Nykyinen elintarvikepula – täyttääkö se Raamatun ennustuksia?
RAAMATUN kirjoittaminen päättyi melkein 1 900 vuotta sitten. Saattoiko Raamattu sen tähden mitenkään kertoa nykyisestä nälänhädästä? Saattoiko se nähdä ennakolta ne korkeat hinnat, joita sinä maksat ostoksilla elintarvikkeiden niukkuuden vuoksi?
’Ei – sehän on mahdotonta!’ vastaavat jotkut.
Mutta on viisasta tutkia tarkkaan todistuksia ennen kuin vastaa. Jos Raamattu ennusti oikein nykyisen ravintotilanteen, niin voisimme odottaa, että muutkin sen ennustamat asiat toteutuvat. Tämän takia meidän kannattaa kiinnittää siihen huomiomme.
RAAMATUN ENNUSTUKSET
Mitä Raamattu ensiksikin ennustaa ravintopulasta? Jeesukselta Kristukselta kysyttiin ennen hänen kuolemaansa: ”Mikä on sinun tulemuksesi [läsnäolosi, Um] ja maailman lopun merkki?” Vastatessaan Jeesus sanoi muun muassa: ”Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja nälänhätää ja maanjäristyksiä tulee monin paikoin.” – Matt. 24:3, 7; Luuk. 21:11.
Tämä ennustus toteutui pienoismitassa vuoden 33 (jolloin Jeesus lausui sen) ja vuoden 70 välillä, jolloin Jerusalemin kaupunki tuhottiin. Raamatun historia ja vanhan ajan historia kertovat, että tuon 37-vuotiskauden aikana kohtasi nälänhätä Palestiinaa, Roomaa ja Kreikkaa. – Apt. 11:28–30.
Mutta Jeesuksen sanoilla oli oleva laajempi, suurempi täyttymys hänen saapuessaan kuninkaallisessa vallassa. (Matt. 25:31) Tosiasiat osoittavat, että ihmiskunta on nähnyt tämän ennustuksen täyttyvän vuodesta 1914 lähtien.
Mutta eikö elintarvikepulaa ole ollut monta kertaa ennen vuotta 1914? Kyllä. Millä tavalla nämä vuoden 1914 jälkeiset elintarvikepulat eroavat sitten noista aikaisemmista? On yksi todella huomattava ero.
Jeesuksen ennustus yhdessä Ilm. 6:1–8:n kanssa ennustaa maailmanlaajuisen elintarvikepulan. Raamatun oppinut A. B. Bruce selitti Jeesuksen sanojen, että ”nälänhätää . . . tulee monin paikoin”, merkitsevän kirjaimellisesti, että elintarvikkeista oli oleva puutetta ”siellä, täällä, kaikkialla”. Kuka tahtoisi kieltää, ettei elintarvikkeista olisi todella ollut puutetta ”siellä, täällä, kaikkialla” vuoden 1914 jälkeen? Katsokaamme vain nykyistä kansainvälistä ravintotilannetta.
MAAILMANLAAJUINEN ELINTARVIKETILANNE
Pitkäaikainen kuivuus on kohdannut Afrikan mannerta. Eräs Yhdistyneitten Kansakuntien raportti sanoo, että huhti- ja elokuun välisenä aikana vuonna 1973 Etiopian kansasta kuoli 50 000–100 000 henkeä, enimmäkseen naisia ja lapsia. Toiset raportit esittävät korkeampiakin kuolleisuuslukuja; 1 000 ihmisen sanotaan yhä kuolevan joka viikko nälkään. Lännempänä, Saharan erämaan eteläpuolella, ovat miljoonat ihmiset nälkäkuoleman vaarassa sen vuoksi, mitä sanotaan ’pahimmaksi pitkäaikaiseksi kuivuudeksi muistiin merkityssä Afrikan historiassa’.
Aasia kärsii samaan aikaan laajamittaisesta riisipulasta. Aasian riisivarasto henkeä kohti on eräitten arvioitten mukaan alhaisin kolmeenkymmeneen vuoteen, ja hinnat ovat nousseet 200–300 prosenttia.
Mutta eiväthän monet ihmiset – kenties et sinäkään – nyt elä ilmeisen nälänhädän kourissa. Saatavissasi saattaa olla vielä suhteellisen runsaasti elintarvikkeita. Siitä huolimatta sanoo YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön pääjohtaja A. H. Boerma pahempien olosuhteitten olevan koko maailman edessä. Biologi Paul Ehrlich uskoo, että on tulossa todellinen maailmanlaajuinen nälänhätä. Milloin? Vuonna 1970 hän lausui: ”Luulen, että vuosi 1975 on tällä hetkellä todennäköisin arvio, mutta se voisi olla milloin tahansa vuodesta 1972 vuoteen 1985 riippuen etupäässä onnesta. Minun mielestäni varsinainen vuosiluku on sivuseikka.”
Todisteet maailmanlaajuisesta puutteesta ovat jo ilmeiset useimmissa ”kehittyneissä maissa”. Eivätkö elintarvikkeitten hinnat ole lähteneet jyrkkään noususuuntaan viime kuukausina Yhdysvalloissa, Länsi-Euroopassa ja muualla? Miksi? Elintarvikkeita on niukasti, joten kysynnän suuremmuus aiheuttaa hintojen nousun.
Näissä maissa on useampien kiinteillä tuloilla elävien ihmisten pakko elää vähemmällä ravinnolla. Maanviljelijät pitävät eräillä alueilla ympärivuorokautista vartiota suojellakseen satojaan varkauksilta, joita tapahtuu nykyisin päivänvalossakin. Lihan korkeitten hintojen takia ovat karjan kähveltämiset ja eläinten salametsästys tulleet yhä yleisemmiksi.
Nykyinen elintarvikepula on todellinen; sen vaikutukset tuntuvat itse asiassa kaikkialla. Mutta mikä on aiheuttanut tämän pulan?
MAAILMANLAAJUISEN ELINTARVIKEPULAN SYITÄ
Osaksi vastaus tähän kysymykseen löytyy Jeesuksen sanoista, jotka liittyvät siihen, mitä hän sanoi nälänhädästä. Luukkaan evankeliumikertomus osoittaa Jeesuksen ennustaneen suurten sotien tulon nälänhädän ohella ”maailman lopun” eli ”asiainjärjestelmän päättymisen” (Um) aikana. (Luuk. 21:10, 11) Ihmiset ovat nähneet vuodesta 1914 lähtien enemmän sotaa kuin minään muuna yhtä pitkänä historian ajanjaksona. Millaiset ovat seuraukset olleet? Valtiontalous on monissa maissa joutunut vaikeuksiin, viljelysmaat ja vesivarastot ovat turmeltuneet. Miljoonat voimakkaat nuoret miehet, jotka olisivat voineet olla maanviljelijöitä, ovat kuolleet taistelukentillä. Hirvittävä nälänhätä on usein seurannut näitä sotia.
Edelleen on otettava huomioon maailman väestön nopea kasvu. Maailmassa on nyt melkein neljä miljardia ihmistä. Joka vuosi on lisäys 75 miljoonaa.
Maailman kasvava väestö vaatii äänekkäästi ravintoaineita. Ja kun maailman maat tulevat aineellisesti varakkaammiksi, niin ne haluavat omasta mielestään parempaa ravintoa, varsinkin lihaa. Naudanlihan haluaminen aiheuttaa painetta jo ennestäänkin paineen alaiselle maailman maanviljelysjärjestelmälle. Millä tavalla?
Siten että jokainen kilo naudanlihaa vaatii keskimäärin noin seitsemän kiloa viljaa eläinten ruokintaan. Näin ollen tarvitaan 900 kiloa viljaa joka vuosi keskimäärin yhden amerikkalaisen tai kanadalaisen ravitsemiseksi. Yli 90 prosenttia tästä viljasta menee lihan, meijerituotteitten ja munien tuottamiseen. Toisaalta vähemmän kehittyneissä maissa asuvat ihmiset syövät ainoastaan noin 180 kiloa viljaa vuosittain. Suurin osa siitä käytetään sellaisenaan. Kun siis ihmiset haluavat ravinnokseen enemmän lihaa, tarvitaan myös enemmän viljaa.
Elintarvikeongelmaa vaikeuttaa edelleen maanviljelijöitten määrän väheneminen. Suuret kaupungit ja niiden elinkeino- ja yhteiskuntaelämä houkuttelevat monet pois maanviljelysalalta. Esimerkiksi nykyään vain 5 prosenttia Yhdysvaltain työvoimasta on maanviljelysalalla. Länsi-Euroopassa maanviljelijäin määrä on nopeasti vähenemässä.
Niissäkään maissa, joita pidetään suureksi osaksi maanviljelysmaina, ei maatila houkuttele enää. Sen, että näin on, osoittaa Guayanasta tullut tietotoimisto UPI:n uutinen, jonka mukaan maatalousministeri yrittää jälleen saada guayanalaiset vakuuttuneiksi siitä, ”että maanviljelys on arvokas ammatti” ja että ”maanviljelystyötä vastustavat psykologiset esteet” täytyy poistaa.
Näin ollen vähälukuisempien maanviljelijöiden täytyy tuottaa suurempia satoja. Yrittääkseen saada tämän aikaan he ovat alkaneet käyttää monimutkaisempia menetelmiä ja nykyaikaisempaa teknologiaa. Mutta nämä eivät ole täysin menestyksellisiä. Miksi?
NYKYISEN TEKNOLOGIAN EPÄONNISTUMINEN
Tuottaakseen suurempia satoja maanviljelijät ovat erikoistuneet. He kasvattavat monien hehtaarien alalla yhtä tai kahta viljelykasvia. Tämä voi olla tuhoisaa. Miksi? Kun viljellään yhtä kasvilajiketta, niin pelkästään yksi tauti tai hyönteinen voi tuhota koko sadon.
Nykyiset maanviljelysmenetelmät ovat lisänneet elintarvikepulaa toisellakin tavalla. Nykyiset maatilat tarvitsevat öljyä. Mutta tällä haavaa on öljypula. Esimerkiksi Yhdysvalloissa elintarviketeollisuus on suurin yksityinen öljynkuluttaja tuossa maassa, ja se tarvitsee öljyä koneistoonsa. Lisäksi suuressa osassa Yhdysvaltain suunnattomasta peltoalasta käytetään öljypohjaisia lannoitteita. Propaania, erästä raakaöljyn johdannaista, tarvitaan viljan kuivaamiseen varastointia tai kuljetusta varten.
Miten selvästi voimmekaan nähdä, että ihmisen teknologia ei ole kyennyt selviytymään valtavista pulmista voidakseen varata maailmalle tarpeeksi ravintoa. Itse asiassa teknologia on ollut usein osa pulmasta. Mutta ravinto-ongelman takana on kuitenkin syitä, jotka eivät ole niin ilmeisiä. Mitä ne ovat?
MUITA NÄLÄN SYITÄ
Yksi suuri pulma on ahneus. Taloudellinen, poliittinen ja kansallinen kilpailuhenki on jakanut ihmiset, mikä on aiheuttanut miljardeille ihmisille kärsimystä. Vaikka siis ihmiset saisivatkin sellaisen suuren pulman kuin maailman väestönkasvun hallintaansa, niin uskotko tosiaan, että nälkä loppuisi? Harkitkaamme asiaa:
Jakelivatko maat, joilla oli runsaasti ravintoaineita varastossa, auliisti elintarvikkeitaan, kun väestötilanne ei ollut näin kriittinen? Eivät. Ovatko vauraammat kansakunnat huolehtineet täydessä määrin nälkäisistä ja köyhistä omassa maassaan? Eivät. Miksi sitten uskoa, että jos ihminen ratkaisisi väestöongelman, niin kaikilla ihmisillä olisi äkkiä kylliksi syötävää? Ihmisen ahneus estäisi sen.
Se, minkä näemme nyt tapahtuvan elintarvikepulan suhteen, täyttää tosiaan Raamatun ennustuksen. Mutta ennustus paljastaa myös sen, että tämä maailmanlaajuinen itsekäs järjestelmä raivataan pian lopullisesti pois. Jumalan sana lupaa, että maasta tehdään sen jälkeen paratiisi, joka tuottaa yllin kyllin ravintoa kaikkien vanhurskasten ihmisten tarpeiksi. Sinä voit olla elossa siihen aikaan, jolloin, niin kuin Raamattu sanoo: ”Herra Sebaot laittaa kaikille kansoille tällä vuorella pidot rasvasta, pidot voimaviinistä, ydinrasvasta, puhtaasta voimaviinistä.” – Jes. 25:6.
[Kuvat s. 291]
ELINTARVIKEPULA NÄKYY KORKEISTA MARKKINAHINNOISTA . . .
. . . JA SIITÄ, ETTÄ MILJOONAT KÄRSIVÄT SUORANAISTA NÄLKÄÄ