”Maanjäristyksiä tulee monin paikoin”

KOILLIS-INTIASSA, Assamissa, Nepalissa ja eteläisessä Tiibetissä oli viime elokuun 15. p:nä kahdennenkymmenennen vuosisadan ankarimman maanjäristyksen keskus, maanjäristyksen, joka oli ”nykyisen sukupolven suurin”, ”rajuin asutussa seudussa sattunut luonnonmullistus, mitä maailma on koskaan tuntenut”. Se järistys oli niin valtava, että kaikki seismografit kautta maailman yhtyivät sen rytmiin villissä ja hurjassa tanssissa. Monet niistä joutuivat kokonaan epäkuntoon. Istanbulissa, Turkissa, oleva meni rikki, ja toisella puolella maapalloa oleva Bostonin yliopiston seismografi heilahti kokonaan pois merkintäpaperilta. Kun järistysaalto saapui Milwaukeehin, Wisconsiniin, 17 700:n kilometrin päähän, niin eräässä syvässä kaivossa oleva vesi saavutti uuden ennätyksen hypähtämällä lähes 1,5 metriä. Radio- ja sanomalehtitiedotukset ilmoittivat nopeasti uutiset, ja ihmiset tiesivät vaistomaisesti, että jälleen oli sattunut valtava onnettomuus.

Jossakin maailman korkeimman vuorijonon, Himalajan, alla tapahtui maanalaisen vuoren vieremä, mikä pani vuorostaan 78 000 neliökilometriä maan pinnasta voimakkaasti tärisemään. Eräät tuolla alueella olevat joet hävisivät, ja toiset muuttivat uomaansa. Brahmaputra, eräs maailman suurimmista joista, menetteli vallan oudosti ja kauhistuttavasti, kun maan heilahtelu ja horjahtelu pani sen ensin laskemaan ja sitten syöksymään hurjassa raivossa eteenpäin. Se nousi paikka paikoin yli äyräittensä ja pyyhkäisi yli tasaisen maan kuin valtameri. Sen sivujoki, Subansiri, raunioitti 1 500 kylää. Kokonaiset vuoret kukistuivat haudaten alleen kyliä ja padoten jokia alhaalla olevissa laaksoissa. Kun sitten täten muodostuneet keinotekoiset järvet puhkaisivat maan muodostamat padot, niin vedet syöksyivät laaksoihin vieden kaiken mukanaan: suuret puut, valtavat tiheiköt ja niissä olevat eläimet. Mikä kauhistava näky: kuolleitten elefanttien, tiikereitten, apinain ja muiden villieläinten ruumiita ja ihmisuhreja, mitkä kaikki kulkeutuivat raivoavien hyökyjen harjalla!

Toisissa paikoissa avautui suuria kuiluja, ja maanalaiset vedet yhtyivät tuohon hävitykseen. Vilja-aittoja tuhoutui jättäen monet alueet nälänhädän uhkaamiksi. Tuhannet joissa olevat kalat joko hautautuivat maanvieremiin tai tukehtuivat maan tulisista sisäosista nouseviin rikkikaasuihin. Suitsevat tulivuoret punasivat taivasta päiväkausia yhtyessään tähän luonnon kapinaan, mikä arvioitiin ”yhdeksi suurimmista luonnonmullistuksista” Assamin historiassa. On melkein uskomatonta, että majesteettinen Mount Everest, maailman korkein huippu, kohosi noin 60 metriä entistä korkeammalle!

Kaikki liikenne katkesi kokonaan. Tiet ja joet hävisivät kirjaimellisesti, ja rautatiet jäivät suurilla aloilla riippumaan ilmaan. Puhelin- ja voimajohdot tuhoutuivat laajalta alalta. Pakokauhu vallitsi koko Intian ja Burman pohjoisosassa, Kalkutta mukaan lukien, ja tuhannet joko juoksivat huutaen kaduilla kauhuissaan tai painautuivat toisiinsa rukoillen paholaisjumaliaan. Ja kun lähes 200 vavistusta ja jälkitärähdystä vavahdutti maata joka päivä yli kuukauden ajan, niin jo ennestään pelon lyömien ihmisten elämä ja toiminta turtui vielä enemmän.

Kun vahinkoja laskettiin, niin yksistään teeistutuksille aiheutunut vahinko nousi 924 000 000:aan markkaan. Tuhannet rakennukset tuhoutuivat, 50 000 nautaa kuoli, noin 5 000 ihmistä menetti henkensä, ja 5 000 000 muuta ihmistä kärsi kuukauden kestäneistä järistyksistä. Mutta näiden kylmien numeroiden luetteleminen antaa vain hämärän käsityksen siitä tuskasta, kurjuudesta ja surusta, mitä nuo ihmisen valvontakyvyn ulkopuolella olevat, maata tärisyttävät voimat aikaansaivat.

ONKO MAANJÄRISTYSVITSAUS VALLALLA?

Kun tämä tieto levisi vähitellen Himalajan etäisistä seuduista, niin kuultiin maanjäristysuutisia muistakin osista maailmaa. Elokuun 17. p:nä tärisytti vahva järistys Filippiinien saaristoa. Sitten merkittiin kohtalainen tärähdys elokuun 23. p:nä eteläisessä Kaliforniassa, ja syyskuun 9:ntenä kohtasi voimakas tärähdys Chilen pohjoisosaa. Ecuador kärsi Assamin järistystä vastaavan murhenäytelmän edellisenä vuonna, 1949, elokuun 5. p:nä, ja siinä arvioitiin 9 000:n kuolleen ja 20 000:n tulleen kodittomiksi. Neljä Ecuadorin kaupunkia raunioitui, ja järistyksen tuhot nousivat miljooniin dollareihin. Toiset järistykset tappoivat edellisenä vuonna 5 000 ihmistä.

Maanjäristykset eivät ole nykyinen tieteellinen keksintö eikä havainto, sillä vanhat muistiinmerkinnät osoittavat tällaisia tapahtumia sattuneen varhaisimmista ajoista lähtien. Ihmisen vanhin kirja, Raamattu, kertoo useista maanjäristyksistä sekä Heprealaisissa että Kreikkalaisissa Kirjoituksissa. (Aam. 1:1; Sak. 14:5; Jes. 29:1, 6; 1. Kun. 19:11; Matt. 27:54; 28:2; Apt. 16:26) Aristoteleen, Pliniuksen, Senecan ja toisten maalliset kirjoitukset mainitsevat samaten tällaisia suuria onnettomuustapauksia, ja heidän päiviensä jälkeen on sattunut paljon, paljon muita. Luettelemme suurimmat:

Vuosi Paikka Kuolleet Vuosi Paikka Kuolleet

1703 Japani 200 000 1875 Venezuela 16 000

1737 Intia 300 000 1896 Japani 22 000

1755 Lissabon 50 000 1908 Italia 75 000

1783 Italia 50 000 1915 Italia 39 000

1797 Ecuador 41 000 1920 Kiina 200 000

1822 Turkki 22 000 1923 Japani 143 000

1828 Japani 30 000 1927 Kiina 100 000

1868 Peru 25 000

Nämä numerot paljastavat eräitä hätkähdyttäviä tosiasioita. On esimerkiksi erittäin huomattavaa, miten harvoin ja pitkien aikojen perästä suurempia järistyksiä sattui ennen ensimmäistä maailmansotaa verrattuna senjälkeiseen aikaan. Tämän seikan vahvistaa jesuiittaisä Joseph Lynch Fordhamin yliopistosta kirjassaan Vapiseva maamme (engl., 1940), sillä osoittaen, kuinka on ollut ”myrskyn ja tyynen vaihtelua”, hän luettelee (ss. 151, 152) vain yksitoista suurempaa järistystä Italian historian 3 358:n vuoden kuluessa vuoteen 1908 mennessä.

Suhteellinen kuolleitten lukumääräkin on hämmästyttävä. Encyclopaedia Britannica (7. osa, s. 852, 1940:n painos) huomauttaa mainittuaan ennen vuotta 1914 sattuneitten suurempien maanjäristysten surmaamien lukumäärän: ”Nämä numerot saattavat olla liioiteltuja [varsinkin 18:nnen vuosisadan numerot], mutta 1923 sattuneen Japanin-maanjäristyksen numeroissa ei voi olla erehdystä.” Vaikka hyväksyisimmekin menneitten vuosisatojen liioitellut numerotiedot sellaisinaan, niin edelläolevat luvut osoittavat, että keskimääräinen vuotuinen kuolleisuus lisääntyi suuresti vuodesta 1914 lähtien – 4 000:sta surmansa saaneesta vuodessa se hyppäsi 40 000:een! Kuolema ja kauhu ovat olleet lisääntyneessä määrin ihmiskunnan osana vuodesta 1914 lähtien.

TÄRKEÄ OSA ”MERKISTÄ”

Sinä haluat nyt tietää, mitä tällä maanjäristysten kiihtyvällä kehityksellä on tekemistä vuoden 1914 ja ensimmäisen maailmansodan kanssa. Näiden kahden yhdistäminen ei ole vain sattuma. Näiden kohtalokkaitten tapahtumain ajoitus on sekä ennaltanähty että -ennustettu lähes 2 000 vuotta sitten. ”Sano meille: Milloin nämä asiat tapahtuvat, ja mikä on oleva sinun läsnäolosi ja asiainjärjestelmän loppuunsaattamisen merkki?” (Matt. 24:3, Um) Opetuslapset tekivät tämän kysymyksen Jeesukselle, ja se oli lisäksi tärkeä kysymys. Profeetta Daniel oli jo esittänyt aikataulukon osoittaen, että kaiken tähän nykyiseen maailmaan kuuluvan loppuunsaattaminen eli ”yhdessä loppuminen” oli alkava 2 520 vuotta sen jälkeen kun Jerusalemin viimeinen kuningas syöstiin valtaistuimelta v. 607 eKr., siis syksyllä vuonna 1914.a Vastatessaan tähän kysymykseen Jeesus laajensi tätä ennustusta kertoen, mitä oli tapahtuva näkyvänä ”merkkinä”, minkä kaikki näkisivät tämän loppuunsaattamisen aikana.

Voit lukea koko kertomuksen Matteuksen 24., Markuksen 13. ja Luukkaan 21. luvusta, ja kun luet, niin huomaa erityisesti, mitä niissä sanotaan maanjäristyksistä. ”Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan [maailmansotia on ollut, vain 1914:n jälkeen], ja nälänhätää [historian pahimmat nälänhädät ovat sattuneet sen jälkeen] ja MAANJÄRISTYKSIÄ tulee monin paikoin. Mutta kaikki tämä on synnytystuskien alkua.” (Matt. 24:7, 8) Profeetallisesti ennustettiin siis, että maanjäristykset – eivät yksinään tai erillisinä, vaan toisten mainittujen tapahtumain yhteydessä – muodostavat näkyvän merkin, joka ilmaisee vanhan maailman loppuunsaattamisen ja uuden läheisyyden. – 2. Piet. 3:6, 7, 13.

Tämä ennustuksesta. Mitkä ovat tosiseikat? Kukaan ei voi kieltää sitä, että 1914 aloitti kauhistavan ja ratkaisevan aikakauden, joka on jatkunut tähän saakka. Maailmansodat ovat hirvittävämmät laajuudeltaan ja seurauksiltaan kuin kaikki historian aikaisemmat sodat yhteensä! Ennenkuulumattomat nälänhädät! Rutot ja sairaudet, joita ei edes nykyinen lääketiede pysty voittamaan! Maailmanlaajuinen siveellinen ja yhteiskunnallinen rikollisuus, ja joka puolella, kaikissa yhteiskuntaluokissa, joka kansassa täyttävät pelko, ahdistus ja hämmennys ihmisten mielen ja sydämen surulla ja murheella! Jeesus sanoi, että ne yhdessä muodostavat kiistattoman merkin, edellyttäen että maanjäristyksiä on myöskin monin paikoin. Mitä osoittavat nyt tosiseikat tässä suhteessa?

”MONIN PAIKOIN”

Tähän painettu 1914:n jälkeinen maanjäristystaulukko on otettu Maailman almanakoista (engl.) ja seuraavien tietosanakirjojen, Americana, Britannica ja Collier’s, vuosikirjoista, ja se sisältää ainoastaan ilmoitetut numerotiedot. Ne eivät ole suinkaan täydelliset, mutta riittävät osoittamaan sanoinkuvaamattoman kauhujen ja kärsimysten näytelmän. Ajattele, että tänä lyhyenä aikana kuoli enemmän kuin 848 450 ihmistä, yli 577 876 loukkaantui ja 4 636 169 joutui kodittomiksi. Satoja kaupunkeja vaurioitui, tuhansia rakennuksia turmeltui ja satoja miljardeja markkoja menetettiin omaisuuden tuhoutuessa!

Vertaa tätä aikaa edellisiin, niin näet, että ihmisen aikaisemmassa kurjassa historiassa ei ole mitään siihen verrattavaa. ”Maanjäristykset ovat kenties vaatineet 10 000 000 ihmishenkeä muistiinmerkityn historian 2 000:na vuonna”, sanoi Robert K. Plumb New Yorkin Timesissa (elokuun 20. 1950) osastossa ”Tieteen tarkastelua”. Tämä merkitsee sitä, että keskimääräinen vuotuinen kuolleisuus oli 1965:nä vuonna vähemmän kuin 4 700, kun taas 35:nä vuonna 1914:stä lähtien on kuollut keskimäärin 24 200 vuodessa. Tai vertaile viimeistä 35-vuotiskautta mihin tahansa muuhun yhtä pitkään ajanjaksoon. Ota pahin aikaisempi kausi, vuodet, jotka sisältävät 1703:n ja 1737:n maanjäristykset ja niiden liioitellut numerotiedot. Sinä aikana kuolleitten määrä, 500 000, suorastaan himmenee sen lähes 70 prosenttia suuremman kuolleitten luvun rinnalla, mikä on todettu 1914:n jälkeen. Ja kun tulee kysymykseen omaisuuden tuhoutuminen, liikenneyhteyksien katkeaminen, maailmanlaajuinen kärsimys jne., mitkä kaikki ovat johtuneet ensimmäisen maailmansodan jälkeisistä maanjäristyksistä, niin ei menneessä historiassa ole jälleen mitään tähän aikakauteen verrattavaa.

Tiedätkö, että nämä tässä luetellut 1914:n jälkeiset järistykset ovat vain pieni osa kaikista tänä aikana tapahtuneista? ”Keskimäärin on ehkä noin 150 suurta maanjäristystä vuodessa.” (Vapiseva maamme, s. 3) ”Nykyisenä aikana ilmaisevat konemerkinnät keskimäärin 600–700 maanjäristyksen paikan vuodessa. Näistä saattaa 50–100 olla kirjaimellisesti maailmaa järisyttäviä ja kyetä aikaansaamaan onnettomuuksia, jos niiden sijainti on lähellä suurta asutuskeskusta.” (Onnettomuuden syy [engl.], L. Don Leet, 1948, ss. 34, 36) Eräät tiedemiehet arvioivat, että jos lasketaan pienemmätkin tärähdykset, niin vuodessa on 1 000 000 maanjäristystä.

Tiede havaitsee oudon muutoksen ensimmäisen maailmansodan jälkeisissä maanjäristyksissä. Aikakauslehti Tiedettä harrastava amerikkalainen (engl.) sanoo syyskuun numerossaan 1950: ”Suuremmat järistykset tapahtuivat yleensä rykelmissä, ja kutakin tapahtumakautta seurasi lepokausi. Näin oli voimakasta tärinää vuosien 1904 ja 1907 välillä ja sitten hiljaisuutta 10 vuotta, lukuunottamatta vuosina 1911 ja 1912 sattuneita kahta maanjäristystä. Neljä muuta järistyskautta, joita lepokaudet erottivat, sattui vuosien 1917 ja 1948 välillä. Mutta nämä järistyskaudet tulivat jatkuvasti lyhemmiksi ja lähemmä toisiaan. Vuodesta 1948 lähtien on tämä järjestys astunut uuteen vaiheeseen: yksi suuri maanjäristys on lähes joka vuosi.” – Kursiivi meidän.

Ennustettu MERKKI on siis nähtävissä kaikilta osiltaan, maanjäristykset mukaanlukien. Se on varoitus siitä, että me elämme ”viimeisiä päiviä”. Ei ole kysymystäkään siitä, etteikö Jehova Jumala voisi toteuttaa julistamaansa päätöstä järkyttää Perkeleen nykyistä asiainjärjestelmää, kunnes se on kokonaan tuhottu. Ajattelehan vain Jehovan käskettävänä olevia voimia! Hiroshimaan pudotettu atomipommilaji vastaa 20 000 tonnia trinitrotoluolia, mutta ”mitä”, kysyy New York Times, ”on atomipommi verrattuna maankuoreen, kun se värähtelee niinkuin lehmä tai hevonen, joka vapisuttaa nahkaansa päästäkseen kärpäsistä?” Sillä tiedätkö sinä, että Assamissa viime kesänä sattuneen järistyksen voima vastasi 1 100 000:ta atomipommia eli 1 100:aa teoreettista vetypommia! Tuo mullistus ei ole kumminkaan mitään verrattuna siihen voimaan, minkä atomin Luoja vapauttaa Harmagedonissa, kun hän tärisyttää kauheasti koko tätä maapalloa. – Ps. 46; Jes. 2:19; Naah. 1:3–6; Hab. 3:6

MAANJÄRISTYSTEN 35 VUODESSA AIHEUTTAMAT MURHEET

Vuosi Kuolleet Vahingoittuneetb Tuhoutunut omaisuus

1915 39 000 6 suurta kaupunkia tuhoutui

1917 2 500

1918 300 1 000 mk 7 882 875 000

1919 5 372 400

1921 14 300 10 000 kodittomiksi

1922 900 500 rakennusta tuhoutui

1924 952 47 vahingot: mk 3465000 000

1930 11 782 228 7 941 rakennusta tuhoutui

1934 20 049 225 200 000 kodittomiksi

1936 537 116 vahingot: mk 115 500 000

1937 38 satoja

1938 484 200 000 kodittomiksi

1940 1 738

1941 84 263

1942 11 009 2 000 vahingot: mk 577 500 000

1943 4 850 29 kylää tuhoutui

1945 4 000 40 000 kodittomiksi

1947 639 1 500 rakennusta tuhoutui

Yht. 848 450 577 876 4 636 169 kodittomiksi

[Alaviitteet]