Järjestetyt ylistämään Jumalaa
”Minä ylistän sinua, oi Jehova, kaikesta sydämestäni; minä julistan kaikkia sinun ihmeellisiä töitäsi. Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, minä helkytän sävelmää sinun nimellesi, oi Korkein.” – Ps. 9:2, 3, Um.
1, 2. a) Mitä järjestettynä oleminen merkitsee, kuten on valaistu muinaisilla temppelimuusikoilla? b) Miksi järjestyksellinen, sopusointuinen järjestö on sopiva Jehovan arvolle?
MITEN sykähdyttävää onkaan kuulla kaunista soittoa ja laulua! Niin on varsinkin silloin, kun lauletaan Jehova Jumalan ylistystä. Kun muinaiset israelilaiset viettivät Jehovan pyhäkössä juhlia, niin he kuuntelivat Leevin sukukunnan laulajia ja soittajia. (1. Aikak. 6:16, 31, 32) Monien heidän laulamiensa laulujen sanat ovat säilyneet tähän päivään asti Psalmien kirjassa Raamatussa. Kuinka liikuttavia nuo Korkeimmalle esitetyt ylistyslaulut olivatkaan!
2 Nuo soiton ja laulun taitajat olivat hyvin järjestetyt. (1. Aikak., 25. luku) Heille kullekin oli toisin sanoen määrätty tehtävät silmällä pitäen heidän suoritustensa yhteensulautumista, heidän saamistaan valmennetuiksi yhteistoimintaan. Järjestö on ryhmä ihmisiä, jotka ovat yhtyneet jotakin tarkoitusta varten. Järjestyksellinen, sopusointuinen järjestö – sellainen kuin leeviläisten – on sopiva Jehovan arvolle, sillä ”ei Jumala ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala”. (1. Kor. 14:33) Kuuntelijat olivat kiitollisia leeviläisten ylistäessä Jehovaa laululla, koska he kuulivat musiikkia, jota käytettiin sen ylevimpään tarkoitukseen.
3. Mitä tarkoitusta pyhien enkelien järjestö palvelee?
3 Samoin kuin nuo leeviläiset oli järjestetty ylistämään Jumalaa, on toiset järjestetty myös ylistämään häntä. Jos voisit katsahtaa henkimaailmaan, niin näkisit ihmeellisen järjestön – pyhiä enkeleitä miljoonittain. (Dan. 7:9, 10; Ilm. 5:11, 12) Mitä tarkoitusta he palvelevat? Daavid huudahti Jumalan henkeyttämänä: ”Kiittäkää Herraa, te hänen enkelinsä, te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä täytätte, kun kuulette hänen sanansa äänen. Kiittäkää Herraa, kaikki hänen sotaväkensä, te hänen palvelijansa, jotka hänen tahtonsa teette.” (Ps. 103:20, 21) Toteuttaakseen Jehovan sanan ja tehdäkseen hänen tahtonsa pyhien enkelien täytyy ehdottomasti olla hyvin järjestetyt. – Jes. 6:1–6; vrt. Hepr. 12:22.
’PIMEYDESTÄ JUMALAN IHMEELLISEEN VALKEUTEEN’
4. Miten me tiedämme, että eräillä henkilöillä oli Jumalan suosio hengellisesti pimeinä vuosisatoina luopumuksesta huolimatta?
4 Jumala kutsui ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla vilpitönsydämisiä ihmisiä ”pimeydestä . . . ihmeelliseen valkeuteensa”. He tulivat kristillisen seurakunnan jäseniksi, seurakunnan, joka oli myös järjestetty ylistämään Jumalaa ja ’julistamaan hänen jaloja tekojaan’. (1. Piet. 2:9) Mutta ajan mittaan tuli luopumus, ja ihmiskunnassa vallitsi hengellinen pimeys. (Apt. 20:29, 30; 1. Tim. 4:1, 2) Kumminkin iloitsivat eräät yksilöt noiden hengellisesti pimeitten vuosisatojen aikana Jeesuksen Kristuksen vertauksen mukaisesti Jumalalta saamastaan valosta ja suosiosta. (Ps. 43:3) ”Lusteen” eli tekokristittyjen joukossa kasvoi joitakuita tosi kristittyjä, joita Jeesus vertasi ”nisuun”. Kun ”elonaika” eli ”erään asiainjärjestelmän päättyminen” (Um) läheni, niin Jehova toimi nisunkaltaisten tunnistamiseksi. (Matt. 13:24–30, 36–43) He osoittautuivat ensimmäisen vuosisadan kristittyjen tavalla ihmisiksi, jotka oli kutsuttu ”pimeydestä [hänen] ihmeelliseen valkeuteensa”. Nämä nykyiset kristityt voidaan helposti tunnistaa heidän innostaan ’Jehovan jalojen tekojen julistamisessa’, kun he ylistävät häntä kaikesta sydämestään ja helkyttävät sävelmää hänen nimelleen. (Ps. 9:2, 3, Um) Lyhyt silmäys heidän historiaansa osoittaa, että hekin ovat järjestetyt ylistämään Jumalaa.
5. Kuka oli Charles Taze Russell, ja mitkä olivat hänen varhaisia uskonnollisia kokemuksiaan?
5 Tällöin valtaavat huomiomme 19. vuosisadan tapahtumat. Eräät uskonnolliset ryhmät odottivat silloin Jeesuksen Kristuksen ruumiillisen tulemuksen olevan lähellä. Mutta meidän kiinnostuksemme keskittyy Alleghenyyn Pennsylvaniaan (USA). Siellä syntyi vuonna 1852 Charles Taze Russell, Joseph L. ja Eliza Birney Russellin poika. Jo lapsuudessaan Charles osoitti harrasta kiinnostusta Jumalaa kohtaan. Vaikka häntä kasvatettiin presbyteeriläisenä, niin hän liittyi myöhemmin kongregationalistiseen kirkkoon. Mutta nuorta Russellia vaivasivat kovasti ennaltamääräämis- ja iankaikkisen vaivan opit. 17-vuotiaana hän oli epäilijä. Silloin tapahtui jotain merkityksellistä. Russell kirjoitti tästä myöhemmin:
Näköjään sattumalta tulin eräänä iltana pistäytyneeksi erääseen tomuiseen, likaiseen huoneustoon Alleghenyssä, jossa olin kuullut pidettävän uskonnollisia kokouksia. Tahdoin nähdä, olisiko sillä kourallisella, joka kokoontui siellä, jotakin järkevämpää tarjottavana kuin suurien kirkkojen uskontunnustuksilla. Siellä kuulin ensikerran vähän adventistein käsityksistä. Saarnaajana esiintyi herra Jonas Wendell . . .
Vaikkakaan hänen raamatuntulkintansa ei ollut aivan selvää . . . oli se kuitenkin Jumalan johdolla riittävä lujittaakseen horjuvan uskoni Raamatun jumalalliseen henkeytykseen ja osoittaakseen, että apostolien ja profeettain kirjoitukset ovat tarkkaan yhtäpitävät.
6. Saivatko Russell ja ne, jotka kokoontuivat hänen kanssaan tutkimaan Raamattua, hengellistä valoa Jumalalta?
6 Kohta sen jälkeen alkoivat Russell ja muutamat muut kokoontua viikoittain tutkimaan rukoillen ja järjestelmällisesti Raamattua. Heidän Jumalalta saamansa hengellinen valo lisääntyi, sillä ”vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka”. (Sananl. 4:18) He totesivat esimerkiksi, että Jeesus oli palaava henkenä ja niin ollen olisi läsnä, joskin näkymättömänä. – 1. Piet. 3:18.
7. a) Mikä oli C. T. Russellin suhde N. H. Barbouriin, ja mitä sille suhteelle tapahtui? b) Milloin Vartiotorni julkaistiin ensi kerran, ja mikä sen kanta on lunastusoppiin?
7 Tammikuun paikkeilla vuonna 1876 C. T. Russell joutui kosketukseen lehden The Herald of the Morning (Aamun airut) kanssa, jota julkaisi N. H. Barbour Rochesterista (N.Y.). Se puolsi uskoa Jeesuksen Kristuksen näkymättömään läsnäoloon. Lopulta Russellin Pittsburghissa oleva Raamattua tutkiva ryhmä yhdistyi Barbourin ryhmään, ja Russellista tuli Heraldin toinen toimittaja, ja hän antoi myös rahallista apua. Mutta vuonna 1878 herra Barbour kirjoitti Russellin kertoman mukaan Heraldiin kirjoituksen, joka ”kielsi Kristuksen kuoleman olleen lunastushinta Aadamin ja hänen sukunsa puolesta”. Kirjoittaen lehteen Russell lujasti kannatti raamatullista lunastusoppia. (1. Tim. 2:5, 6) Mutta se ei hyödyttänyt mitään, ja niin Russell katkaisi siteet Barbouriin. Sitten C. T. Russell julkaisi vuonna 1879 heinäkuussa ensimmäisen numeron lehteä Zion’s Watch Tower and Herald of Christ’s Presence (Siionin Vartiotorni ja Kristuksen läsnäolon airut), jonka nimi nyt on The Watchtower (Vartiotorni). Tämä lehti on aina varmoin sanoin julistanut Raamatun totuutta lunnaista.
8. Mikä todistaa, että Vartiotornilla on ollut Jumalan tuki?
8 Se oli ”pienten alkujen päivä”, mutta sitä ei pitänyt halveksia. (Sak. 4:10) Siionin Vartiotornin ensimmäistä numeroa painettiin vain noin 6 000 kappaletta. Mutta sitä julkaisevat Raamatun tutkijat halusivat ylistää Jumalaa ja uskoivat Jehovan tukevan tätä lehteä. Nykyään sen levikki nousee keskimäärin yli 7 800 000 kappaleen jokaista numeroa useammalla kuin 70 kielellä. Tällainen kehitys siitä kansainvälisestä vastustuksesta huolimatta, joka kehittyi, on todistus Jumalan tuesta. – Joh. 17:14–17; Ps. 127:1.
9. Esitä Vartiotorni-seuran alkuvaiheet ja tarkoitus.
9 Vuoden 1881 merkkitapaus oli Vartiotornin Traktaattiseuran (”Watch Tower Tract Society”) perustaminen. Se rekisteröitiin Pennsylvanian lain mukaan vuonna 1884 nimellä ”Zion’s Watch Tower Tract Society” (nykyisin ”Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania”). Asiaan ei sisältynyt mitään itsekkäitä kaupallisia etuja. Sen peruskirja sanoo:
Tarkoitus, jota varten yhdistys on muodostettu, on Raamatun totuuksien levittäminen eri kielillä julkaisemalla traktaatteja, lentolehtisiä, lehtiä ja muita uskonnollisia asiakirjoja sekä käyttämällä kaikkia muita laillisia keinoja, jotka sen asianmukaisesti asetettu johtokunta katsoo sopiviksi mainitun tarkoituksen edistämiseksi.
Tämä ja toiset samanlaista tarkoitusta varten olevat yhdistykset ovat vain laillisia välineitä, joita Jehovan palvelijat käyttävät palvellessaan ja ylistäessään Jumalaa.
10. a) Miten raamatuntutkijat ’kunnioittivat Jehovaa antamalla varoistaan’? b) Mikä oli ”Raamattutalo”?
10 Raamatuntutkijat lahjoittivat vapaaehtoisesti varoja työn eteenpäin viemiseksi. He ’kunnioittivat Jehovaa antamalla varoistaan’, ja hän siunasi heitä runsaasti. (Sananl. 3:9, 10; 2. Kor. 9:7, 11) Jumala varasi tilat ja edellytykset raamatullisen kirjallisuuden lisääntyvän kysynnän tyydyttämiseksi. Vuonna 1889 he muuttivat uuteen nelikerroksiseen tiilirakennukseensa, jota kutsuttiin ”Raamattutaloksi” ja joka rakennettiin Alleghenyyn ja maksoi 126 000 mk. Joitakin vuosia myöhemmin, jolloin koko laitoksen omistusoikeus lahjoitettiin Seuralle, sen johtokunta arvioi rakennuksen ja välineitten nettoarvoksi 606 924,50 mk.
11–13. a) Millä tavalla varattiin hengellistä ravintoa? b) Miten jotkut suhtautuivat Siionin Vartiotornissa ja toisissa sen kaltaisissa julkaisuissa olevaan hengelliseen ravintoon?
11 Kun Jehovan pyhä henki eli toimiva voima antoi jatkuvasti ohjausta ja valistusta, niin ”uskollinen huoneenhaltija” -yhteisön ja sen hallitsevan elimen kautta varattiin runsaasti hengellistä ravintoa. (Luuk. 12:42–44; vrt. Apt. 15:4–29.) Erinomaista hengellistä ravintoa saapui totuuden etsijöille Siionin Vartiotornin ja sen sisarjulkaisujen välityksellä. C. T. Russell itse kirjoitti vuosina 1886–1904 kuusi osaa kirjaa Millennial Dawn (Tuhatvuotissarastus, joka sai myöhemmin nimen ”Raamatun tutkielmia”). Sillä välin vei ”kolporteeraajien” (nykyisten ”tienraivaajien”) talosta-taloon-saarnaaminen Jumalan totuutta suoraan ihmisten koteihin. – Apt. 5:42; 20:20.
12 Mutta miten ihmiset suhtautuivat tällaiseen hengelliseen ravintoon? Ei voi olla epäilystäkään siitä, että Jehovan henki ohjasi asioita. Esimerkiksi Lontoosta tuli seuraava pyyntö vuonna 1882: ”Olkaa hyvä ja neuvokaa minulle, miten ja mitä tulee saarnata sen siunatun työn suorittamiseksi, jonka Jumala toivoo tehtävän.” Vuonna 1887 Nebraskasta tulleessa kirjeessä sanottiin: ”Minä en pidä ainoastaan velvollisuutena vaan myös siunattuna etuna avustaa kaikin käytettävissäni olevin keinoin tämän evankeliumin julistamista.”
13 Jehovan henki oli toiminnassa myös etäisemmissä maissa. Vuoteen 1887 ja 1888 mennessä oli totuutta levinnyt Kiinaan. Makedoniasta, Euroopan Turkista, tuli vuonna 1888 seuraava raportti: ”Turkkilaiset, juutalaiset, bulgarialaiset ja makedonialaiset ovat kovasti kiinnostuneita totuudesta.” Pian sen jälkeen vainosta huolimatta tietojen mukaan totuus ”sai jalansijaa” pitkin Afrikan rannikkoa. Ja Dekanista Intiasta tuli vuonna 1890 kirje ”50 km:n päästä viidakosta” eräältä kristikunnan lähetyssaarnaajalta, joka luki Siionin Vartiotornia ja raamatuntutkijain traktaatteja ”kovin kiinnostuneena”. Hän tilasi lehden kahdeksi vuodeksi ja muuta kirjallisuutta.
14. a) Miten J. F. Rutherford ilmaisi arvostavansa Tuhatvuotissarastuksen osia? b) Esitä joitakin yksityiskohtia veli Rutherfordin myöhemmistä vaiheista.
14 Vuonna 1894 Tuhatvuotissarastuksen osia sai eräs mies, joka sanoi Seuran saamassa kirjeessä mm.:
Vein kirjat kotiin ajattelematta niitä sen enempää, kunnes muutamia viikkoja sitten, kun minulla oli hieman aikaa, aloin lukea ensimmäistä osaa, ja se oli niin kovin kiinnostava, etten voinut lopettaa. Seuraus on, että rakas vaimoni ja minä olemme lukeneet nämä kirjat mitä kiinnostuneimpina, ja me pidämme sitä Jumalan lähettämänä ja suurena siunauksena, että meillä on ollut tilaisuus joutua kosketukseen niiden kanssa. Ne ovat tosiaan ”auttava käsi” Raamatun tutkistelussa. Tämän sarjan tutkistelusta paljastuneet suuret totuudet ovat yksinkertaisesti mullistaneet meidän maalliset pyrkimyksemme, ja koska me ymmärrämme ainakin jossain määrin suurenmoisen tilaisuuden tehdä jotakin Kristuksen puolesta, niin me aiomme käyttää tätä tilaisuutta hyväksemme levittäen nämä kirjat ensiksi lähimmille sukulaisillemme ja ystävillemme ja sitten niille köyhille, jotka haluavat lukea ne ja jotka eivät voi ostaa.
Tämän kirjeen allekirjoittaja oli J. F. Rutherford, joka kastettiin vuonna 1906 Jumalalle antautumisensa vertauskuvaamiseksi ja josta lopulta tuli Vartiotorni-seuran presidentti C. T. Russellin jälkeen.
JEHOVAN SIUNAUS RIKASTUTTAA
15. Keitä olivat Seuran yhteydessä toimivat saarnaajaveljet, ja miten he auttoivat uskovia tovereitaan?
15 ”Jehovan siunaus rikkaaksi tekee, eikä hän lisää siihen mitään tuskaa.” (Sananl. 10:22, Um) Kuinka totta! Raamatuntutkijain seurakuntien lukumäärä lisääntyi Jumalan siunaamana. Ajan mittaan niissä vierailivat säännöllisesti ”saarnaajaveljet” – Vartiotorni-seuran matkustavat edustajat. Saarnaajaveljet saivat iloa palveluksestaan ja ’ikävöitsivät nähdä uskovia tovereitaan antaakseen heille jonkun hengellisen lahjan’ keskusteluissa ja muilla tavoilla. (Room. 1:11, 12) ”Miten nämä lisäsivätkään alituisesti juoksevaa ilonvirtaamme sekä uskomme rikkauksia!” huudahtaa Hazelle M. Krull näistä saarnaajaveljistä. ”Ja kuinka he auttoivatkaan meitä arvostamaan Jehovan järjestöä!”
16. a) Minkä tilaisuuden Jehovan kristittyjen todistajien kokoukset tarjoavat? b) Kerätäänkö näissä kokouksissa kolehtia?
16 Raamatuntutkijain pitämät kokoukset varasivat oivallista raamatullista opetusta. Ne tarjosivat myös tilaisuuden ’rohkaista toisia rakkauteen ja hyviin tekoihin’. (Hepr. 10:24, 25) Tähän päivään asti on Jehovan kristittyjen todistajien kokouksia mainostettu käyttäen tunnusta ”Vapaa pääsy, ei kolehtia”. Jeesus Kristus sanoi: ”Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.” – Matt. 10:8.
17. Milloin ja mihin Seuran ensimmäinen haaratoimisto perustettiin Yhdysvaltojen ulkopuolella, ja kuinka monta haaratoimistoa oli vuonna 1972?
17 C. T. Russell oli matkustellut ulkomailla vuonna 1891. Sen jälkeen julkaistiin Vartiotorni-seuran kirjallisuutta saksaksi, ranskaksi, ruotsiksi, tanskan-norjan kielellä, puolaksi, kreikaksi ja myöhemmin italiaksi. Seuran ensimmäinen haaratoimisto Yhdysvaltain ulkopuolella perustettiin Lontooseen vuonna 1900. Kertomus sisältää siitä lähtien kasvua ja Jumalan siunausta. Vuonna 1972 oli Seuran haaratoimistojen lukumäärä 95.
18. Mitä tapahtui Seuran päätoimiston yhteydessä vuonna 1909?
18 Vuodet 1908 ja 1909 toivat edelleen laajennusta. Seuran edustajat ostivat vanhan ”Plymouth-Beetelin”, lähetystalon Hicks Street 13–17:stä, ja Henry Ward Beecher -kodin Columbia Heights 124:stä Brooklynista (N.Y.). ”Plymouth-Beetel” nimitettiin ”Brooklynin tabernaakkeliksi” ja vanhaa Beecher-kotia kutsuttiin ”Beeteliksi”, ja se oli Seuran päätoimiston henkilökuntaan kuuluvien asunto. Brooklyn oli siis vuonna 1909 Seuran koko maailman käsittävän työn päätoimiston sijaintipaikka. Nykyisin omistaa New Yorkissa rekisteröity Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseura asunto-, toimisto- ja painorakennusten laajan kompleksin Brooklynissa. Jehovan todistajat käyttävät kaikkia näitä laitoksia ylistäessään Jumalaa ja julistaessaan Valtakunnan hyvää uutista. – Mark. 13:10.
19, 20. a) Miten raamatuntutkijat käyttivät sanomalehtisyndikaattia? b) Kuvalle Luomisnäytöstä.
19 Raamatuntutkijat pitivät Raamatun totuudet yleisön saatavilla myös kansainvälisen sanomalehtisyndikaatin välityksellä, jonka he järjestivät. Yhteen aikaan noin 3 000 sanomalehteä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Euroopassa julkaisi C. T. Russellin saarnoja. Raamatuntutkijat olivat kuitenkin vuosia julistaneet, että 2 520 vuotta kestävät ”pakanain ajat” päättyisivät vuonna 1914. (Luuk. 21:24) Kun tuo vuosi lähestyi, niin Russell suunnitteli rohkean uuden tavan hyvän uutisen julistamiseksi.
20 Elokuvat olivat vielä alkuasteellaan. Ei ollut vielä saatu aikaan kaupallisesti menestyvää kuvan ja äänen tahdistamista, eikä värielokuvia ollut kehitetty yleiseen käyttöön. Mutta Russell päätti vuonna 1912 antaa valtavan todistuksen tällä välineellä. Hän kirjoitti ja tuotti Luomisnäytöksen, kahdeksan tuntia kestävän kuultokuva-, elokuva- ja ääniesityksen, joka hahmotteli pääpiirteissään Jumalan tarkoituksen maahan ja ihmiskuntaan nähden luomisesta Jeesuksen Kristuksen tuhatvuotishallituksen loppuun asti. (Ilm. 20:6) Luomisnäytös, joka esitettiin neljässä osassa, yhdisti gramofonilevytykset kuultokuviin ja elokuviin. Miljoonat ihmiset näkivät sen, ja se oli valtava todistus Jehovan tarkoituksista.
21. Oliko raamatuntutkijain työ riippuvainen yhdestä ihmisestä?
21 Ollessaan saarnamatkalla sairastava Charles Taze Russell kuoli junassa Pampassa Texasissa 31. lokakuuta 1916. Siitä johtuvasta murheesta huolimatta raamatuntutkijain enemmistö tiesi kuitenkin, ettei heidän työnsä ollut riippuvainen yhdestä ihmisestä. Työ oli Jehovan, ja hänen pyhä henkensä ohjasi sitä. Jumala tahtoi sen jatkuvan ja menestyvän. – Apt. 5:38, 39.
KUNINKAAN JA VALTAKUNNAN JULISTAMINEN
22. Mitä vaikeuksia Jehovan kristityt todistajat kokivat pian J. F. Rutherfordin tultua Vartiotorni-seuran presidentiksi, mutta miten asiat kehittyivät?
22 J. F. Rutherford valittiin C. T. Russellin jälkeen Vartiotorni-seuran presidentiksi. Mutta hän joutui kasvotusten sellaisten järjestössä olevien kunnianhimoisten, vastustavien miesten kanssa, jotka pyrkivät hallitsemaan sitä, ja meni jonkin aikaa, ennen kuin heidän ponnistelunsa tehtiin täysin tyhjiksi. Samaan aikaan raivosi pappien yllyttämä vaino Jehovan kristittyjä todistajia vastaan. (Matt. 24:9) Lisäksi näytti siltä kuin heidän työnsä olisi pahasti lamaantunut, kun J. F. Rutherford ja seitsemän muuta huomattavaa Seuran yhteydessä olevaa henkilöä vangittiin 7. toukokuuta 1918, myöhemmin tutkittiin ja lopulta tuomittiin syyllisiksi väärien syytösten perusteella. Syytettiin, että he
laittomasti ja rikollisesti vehkeilivät, liittyivät ja suostuivat yhdessä ja suurelle valamiehistölle tuntemattomien muiden henkilöiden kanssa tekemään tietyn rikoksen Amerikan Yhdysvaltoja vastaan, nimittäin laittomasti, rikollisesti ja tahallisesti aiheuttamaan niskuroimista, uskottomuutta ja velvollisuudesta kieltäytymistä Amerikan Yhdysvaltojen sotilas- ja merivoimissa Yhdysvaltojen ollessa sotatilassa . . . henkilökohtaisesti kehottaen, kirjeitse, julkisin esitelmin, jakaen ja julkisesti levittäen kautta Amerikan Yhdysvaltojen erästä kirjaa nimeltä ”VII osa Raamatun tutkielmia – Täyttynyt salaisuus” ja jakaen sekä julkisesti levittäen kautta Yhdysvaltojen eräitä kirjoituksia, jotka oli painettu lehtiin nimeltä ”Raamatuntutkijain Kuukausilehti”, ”Vartiotorni”, ”Valtakunnan Uutiset” sekä muihin lehtisiin, joilla ei ollut nimeä.
Kun he olivat olleet kuukausia liittovaltion kuritushuoneessa Atlantassa Georgiassa, niin heidät vapautettiin takuita vastaan. 14. toukokuuta 1919 heidän erheelliset tuomionsa kumottiin, ja 5. toukokuuta 1920 heidät vapautettiin kokonaan syytöksestä. Jumalan ”kaksi todistajaa”, Kristuksen voidellut seuraajat, olivat olleet kuolleina kuvaannollisesti puhuen. Seuran edustajien vankilasta vapautuksen jälkeen elvytti heidät ”Jumalasta elämän henki”, ja he riensivät jälleen eteenpäin järjestettyinä ylistämään Jumalaa. – Ilm. 11:3–12.
23, 24. a) Millä tavalla raamatuntutkijain Cedar Pointissa Ohiossa vuonna 1919 pitämä konventti vaikutti heidän työhönsä? b) Mikä merkitys vuoden 1922 konventilla oli Valtakunnan julistamiselle?
23 Vuosi 1919 toi sykähdyttävän konventin Cedar Pointiin Ohioon – konventin, joka antoi uuden sysäyksen raamatuntutkijain työlle. He saivat siellä muun muassa uuden välineen käytettäväkseen saarnaamistyössään. Se oli Kultainen Aika, lehti, joka paljasti uskonnollisen harhan ja kiinnitti huomion Pyhässä Raamatussa olevaan toivoon ja lohdutukseen. Nyt, yli puoli vuosisataa myöhemmin, se toteuttaa yhä samaa tarkoitusta uudella nimellä – Herätkää!
24 Raamatuntutkijat kokoontuivat jälleen kerran Cedar Pointiin vuonna 1922. Tällä kertaa J. F. Rutherfordin perjantaina 8. syyskuuta aiheesta ”Valtakunta” pitämä puhe oli erityisesti merkittävä. Hän päätti sen voimakkaasti sanoilla: ”Katso, Kuningas hallitsee! Te olette hänen julkiset sanansaattajansa. Siksi julistakaa, julistakaa, julistakaa Kuningasta ja hänen valtakuntaansa!” Samalla lähes 11 metriä pitkä kangas levitettiin auki puhujalavan yläpuolella. Siinä luki: ”Julistakaa Kuningasta ja Valtakuntaa!” Jumalan palvelijat ovat siitä pitäen julistaneet Valtakuntaa.
25. Millaisissa olosuhteissa raamatuntutkijat omaksuivat nimen ”Jehovan todistajat”? Onko se raamatullinen?
25 Tuli vuosi 1931. Raamatuntutkijat kokoontuivat konventtiin Columbukseen Ohioon. Siellä he omaksuivat päätöksellään sydämestään raamatullisen nimen ”Jehovan todistajat”. (Jes. 43:10–12, Um) He ovat kantaneet iloiten Jehovan nimeä todistaen Jumalasta ja hänen tarkoituksistaan kautta maailman.
YLISTÄMÄNSÄ JUMALAN TUKEMINA
26, 27. Mainitse esimerkki, joka osoittaa, että Jehova on ollut niille, jotka ovat olleet järjestetyt ylistämään häntä, ”linna ahdingon aikoina”.
26 Seuraavat vuodet toivat runsaita siunauksia, mutta myös paljon vainoa. Jehovan todistajat saivat monia koettelevia kokemuksia esimerkiksi toisen maailmansodan aikana. Eräs natsien vangitsema veli sanoi:
Kun meiltä niin usein riistettiin ravinto ja kun meidän oli tehtävä raskasta työtä joka päivä, niin ruumiinvoimamme vähenivät silminnähtävästi. Minä olin sellaisessa tilassa, että tuskin jaksoin liikuttaa luurankoani. Kaksi veljeä tuki minua kainalosta, kun me marssimme leiriin. Nielin usein kourallisen hiekkaa, niin että vatsallani oli jotain tehtävää. Toisetkin veljet tekivät niin. Me teimme näin ollen kaikkemme pysyäksemme hengissä ja osoittaaksemme siten Saatanan ja hänen SS-miehensä valehtelijoiksi, koska he sanoivat usein: ”Missä teidän Jehovanne on? Auttakoon hän teitä!” Minun täytyy sanoa, että hän auttoikin meitä ihmeellisesti.
27 Jehova auttaa tosiaan palvelijoitaan. Hänen henkensä lepää hänen kansansa yllä järjestönä niin kuin yksilöinäkin. Jehova on osoittanut kerran toisensa jälkeen olevansa varma ”linna ahdingon aikoina” niille, jotka ovat järjestetyt ylistämään Jumalaa. – Ps. 9:10.
KOULUTETUT JA VAHVISTETUT YLISTÄMÄÄN JUMALAA
28. Milloin vihittiin Vartiotornin Raamattukoulu Gilead, ja mitä se on aikaansaanut?
28 J. F. Rutherford kuoli 8. tammikuuta 1942. Viisi päivää myöhemmin valittiin yksimielisesti N. H. Knorr Vartiotorni-seuran presidentiksi. Hän ja hänen seuralaisensa antautuivat heti laajakantoiseen koulutustyöhön. Helmikuun 1. päivä 1943 oli Vartiotornin Raamattukoulun Gileadin vihkimispäivä. Tämä laitos on varustanut vuosien varrella tuhansia evankeliuminpalvelijoita ulkomaiseen lähetystyöhön sekä muihin tärkeisiin palvelustehtäviin Jehovan palvelijoitten laajenevassa järjestössä.
29. Millä tavalla teokraattinen palveluskoulu hyödyttää yksilöitä?
29 Vuonna 1943 aloitettiin myös uusi koulu kussakin Jehovan todistajien seurakunnassa. Se oli teokraattinen palveluskoulu, johon alussa pääsivät ilmoittautumaan vain miehet. Nykyisin se auttaa miehiä, naisia ja lapsia, jotka ilmoittautuvat, ja hyödyttää kovasti kaikkia, jotka ovat sen viikoittaisilla oppitunneilla. Ilmoittautuneita opetetaan kokoamaan, kehittelemään ja esittämään raamatullista tietoa. Tässä ja muissa Jehovan todistajien kokouksissa saatu koulutus syventää Raamatun tuntemusta ja arvostamista ja lisää evankeliuminpalveluskykyä.
30. Milloin perustettiin Valtakunnan palveluskoulu, ja mikä sen tarkoitus on?
30 Vuonna 1959 pantiin alulle jälleen yksi järjestön varaus. Se oli Valtakunnan palveluskoulu. Sopivasti sijoitettuina ja toimien Vartiotorni-seuran johdolla eri maissa nämä koulut valmentavat hengen asettamia valvojia hoitamaan vastuitaan kristillisessä seurakunnassa. – Apt. 20:28; 1. Tim. 3:1–10, 12, 13; 1. Piet. 5:1–4.
31. Mikä merkityksellinen Jehovan todistajain konventti pidettiin vuonna 1958?
31 Jehovan maallinen järjestö on laajentunut, kun Jumala on saattanut antautuneiden palvojiensa työn menestymään. Heidän suuret konventtinsa eivät ole suinkaan olleet vähämerkityksisiä. Niiden joukossa oli Jehovan todistajien kansainvälinen ”Jumalan tahdon” konventti 27.7.–3.8.1958, jolloin 253 922 henkeä täytti New Yorkin kaupungin Yankee-stadionin ja Poolokentän N. H. Knorrin pitäessä esitelmän aiheesta ”Jumalan valtakunta hallitsee – onko maailman loppu lähellä?”
32. Miksi Jehovan maallinen järjestö on kokenut hengellistä vahvistumista ja kasvua?
32 Jumalan siunaus on aikaansaanut Jehovan maanpäällisen järjestön hengellisen vahvistumisen ja on myös johtanut tuottoisuuteen Valtakunnan saarnaamisen työssä. Nykyään sitä suoritetaan 208 maassa Vartiotorni-seuran 95 haaratoimiston johdolla. Tästä kasvusta täytyy antaa kunnia yksin Jehovalle. Jumala on siunannut uskollisia palvelijoitaan, ja hänen pyhä henkensä on tukenut heitä heidän työssään, hänen tarkoitustensa julistamisessa ja opetuslasten tekemisessä. – Matt. 28:19, 20.
33. Mitkä kysymykset on niiden sopivaa tehdä itselleen, jotka ovat tulleet tuntemaan totuuden viime vuosina?
33 Useita tuhansia muita on jatkuvasti kerääntynyt Jehovan maanpäälliseen järjestöön aina tähän aikaan asti, ja on suurenmoista nähdä heidän tulevan! Mutta mitä he tekevät sillä hyvällä uutisella, jonka he oppivat tuntemaan? Osoittavatko he sellaista intoa, kuin nuo innokkaat Jumalan palvelijat osoittivat menneinä vuosina? Osoittavatko he samaa hellittämättömyyttä? Muista, että Jehovan järjestössä on nykyään ihmisiä, jotka ovat tehneet kenttäpalvelusta yli 50 vuotta jatkuvasti huonosta säästä, heikosta terveydestä ja vainosta huolimatta. Aito rakkaus Jehovaa kohtaan on pakottanut heidät ponnistelemaan eteenpäin.
34. a) Miten meidän tulee suhtautua toisiimme Jehovan järjestössä Jehovan antaman esimerkin mukaisesti? b) Missä tärkeässä työssä on meillä kaikilla runsaasti tehtävää?
34 Ehkä olet tullut Jehovan järjestön yhteyteen vasta muutamina viime vuosina. Et ole ehkä tuntenut näitä vanhempia kovin kauan; näet heidät ainoastaan heidän myöhempinä elinvuosinaan. Miten suhtaudut heihin? Eräs Vartiotorni-seuran äskettäin saama kirje sanoi tästä: ”Haluan ilmaista arvostavani vuoden 1973 Vuosikirjaa (engl.) . . . Ehkä yksi ainoa kappale, joka teki minuun suurimman vaikutuksen, oli kolmas kappale sivulla 32 otsikon ’Jehovan todistajain toimia nykyaikoina’ alla. Tämä kappale kiinnittää huomion olosuhteisiin, jotka todella ovat olemassa. ’Toisinaan nykyinen sukupolvi ajattelee vain, mitä se aikaansaa. Nykyinen Jehovan todistajain sukupolvi rakentaa todellisuudessa sille, mitä uskolliset evankelioijat tekivät vuosia sitten.’ Miten totta! Se, millä tavalla vuoden 1973 Vuosikirja on valmistettu, auttaa meitä ’nuorempia totuudessa’ katselemaan ’vanhempia veljiä totuudessa’ erilaisin silmin eikä vain pitämään heitä ’vanhoina ystävinä’ tai ’vanhoina veljinä ja sisarina’.” Jokaisella Jehovan palvelijalla on paikkansa hänen järjestössään, ja jokainen on kallis Jehovalle. Työtä on kaikkien heidän tehtäväksi, ja Raamattu kehottaa meitä olemaan ”innokkaat Herran työssä” tietäen sen olevan arvokkainta työtä, mitä kukaan voi tehdä. (Sak. 2:8; Hagg. 2:7; 1. Kor. 15:58) Jehovan todistajat jatkavat yhdistyneenä ryhmänä kautta maailman taivaallisen Isänsä ylistämistä kiitollisina siitä, että heidät on järjestetty ylistämään häntä.
[Kuva s. 425]
C. T. RUSSELL
[Kuva s. 429]
Vuoden 1922 Cedar Pointin konventissa Seuran presidentti J. F. Rutherford tähdensi Jumalan valtakunnan saarnaamista kehottaen voimakkaasti: ”Julistakaa, julistakaa, julistakaa Kuningasta ja hänen valtakuntaansa!”
[Kuva s. 430]
Kun N. H. Knorrista tuli Vartiotorni-seuran presidentti, niin pantiin suuri paino koulutukselle. Yksi perustetuista kouluista oli Vartiotornin Raamattukoulu Gilead