Tosi onnellisuus riippuu sinusta itsestäsi
”Onnellinen on se kansa, jonka Jumala on Jehova!” – Ps. 144:15, UM.
1. Miksi sinun pitäisi harkita, mikä oikein tekee sinut onnelliseksi?
MIKÄ oikein tekee sinut onnelliseksi? Missä määrin onnellisuutesi riippuu ympärilläsi vallitsevista olosuhteista, siitä mitä aineellista sinulla on tai toisista ihmisistä? Liittyvätkö Jumala ja Raamattu onnellisuuden löytämiseen? Tarkastelkaamme näitä asioita, koska me kaikki haluamme onnellisuutta.
2, 3. a) Mistä johtuu, että ulkonaiset olosuhteet tai toiset ihmiset voivat edistää onnellisuuttasi? b) Mikä on Jumalan näkemys tästä?
2 Ulkonaiset olosuhteet voivat ilmeisesti lisätä onnellisuuttamme, esimerkiksi se että saamme nauttia runsaasti maukasta ruokaa miellyttävässä ympäristössä. Voimme erikoisesti arvostaa tätä, jos olemme menneisyydessä joutuneet kokemaan pitkään nälän tuskaa. Ei ole Jumalan tahdon vastaista saada onnellisuutta hyvän ruoan nauttimisesta. Kuningas Salomo kirjoitti Jumalan henkeyttämänä:
”Minä tulin tietämään, ettei heillä ole muuta onnea kuin iloita ja tehdä hyvää eläessänsä. Mutta jokaiselle ihmiselle on sekin, että hän syö ja juo ja nauttii hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, Jumalan lahja.” – Saarn. 3:12, 13; vrt. Ps. 104:14, 15.
3 Myös toiset ihmiset voivat lisätä onnellisuuttamme. Kuinka suurta tyydytystä meille tuottaakaan se, että meitä rakastavat välittävät meistä, ovatpa he lähiomaisiamme tai hyviä ystäviä! – Ps. 127:3–5; 128:3.
4. Miksi se, että sinulla on tavaroita tai tovereita, ei ole onnellisuuden tae? (Sananl. 23:4, 5; Saarn. 5:10; Luuk. 12:16–20)
4 Mutta ehkä tiedätkin, ettei tavaroitten omistaminen eivätkä hyvät toverit ole aidon, kestävän onnellisuuden tae. Joillakuilla on runsaasti ravitsevaa ruokaa ja nykyaikaisia ylellisyyksiä ympärillään, mutta eivät he silti ole onnellisia. Kaksi vuotta ennen kuolemaansa amerikkalainen öljymiljonääri J. P. Getty mainitsi: ”Rahalla ei välttämättä ole mitään yhteyttä onnellisuuteen. Ehkä onnettomuudentunteeseen.”a (1. Tim. 6:9, 10) Raha ei myöskään edistä tosi onnellisuuden saavuttamista, jos niiden toveruus, jotka ovat huolehtivinaan meistä, on jollakin tavoin ostettu. – Sananl. 19:6.
5. Miksi onnellisuus on tavallaan paradoksaalista?
5 On mainittu, että onnellisuus on tavallaan hyvin paradoksaalista. Vaikka sana ”onnellisuus” tuoneekin mieleen miellyttävät olosuhteet, niin todellisuudessa se voi kehittyä millaisessa maaperässä tahansa, elää millaisissa olosuhteissa tahansa ja uhmata millaista ympäristöä tahansa. Onnellisuus ei ole niinkään paljon sitä, mitä meillä on, vaan sitä, millaisia me olemme. Siitä johtuu, että monet ylellisyydessä elävät eivät ole erikoisen onnellisia, kun taas jotkut, joilla on suhteellisen vähän ja joiden elämä on jokseenkin yksinkertaista, löytävät onnellisuuden. Sitä paitsi lienet tavannut joitakuita hoitolaitoksiin joutuneita tai vammaisia ihmisiä, jotka ovat säteileviä, iloisia ja onnellisia. He eivät tietenkään ole mielissään siitä, että ovat sairaita tai vammaisia, ja he haluaisivat elämänsä olevan toisenlaista. (Apt. 3:1–8) Mutta he löytävät elämästä aihetta onnellisuuteen.
ONNELLISUUS JA HENGELLINEN TARPEESI
6, 7. a) Minkä erehdyksen monet ovat tehneet onnellisuutta tavoitellessaan? b) Voitko esittää joitakin nimenomaisia esimerkkejä tästä?
6 Monet ihmiset kadehtivat onnellisia ja haluaisivat itsekin olla sellaisia. He ehkä yrittävät poistaa onnettomuuttaan teennäisin keinoin – huumeilla, runsaalla alkoholinkäytöllä, luvattomilla sukupuolisuhteilla ja laiskuudella – ja ihmettelevät, miksi he eivät vain saavuta onnellisuutta. Sellaisin keinoin hankitut elämykset johtavat epäaitoon onnellisuuteen, joka testattuna on yhtä arvotonta kuin väärennetty raha.
7 Pitkäaikaisen historian todistus ja miljoonien parhaillaan elossa olevien ihmisten kokemus osoittavat, että me emme voi kääntää selkäämme moraalimittapuille tai -periaatteille ja säilyä onnellisina. Ne, jotka ovat ’menettäneet kaiken moraalitajunsa ja antautuneet irstauteen harjoittamaan ahneesti kaikenlaista epäpuhtautta’, eivät ole onnellisia. (Ef. 4:17–19; Room. 13:13) Sellainen menettely tuottaa joko heti tai myöhemmin lisää murheita ja nostattaa esteitä onnellisuuden tielle. Tuleeko mieleesi tositapauksia, jotka vahvistavat tämän? Toisaalta Jumalan tavalla – hänen moraalimittapuittensa mukaan – toimiminen vähentää elämän ongelmia ja poistaa esteitä onnellisuuden saavuttamisen tieltä. Kuitenkaan pelkästään ongelmien välttäminen ei sinänsä takaa sitä, että olemme onnellisia. Siihen tarvitaan enemmän. Voimme olla varmat siitä, sillä Tekijämme sanoo niin.
8, 9. a) Mikä perustarve meillä on? b) Mitä Jeesus sanoi siitä?
8 Meidän täytyy kehittää läheinen suhde Luojaan, oppia hänen tahtonsa ja tarkoituksensa ja hyväksyä ne. Niin, se on tarpeellista meille. Tri Ivar Lissner mainitsee kirjassaan (Man, God and Magic), että ”ihmisen ja eläimen perusero” on siinä, että ”ihminen ei tyydy pelkästään nukkumaan, syömään ja pitämään itseään lämpimänä”. Meillä ihmisillä on ”outo ja synnynnäinen halu”, jota voidaan kutsua ”hengellisyydeksi”. Tri Lissner sanoo itse asiassa, että ’kaikkien ihmiskunnan kulttuurien juuret ovat Jumalan etsinnässä’. – Apt. 17:26–28.
9 Jeesus tunnusti tämän perushalun olemassaolon sanoessaan: ”Onnellisia ovat ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan”, eli ne, jotka tajuavat hengellisen nälkänsä ja tyydyttävät sen. (Matt. 5:3) Tämä tarve jää kuitenkin helposti huomaamatta. Sellainenkin, joka on kauan ollut Jumalan yhteydessä, voisi lakata arvostamasta sitä, kuinka paljon onnellisuutta tämä suhde tuottaa. Hän saattaa nähdä toisten omistavan ylellisyyksiä tai joidenkuiden uppoutuneen suosittuihin harrastuksiin ja rentoutumismuotoihin. Niinpä hän voisi kateellisena ajatella: ’Ehkä minä jään jotakin paitsi.’ Jos hän noudattaa heidän menettelytapaansa sen ajan tai kiinnostuksen kustannuksella, jonka hän aikaisemmin omisti Jumalan kanssa omaamansa suhteen hyväksi, hänen elämänsä voisi ulkonaisesti näyttää vaihtelevammalta ja enemmän nykyajan suuntausten mukaiselta. Mutta onko hän todella onnellisempi? Nälkäinen mies voi lähteä syömättä ajelulle tai katsoa jonkin elokuvan. Sellaiset toiminnat saattavat merkitä vaihtelua tai tuottaa huvia hänelle, mutta tyydyttävätkö ne hänen nälkänsä?
10. Miten onnellisuus liittyy siihen, että olet tietoinen tästä tarpeesta?
10 The Wall Street Journal -lehden entinen toimittaja Vermont Royster puhui ihmisen teknisistä saavutuksista. Sitten hän lisäsi:
”On omituista, että kun tarkastellaan ihmistä itseään, hänen pulmiaan ja hänen paikkaansa kaikkeudessa, niin olemme tuskin pitemmällä kuin silloin, kun aika alkoi. Ratkaistavanamme ovat yhä kysymykset: keitä me olemme ja miksi me olemme ja minne olemme menossa?” – ”Science Digest.”
Ymmärtänet, että tuuliajolla olevat, ihmiset joilla ei ole vastauksia, eivät voi tuntea olevansa täysin tyytyväisiä tai onnellisia. Mutta kun me kiinnitämme asianmukaista huomiota hengelliseen tarpeeseemme ja etsimme ymmärrystä Jumalan sanasta, niin me tajuamme missä on meidän paikkamme. Elämämme saa enemmän ohjausta, merkitystä ja mahdollisuuksia onnellisuuteen.
11. Miksi olet onnellisempi, jos tunnustat Jumalan mittapuut? (Ps. 19:8, 9, 12)
11 Me lisäämme eräällä toisellakin tavalla onnellisuuttamme, jos tunnustamme hengellisen tarpeemme ja jos meillä on läheinen suhde Jumalaan. Olemme jo maininneet, että Jumalan moraalimittapuitten hyväksyminen auttaa meitä karttamaan ongelmia, mutta siitä on enemmänkin apua. Me tarvitsemme todellisuudessa järkevän, johdonmukaisen arvoasteikon. Jumalan sana täyttää tämän tarpeen täydellisesti. Ja Jumalan mittapuut ovat sopusoinnussa myötäsyntyisen omantunnonäänemme kanssa. Jos siis mukaudumme niihin, voimme paremmin, olomme on mukavampi ja olemme levollisempia. (Ps. 1:1–4; Room. 2:14, 15) Me voimme auttaa lapsiammekin tulemaan onnellisiksi, kun opetamme heille Jumalan mittapuita. Tri Robert Coles Harvardin yliopistosta mainitsi nuorista:
’He eivät tarvitse kuria ainoastaan liiallisten tunnepurkaustensa hillitsemiseen, vaan myös kuria, joka liittyy ilmoitettuihin ja selvitettyihin moraaliarvoihin. He tarvitsevat uskottavakseen jotakin, mikä on suurempaa kuin heidän omat halunsa ja himonsa. . . . He tarvitsevat laajemman näkemyksen maailmasta, moraalisen taustan, niin sanoaksemme – uskon joka liittyy tämän elämän merkitykseen, jota me kaikki elämme.’
12. Minkä perustotuuden voit todeta onnellisuudestasi?
12 On siis oikein sanoa, että tosi onnellisuus liittyy siihen, että me tunnustamme hengellisen tarpeemme ja että meillä on hyvä suhde Jumalaan, niin kuin Raamattu on paikkansapitävästi ilmaissut: ”Autuas se mies, joka panee turvansa Herraan”, ”joka Herraa pelkää”, ’joka Herran laissa vaeltaa’ ja joka ’etsii häntä kaikesta sydämestänsä’. (Ps. 40:5; 34:9; 112:1; 119:1, 2) Jumala haluaa vilpittömästi osoittaa rakkauttaan meitä kohtaan ja tulla läheiseen suhteeseen kanssamme. Osoitammeko me johdonmukaisesti, että haluamme säilyttää suhteemme häneen? – Room. 8:38, 39.
ONNELLISUUS – KUULEMISESTA JA TEKEMISESTÄ
13. Miten Jeesus auttoi meitä saamaan selvän käsityksen onnellisuudesta?
13 Kerran eräs nainen, joka kuuli Jeesuksen opettavan, huudahti: ”Onnellinen on se kohtu, joka on kantanut sinut, ja ne rinnat, joita olet imenyt!” (Luuk. 11:27) Todennäköisesti hän oli tietoinen siitä, että Raamattu pitää äitiyttä suuressa arvossa, ja ilmeisesti hän ajatteli, että Maria oli siunattu tai voi olla erikoisen onnellinen siksi, että hänen poikansa Jeesus oli niin erinomainen, vanhurskas opettaja. Mutta Jeesus tiesi, että oli suurempaakin onnellisuutta kuin isyys tai äitiys, olipa sitten kysymyksessä itse Messiaan äitinä oleminen. Hän vastasi: ”Ei, vaan onnellisia ovat pikemminkin ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja pitävät sen!” – Luuk. 11:28.
14, 15. Mitä ’Jumalan sanan kuuleminen’ edellyttää sinulta?
14 Huomaa, miten Jeesus korosti ”Jumalan sanan” kuulemista eli lukemista. Raamatussa vakuutetaan toistuvasti, miten hyödyllistä on perehtyä Jumalan sanaan. Ensimmäinen Psalmi sanoo ’autuaasta miehestä’: ”[Hän] rakastaa Herran lakia ja tutkistelee hänen lakiansa päivät ja yöt!” (Ps. 1:1, 2) Voimme siis kysyä: ’Saanko minä onnellisuutta tästä lähteestä?’
15 Raamattu on kuin onnellisuuden varasto, sillä se rikastuttaa mielen ja sydämen. Se elvyttää hengen. Se antaa toivoa. Se osoittaa tien antoisaan, miellyttävään elämään. Se sisältää Jumalan ajatuksia, joita me voimme miettiä milloin tahansa. Se on tosi viisauden perusta. – Vrt. Sananl. 3:13–18.
16. Miten voisit järjestelyjä tekemällä lisätä onnellisuuttasi?
16 On varsin monia julkaisuja, joita voisimme lukea – sanomalehtiä, romaaneja historiakirjoja, kotia tai jotakin ammattia käsitteleviä aikakauslehtiä. Vaikka jotkin niistä saattavat olla kiinnostavia ja niillä on oma sijansa, voimme kysyä itseltämme: ’Voisinko onnellisuuteni lisäämiseksi tarkistaa aikatauluani tai lukutottumuksiani, jotta voisin lukea enemmän Jumalan sanaa ja nauttia siitä enemmän?’ Tosiaankin, lukea sitä pelkän nautinnon vuoksi. Lukea sitä vähän joka päivä, suunnitelman mukaisesti, jos haluat. Lukea Raamattua kirjajärjestyksessä. Lukea sitä arvokkaitten Raamatun tutkimisen apuneuvojen ohella. Lukea joskus jotakin toista käännöstä tai eri kielellä, jos osaat useita kieliä. Niin, Jumalan sanan lukemisen lisääminen on askel kohti onnellisuutta. – Ilm. 1:3.
17, 18. Mikä ’Jumalan sanan pitämiseen’ liittyvä piirre muun muassa voi lisätä onnellisuuttasi?
17 Jeesus sanoi, että myös ’Jumalan sanan pitäminen’ liittyy onnellisuuteemme. Aikaisemmin mainitsimme sen pitävän paikkansa sillä tavalla, että siten vältämme ongelmia. Mutta se pitää paikkansa muistakin näkökulmista katsottuna.
18 Monet ihmiset ovat nykyään pääasiassa kiinnostuneita itsestään. He ovat hyvin itsekeskeisiä pyrkimyksissään ja siinä, mikä heitä kiinnostaa. Mutta ovatko he todella onnellisia? Jumalan sanasta henkii päinvastoin kiinnostus toisia kohtaan, antaminen ja toisten auttaminen. Voimme nähdä Jehovan itsensä antavan tästä esimerkin, sillä hän ”rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä”. Jehovaa sanotaan ”onnelliseksi Jumalaksi”. (Joh. 3:16; 1. Tim. 1:11) ”Kristuskaan ei miellyttänyt itseään”, vaan kuoli meidän puolestamme. – Room. 15:3; Gal. 1:3–5.
19–21. a) Miten voit tehdä näin täydemmin? b) Miksi tämä mielestäsi lisää onnellisuuttasi?
19 Me voimme ja meidän pitäisi antaa monin tavoin. Mutta sen ei tarvitse olla mitään erinomaista eikä sitä pitäisi suunnitella tekemään vaikutusta. Jeesus neuvoi:
”Kun laitat päivälliset tai illalliset, älä kutsu ystäviäsi äläkä veljiäsi äläkä sukulaisiasi, äläkä rikkaita naapureita. Ehkäpä hekin saattaisivat jolloinkin kutsua vuorostaan sinut, ja se koituisi sinulle takaisinmaksuksi. Kun laitat pidot, kutsu sen sijaan köyhiä, raajarikkoja, rampoja, sokeita, niin tulet olemaan onnellinen, koska heillä ei ole mitään, millä maksaa sinulle takaisin. Sillä sinulle maksetaan takaisin vanhurskaiden ylösnousemuksessa.” – Luuk. 14:12–14.
20 Tämä korostaa sitä totuutta, että onnellisuus tulee antamisesta. (Apt. 20:35) Voitko aterian yhteydessä tai muuten ajatella, kuinka voit soveltaa Jeesuksen neuvoa? Jos olet aviomies, vaimo tai joku muu perheenjäsen, niin miksi et ottaisi asiaksesi tänään keskustella siitä, kuinka voit panna Jeesuksen ehdotuksen täytäntöön? Sitten saat nähdä, kuinka onnellinen tulet olemaan.
21 Yksi onnellisuuden saamiskeino on kertoa toisille Raamatun totuuksia, jotka voivat lisätä heidän onnellisuuttaan. Kuvittele, miltä sinusta tuntuu, jos löydät ihmisen, joka todella tuntee hengellistä nälkää, ja voit auttaa häntä täyttämään tämän hengellisen tarpeen. (Apt. 13:48, 52) Sellaisen henkilön löytäminen saattaa tosin vaatia paljon sitkeää ponnistelua ja hänen auttamisensa saamaan hengellistä ravintoa Jumalan sanasta voi vaatia paljon kärsivällistä huolenpitoa. Hän voi kuitenkin todeta tosiksi Jeesuksen sanat: ”Onnellisia ovat . . . ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja pitävät sen!” (Luuk. 11:28; Joh. 13:17) Ja sinäkin olet onnellisempi, koska olet antanut itseäsi tehdäksesi jonkun muun onnelliseksi.
ONNELLISUUS – TAVOITE VAI SEURAUS?
22–24. a) Missä määrin onnellisuuden pitäisi olla tavoitteenasi? b) Miten sitten voit saada tosi onnellisuutta? (Sananl. 8:32–35)
22 Olemme todenneet, ettei onnellisuus ole pääasiassa elämää, jolle on tunnusomaista omistaminen, vaan elämää, jolle on tunnusomaista oleminen ja iloitseminen. Se vaatii meitä usein tarkistamaan näkemystämme, niin että olemme tyytyväisiä siihen, mitä meillä on, ja ymmärrämme, että ”jumalinen antaumus tyytyväisyyden ohella” on arvokas. (1. Tim. 6:6) Mutta missä määrin meidän pitäisi tehdä onnellisuudesta tavoite?
23 Todellisuudessa sen, mitä olemme sanoneet läheiseen suhteeseen pääsemisestä Jumalan kanssa ja antamisesta, pitäisi auttaa meitä ymmärtämään tämä: Onnellisuus ei ole sellaista, mitä meidän pitäisi pääasiallisesti tavoitella. Se ei tule sillä tavalla, että teemme siitä itsestään päämäärän, vaan se tulee sen sivutuotteena, että elämme Jumalan edessä, ilmaisemme hänen ominaisuuksiaan ja toimimme niin kuin hän haluaa meidän toimivan. Se on yksi rakkauden ja palveluksen hedelmä. Onnellisuutta on verrattu perhoseen. Jos me ajamme sitä kovasti takaa ja yritämme saada sen kiinni, se pääsee meiltä aina pakoon. Kun hylkäämme sen mielestämme ja toimimme rauhallisesti Jumalan tahdon mukaan, niin ”perhonen” istuutuu olallemme. – Room. 12:9–21.
24 Näin ollen pitää paikkansa, että onnellisuus riippuu suuressa määrin sinusta itsestäsi. Älä tavoittele sitä innokkaasti, niin kuin se olisi tärkeä päämäärä elämässä. Ymmärrä sen sijaan hengellinen tarpeesi, tarpeesi oppia Luojastasi ja palvoa häntä. Hänen moraalimittapuittensa noudattaminen suojelee sinua monilta ongelmilta ja antaa elämällesi tarpeellisen vakaisuuden. Ponnistele saadaksesi läheisen suhteen Jehova Jumalaan, sillä saat tyytyväisyyttä ja iloa, kun olet ”onnellisen Jumalan” kaltainen. Järjestä elämässäsi enemmän aikaa ’Jumalan sanan kuulemiseen’. Koe sitten, minkä palkan saat antamisesta, kun autat toisia tuntemaan Jehovaa ja hänen tarkoituksiaan. Kuten miljoonat muut nykyään, havaitset varmasti, että olet siten saanut siunaukseksi paljon onnellisuutta. – Ps. 146:5.
[Alaviitteet]
a Huomaa myös sivulla 6 oleva psykologi J. Brothersin lausunto.