Nälänhätä – mitä se merkitsee?
VAIKKA onkin totta, että maanviljelysmenetelmät ovat kovasti parantuneet viime vuosina, niin pitää myös paikkansa, että vuodesta 1914 lähtien ihmiskunta on kokenut nälänhätää monin paikoin. Tarkastelkaamme muutamia tapauksia nähdäksemme, voisivatko ne ehkä täyttää Jeesuksen ennustuksen ja apostoli Johanneksen kuvaileman näyn. Jos ne todella vastaavat toisiaan, niin otamme sen jälkeen edelleen selvää siitä, eroaako meidän vuosisatamme nälänhätä jotenkin maailmanhistoriassa aikaisemmin koetuista.
Nälänhätää runsauden keskellä
Jotkut saattavat ajatella, ettei ole johdonmukaista väittää nälänhädän mustan hevosen ratsastavan halki maan meidän aikanamme, koska maailmassa on nykyään niin paljon hyvinvointia. Mutta Raamattu ei sanokaan, että kaikki näkisivät silloin nälkää. Näyn mukaan ääni, joka ilmoitti perushyödykkeidena maksavan paljon, sanoi lisäksi: ”Äläkä vahingoita oliiviöljyä äläkä viiniä.” (Ilmestys 6:6) Oliiviöljy ja viini olivat ylellisyyksiä. Ilmestyskirja siis osoittaa, että jotkut nauttisivat ylellisyyksistä toisten nähdessä nälkää.
Jeesuskin varoitti nälänhätää koskevan ennustuksensa lisäksi: ”Kiinnittäkää huomiota itseenne, ettei sydämenne koskaan rasittuisi liiasta syömisestä ja paljosta juomisesta ja elämän huolista ja se päivä kohtaisi teitä äkkiä samassa hetkessä kuin ansa.” (Luukas 21:34, 35) Joidenkuiden kärsiessä nälänhädästä toiset olisivat vaarassa syödä liikaa. Vallitseeko nykyään tällainen tilanne?
Kyllä. Uutistiedot todella osoittavat, että joidenkuiden elintason kohoamisen vuoksi toiset näkevät nälkää. ”Elintason kohoamisen ja kautta maailman kasvaneen ravinnontarpeen elintarvikkeille aiheuttaman hintapaineen [hintojen nousun] vuoksi köyhimpien maiden on yhä vaikeampi tuoda maahan riittävästi elintarpeita.” (New York Times, 16. 8. 1981) Toisin sanoen siis joidenkuiden ”ylensyönti” pahentaa toisten ”nälänhätää”.
”Paikassa toisensa jälkeen”
Jeesus varoitti, että tulisi olemaan ”nälänhätää – – paikassa toisensa jälkeen”. (Matteus 24:7) Onko tämä toteutunut vuodesta 1914 lähtien? On. Seuraavassa muutamia esimerkkejä: Vuonna 1921 nälänhätä aiheutti Neuvostoliitossa kuoleman noin viidelle miljoonalle ihmiselle. Vuonna 1929 nälkä surmasi Kiinassa arviolta kolme miljoonaa ihmistä. 1930-luvulla kuoli Neuvostoliitossa viisi miljoonaa ihmistä nälkään. Vain muutama vuosi sitten oli Saharan autiomaata ympäröivissä maissa pitkäaikaisen kuivuuden vuoksi lukemattomia pakolaisia, ja ainakin 100 000 ihmistä kuoli nälkään.
Muista kuitenkin, että apostoli Johanneksen näyn mukaan nälänhätää kuvaava musta hevonen seurasi sotaa merkitsevää punaista hevosta. Vastaavasti meidän aikanamme esiintynyt nälänhätä on monin paikoin ollut suoranainen sodan seuraus. (Ilmestys 6:3, 4) Esimerkiksi 1930-luvulla toi Espanjan sisällissota tuohon maahan nälänhädän. Toinen maailmansota kylvi nälkää Kreikassa, Puolassa, Venäjällä, Hollannissa ja muissa paikoissa. Bengalissa Intiassa kuoli vuosina 1943 ja 1944 yli 1,5 miljoonaa nälkään osittain tuon saman sodan vuoksi.
Lähempänä meidän aikaamme, 1960-luvulla, ihmisiä kuoli sisällissodan takia nälkään Kongossa (nykyisessä Zairessa) ja Nigeriassa. Nälkiintyneet kamputsealaislapset tuijottivat meitä sanomalehtien sivuilta tuossa maassa käydyn sodan aikana. Ja olemme viime aikoina saaneet lukea siitä, miten Somaliassa nälänhätä uhkaa yli miljoonaa pakolaista, jotka ovat lähteneet sinne Etiopiasta kuivuutta ja sotaa pakoon. Uutislähteet väittävät, että yli yhdeksän miljoonaa pakolaista on nälkiintymisen partaalla Thaimaassa, Sudanissa, Zairessa, Nicaraguassa, Hondurasissa ja Pakistanissa. Ja näin jatkuu surullinen tarina.
Historian mukaan nälänhätää ovat aiheuttaneet sota, kuivuus, hyönteisvitsaukset tai jotkin muut suuret onnettomuudet. Onko meidän sukupolvemme aikana nälänhätää esiintynyt enemmän kuin aikaisempien sukupolvien aikana? Emme voi olla tästä varmoja, sillä tilastot ovat puutteellisia. Mutta meidän vuosisatamme on kokenut monia luonnononnettomuuksia ja kärsinyt useammista sodista kuin mikään muu historian sukupolvi.b Voi siis olla, että kaiken kaikkiaan nykyään on ollut enemmän nälänhätää kuin koskaan aikaisemmin. Me olemme varmasti nähneet nälänhätää runsauden keskellä, sodan aiheuttamaa nälänhätää ja nälänhätää ”paikassa toisensa jälkeen”, juuri niin kuin oli ennustettu.
Lisäksi on kehittymässä uudenlainen nälänhätä, joka tekee meidän ajastamme ainutlaatuisen.
”Ainutlaatuista ihmisen historiassa”
Kirjan The Dimensions of World Food Problems (Maailman elintarvikeongelmien ulottuvuudet) esipuheessa toimittaja E. R. Duncan selittää, että viime aikoihin asti elintarviketuotanto on yleensä kasvanut väestönkasvun myötä. On totta, että aikaisemmin siellä täällä esiintynyt nälänhätä aiheutti jonkin verran tuhoa. Mutta kansat aina toipuivat siitä. 1940-luvulla astui kuitenkin kuvaan uusi piirre: maailman nopeasti kasvava väkiluku, joka itsessään koettelee ihmiskunnan mahdollisuuksia tuottaa ajan oloon riittävästi ravintoa. Hän sanoo: ”Juuri tämä tilanne on ainutlaatuinen ihmisen historiassa.”
Intia on hyvä esimerkki: Siellä on ollut sen historian aikana monta kertaa ankara nälänhätä, mutta nykyään tilanne on erilainen. ”Vasta viime vuosisadalla ja oikeastaan erikoisesti vasta tällä 20. vuosisadalla olosuhteet muuttuivat [Intiassa] sietämättömiksi. Tätä tosiasiaa ei voida kyllin korostaa, jotta voitaisiin torjua lipevät puheet siitä, että nälkä ja historia ovat erottamattomat toverit.” Näin sanoo maailman ravitsemustilanteen johtava kansainvälinen asiantuntija Georg Borgström.
Hän selittää edelleen: ”Kun englantilaiset ensi kerran noin kaksisataa vuotta sitten saapuivat tälle rikkaalle pienelle mantereelle, noin kuusikymmentä miljoonaa ihmistä asui nykyisen Intian alueella. Näistä noin kymmenen miljoonaa näki jatkuvasti nälkää. Sen jälkeen väestö on kasvanut seitsenkertaiseksi, ja nyt tilanne on päinvastainen: riittävästi ravittuja ihmisiä on nykyään noin kymmenen miljoonaa.” – Georg Borgström, The Hungry Planet.
Samanlainen tilanne on kehittymässä monissa muissa maissa. On totta, että teoriassa maailmassa tuotetaan yhä tarpeeksi ravintoa kaikille. Mutta jos väkiluku vain jatkuvasti kasvaa, tilanne muuttuu pian. Jo nyt monet köyhät maat, jotka aikaisemmin pystyivät tuottamaan riittävästi ruokaa omiin tarpeisiinsa, eivät enää pysty siihen, ja koska ne ovat köyhiä maita, niillä ei ole varaa ostaa tarpeeksi ravintoa väestönsä ruokkimiseksi. Toisinaan jopa sellaisissakin maissa, joissa on tarpeeksi ruokaa kaikille, väestön suuri osa on niin köyhä, ettei sillä ole varaa ostaa ruokaa. Niin ihmiset näkevät nälkää.
Los Angeles Times kertoi viime vuonna: ”Afrikan elintarvikepula on pahentunut puolen viime vuoden aikana, ja nyt 28 maata kärsii nälänhädästä.”
Vancouver Sun ilmoitti: ”FAO [YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö] arvioi nyt, erään ’normaalin’ satovuoden päättyessä, että 450 miljoonaa ihmistä kärsii varsinaisesta nälänhädästä ja että on noin miljardi ihmistä, joilla ei ole tarpeeksi syötävää.”
Yhdistyneitten Kansakuntien lastenrahaston tekemän arvion mukaan vuonna 1981 maailmassa kuoli 17 miljoonaa lasta nälkään ja sairauksiin. Tämä on enemmän kuin niiden arvioitu määrä, jotka kuolivat vuosina 1878–1879 Kiinaa vitsanneen pahan nälänhädän aikana.
Onko tilanteeseen olemassa mitään ratkaisua? New York Times sanoo: ”Maailmanpankin laskelmien mukaan kehitysmaihin tulee sijoittaa 600 miljardia dollaria [3 300 miljardia markkaa] – – seuraavien yli 10 vuoden ajan, jotta ravinnontuotanto ja nälän määrä voitaisiin pitää nykyisellä tasolla. Kukaan ei ole varma siitä, mistä tuo valtava summa otetaan.” Näkyvissä ei siis ole mitään realistista ratkaisua.
Hyvä uutinen
Nälkää koskevan ongelman laajuus ja se, että se todennäköisesti pahenee, tekevät siitä uudenlaisen. Eräs muukin seikka tekee siitä epätavallisen. Siihen liittyy aina monia muita pulmia, jotka tuntuvat ratkaisemattomilta.
Apostoli Johanneksen näyssä nälänhätää kuvaavan mustan hevosen kanssa laukkasivat sotaa kuvaava punainen hevonen ja sairautta kuvaava hallava hevonen. Ja ennustaessaan nälänhätää ”paikassa toisensa jälkeen” Jeesus sanoi, että siihen liittyisi huomattavia maanjäristyksiä, ruttotauteja, sotia ja monia muita kärsimyksiä. (Matteus 24:7–14; Luukas 21:10–28) Koska kaikkia näitä esiintyy nykyään, niin me tiedämme elävämme juuri sitä merkittävää aikaa, jonka Jeesus ja apostoli Johannes ennustivat.
Ilmestyskirjan neljän ratsastajan ilmaantuminen oli merkki siitä, että vasta kruunattu Jeesus lähti ”voittaen ja täydentämään voittonsa”. (Ilmestys 6:1–8) Jeesus esitti yksityiskohtaisen kuvauksen maailman tapahtumista vastaukseksi seuraajiensa tekemään kysymykseen: ”Milloin nämä tapahtuvat, ja mikä tulee olemaan sinun läsnäolosi ja asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkki?” – Matteus 24:3.
Me elämme merkittävää aikaa. Jeesus hallitsee parhaillaan näkymättömänä Kuninkaana. Pian hän ’täydentää voittonsa’ poistamalla pahat ihmiset ja tekemällä pahuuden pääaiheuttajan, Saatana Panettelijan, toimintakyvyttömäksi. (Psalmit 37:9–11; Ilmestys 20:1–3) Siksi Jeesus sanoi edelleen: ”Kun näette näiden tapahtuvan, tiedätte Jumalan valtakunnan olevan lähellä.” Luukas 21:31.
Tämä hyvä uutinen liittyy niihin ahdistuksiin, joista luemme sanomalehdistä. Pian nälänhätää kuvaava musta hevonen lopettaa laukkansa, ja Jumalan valtakunta tuo vanhurskaan hallituksen maan päälle. (Psalmit 72:1, 16) Tämä tulee olemaan koko ihmiskunnan historian suurin muutos parempaan päin. Miksi et ottaisi selvää siitä omasta Raamatustasi? Jehovan todistajat ovat iloisia voidessaan antaa sinulle tarvitsemaasi apua. Siten voit oppia ymmärtämään nälänhätää kuvaavan mustan hevosen tuhoisan laukan todellisen merkityksen.
[Alaviitteet]
a ”Litra vehnää denaarilla, ja kolme litraa ohria denaarilla.” (Ilmestys 6:6) Johanneksen aikana denaari oli päivän työstä saatava palkka. – Matteus 20:2.
b Ks. kirjoitusta ”Ensimmäinen maailmansota ja murheiden alku” Vartiotornista 1. 7. 83.