolton ja ruumiillisten sairauksien valtavan määrän välillä vallitsevaa yhteyttä. Tämä yhteys on nyt todettu kuitenkin niin varmasti, että sellaiset johtavat asiantuntijat kuin toht. Ochsner ja toht. Sara Jordan kuuluisasta Laheyn klinikasta eivät hoida vatsasairauksia potevia, jotka kieltäytyvät lakkaamasta savukkeenpoltosta, ja Amerikan lääketieteellinen yhdistys hylkää taas kaikki savukemainokset ammattilehdistään. Koska savuketeollisuus menestyy erinomaisesti kaikista näistä todisteista huolimatta, niin siitä seuraa, että monet ovat yhä epäystävällisiä itseään kohtaan, joko itsepäisyydestä tai itsekkyydestä.
Useimmat ihmiset osoittavat tosiaan antamalla perään itsekkyydelle joko suurissa tai pienissä asioissa, että he eivät ole ystävällisiä itseään kohtaan. Ihminen, joka valitsee rikoksellisen elämänuran, joka elää jatkuvassa pelossa, että hän joutuu kiinni, poliisin surmaamaksi tai rikostovereittensa murhaamaksi, ei ole ystävällinen itseään kohtaan. Eivätkä ne naisetkaan ole, jotka omaksuvat paheellisen elämän. Heidän kohtalonsa on mitä surkuteltavin, sillä he elävät pelossa, että heidät huomataan, he ovat toivottomia ja harkitsevat usein itsemurhaa. Kun he valitsevat paheen helpoksi elatuksensa ansaitsemiskeinoksi, niin he eivät ole ystävällisiä itseään kohtaan.
Mutta meidän itsekkyytemme ei tarvitse koskea törkeitä syntejä, jotta me syyllistyisimme epäystävällisyyteen itseämme kohtaan. Jos me kannamme huomattavaa liikapainoa tai kärsimme jostakin lukuisista ruumiillisista sairauksista, mitkä johtuvat siitä, että käytämme ylenpalttisesti ruokaa, juomaa tai muita ruumiillisia nautintoja, niin emme ole ystävällisiä itseämme kohtaan. Jos emme voi sulkea televisiota, kun meidän pitäisi mennä vuoteeseen, jos emme voi erota seurasta aikanaan saadaksemme kohtuullisen yölevon ja kärsimme sen johdosta kurjasta huomisesta tuon tunnin tai kahden lisähuvin vuoksi, niin emme ole ystävällisiä itseämme kohtaan. Eivätkä istumatyön tekijät ole ystävällisiä itseään kohtaan, jos he rakastavat mukavuutta niin paljon, että laiminlyövät kokonaan liikunnon ja saavat siten sydänvian sekä myöskin vähentävät yleensä tautien vastustuskykyä.
Jos haluamme olla ystävällisiä itseämme kohtaan, niin meidän täytyy myöskin kyetä sanomaan ”ei” lähimmäisellemme, kun hän ehdottaa epäviisasta menettelyä. Hän yllyttää usein erheellisen ystävällisyytensä takia meitä liialliseen nauttimiseen. Tai hän saattaa tehdä sen, koska hänen turhamaisuuttaan imartelee, kun hän voi vaikuttaa meihin mielettömyyden tiellä. Tai voi olla niinkin, että hänellä on salainen halu houkutella meitä siihen, mistä varoitetaan Sananlaskujen 23:6, 7:nnessä. Älä ole siis epäystävällinen itseäsi kohtaan vain siksi, että sinua pidettäisiin hyvänä toverina. Lopeta, kun olet saanut kylliksesi. Pidä kiinni siitä, minkä tiedät oikeaksi ja parhaaksi, ajatelkootpa tai sanokootpa muut mitä tahansa.
Meidän parhaat ystävämmekin saattavat erehtyä. Niinpä Raamattu kertoo, että Jeesus varoitti eräässä tilaisuudessa opetuslapsiaan sen suhteen, mikä heitä odotti: vaino ja kuolema ja ylösnousemus. ”Tällöin otti Pietari hänet syrjään ja alkoi esittää voimakkaita vastaväitteitä hänelle sanoen: ’Ole ystävällinen itseäsi kohtaan, Mestari, ethän sinä saa lainkaan tällaista kohtaloa.’ Mutta hän sanoi Pietarille kääntäen selkänsä: ’Väisty taakseni, Saatana! Sinä olet loukkauskivi minulle, koska sinä et ajattele Jumalan ajatuksia, vaan ihmisten.’” Pietari tarkoitti hyvää, mutta Jeesus tiesi asian paremmin. – Matt. 16:22, 23, Um.
Ystävällisyys itseämme kohtaan ei merkitse ainoastaan sitä, että pystymme sanomaan ”ei” sekä itsellemme että toisille, vaan myöskin sitä, että voimme sanoa ”kyllä”, kun velvollisuus kutsuu. Miksi taistelisimme onnettomina syyllisin omintunnoin, kun voisimme paljon vähemmällä ponnistelulla saada mielenrauhan, jopa ilonkin tekemällä, mitä meidän odotetaan tekevän? Jumalan Sana kehottaa sen tähden viisaasti meitä pitämään ”hyvän omantunnon”. – 1. Piet. 3:16.
Ystävällisyys itseäsi kohtaan merkitsee myöskin tyytyväisyyttä. Onko henkilö, joka ajaa itseään ja toisia säälimättömästi tyydyttämään itsekästä haluaan, ystävällinen itseään kohtaan? Raamattu vastaa: ”Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen. Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla.” Se, joka ’lävistää itsensä monella tuskalla’, ei selvästikään ole ystävällinen itseään kohtaan! – 1. Tim. 6:9, 10.
Jos me haluamme olla ystävällisiä itseämme kohtaan, niin meidän täytyy kehittää ”jumalisuutta yhdessä tyytyväisyyden kanssa”, sillä nämä ovat tosiaan suuri voitto. Me emme ole tuoneet mitään maailmaan emmekä voi viedä mitään poiskaan, joten siis, kun meillä on ruoka, vaatetus ja suoja, niin olkaamme tyytyväisiä, neuvoo apostoli edelleen. – 1. Tim. 6:6–8.
Luoja Jumala odottaa meidän olevan ystävällisiä itseämme kohtaan, sillä hän haluaa meidän olevan onnellisia. Asioitten katseleminen pitkällä tähtäimellä auttaa meitä noudattamaan kohtuullisuutta ja olemaan tyytyväisiä muistaen, että ”Herran siunaus rikkaaksi tekee, ei oma voima siihen mitään lisää”. – Sananl. 10:22.